IKÄSYRJINTÄ ja eläkeputken poisto

IKÄSYRJINTÄ ns. hiljaisen tiedon alasajo on ikuisuuskysymys

Liiton tehtävässä siirryin osa-aikaeläkkeelle 1995; tuona kahden vuoden osa-aikana suoritin valtakunnallista päivystystä ja tein kaksi kyselytutkimusta siitä miksi Suomeen muodostui niin suuri työkykyisten ja ammattitaitoisten PAARIALUOKKA.. Sen tutkimuksen mediassa julkaisun jälkeen iskostui käsite IKÄSYRJINTA; onpa puhuttu IKÄRASISMISTAKIN, mm- olin YLEn Kotimaan katsauksessa toimittaja Jari Hakkaraisen haastateltavana.

Raportissa oli laajasti kuvattu vastaajien henkilökohtaisia kokemuksia. Tämä perusselvitys johti Jyväskylän yliopiston dosentti Tarja X.:n kanssa yhteisesti toteutettuun 2500. toimihenkilön kompetenssi, eli työelämään kelpoisuuskyselyyn, viiden maakunnan alueella.

Erikoista oli kun 2500. kyselykirjeen kulku vastaanottajalle kakkospostina kesti kaksitoista (12) päivää..? Vastauksia saimme 750.

Tämän selvityksen raportti julkaistiin Norjassa Trondheimin yliopistossa kansainvälisessä työelämän konferenssissa ja herätti siellä ansaittua kiinnostusta.

Nämä tutkimukset alustivat mielenkiintoisen kompetenssiselvityksen Euroopan Unionin tasolla; Suomen työministeriö ilmeisesti esti kansainväliseen tutkimusryhmään Suomen edustajaksi kutsutun Jyväskylän yliopiston dosentin (Tarja X:n.) osallistumisen ja hänen muutkin tutkimusmäärärahat peruutettiin.
Tarja X. sai viran Norjasta Trondheimin yliopistossa ja jäsenyyden tutkimusryhmässä; viiden maan yli 45-vuotiaiden työelämään kompetenssi-, eli kelpoisuustutkimus toteutettiin EU:n komission määrärahalla.

Minä sain Paavo Lipposen hallitukselta, valtiosihteeriv Rauno Saaren kirjallisen nuhtelun: muistilapulle kirjoitettuna. Suomella oli tutkimusten tulosten julkisuuteen tulon asikopihin Euroopan Unionin pu8heenjohtajuusvuoro ja valtioiden päämiesten kokous Tampereella. Jo toki, noloahan se oli.

KESKUSTELUUN myös facessa
Kalevi Kannus

One thought on “IKÄSYRJINTÄ ja eläkeputken poisto”

  1. Kolmikannan kuolemaa on ennustettu aiemminkin, mutta nyt potilas on huonommassa kunnossa kuin aikoihin.

    Näin julisti Helsingin Sanomien politiikan toimittaja Teemu Luukka analyysissaan viime viikolla(siirryt toiseen palveluun).

    Luukan logiikan mukaan potilaan kunto huononi dramaattisesti, kun työmarkkinakeskusjärjestöt eivät päässeetkään yhteisymmärrykseen niin kutsutuissa eläkeputkineuvotteluissa.

    Työnantajien ja palkansaajien yhteistyö onkin näyttänyt viime kuukausina rakoilevan urakalla. Palkansaajat järkyttivät kesällä, kun Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) hylkäsi kassalinjan ansiosidonnaisessa työttömyysturvassa ja alkoi kannattaa etuutta kaikille. Lokakuun ensimmäisenä päivänä iso vientiala, paperi- ja kartonkiteollisuutta edustava Metsäteollisuus ry, päätti lopettaa kokonaan valtakunnallisten työehtosopimusten tekemisen.

    Näistä ratkaisuista käy kulisseissa yhä kuhina. Onko vuosikymmeniä kestäneet yhteiset leikit lopullisesti leikitty?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.