Näinkö rajat-kiinnni toimii jo käytännössä – Turuús?

Tässä jamassako jo länsirajan osalta ollaan?


Ylen radiojuontaja Yagmur Özberkan haki asuntolainaa Nordeasta. Pankkineuvoja kysyi, miten kauan hän on asunut Suomessa ja kehotti menemään takaisin kotimaahan.
Yagmur Özberkan, 29, meni poikaystävänsä kanssa perjantaina sovittuun aikaan Nordean Turun konttoriin neuvottelemaan asuntolainasta.

– Kun pankkineuvoja kutsui meidät, hän ei kätellyt, esitellyt itseään tai katsonut silmiin. Hän käski meidän seurata huoneeseensa ja sanoi vain, että asuntolainahommia, Özberkan kertoo.

Pari levitti pöydälle papereita asunnosta, jonka ostamista he suunnittelivat. Pankkineuvoja sanoi, että ihan ensin pitää selvittää perustiedot, onko kohde olemassa ja onko asuntolaina edes mahdollinen. Özberkanista tämä oli kummallista, sillä pari oli ennalta täyttänyt lainahakemuksen henkilötietoineen, ja luottotietojen olisi pitänyt jo olla pankin tiedossa.

Pankkineuvoja totesi, että kyse oli perustiedoista.

– Ensimmäinen kysymys oli, miten kauan olette asuneet Suomessa? Özberkan kertoo.

Hän ihmetteli, miten tuo voi olla ensimmäinen kysymys eikä esimerkiksi se, millaiseen kohteeseen ja miten paljon olette lainaa hakemassa? Näitä asioita oli kysytty edellisessä pankissa, jossa pari oli käynyt samalla asialla.

– Vastasin, että olen asunut Suomessa 25 vuotta. Olin jatkamassa, että uskon, että ihan tarpeeksi pitkään, jotta täytän asuntolainakriteerit, mutta en ehtinyt, kun pankkineuvoja sanoi, että ”sitten kuule takaisin kotimaahan”.

– Kysyin, anteeksi kuinka? Ihmettelin, että tämä ei voi olla normaali käytäntö, että asuntolainaneuvottelussa asiakkailta kysytään ensiksi, miten kauan olet asunut Suomessa?

Pankkineuvoja sanoi Özberkanin mukaan nimien perusteella päätelleensä, että Özberkan ja hänen poikaystävänsä eivät ole kantasuomalaisia.

– Kun sanoin, että minusta kyse on puhtaasta ennakkoluulosta, hän naureskeli.

”Tämä pääsee ennakkoluulojen top kolmeen”
Özberkan toimittaa Susani Mahaduran kanssa Yle puheessa ohjelmaa, jossa keskustellaan suomalaisista, yhteiskunnasta, rakenteellisista ongelmista ja ennakkoluuloista. Ohjelmassa on puhuttu hyvin paljon vähemmistöjen asemasta Suomessa ja todellisuudesta, jossa vähemmistöt elävät.

– Tämä tapaus pääsee kaikkien kokemieni ennakkoluulojen top kolmeen, Özberkan sanoo.

Kun hän pyysi pankkivirkailijaa kutsumaan esimiehensä paikalle, hänestä tuntui, että virkailija ei vieläkään ottanut asiaa vakavasti, vaan näpytteli vain tietokonettaan.

– Koska esimies oli varattu, sovimme, että hän soittaa. Sanoimme kiitos ja lähdimme pois.

Esimies soitti Özberkanille. Özberkan kertoo pyytäneensä häntä kertomaan, onko tämä pankin tapa toimia. Esimies varmisti, millä sävyllä virkailija oli kysynyt, miten pitkään pari on asunut Suomessa. Kuultuaan, että kyse ei ollut vain jutustelusta, hän pahoitteli asiaa.

Özberkan tiedusteli, miten Nordea toimii tällaisessa tilanteissa. Esimies sanoi, että kyse on yksittäisestä tapauksesta. Hän lupasi keskustella virkailijan kanssa ja viedä asiaa myös ylemmän johdon tietoon.

– Ei vuoden 2018 Suomessa voi toimia näin. Vaadin oikeuksia ja tasa-arvoa; on melko vaarallista, että asiakaspalvelussa on henkilö, jolla on tuollainen asenne.

Nordea: ”Tässä on epäonnistuttu täysin”
Nordean liiketoimintajohtaja Riikka Laine-Tolonen vastaa sähköpostitse Taloussanomille, että Nordean periaatteisiin kuuluu kohdella kaikkia asiakkaitaan yhdenvertaisesti.

– Torjumme syrjinnän kaikissa muodoissaan ja irtisanoudumme siitä. Edellytämme kaikilta työntekijöiltämme sitoutumista näihin periaatteisiin. Tässä asiakaspalvelutilanteessa on epäonnistuttu täysin.

Asia käsitellään hänen mukaansa sisäisesti perin pohjin. Se on jo käyty läpi asiakasneuvojan kanssa.

– Pahoittelen syvästi asiakkaan saamaa huonoa ja täysin asiatonta kohtelua, Laine-Tolonen kirjoittaa.

Lainaus Taloussanomat

Turha 12-vuotias turkulaisuhri

TS:n artikkeli on selkeä näyttö piittaamattomuudesta.

http://www.ts.fi/…/Uhrin+tarina+Turku+paasti+ahdistelijaksi…

Tämä artikkeli alkoi syntyä, kun 35-vuotias turkulaisnainen otti yhteyttä Turun Sanomiin ja kertoi Luostarivuori-uutisoinnissa olevan epätarkkuuksia ajankohtien suhteen. Nainen tiesi tämän, koska hän oli itse Luostarivuoren koulun opettajan uhri.

Hän oli tehnyt tapahtumista kirjauksia päiväkirjaansa käydessään koulua. Ne auttoivat toimitusta suuresti tapahtumien kulun hahmottamisessa.

Turun kaupunki ei ottanut ahdistelusyytöstä vakavasti vaan päästi mieheni takaisin töihin.

Seikkaperäinen artikkeli Turun Sanomissa 13. tammikuuta 2018

Kansallisesti mellotaan maahanmuuttajista, kun taas kantasuomalaiset pedofiilit ovat kunnallisessa suojelussa. Hallussani on asiakirjoja kun 2000-luvun vaihteessa lapsille oikeudet-yhdistys paljasti pedofiilitoimintaa; yhdistyksen puheenjohtaja määrättiin oikeuden päätöksellä pakkohoitoon; vapautettiin toki terveen papereilla – mutta lasten hyväksikäytöt ja pedofiiliringit saattoivat jatkaa virkavallan ”suojelussa”, niin kuin näkyy…

TS:n artikkeli selkeä näyttö.
Myönnän tunnekuohut siitä miten osa virkavallasta, jolle kuuluu kansalaisten, erityisesti lasten turvallisuus, ovatkin mukana salaamisessa ja tapausten peittelyssä… Kyseessä on jos mikä niin pahanlaatuinen virkavelvollisuuden laiminlyönti. Samassa kategoriassa on joukko median edustajia.

Mitä presidentinvaalien jälkeen?

SAULI NIINISTÖÄ ylöskohottava seikka

– vähemmän huomioitu on se tosiasia, että edellinen kokoomustaustainen presidentti on ollut Pehr Evind Svinhufvud. Nyt jatkossa mitä suomalaiset rakastavat ja kunnioittavat kokoomuspoliitikko Niinistöä vai SN-valtuuskunnan ”koko kansan presidentti Niinistöä? Siinäpä kysymys. Muut pelut taitavat olla pieniä.

Samaa GLORIAAHAN testattiin Mauno Koiviston kakkoskaudelle. Myös puolueesta irrallinen vaalikampanja toteutettiin Martti Ahtisaaren vaalirakenteissa, koska ei oltu varmoja, oliko Mara demari? Ei ollut vilpittömästi, kuten myöhemmin on selvinnyt.

Tosiaankin, mitä presidentinvaalien jälkeen?

Vuosi 2018 on yhteiskuntaqrakenteille3 rankkaa aikaa. Suomen kansallista ongelmaa kansakunnan jakolinjoja ei presidentin vaalit ratkaise.

Sanotaanko näin, että JYTKYT antoivat osalle äänestäjistä ”toiveita muutoksista”, mutta miten on käynyt?

Suurin osa suomalaisista ovat jättäneet mielestään Jyrki Kataisen ja Jutta Urpilaisen SIXPACK-hallituksen kokoonpanon ja ”aikaansaannoksetkin”.

Eduskuntavaalit 2019 muuttavat Suomen puolueiden karttaa vanhan käytännön suuntaan: KOLMEN suuren ”kauhun tasapainoon”; eli kaksi suurinta muodostaa hallituksen ja lisääntyvät sirpalepuolueet taistelevat ”kiilaministerien” viroista.

Mutta mikä on luotettavuuden ja uskottavuuden laita?

Onko esim. puolueena Antti Rinteen johdossa SDP;n oppositiokäytös uskottavaa ja vakuuttavaa?

Palkansaajien kannalta vertaus: Eduskunnassa karvalakkilähetystöä vastaanottanut ministeri lupasi käyttää KOKO ARVOVALTANSA asian ”eteenpäin” viemiseksi. Lähetystön vetäjä vastasi hänelle: ”Ei se riitä. Me haluamme enemmän!”

YLE:ssä valeuutisia

Seppo Konttinen

YLE:n ex-taloustoimittaja kirjoittaa face..ssa:

Saimme jälleen eilen Ylen pääuutislähetyksessä nähdä ja kuulla valeuutisia, jotka oli tuotettu Elinkeinoelämän keskusliitossa. ”Uutisissa” oli kaksi kärkeä. ”EK ylistää yhteisöveron kevennystä: Teki Suomesta houkuttelevan maan.” Jutussa kerrottiin tj. Häkämiehen suulla, joka todisti, etteivät yhteisöveron tuotot ole romahtaneet, kun Kataisen hallitus pudotti yhteisöveroa 24,5 prosentista 20 prosenttiin.

Molemmille väitteille on yhteistä se, että ne ovat täyttä potaskaa.

Ensinnäkin EK kertoo omassa tiedotteessaan: ”Ennen vuotta 2014 suomalaisia yhtiöitä sulautettiin ulkomaalaisiin suunnilleen yhtä usein kuin ulkomaalaisia suomalaisiin, mutta veroalen jälkeen suunta on ollut EK:n mukaan Suomeen päin. Selvitys perustuu Patentti- ja rekisterihallituksen aineistoon, mutta EK EI KERRO MISTÄ YRITYKSISTÄ ON PUHE.

On siinä meillä selvitys.

EK ei myöskään selvityksessään kerro, miten se pystyy erottamaan selvityksessään yritysverouudistuksen vaikutukset verokertymään. Ei kerro, koska verouudistuksen vaikutuksia ei kukaan pysty erottamaan esimerkiksi taloudellisen kasvun vaikutuksista verokertymään. Mutta EK:n Häkämiehellä ja ekonomisti Penna Urrilalla on tällaisia yliluonnollisia kykyjä.

Mutta miksi Ylen uutiset syöttää meille tällaisia perustelemattomia selvityksiä ”uutisina”? Kyse on propagandasta.

Nissinen pokkana töihin

On vaikea ymmärtää tilannetta, jossa valtakunnan ylin syyttäjä, syyttäjälaitoksen johtaja ja oikeuslaitoksen keskeinen toimija, rikkoo oikeuden mukaan tahallisesti lakia virkatehtävässään. Vielä vaikeampi on ymmärtää tilannetta, jossa sama valtakunnansyyttäjä tekee edellä mainitun – ja palaa pokkana virkaansa.

Näin on kuitenkin käymässä, sillä valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen kuittaa 1700 euron sakkonsa ja jatkoi tehtävässään heti torstaina, korkeimman oikeuden ratkaisua seuranneena päivänä.

Suomessa puhutaan usein siitä, että poliittiset tai muut johtajat eivät joudu kantamaan vastuutaan. Tämä tapaus on silti räikeimpiä, mitä muistan. Jos Nissinen ei todella ole ymmärtänyt esteellisyyttään päättäessään hankinnoista veljensä firmasta, hän vaikuttaisi olevan kyvytön hoitamaan virkaansa, ja näin on myös, jos hän on sen ymmärtänyt.

Soitin SDP:läiselle lakimiehelle Valtteri Aaltoselle, joka vaati täällä Puhiksen blogissaan julkisesti Nissisen välitöntä eroa. Hänen mielestään tapausta ei voi lähestyä pelkästään virkamiesoikeudellisesti ja virkamieslain näkökulmasta, koska kyse on ennen kaikkea instituution – valtakunnansyyttäjän – suojelemisesta sekä kansan luottamuksesta oikeuslaitokseen.

– Kun ollaan näin korkeassa johtavassa asemassa, niin silloin henkilöllä itsellään pitää olla kokonaiskuva asemastaan ja siitä, miten hän vaikuttaa asemassaan koko organisaatioon ja instituutioon. Esimerkiksi pörssiyritysten toimitusjohtajat lähtevät yleensä sen siliän tien itse, kun alkaa näyttää siltä, että heillä ei ole esimerkiksi hallituksen täyttä luottamusta tai heidän jatkonsa jollain tavalla voisi heikentää yhtiön asemaa, Aaltonen sanoi puhelimessa.

Oikeusjärjestelmän tulee nauttia kansalaisten luottamusta, joten kansalaismielipiteellä on merkitystä, vaikka sen perusteella ei potkuja jaetakaan. Puhtaasti virkamieslain irtisanomisperusteita peilatenkin voi Aaltosen mukaan ajatella, että Nissisen edellytykset viranhoitoon ovat heikentyneet, minkä lisäksi teko on luonnollisesti ollut vastoin hänen velvollisuuksiaan virassa. Lain mukaan virkamiehen virkasuhde voidaan purkaa, jos hän törkeästi rikkoo tai laiminlyö virkavelvollisuuksiaan.

Aaltonen toteaa, että tuomio ei missään nimessä ole erityisen iso. Esimerkiksi kyseenalaisten hankintojen kokonaisarvo oli vain 30 000 euroa, ja rangaistus virkavelvollisuuden rikkomisesta annettiin sakkoina. Olennaista sen sijaan on, että tuomio tuli nimenomaan virassa tehdystä, tahallisesta rikoksesta. Aaltosen mukaan Nissisen on täytynyt ymmärtää, että hän toimii väärin, mutta hän on toiminut näin siitä huolimatta. Näin katsoi myös oikeus.
– Se lähettää sen viestin, että hän on ajatellut, että hän voi tässä tehtävässään rikkoa lakia, koska hänen asemansa on niin vahva, Aaltonen sanoo.

Samasta ajattelusta kertoo se, että Nissinen ilmoittaa tiedotteessaan ”odottavansa” pääsevänsä keskustelemaan virkamiesoikeudellisesta asemastaan luottamuksellisesti oikeusministeriön kanssa. Hän viittaa oikeusministeriön selvitykseen, jossa tapauksen seurauksia ja merkitystä pohditaan. Nissistä ei huoleta.

Tämä kertoo kokonaiskuvan ja harkintakyvyn hukkaamisesta.
Kirjoittaja on Uuden Suomen toimittaja.

Paavo muistaa väärin…

”Unionissa on Suomen puolueettomuuden mentävä aukko eikä yhteisö muutu liittovaltioksi.”

Paavo Väyrynen teki helmikuussa 1992 uransa merkittävimmän ratkaisun. Väyrynen hyväksyi, ulkoministerinä, Suomen EY-jäsenhakemuksen jättämisen. Hän luultavasti katuu nyt,  epäilee  Olli Ainola.

Hän antoi Keskisuomalaiselle haastattelun 2. helmikuuta. Väyrynen sanoi jyväskyläläislehdessä, että olisi uhkapeliä olla jättämättä jäsenhakemusta. Kirjoittaa Ainola.
- Jos nyt suljemme mahdollisuuden neuvotella samanaikaisesti Ruotsin ja Itävallan kanssa, saatamme joutua tilanteeseen, jossa meillä on vain huonoja vaihtoehtoja. Hakemuksen jättäminen merkitsee eri vaihtoehtojen varaamista tulevaisuudessa tehtäviä ratkaisuja varten, Väyrynen painotti haastattelussa.

Väyrynen oli näin lyönyt kantansa lukkoon. Suomi jätti jäsenhakemuksen maaliskuussa.

Suomi tavoitteli jäsenyyttä tosissaan. Suurvallatkin tulkitsivat, että hakemus tarkoitti varmaa jäsenyyttä.
Jo kaksi viikkoa myöhemmin Saksan liittokansleri Helmut Kohl kertoi Yhdysvaltain presidentille George Bushille itsestäänselvyytenä, että Suomi liittyy unioniin vuonna 1995 – kuten sitten kävikin.

Lähde: www.iltalehti.fi/politiikka/201702122200069275_pi.shtml

Onko Brexit-neuvottelut jäätymässä?

Britannian brexit-neuvottelija David Davis ilmoitti sunnuntaina yllättäen BBC:n haastattelussa, ettei pääministeri Theresa Mayn EU:n kanssa neuvottelema brexit-sopimus olekaan sitova.

–Sopimus ei ole laillisesti täytääntönpanokelpoinen, vaan aiesopimus. Jos emme pääse sopuun kauppasopimuksesta EU:n kanssa, emme myöskään maksa, Davis linjasi.

Theresa May ja Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker kertoivat perjantaina, että neuvotteluissa on saavutettu riittävä kompromissi kolmen keskeisen seikan osalta: EU-kansalaisten oikeuksista Britanniassa, Pohjois-Irlannin asemasta sekä Britannian eron taloudellisesta korvauksesta. Sovun mukaan Britannia maksaa lisäksi EU:lle 40-60 miljardin euron ”eromaksun”.
Davis määritteli myös, mitä Britannia haluaa kauppasopimukselta.

Haluamme ne asiat, mitkä ovat parhaita Kanadan, Japanin ja Etelä-Korean sopimuksissa. Sitten lisäämme sopimukseen asiat, jotka näistä puuttuvat.
Euroopan unionin huippukokouksen on tarkoitus ensi viikon lopulla pohtia, voidaanko brexit-neuvotteluissa edetä ensi vuonna neuvottelemaan kauppasopimuksesta.

Presidentinvaalin ennakointiá

Viitteellinen .. äänestys palkissa .. >

kännykässä ja tabletissa palkki sivun lopussa, mielipiteiden jälkeen.

VIRALLISESTI ehdokkaaksi on asetettu: Tuula Haatainen, sdp; Pekka Haavisto, vihr; Laura Huhtasaari, ps; Merja Kyllönen, vas; Sauli Niinistö, vy; Nils Tofvalds, rkp; Matti Vanhanen, kes; Paavo Väyrynen, vy.

ÄÄNESTYS palkissa mahd, puolue huomioiden.

HUOMIO! Älypuhelimissa ja tableteissa äänestyspalkki mielipidekirjoitusten jälkeen

AIKATAULU
Ensimmäinen vaali:
vaalipäivä sunnuntai 28.1.2018
ennakkoäänestys kotimaassa 17.-23.1.2018
ennakkoäänestys ulkomailla 17.-20.1.2018
ehdokasasettelu vahvistetaan 21.12.2017
ehdokashakemukset jätettävä viimeistään 12.12.2017 ennen klo 16
äänioikeustiedot määräytyvät 8.12.2017 ja äänioikeusrekisteri perustetaan 13.12.2017.
Mahdollinen toinen vaali:
vaalipäivä sunnuntai 11.2.2018
ennakkoäänestys kotimaassa 31.1.-6.2.2018
ennakkoäänestys ulkomailla 31.1.-3.2.2018
 
Viimeisin puoluekannatusmittaus

ILTALEHDEN viimeisin mittaus…
 

Maakuntiin jako ja kaksikymmentä vuotta sitten lakkautetut läänit …

Läänit lakkautettiin kaksikymmentä vuotta sitten, ylipäätään…

MIKSI?

USEIN esitetty kysymys läänien lakkauttamisesta: Mitä purkamisella on säästetty tai hoidettu paremmin?
Mielestäni nykyisin politiikan- ja hallinnon sanastossa “SÄÄSTÖ” tarkoittaa kaikkea sitä mikä on kotitalouksilta, yrittäjiltä ja yksittäisiltä kansalaisilta riistetty, ryöstetty ja ulosmitattu “LAILLISIN” keinoin…
ME vain maksamme velkaa…
 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lääkäreille ilmiantovelvollisuudesta suuri riski, voidaan tuomita pakkohoitoon

HS – uutisen 13.9.2012 mukaan lääkärikunnalle määrätään ilmoittamisvelvollisuus…
 
Lasten pahoinpitelyistä ja hyväksikäytöistä ilmoituksia tehnyt lastenlääkäri maksoi kirjaimellisesti murskaavan hinnan velvollisuudentunnostaan. Riski ilmoittamisvelvollisuuden täyttämisestä käytännössä saattaa olla musertava poliisi- sosiaali- ja tuomiovallan kanssa ajauduttaessa törmäyrsurssille.
 
Suomelle tuomio lastenlääkärin pakkohoidosta ja -lääkityksestä
STT 3.7.2012
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on tuominnut Suomen maksamaan korvauksia henkilölle, joka joutui pakkohoitoon ja pakotettiin ottamaan lääkkeitä. Ihmisoikeusloukkausten kohteeksi joutunutta hoidettiin ja lääkittiin psykiatrisessa sairaalassa vuosina 2005-2006.
 
EIT:n mukaan henkilön pitäminen sairaalassa loukkasi hänen oikeuttaan vapauteen.
Ongelma oli, että pakkohoitopäätös perustui kahden saman sairaalan lääkärin lausuntoihin. EIT:n mukaan mahdollisuus saada riippumattoman psykiatrin arvio olisi ollut tärkeä suoja mahdollista mielivaltaisuutta vastaan.Pakkolääkitys puolestaan loukkasi valittajan oikeutta yksityiselämään, koska lääkityspäätöksestä ei voinut valittaa.
 
EIT määräsi Suomelle korvauksia 10 000 euroa aineettomasta vahingosta ja 8 000 euroa hänen oikeuskulujaan.
Vuoden kuluttua henkilö todettiin terveeksi ennen ja jälkeen pakkohoidon…
 
Mistä on ollut kysymys? (Artikkeli vuodelta 2005)
 
Eräs Suomen kaupunki on vastannut pakkohoitoon tuomitun lastenlääkärin ”mielentilatutkimuksen” hoitopäivämaksuista täysimääräisesti, jotka ovat Vanhan Vaasan sairaalassa 500,- €/päivässä; (n. 3000,- mk/pv), eli 15 000,- €/kuukaudessa; (n. 90 000 mk/kk)
 
Kun lastenlääkäri oli ollut ”tutkinnassa” vuoden, hoitolaskun voitte laskea itse…
 
Lastenlääkäriltä perittiin ”omavastuuna” 1700,- €/kuukaudessa (n. 10 900,- mk/kk)… Hänen henkilökohtaisen osuutensa vuoden ajalta voitte itse laskea…
 
Siis, systeemi on aivan sama joka Kiinassa kulttuurivallankumouksen aikana oli käytössä; siellä ”kansanvihollisten” teloituksiin käytetyt luodit maksatettiin uhrien omaisilla.
 
Suomessa likvidoinnissa luodit ja kaasun korvaa Zyprexa- ja Risperdal-pakkolääkitys. Neuroleptien käyttö on oikeusvoimakeinojen yhteydessä muutoinkin arkipäivää Suomessa; lasten pakkonoudoissa piikitetään, vanhuksia lääkitään vaivattomiksi .. jne.
 
edustaa väärää oikeutta, koska on katsottu tarpeelliseksi muuttaa Perustuslakia ja tämän muutoksen on EIT määrännyt Suomessa tehtäväksi.
 
Hallituksen esitys HE 271/2004; Ote:
Rikosasian vastaajan mielentilan tutkimista koskevaan sääntelyyn ehdotetaan tehtäväksi muutos, jonka mukaan tuomioistuimen olisi, ennen kuin se määrää vastaajan mielentilan tutkittavaksi, erikseen ratkaistava kysymys siitä, onko vastaajan näytetty menetelleen syytteessä kuvatulla rangaistavaksi säädetyllä tavalla../..
 
Laajemmin aiheesta…

http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2004/20040271.pdf

 
Ihmetellään …
 

Tällä perustelu-asiakirjalla laillisesti rekisteröity Lapsille Oikeudet -yhdistys lakkauitettiin..
 

LOTTOVOITTO, laman kynnykseltä, mutta kenelle?

Marjatta Kannus

Esikoisromaani (ISBN 978-952-99691-2-8) 367 sivua. (sidottu)
Lottovoitto kertoo tarinan tavallisen naisen elämästä, Marketasta, joka on kuin kuka tahansa meistä, jotka ovat syntyneet suuriin ikäluokkiin. Kun lottovoitto todella osuu kohdalle mitä tapahtuu. Pysyykö elämä uomissaan, vai tuoko raha tullessaan onnea tai ehkä ongelmia?

HUOMIO! Lottovoitto lainattavissa kirjastoista.

Tilaa…

Kirja painotuotteena kirjoittajan omistuskirjoituksella. H: 15.- €uroa

Lottovoitto e-kirjana… H: 9,- €uroa, heti luettavaksi… https://kirja.elisa.fi/ekirja/lottovoitto

Elämän pallopelin pyörteestä on kyse…

Kirjan kertomus sijoittuu pääosin Turkuun ja kerronta on lauserakenteiltaan kansalaiskieltä: jossa lukukokemuksena turkulaisuus paistaa rivienkin välistä. Henkilöt ja tapahtumat elämänläheisiä ja –näköisiä, tarinassa annos dramatiikkaakin. Kirjan päähenkilön, Marketan elämänasenne on esimerkillinen. Kerronta on sujuvaa ja huumorikin pilkahtelee. Yhdyssiteet ja jännitteet kertomuksen henkilöiden välillä ovat tilanteista aivan tavallisten ihmisten inhimillisiä asenteita ja kohtaamisia – kenen tahansa kokemina. Se ”taiteellisuus” kirjasta puuttuu, ettei siinä räävittömästi kiroilla, eikä rällästellä ja sekoilla viinan ja huumeiden kanssa.
 
../.. Veijo antoi heti tuoreeltaan pankkiin määräyksen, että lasten elatusmaksut lopetettaisiin. Sitten hän soitti Hellevin miehelle langolleen Harri Sjöroos’ille, joka oli hänen asianajajansa ja kertoi:

– Kuule Marketta on pettänyt minua. Hänellä oli lottovoitto, jonka hän salasi omaisuuden jaon yhteydessä. Hän jatkoi kiihtyneessä äänilajissa:

– Haluan oikeusjutun nostettavaksi Markettaa vastaan.

Harri puolestaan kehotti häntä malttamaan mielensä ja punnitsemaan asiaa edes hetken:

– Jäitä hattuun, hyvä mies! Voitko todistaa sitovasti, että hänellä oli rahat ennen jakoa. Muistaakseni sinä itse kiirehdit allekirjoitusta, oliko jotain osinkoja, joita et halunnut jakoon mukaan tulossa parin viikon sisään, vai miten?

– Marketta pystyy varmasti näyttämään toteen, milloin hän sai rahat. Mutta jos nostat jutun, hänen ei ole pakko kertoa etukäteen, ainakaan sinulle. Sitten oikeudessa hän näyttääkin toteen, että rahat tulivat jälkeenpäin ja syyttää sinua vielä kunnianloukkauksesta ja siinä sinä sitten olet lirissä.

– Ajatteles, jos hän alkaa penkoa asioitasi enemmänkin. Onko sinulla puhtaat jauhot pussissa omaisuutenne jaossa ja kun lastesi elatusmaksuja määriteltiin? Marketallahan on nyt varaa palkata vaikka miten taitava juristi sinua vastaan.

– Elatusmaksut ainakin lopetan, uhosi Veijo.

Harrin vastaus oli kuiva:

– En kyllä sinuna lopettaisi, ne ovat sinun lapsiasi edelleen, eivätkä asiat sinun kohdallasi ole mitenkään muuttuneet. ../..

../..

Svinhufvudista pääministeri100 vuotta sitten 27.11.1917

Miksi juuri hänestä?

Nimi oli noussut tietoisuuteen oikeustaistelijana, joka oli erotettu kahdesti tuomarin virasta. Eduskunnan ensimmäinen puhemies. Kaksi vuotta ja neljä kuukautta Siperiassa tekivät hänestä kansallissankarin. Sitten ylin lainvalvoja prokuraattorina eli oikeuskanslerina.

Mutta ei hän yksin lähtenyt toteuttamaan itsenäisyyttä, vaan myös muut itsenäisyyssenaattorit:<b> Onni Talas, Arthur Castrén, E. N. Setälä, Jalmar Castrén, Heikki Renvall, Juhani Arajärvi, O. W. Louhivuori, Kyösti Kallio, E. Y. Pehkonen, Alexander Frey. </b>Taustalla vahvana tukena maalaisliiton johtaja <b>Santeri Alkio.</b>

Lähde: Martti Häikiö.

pro merit arvojen puolesta