Aihearkisto: Politiikka, kansallinen

Umpihulluutta, hirttäytyvätkö vihreät lankaansa?

Vihreät menisi kansalaisaloitetta pidemmälle huumeiden käytön dekriminalisoinnissa.

Äskettäin 50 000 allekirjoittajaa kerännyt kansalaisaloite pyrkii lopettamaan kannabiksen käytön rangaistavuuden. Ylen tv-lähetyksessä nousi esiin, että hallituspuolue vihreät tavoittelee huomattavasti pidemmälle menevää dekriminalisointia.

Kansanedustajat Iiris Suomela (vihr) ja Mari Rantanen (ps) olivat A-studiossa keskustelemassa kannabisaloitteesta. Ylen toimittaja nosti esiin, että vihreiden huumelinjaukset ovat itse asiassa kansalaisaloitetta radikaalimpia.

Vihreiden poliittisessa tavoiteohjelmassa on vuodesta 2014 asti seissyt, että puolueen tavoitteena on siirtää päihdepolitiikan painopistettä haittojen vähentämiseen ja keventää rangaistavuutta.

Eduskuntavaalien 2019 äänestäjät syyllisiä?

Työllisyyden parantuminen on pysähtynyt alkuvuoden aikana, ilmenee Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta.

Työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta puhdistettu trendi oli heinäkuussa 72,4 prosenttia. Työllisiä oli heinäkuussa 3 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Samalla työllisyysasteen trendi tarkentui kesäkuun osalta hieman alaspäin 72,4 prosenttiin. Kuukausi sitten kesäkuun lukemaksi arvioitiin 72,5 prosenttia.

EU-tuet ja oikeusvaltiopertiaatteet

Valtiosääntötuomiostuin ei ole oikeusvaltion tae, monissa muissakaan länsivaltioissa sitä ei ole
Valtiosääntöoikeuden professorin Tuomas Ojasen mielestä Unkarin pääministeri Viktor Orban on hakoteillä arvostellessaan Suomen oikeusjärjestelmää

– Suomessa tuomarien nimitys on annettu presidentin tehtäväksi juuri siitä syystä, että presidentin katsotaan olevan riippumaton päivän- ja puoluepolitikoinnista, Ojanen perustelee.

Lisäksi tuomarinimityksiä eivät valmistele virkamiehet vaan erillinen, riippumaton tuomarinvalintalautakunta, joka tekee esitykset valtioneuvostolle.

Orban on selvästi suivaantunut siitä, että EU-puheenjohtajamaana Suomi ajaa EU-tukien ja oikeusvaltioperiatteiden nivomista yhteen. Käytännössä tuet olisivat leikkautumassa juuri Orbanin johtamalta nyky-Unkarilta.

Ojasen mukaan Orban syyttää suotta Suomea tukien ja oikeusvaltioperiaatteiden nivomisesta yhteen. Aloite on alun perin EU-komission, joka on jäsenvaltioiden hallituksista riippumaton.

Laajemmin:
https://yle.fi/uutiset/3-10897946?fbclid=IwAR1YRnQ7XRz44bXGsKzgXm9pYrabUsLMpLkE5ST7DA3VyEb934keY2xjQTQ

Pienyrittäjien perheenjäsenet työttömyysturvan piiriin..

Yrittäjän perheenjäsen on heinäkuun alusta lähtien palkansaajan asemassa, jos hän jää työttömäksi.

Muutos koskee henkilöitä, jotka työskentelevät perheyrityksessä ilman omaa omistusosuutta tai määräysvaltaa yritykseen.
Aiemmin tällaisessa asemassa oleva henkilö on voinut työttömyysturvalain mukaan olla yrittäjä. Lainmuutoksen tarkoituksena on selkeyttää ja parantaa yrittäjien perheenjäsenten työttömyysturvaa.

Yrittäjän perheenjäsenellä on oikeus työttömyysturvaan, kun hän on työskennellyt 52 viikon ajan siten, että työaika on ollut vähintään 18 tuntia viikossa. Jotta yrittäjän perheenjäsenen työssäoloehto täyttyy, hän ei ole saanut omistaa eikä hänellä ole saanut olla määräysvaltaa yrityksessä vähintään 12 edeltävään kuukauteen.

Ansiopäivärahan saadakseen perheenjäsenen tulee kuulua työttömyyskassaan. Kassaan kuulumattomat ja sellaiset henkilöt, jotka eivät täytä työssäoloehtoa, voivat hakea työttömyysturvaa Kelasta.

https://www.msn.com/fi-fi/talous/uutiset/yrittäjien-perheenjäsenet-saavat-jatkossa-työttömyysturvaa-palkansaajan-tavoin/ar-AADELmE?ocid=spartanntp

Aki Linden: HUSin hankintastrategia ja hankintaohjeet

Aki Linden Facebookissa 10.6.2019:

”HUS-uutiseen”, joka käsitteli HUSin hankintoja ja niissä ilmenneitä puutteita. Kirjoitin asiasta poliitikko-sivuilleni, mutta tässä vielä lyhyesti.

Kyseessä oli raportti viime syyskuulta, siis yhdeksän kuukautta sitten. Sisäinen tarkastus toimii toimitusjohtajan alaisena ja olin antanut heille eräänä tehtävänä selvittää sitä ovatko HUSissa hankinnat HUSin hankintastrategian ja hankintaohjeen, jotka puolestaan perustuvat Hankintalakiin, mukaisia.

Selvitys löysi eräitä puutteita. En ollut tästä yllättynyt, koska siirtyminen yhä keskitetympään hankintamalliin ei suju ”kuin Strömsössä” suuressa organisaatiossa, joka on taustaltaan ja toimintakulttuuriltaan hyvin hajautunut. Moni uskoo edelleen, että hajautunut toimintamalli on asiakaslähtöisempi ja joustavampi kuin keskitetty.

Tämä ei tietenkään tarkoita, ettei lakia pitäisi noudattaa. Mikä sitten oli poikkeama? Se koski HYKSin klinikoiden suoraan palvelutuottajalta hankkimia DNA-analyyseja. Kunkin klinikan hankinta oli arvoltaan reilusti alle 400 000 euroa, joka on EUn määrittämä raja kilpailuttamiselle. Klinikat olivat tehneet hankinnat toisistaan riippumatta. Yhteensä niiden arvo oli 1,7 miljoonaa euroa kahdessa vuodessa. Luonnollisesti tämä olisi pitänyt keskitetysti kilpailuttaa, kuten HUSissa yleisesti hankinnoissa tehdään.

Asiantilan korjaaminen alkoi jo tarkastusraportin laadinnan aikana on on jatkunut sen jälkeen.

Näin toimii suuren organisaation sisäinen valvonta, jonka eräs osa sisäinen tarkastus on.
HUSin hankintahärjestelmä on maamme julkisen hallinnon parhaita. Vuosittain tehdään hankintoja yli 500 miljoonalla eurolla. Suurin on joka toinen vuosi tehtävä yli 300 miljoonan euron lääkehankinta, joka on äärimmäisen ammattimainen. Muita suuria hankintoja ovat laitehankinnat, ICT-hankinnat, hoitotarvikejankinnat, elintarvikehankinnat, rakennusprojektit jne. Mainittu DNA-analyysien hankinta edusti alle kahta tuhannesosaa kaikista hankinnoista.

Tässä siis tämä asia tiivistettynä. Raportit ovat julkisia. Ne lukemalla ymmärtää, mistä on kysymys. Korjattavaa oli ja juuri siksi tarkastuksia tehdään.

Asian melko näyttävä uutisointi, joka kohdistui paljolti minuun, selittyy sillä, että olen nyt kansanedustaja. Politiikka on tällaista. Se ei ole minulle yllätys. Sen sijaan se yllätti, että uutisoinnin seurauksena sain mm. sellaisen sähköpostin, jossa peitellysti vihjaistaan, että minut pitäisi ”punikkina” teloittaa, niin kuin meilin kirjoittajan isoisä oli viime vuosisadalla vapaaehtoisena teloittanut ”punikkeja”.

Tämä jossain määrin kylmäsi. Se kertoo nykyisestä keskusteluilmapiiristä, Tällaisia kirjeitä tai yhteydenottoja en saanut nuorempana, jolloin oikeasti olin intomielinen vasemmistoradikaali. Jotain sellaista muutosta on tapahtunut, josta olisi syytä olla huolestunut.

ISIS-naisten ja lasten kohtalot?

VIRALLISEN SUOMEN lausunnot ISIS-naisten ja lasten kohtalosta ovat armottomuudessaan ristiriitaiset:

Uutisointi on herättänyt keskustelua siitä, miten Suomen tulee toimia, jos naiset haluavat takaisin Suomeen.
Antti Rinteen mukaan terroristijärjestön ympärillä elämisen valinneet ihmiset ovat tehneet oman ratkaisunsa.
– Minun näkemyksen mukaan on selvää, että näitä lapsia, jotka ovat leirillä ja jotka eivät ole millään tavalla syyllisiä omaan tilanteeseensa, täytyy kyetä auttamaan. Mutta aikuiset ihmiset ovat oman ratkaisunsa tehneet, Rinne sanoi.

Etenkin:

Rinne: Suomen kansalainen saa aina palata Suomeen
Rinne muistutti perustuslaista, jonka mukaan Suomen kansalainen saa palata maahan riippumatta siitä, mitä ulkomailla on tapahtunut.

Mielipide Helsingin Sanomat 26.5.2019

Kalevi Kannus, ylläpitäjä.

LIITY kommentoimaan sivuilla tarvitset ensiksi rekisteröinnin:
Rekisteröidy tästä; käyttäjätunnus eli nimi ja sähköposti.Ilmoitus tulee sähköpostiin. Klikkaa ilmoituksen linkkiä ja kirjaudu salasanalla, tallenna se rastilla ruutuun.

Uusi sote

Aki Linden

Hallitusneuvotteluissa on saavutettu tulevasta sote-ratkaisusta yhteinen linjaus, joka on luonnollisesti viiden puolueen kompromissi.

Sen kulmakivet ovat seuraavat:
1) ei edellisen hallituksen laajaa palveluiden ulkoistusta ja pirstomista eli ns. markkinamallia. TÄMÄ ON TÄRKEIN ASIA.

2) sote-aluejako noudattaa nykyistä maakuntajakoa, eli niitä tulee 18. Nyt palveluiden järjestäminen on satojen kuntien ja kuntayhtymien vastuulla. KOMPROMISSI.

3) kuntien mahdollisuus toimia tuottajina selvitetään. TÄRKEÄ ASIA.

4) pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan erillinen ratkaisu selvitetään. TÄRKEÄ ASIA.

5) monikanarahoituksen selvittäminen parlamentaariseen komiteaan. HYVÄ.
”Näillä mennään”, mieluummin nopeasti kuin hitaasti.

Laman ja Rahan Pelurit, e-kirjana maksutta


Tämä selvitys on ajankohtaistakin ajankohtainen… päällämme on Euroopan laajuinen murros. Kuka murroksen maksaa?

* Tilaa…heti luettavaksi. Maksutta E-kirjana sähköisessä muodossa

”29.3.1992. Pankkien pelastaminen ei ole kansan oikeustajun mukaista. Tästä nousee vielä melkoinen meteli, kun tajutaan, että valtio maksaa pankeille, mutta pankit irtisanovat asiakkaittensa luottoja ja ajavat vanhat asiakkaansa maantielle.”
Oikeustieteen tohtori Hannele Pokka kirjassaan ”Porvarihallitus”
 
Prologi
 
Mauno Koivisto omassa kirjassaan ”Kaksi kautta”:
 
Lukijalle
 
Kotikaupunkini Turun ruotsinkielisen yliopiston, Åbo Akademin, valtio-opin professori Sven Lindman lähetti minulle vuonna 1975 eripainoksen mietteistänsä Presidentin asema ja perustuslakiuudistus. Tämän eripainoksen päälle hän oli käsin kirjoittanut tekstin, joka suomeksi kuuluu seuraavasti:
 
”Kun tässä eräänä päivänä väittelin Merikosken kanssa sanoin, että pitää ajatella tulevaisuutta. Jos esimerkiksi entinen oppilaani Mauno Koivisto valittaisiin presidentiksi, niin hänelle minä soisin vähän todellista valtaa.”
 
”Pankkikriisi” ja sen hoitoon liittyvä salainen pankkituen etupiirijako on Suomen taloushistorian suurin, toistaiseksi selvittämätön, oikeuspoliittinen puhallus.
 
Varsinkin laman seurausten, kuten pankkituen hoitoon – ennalta määrätyn ”oikeuden mukaisesti” – tarvittiin salaiset suunnitelmat, ohjelmat, päätökset, tuomiot ja päätöksentekijät, eli erittäin korkean tahon lainkäytön kartellit? Pankkituet eivät hoituneet itsestään.
 
Missä ja ketkä tekivät etupiirijaon pelastettavien ja kuopattavien osalta? Se kysymys kiinnostaa talouskriisissä omaisuutensa menettäneitä ”ylivelkaantuneita” Pankkikriisi ja sen hoitoon liittyvä salainen pankkituen etupiirijako on Suomen taloushistorian suurin, toistaiseksi selvittämätön, puhallus.
 
AVOIN KIRJE PRESIDENTTI MAUNO KOIVISTOLLE
 
Herra Presidentti,
 
Te järjestitte Oikeuspoliittisen keskustelutilaisuuden Linnassa 6.5.1992 tuomioistuinlaitoksen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten edustajien kanssa.
 
Tilaisuuden teemoina olivat:
 
1. tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttö ja riippumattomuus sekä
 
2. tuomioistuinten toiminnan arviointi ja arvostelu.
 
Keskustelutilaisuuteen osallistuneille henkilöille on lähetetty 5.6.2002 kysely koskien tilaisuuden luonnetta ja sisältöä sekä mahdollisia päätöksiä.
 
Eräältä osallistujalta saadun selvityksen mukaan ”tilaisuuden tarkoitus oli tasavallan presidentin ja mukaan kutsuttujen osallistujien arvovallalla painostaa Korkein oikeus tekemään Koiviston mieleinen ratkaisu pankkeja koskevassa asiassa”.
 
Selvityksessä ilmaistaan edelleen, että ”Koivisto puolsi kantaa, jonka mukaan pankeilla pitäisi olla oikeus yksipuolisesti nostaa lainakorkoa”, ja ”Tilaisuus ymmärtääkseni vahvisti Koiviston asemaa suhteessa juristeihin. Hänen mahdollisia nuhteitaan pelättiin. Koivistoa siis myötäiltiin enemmän pelosta…”
 
On herännyt epäily siitä, että Teidän linjauksenne, aiheutti oikeuslaitoksen toimintaan kauaskantoiset muutokset: heikomman osapuolen suojaaminen ei ole enää laajemminkaan kuulunut oikeusjärjestelmämme ensisijaisiin tavoitteisiin.
 
On syntynyt perusteltu epäily siitä, että Teidän puuttumisenne riippumattoman oikeuslaitoksemme päätöksentekoon, Herra presidentti, aloitti oikeudenmukaisen laillisuusvalvontamme alasajon. Miten se on perustuslaillisesti ja ihmisoikeussopimuksellisesti perusteltavissa?
 
Olemme yrittäneet saada seminaarinne asiakirjoja mm. presidentin kansliasta, mutta turhaan. Asiakirjat on julistettu salaisiksi. Pyydämme myötävaikutustanne asiakirjojen saamiseksi. Haluamme tietää mitä todella keskusteltiin ja mitä päätettiin.
 
Oikeuspolitiikan ja lainkäytön tutkimusryhmä
 
LAMAN JA RAHAN PELURIT –
SUOMEN ”PANKKIKRIISISSÄ”
1991–1995
 
”Ei oikeutta maassa saa,

ken itse sit’ ei hanki”
 
Teemat:
 
1. pankkikriisin uhrien omaisuuden ja perusoikeuksien palauttaminen

2. heidän henkisten kärsimystensä ja taloudellisten menetystensä korvaaminen

3. pankkikriisin taustahenkilöiden paljastaminen, heidän osuutensa selvittäminen tapahtumien kulkuun, mahdollisten rikosten tutkiminen ja rankaiseminen

4. selvitettävä, miten syntyi ja mihin käytettiin valtiolle otettu yli 400 miljardin markan valtionvelka ja kuka/ketkä maksavat sen.
 

Hallitustunnustelut huhtikuussa 2019

Eduskuntaryhmät nimittivät SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen virallisesti hallitustunnustelijaksi perjantaiaamupäivän kokouksessaan eduskunnassa.
Rinne jätti samassa kokouksessa eduskuntaryhmien vastattavaksi yksitoista kysymysteemaa. Eduskuntaryhmien vastausten perusteella Rinne valitsee puolueet hallitusneuvotteluihin.

Hallitustunnustelija Antti Rinteen kysymyksissä SDP:n kannalta ovat merkityksellisiä etenkin yhdenvertaisuutta, koulutusta ja taloutta koskevat kysymykset.
Yhdenvertaisuus- ja koulutuskysymykset kumpuavat SDP:n vaaliohjelmasta sekä vaaleissa luvatusta muutoksesta ja eriarvoisuuden kaventamisesta.

Rinne haluaa selvittää, onko muilla puolueilla halua parantaa hyvinvointipalveluita ja sosiaalietuja. Lisäksi kysymyksissä selvitetään, rahoittaisivatko muut puolueet yhdenvertaisuushankkeita veroilla ja mahdollisilla veronkorotuksilla vai muita menoja karsimalla.
Sosiaaliturvan uudistusta koskevassa kysymyksessä on tarkoitus selvittää puolueiden valmiutta syyperusteiseen sosiaaliturvaan. Vihreät ja vasemmistoliitto joutuvat siis vastauksissaan miettimään, kuinka vahvasti ne haluavat edelleen perustuloa vaihtoehdoksi.

Työelämän kysymyksissä Antti Rinne haluaa selvittää, onko puolueilla halua tukea yhteistyötä työntekijä- ja työnantajajärjestöjen kanssa.

Tässä ovat Antti Rinteen kysymykset eduskuntaryhmille:

”SDP haluaa rakentaa tulevaisuuden Suomea, Eurooppaa ja maailmaa, jotka ovat taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviä. Kysymme seuraavat kysymykset selvittääksemme edellytykset yhteisen hallituksen muodostamiseksi.
Pyydämme teitä esittämään puolueenne ohjelma-asiakirjojen perusteella kantanne seuraaviin asiakokonaisuuksiin (kohdat 1-8) ja lisäksi vastaamaan asiakokonaisuuksia täsmentäviin yksityiskohtaisempiin kysymyksiin.
Lisäksi pyydämme teitä esittämään näkemyksenne sosiaaliturvan uudistamiseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseen (kohdat 9-10).
Tulemme julkaisemaan nämä kysymykset samaan aikaan eduskunnan www-sivuilla, kun ne jätetään eduskuntapuolueille vastattaviksi. Pyydämme vastauksianne tiistaihin 30.4.2019 klo 12 mennessä.
Pyydämme ystävällisesti teitä ottamaan huomioon sen, että julkistamme myös puolueenne laatimat vastaukset vastausten määräajan päätyttyä.”

1. Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi
a. Oletteko sitoutuneet globaalisti ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen 1,5 asteeseen? Oletteko sitoutuneet siihen, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja sen jälkeen nopeasti hiilinegatiivinen?
b. Millaisia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjuminen mielestänne edellyttää eri yhteiskunnan osa-alueilla?
c. Mitkä näette keskeisinä keinoina luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja parantamiseksi?

2. Suomi on kokoaan suurempi maailmalla
a. Miten Euroopan unionia tulee kehittää? Mitkä ovat Suomen EU-puheenjohtajuuskauden keskeiset tavoitteet?
b. Oletteko valmiit tukemaan viimeisimmissä selonteoissa vahvistettua Suomen ulkopolitiikan linjaa?
c. Mikä rooli Euroopan on otettava yhteistyössä Afrikan unionin ja sen jäsenmaiden kanssa Afrikan kehittämisessä?
d. Hyväksyttekö tavoitteen Suomen kehitysyhteistyörahoituksen nostamisesta 0,7 prosenttiin suhteessa BKTL:oon? Minkä ajan kuluessa näette tämän mahdolliseksi toteuttaa?

3. Turvallinen oikeusvaltio Suomi
a. Kuvatkaa käsityksenne Suomesta oikeusvaltiona ja kertokaa keinot sen vahvistamiseksi. Miten edistäisitte ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa? Millä tavoin olette valmiit kehittämään kansalliskielten asemaa Suomessa?
b. Mikä on käsityksenne lainvalmistelun laadusta ja oletteko valmiit hyväksymään komiteaperusteisen lainvalmistelun?
c. Mitkä ovat sisäisen turvallisuuden riskitekijät ja kuinka vahvistaisitte sisäistä turvallisuutta?
d. Oletteko valmiit tukemaan viimeisimmissä selonteoissa vahvistettua Suomen puolustuspolitiikan linjaa?

4. Elinvoimainen Suomi
a. Näettekö, että Suomi voi ilmastonmuutoksen ja muiden megatrendien ratkaisujen kautta rakentaa itselleen uutta, kestävää vientivetoista kasvua? Näettekö tarpeellisena, että Suomeen laaditaan yhteinen strategia vahvistuvan elinvoiman ja kestävän kehityksen talouskasvun turvaamiseksi? Mitkä olisivat sen pääkohdat?
b. Millaisilla toimenpiteillä kehitetään metropolialuetta, kasvavia kaupunkiseutuja, seutukeskuksia ja harvaan asuttuja alueita?
c. Miten varmistaisitte Suomen liikenneinfrastruktuurin ylläpitämisen ja kehittämisen? Mikä on mallinne rahoituksen kehittämiseksi?

5. Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi
a. Miten kehittäisitte työelämää ja sen sääntelyä yhteistyössä työelämän osapuolten kanssa? Hyväksyttekö työelämän vähimmäisehtojen sääntelyn nykyiseltä pohjalta?
b. Miten uudistaisitte perhevapaita?
c. Mitkä ovat keskeiset keinonne miesten ja naisten välisen palkkatasa-arvon toteuttamiseksi?

6. Kestävän talouden Suomi
a. Millä keinoilla varmistaisitte työllisyysasteen kasvun selvästi yli 75 prosenttiin 2020-luvun aikana?
b. Kuvatkaa tekijät, joilla julkisen talouden kestävyys turvataan erityisesti väestökehitys huomioon ottaen.

7. Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi
a. Miten vahvistaisitte hyvinvointiyhteiskunnan palveluita ja ihmisten toimeentulon turvaavia etuuksia? Kuvatkaa erityisesti keinonne, joilla vahvistatte ikääntyvien ihmisten palveluita ja toimeentuloa. Mitkä ovat keinonne lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi?
b. Miten rahoittaisitte edellisessä kohdassa kuvaamanne toimenpiteet? Kuvatkaa keinonne konkreettisesti.
c. Mitkä eriarvoisuustekijät suomalaisessa yhteiskunnassa tunnistatte ja miten vähentäisitte eriarvoisuutta?

8. Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi
a. Tunnistatteko, että kestävän talouskasvun perustan vahvistamiseksi on tehtävä investointeja koulutukseen, tutkimukseen, innovaatioihin sekä infrastruktuuriin? Kuvatkaa konkreettiset keinonne.
b. Tunnistatteko tarpeen, että koko ikäluokan tulisi suorittaa vähintään toisen asteen tutkinto? Kuvatkaa keinonne tähän pääsemiseksi.
c. Miten varmistaisitte sen, että jokaisen oppiminen ja osaamisen kehittäminen jatkuu läpi työuran?
d. Miten edistäisitte kulttuurin asemaa Suomessa?

9. Sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistus
Sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistus edellyttää useampia vaalikausia. Oletteko valmiita yhdistämään eri etuuksia ja hyväksymään yhtenäisen etuustason eri syyperusteilla siten, että uudistus lisää työllisyyttä, nostaa koulutustasoa, vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä parantaa osallisuutta?

10. Esittäkää lähtökohtanne sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi.

11. Oletteko valmiita osallistumaan sosialidemokraattien johtamaan enemmistöhallitukseen, ja onko teillä osallistumisellenne mahdollisia kynnyskysymyksiä?

Kaaos on vasta edessä

US-Näkökulma: Juha Sipilä oli pelastaja, joka jättää jälkeensä kaaoksen

Nyt toimitusministeristön pääministeri ja eduskuntapaikkansa kirkkaasti uusinut Sipilä on päättänyt hypätä sivuun puoluejohdosta jo tänä syksynä pidettävässä ylimääräisessä puoluekokouksessa. Mitä hän tekee eduskuntapaikkansa kanssa?

”Vaalitulos ei jätä minulle mahdollisuuksia”, hän tiivisti Twitterissä.
Keskustan kannatuksen romahduksen syissä on politiikan tutkijoille tutkimista. Selvää on, että se kulkee käsi kädessä Sipilän henkilökohtaisen suosion hiipumisen kanssa. Häneen kyllästyttiin.

Jos edellytetään rehellisyyttä, ei pidä unohtaa ja sivuuttaa opposition käyttäytymistä vaalikauden aikana; nyt oppositiokauden puheet ja lupaukset on lunastettava.

Kuka on nyt ”pelastaja”, sekä mikä on se uhka, jolta pelastetaan? Mitä siellä horisontissa on nähtävissä?

Sinisten suru

Entinen työministeri ja sinisen tulevaisuuden kansanedustaja Jari Lindström kirjoittaa blogissaan sinisten vaalitappiosta.

Yksikään sinisen tulevaisuuden 17 kansanedustajasta ei tullut valituksi jatkokaudelle eduskuntaan.

”Siniset ja siinä samalla minä koimme katastrofin vaaleissa. Siinä ei ole mitään seliteltävää”, Lindström toteaa.

”En ole millään tavalla katkera. Olen helpottunut ja kiitollinen.”
Sininen tulevaisuus perustettiin syksyllä 2017 sen jälkeen, kun nykyinen sinisten puheenjohtaja Sampo Terho oli hävinnyt Jussi Halla-aholle perussuomalaisten puheenjohtajavaalissa Jyväskylän puoluekokouksessa.

Nyt siniset ehdokkaat saivat sunnuntain eduskuntavaaleissa yhteensä 29 959 ääntä. Se on vähemmän kuin mitä vaalien äänikuningas, Jussi Halla-aho yksistään sai. Halla-ahon tulos oli 30 527 ääntä.

”Minulta kysyttiin eilen ja tänään toistuvasti yksi kysymys: kaduttaako että läksit pois perussuomalaisista? Ei kaduta”, Lindström kirjoittaa.

Jos perussuomalaiset tahtovat ”hillotolpille” hallituspolitiikkaan.

Jyry Heinäsen lausuma Facebookissa: ”Miten ihmeessä perussuomalaiset olisivat muka vaihtoehto nykyiselle politiikalle?

He ovat kannattaneet joka ainoata kurjistuspolitiikan päätöstä, jolla on leikattu kaikkein vähäosaisimmilta. Halla-aho olisi lähtenyt valintansa jälkeen ilman mitään varauksia jatkamaan persujen osallistumista Sipilän hallitukseen.

Mutta kepu ja kok laskivat, että siniset ovat hyödyllisempi kumppani.”

Kyseessä on yhtä suuri taktinen järjestely kuin Harri Holkerin ”hallitussa rakenneuudistuksessa”; KUN Suomi ajettiin PANKKIEN KRIISIIN.

Perusuomalaisten hallituskelpoisuudella haluttiin varmistaa KePun maakuntahallinto ja kokoomukselle SOTE:n markkinamalli, sekä KePu ja varsinkaan kokoomus eivät halunneet estää maahanmuuttoa, vaan turvata mahdollisuuden halpatyömarkkinoista.

Jos perussuomalaiset tahtovat ”hillotolpille” hallituspolitiikkaan. ainoa vaihtoehto Halla-aholla on Sipilän hallitusta vastaavaan oikeistohallituksen ohjelmaan myöntyminen… jatkamaan kesken jäänyttä yhteiskunnan rakennemuutosta.