Ai niin, mutta tämä lienee irroitettu siitä kontekstistä. Mitä muuta se voisi olla?
KANSA tahtoo nähdä ja tietää kaikki käyttämättömät kopiopaperitkin…
Monien ylivelkaantumisen vähentämiseen tähtäävien toimenopiteiden valmistelu on jo pitkällä. Kuvituskuva.Henrietta Hassinen / Yle
Lähes 400 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä, ja kotitalouksien talousongelmat ja velkaantuneisuuden lisääntyminen huolestuttavat. Samaan aikaan koronapandemia on vienyt lukemattomat yritykset taloudelliseen ahdinkoon ja ajanut yrittäjät ahtaalle.
Miten velkaongelmille saataisiin stoppi?
Viime viikolla päättyneessä puoliväliriihessä hallitus sopi useista toimista ylivelkaantumisen torjumiseen. Torstaina oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) esitteli tiedotustilaisuudessa seitsemän toimenpidettä, jolla haastavaan tilanteeseen aiotaan tarttua.
Suomi tulee ottaneeksi kahtena koronavuonna yhteensä lähes 30 miljardia euroa lisää velkaa. Se vastaa vajaata puolta valtion yhden vuoden menoista.
Velka on esillä myös hallituksen meneillään olevassa menokehysriihessä. Kun kansakunta ikääntyy ja työssäkäyviä on yhä vähemmän, velan hoitaminen voi vaikeutua tulevaisuudessa.
Miten velka näkyy koronataloudessa?
Velka on isossa roolissa valtion rahoittamisessa korona-aikana. Noin joka viides valtion käyttämä euro(siirryt toiseen palveluun) on velkarahaa tänä vuonna. Viime vuonna osuus oli vieläkin suurempi.
Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki arvostelee hallituksen puoliväliriihen talouslinjauksia.
– Jos tiivistää tähänastisen hallituskauden, niin tulee kieltämättä mieleen, että SDP osti itselleen pääministeripuolueen aseman vappusatasella. Nyt sitten ostetaan loppukausi vappumiljardilla.
Omakustannuskirjoittajien tuotteiden esittelyv – sopimusten mukaan jakelu.
* Toimi Ranne: Ahtaajasta liikkeenhoitjaksi
* Erkki Hautamäki: Suomi myrskyn silmassa
I L M A I S E K S I kaksi e-kirjaa heti luettavaksi tästä linkistä…
https://kirja.elisa.fi/kustantaja/promerit/kaikki
Näissä kirjoissa on Suomen oikeuskäytännön historian kaksi kiinnekohtaa. HORNBORG KOMITEAN mietintö on Neuvostoliiton ja Suomen sotaan syyllisyyden selvitys ja vastaavasti LAMAN ja RAHAN PELURIT on kirja 1990-luvun laman ”hoidosta”.
Molemmissa syyllisyydet olivat ennakkoon, jo ennen oikeudenkäyntejä määriteltyjä.
Kirjalähetysten paketti-ja postikulut:
* Max koko 3x35x25, 7,00 € – tilaajan kotiosoitteeseen
* Max koko 11x32x42, 8,00 € – nouto postista tai postin lokerosta.
* Max koko 19×36>x42, 9,00 € – nouto postista tai postin lokerosta
Yhteystiedot: +358 500666123
Sähköposti: kalevi.kannus@promerit.net
—–Alkuperäinen viesti—–Lähettäjä: Kalevi Kannus
Lähetetty: 28. maaliskuuta 2010 14:56
Vastaanottaja: ’tarja.halonen@tpk.fi’
Kopio: ’matti.vanhanen@eduskunta.fi’; ’rytihemmo@ryti-hemmo.fi’; ’pekka.karhuvaara@mtv3.fi’; ’pekka.hallberg@om.fi’; ’mikko.paatero@poliisi.fi’; ’sauli.niinisto@eduskunta.fi’; ’tarja.filatov@eduskunta.fi’; ’seppo.tiitinen@eduskunta.fi’; ’tuija.brax@eduskunta.fi’; ’seppo.kaariainen@eduskunta.fi’; ’matti.ahde@eduskunta.fi’; ’janina.andersson@eduskunta.fi’; ’susanna.huovinen@eduskunta.fi’; ’martti.korhonen@eduskunta.fi’; ’juha.korkeaoja@eduskunta.fi’; ’jari.leppa@eduskunta.fi’; ’hannes.manninen@eduskunta.fi’; ’juha.rehula@eduskunta.fi’; ’pertti.salolainen@eduskunta.fi’; ’kimmo.sasi@eduskunta.fi’; ’arto.satonen@eduskunta.fi’; ’jouko.skinnari@eduskunta.fi’; ’marja.tiura@eduskunta.fi’; ’erkki.tuomioja@eduskunta.fi’; ’tapani.tolli@eduskunta.fi’; ’raija.vahasalo@eduskunta.fi’
Aihe: Miksi he haluavat pitää omat isoisänsä tuomittuina rikollisina?
Prologi: Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Hallberg ja poliisiylijohtaja Mikko Paatero voisivat puhelinneuvottelussa sopia sotaan syyllistettyjen kunnian ja maineen palauttamisesta ja pyytää kannatusta hankkeelleen tasavallan presidentti Tarja Haloselta ja toimituspääministeri Matti Vanhaselta .. samalla tavalla kuin mummojen juttu kivuttomasti hoidettiin.
Eduskunta vauhdikkaasti asialle: Aloitteellisuutta voisi poliisipomo Paatero kokemusperäisesti harrastaa, kun hän varsin mieluusti esiintyy julkisuudessa.. useimmiten yllättäin ja pyytämättäkin.
Asianajaja Risto Ryti ja toimitusjohtaja Pekka Karhuvaara ovat todenneet Suomen Kuvalehdessä 12/2010, ettei heidän isoisiensä tuomioita tarvitse purkaa, eikAä kunniaa palauttaa, koska he eivät kunniaansa koskaan menettäneet.
Asianajajilta ja toimitusjohtajilta odotetaan nykyäänkin perustuslain kunnioitusta.
Mihin Rytiltä ja Karhuvaaralta ovat kadonneet väärät tuomiot? Kansan oikeustaju sanoo, että väärät tuomiot puretaan.
Miksi he haluavat pitää omat isoisänsä tuomittuina rikollisina? Onko syyllisyydessä jotain ylevää? Historiankirjoihin ja oikeuden pöytäkirjoihin jää merkintä: syyllinen, tuomittu vankeuteen.
Samalla tuomittiin Suomen kansa, joka demokraattisesti valitsi johtajansa ja tuki heitä loppuun saakka. Kansa ei halua olla syyllinen, vaikka omaiset haluaisivatkin.
Pariisin rauhansopimuksen 1947 allekirjoittajavaltioiden virallinen historian tulkinta pitää Suomea ja suomalaisia sotaan syyllisenä. Presidentti Mauno Koiviston antamalla ilmoituksella euskunnalle sotilasartiklojen muuttamiseksi on ollut ja on edelleen harhaanjohtamisen tarkoitus.
.
On harhaluulo, että sotasyyllisyysasia jäisi sillensä, jos se nyt unohdettaisiin. Gallupin mukaan 57 % kannattaa tuomioiden purkamista. Iltalehdessä äänestystulos ylitti 80 %.
Haluavatko jälkeläiset, että tätä asiaa vellotaan seuraavat 50 vuotta? Haluavatko Suomen oikeusviranomaiset ja poliittiset johtajat, että heidän juridista vastuutaan perustuslain vastaisten tuomioiden sillensä jättämisestä ryhdytään peräämään?
Onko Suomi oikeusvaltio niin kauan kuin sen poliittinen johto pitää tiukasti kiinni väärästä sotasyyllisyydestä? On aika purkaa perustuslain vastaiset sotasyyllisyystuomiot.
KIRJA, 25,00 €
* Paketin kulut ja postimaksu 7,00 €
* Yhteensä 32,00 €
(toimitus tilaajan osoitteeseen, lasku mukana)
Olaus Petrin tuomarinohjeista
”Jokaisella tuomiolla pitää olla selvät perusteet ja todistukset tukena, sillä tuomari älköön mitään tuomitko muutoin kuin perusteiden ja todistusten mukaan. Jos kantaja ei voi mitään todeksi näyttää, niin on vastaaja vapaa; sillä kantajalla pitää olla kanteeseensa perusteita ja todistuksia.”
Tässä Elämäni Koulut sarjan ensimmäisessä osassa kerron lapsuudestani Oinaalan Arvilassa, joka aikoinaan sijaitsi Pohjois-Inkerissä Kirjasalon seudulla lähellä Suomen rajaa.
Tässä sarjan toisessa osassa ovat vuodet 1952 – 1955.
Opiskelu Arkangelin Ammattiopistossa.
Lupa tuli ja haaveeni toteutui!
Tässä Elämäni Koulut sarjan kolmannessa osassa kerron opiskelusta Arkangelissa M.V. Lomonosoville nimetyssä Valtiollisessa Pedagogisessa Korkeakoulussa vuosina 1955 — 1959.
PIRJO HASSINEN on julkaissut oikeistopopulismia käsittelvän trilogiansa. Turun Sanomien artikkelissa hän toteaa mm. ”Kun lähetin uusimman kirjan tekstin kustantajalle, seuraavana päivänä julistetiin pandemia. Se oli perjantai kolmastoista päivä.”
Oikeistopopulismin nousu Suomessa vahvistui 2011 eduskuntavaalien jytkystä, eli Perussuomalaisten vaalivoitosta, jossa puolueen kansanedustajaryhmä kasvoi viidestä kolmeenkymmeneenyhdeksään.
Haavisto sanoi, että kyseessä oli hänen mielestään lastensuojeluasia, jossa täytyisi käynnistää viranomaisyhteistyö.
Hän kertoi verranneensa lasten tilannetta muun muassa kidnappaukseen.
– Konsulipäällikkö [– ] totesi, että orpolapsilla on nyt hyvä olla siellä alueella, kun ovat perheisiin tilapäisesti sijoitettuina. Ja mainitsi, että isätkin voivat olla vielä elossa, emme tiedä, ovatko he oikeasti orpoja.
Vaikeinta Haavistolle oli sulattaa sitä, että Tuominen hänen mukaansa totesi, että tapaamalla lapset Suomi ottaa lapset “toimivaltansa alle”.
Haaviston mukaan Tuominen varoitti kokouksessa tästä asetelmasta.
Lähde: https://yle.fi/uutiset/3-11696943
Kalevi Kannus
Vanhempieni ja kaikkien sukulaisten elämä karkotettuina eri puolilla Neuvostoliittoa on jäänyt muistiini useina koulun vaihtoina jo alaluokilta alkaen.
Arkangelin ammattiopiston päättämisen jälkeen anoin vapautta siihen, etten menisikään minulle määrättyyn paikkaan töihin vaan saisin luvan lähteä opiskelemaan Arkangelin pedagogiseen korkeakouluun, koska olin kiinnostunut liikunnasta ja halusin kouluttautua liikunnanopettajaksi. Lupa piti hakea Moskovasta asti.
Viola Heistonen kertoo kirjassaan muistoja elämästä tavallisena kansalaisena, suomalaisena, Neuvostoliitossa. Oman elämänkerran lisäksi kirjoitus kertoo koko Heistosten suvun vaiheista noin vuoteen 1990 asti.
