Miksi kunnat pakotetaan yhteen?

 
Ulkoministeriön arkistosta löytyvästä neuvottelutavoitemuistiosta käy ilmi,. että EU-liittymissopimukseen luvatut tulevat suurkunnat suunniteltiin sisäasiainministeriössä jo vuonna 1992. Sisäasiainministerinä toimi tuolloin Mauri Pekkarinen

Kuntien vaakunat

Näin kirjoittaa Sven-Olof Jakobsson Kokkolasta Keskipohjanmaa -lehdessä (11.9.2011) ja jatkaa:

Moni varmaan ihmettelee käynnissä olevaa kuntaliitoshysteriaa, ja ehkä myös tapaa, jolla päättäjämme kohtelevat meitä. Perustellen kuntaliitoksia taloustilanteen parantumisilla, jättävät he kertomatta, että Suomen EU-neuvotteluihin kuului velvoitteena suunnitella aluejakojärjestelmä, eli niin kutsuttu NUTS-jako, jonka viimeisiä vaiheita nyt toteutetaan.
 
Onko siis nykyisessä kuntien talousahdingossa kysymys EU:n aluehallinnon pakkototeuttamisesta? Eli, ovatko Suomen kuntataloudet tarkoituksella saatettu kestämättömään tilaan, koska kuntaliitokset eivät vapaaehtoisesti onnistu? Suurkunnista kun ei ole apua kuntalaisten peruspalveluiden taamiseen.
ntalaisten peruspalveluiden takaamiseen.
 
Ulkoministerössä tallennetusta suunnitelmasta paljastuu seuraavaa:
 
* NUTS I – viisi (5) suurlääniä, jotka Jouni Backman oli jo toteuttanut Paavo Lipposen hallituksen sisäministerinä.
* NUTS II – yhdeksäntoista maakuntaa, jotka oli jo valmiiksi sopeutettu EY-tukien jakelu- ja valvonta-alueiksi, eli TE-keskuksia varten.
* NUTS III – kahdeksankymmentäkahdeksan (88) pientalousaluetta, joista nyt tehdään PARAS-lain edellyttämät suurkunnat. Niiden tehtäväksi tulee peruspalveluiden ”turvaaminen”
 
* EU-neuvotteluja varten tehty 88 pientalousaluetta esittävä kuntakartta oli esillä EY-ministeriryhmän kokouksessa 22.7.1993.
 
Näyttää siltä, että Suomen kuntien yhdistämisen tavoitteena ei suinkaan ole yksittäisten kuntien talouden parantaminen, vaan EU-aluehallinnon – NUTS III:en pakkototeuttaminen.
Tämän tietävät todennäköisesti useimmat päättäjistämme.
 
Näin Sven-Olof Jakobsson Kokkolasta.
 
Tässä ”Pekkarisen kuntakartta”.
 

NUTS 1NUTS 2NUTS 3
PääalueetKoodiSuuralueetKoodiMaakunnatKoodi
Manner-SuomiFI1Itä-SuomiFI13Etelä-SavoFI131
NUTS-Finland.png
Pohjois-SavoFI132
Pohjois-KarjalaFI133
KainuuFI134
Etelä-SuomiFI18UusimaaFI181
Itä-UusimaaFI182
Varsinais-SuomiFI183
Kanta-HämeFI184
Päijät-HämeFI185
KymenlaaksoFI186
Etelä-KarjalaFI187
Länsi-SuomiFI19SatakuntaFI191
PirkanmaaFI192
Keski-SuomiFI193
Etelä-PohjanmaaFI194
PohjanmaaFI195
Pohjois-SuomiFI1AKeski-PohjanmaaFI1A1
Pohjois-PohjanmaaFI1A2
LappiFI1A3
Ahvenanmaa

2 thoughts on “Miksi kunnat pakotetaan yhteen?”

  1. SOTESSA SUURI VAARA

    Oppositiopuolue rkp:n varapuheenjohtaja, Kuntaliitossa työskentelevä Sandra Bergqvist vaatii Suomea ottamaan oppia Tanskan virheistä sote-uudistuksessa.

    Tanskassa hallitus on kertonut lakkauttavansa itsehallintoalueet ja vahvistavansa kuntien roolia terveyspalveluissa. Suomessa asiasta kertoi Kuntalehti.

    Bergqvist toteaa, että sote- ja maakuntauudistuksen suunnitteluvaiheessa moni delegaatio matkusti Tanskaan tutustumaan maan malliin, jossa maakunnilla on vastuu terveydenhuollosta – mutta nyt Tanska vaihtaa suuntaa.

    Kuntalehti kertoo, että Tanska perusti viisi itsehallintoaluetta vuonna 2007 samassa yhteydessä, kun 13 lääniä lakkautettiin ja kuntien määrä väheni roimasti.
    Jatkossa puolestaan olisi viisi alueellista organisaatiota, jotka vastaisivat sairaaloiden toiminnasta, ja nykyisten itsehallintoalueiden tehtäviä jaettaisiin 21 muodostettavalle paikalliselle hoitoalueelle. Kuhunkin näistä alueista kuuluisi 4–5 kuntaa.
    ”Tämä muistuttaa paljon suomalaista mallia, jossa meillä on viisi erityisvastuualuetta, joissa yliopistosairaalat ovat pohjana. Tämän lisäksi meillä on 20 sairaanhoitoaluetta jotka ovat kuntien yhteisiä”, Sandra Bergqvist huomauttaa tiedotteessaan.

    Tanskan hallitus perustelee uudistusta muun muassa sillä, että terveydenhuolto halutaan tuoda lyhyemmän välimatkan päähän asiakkaasta. Hallituksen mukaan nykyään liian moni tanskalainen käy sairaalassa hoidattamassa yksinkertaisiakin vaivoja, mikä on välimatkojen takia hankalaa asiakkaalle ja kuormittaa sairaaloita. Tähän hallitus haluaa muutoksen.

    ”Valitettavasti Suomen hallitus on mennyt samaan ansaan. Ollaan luopumassa toimivista alueellisista yksiköistä ja halutaan luoda uutta hallintotasoa. Tämä pidentää potilaiden matkoja ja tuottaa isoja hallinnollisia kustannuksia”, Sandra Berqvist sanoo tiedotteessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *