– Ekstremismistä tuomittu turvapaikanhakija
– Lentolehtinen oli hätähuuto
– Stalin-Kuusinen –sopimus yksi tuomioperusta
– Turvapaikkahakemuksen perusteet eivät tiedossa
– Suomen slogan: ”Ei vaatimuksia Venäjältä”
– Restituutio ja palautus vielä toteuttamatta
– Ekstremismin ei tarvitse olla rikollista toimintaa
– Miten käy turvapaikkahakemuksen?
Ekstremismistä tuomittu turvapaikanhakija
Stolica Onegon sivulla kerrotaan, että venäläinen 48-vuotias ”Karjalan palauttaja” on hakenut poliittista turvapaikkaa Suomesta. Pro Karelia kertoi 30.06.2010 petroskoilaismiehestä, jota syytettiin ekstremismistä.
Mies oli esittänyt kansanäänestyksen järjestämistä Karjalan tasavallan sekä eräiden Murmanskin ja Leningradin alueitten liittämisestä Suomeen. Syyttäjän mukaan tämä ”Karjalan palauttaja” sanoi Neuvostoliiton liittäneet suomalaiset alueet itseensä perusteettomasti.
Lentolehtinen oli hätähuuto
Todellisuudessa kyseessä oli hätähuuto Karjalan tasavallan erittäin ahdistuneen tilanteen vuoksi. Mies halusi järjestää alueella kansanäänestyksen Suomeen liittymisestä.
Lehtisessä mm. todettiin: ”Se ei ole vuosien 1939-45 sodan tuloksien uudelleenkäsittelyä. … Kyse on siitä, voimmeko jäädä eloon vai tuhotaanko meidät asteittain.” Lehtisen koko teksti on liitteenä.
Stalin-Kuusinen –sopimus yksi tuomioperusta
Mies tuomittiin 100 000 ruplan sakkoihin Venäjän rikoslain 280 artiklan pohjalta. Hänet siten tuomittiin ekstremismistä, vaikka hän ei uhannut minkäänlaisella väkivallalla, eikä asiantuntijat nähneet lentolehtisessä mitään rikollisuuteen viittaavaa.
Tuomion perusteluina oli tuotu esille Neuvostoliiton kansainvälisiä sopimuksia 1939 ja 1947. 1939-sopimuksella tarkoitettaneen Otto Wille Kuusisen Terijoen hallituksen kanssa tehtyä sopimusta, jolla ei ollut minkäänlaista legitimiteettiä. Kuusinen oli Stalinin asettama nukkehallitsija, joka oli edustavinaan Suomen kansaa.
Vuoden 1947 sopimuksella tarkoitetaan Suomen ja Neuvostoliiton välillä somittua Pariisin rauhansopimusta. Sopimus oli tyypillinen väkivaltasopimus, jossa Suomen oli allekirjoitettava Neuvostoliiton laatima rauhansopimus tai varauduttava uuteen väkivaltahyökkäykseen.
Turvapaikkahakemuksen perusteet eivät tiedossa
Suomi on kiinnostavassa asemassa, sillä miehen vaatimukset kohdistuivat oman toivottoman tilanteen vuoksi siihen, että Neuvostoliiton Suomelta pakkoluovuttamat alueet palautettaisiin ja ihmisille syntyisi mahdollisuus selvitä.
Tässä vaiheessa ei ole tarkempaa tietoa siitä, millä perusteella poliittista turvapaikkaa on haettu. On todennäköistä, että ekstremismistä tuomittu mies ei katso saavansa Venäjällä oikeutta ja hän pelkää vapautensa puolesta.
Suomen slogan: ”Ei vaatimuksia Venäjältä”
Jos Suomi antaa miehelle poliittisen turvapaikan, katsooko Venäjä Suomen tukevan pakkoluovutetun alueen palauttamista? Suomen johtajat ovat tulleet jopa kuuluisiksi siitä, että heidän sloganinsa on ollut: ”Meillä ei ole mitään vaatimuksia Venäjältä”.
Presidentti Tarja Halonen on mm. tämän asian tuonut hyvin selvästi esille. Hän kertoo keskustelleensa ns. Karjalan palautuksesta Venäjän johdon kanssa. Wikileaksin paljastusten mukaan keskustelun sisältö on ollut se, ettei meillä ole mitään vaatimuksia Venäjältä.
Restituutio ja palautus vielä toteuttamatta
Tämä suomalaispoliitikkojen vaatimattomuus tuodaan aina esille, vaikka evakkojen omaisuuden restituutio on edelleen täydellisesti käsittelemättä. Suomalaiset evakot perillisineen yhä omistavat rajan taakse jääneet kiinteistöt. Ei ole ainuttakaan kahdenvälistä tai kansainvälistä sopimusta, joka todistaisi jotain muuta.
Suomella on myös täysi oikeus rauhanomaisesti vaatia pakkoluovutetun alueen palauttamista. Kyse on 45 000 km2 alueesta.
Erityisesti Petsamo ja Karjala ovat lähivuosina globaalin logistiikan kannalta erittäin keskeisiä alueita, joten kyse ei ole merkityksettömästä asiasta.
Ekstremismin ei tarvitse olla rikollista toimintaa
Ekstremismiin liittyvä Venäjän rikoslain kohta on erikoinen. Artiklan 280 mukaan julkisessa vetoomuksessa voidaan syyllistyä ekstremistiseen toimintaan. Tästä voi saada 3 – 5 vuotta vankeutta, jos käyttää hyväkseen joukkomediaa.
Ekstremismin määrittely on kuitenkin rikoslain pykälää laajempi. Täten ekstremismiksi leimatun toiminnan ei tarvitse olla Venäjän lain mukaan rikollista toimintaa, silti siitä voi saada tuomion.
Huolestuttavaa on se, että ekstremismistä tuomittu ei voi osallistua kansalaisjärjestötoimintaan, mitä käytetään poliittisena lyömäaseena. Poliittisia vastustajia voidaan siten syyttää, mutta esim. uusnatseja ja muita todellisia ääriryhmiä vastaan lakia ei juurikaan ole käytetty.
Miten käy turvapaikkahakemuksen?
Venäläisen ”Karjalan palauttajan” turvapaikkahakemuksen käsittely tulee olemaan kiinnostavaa erityisesti näin vaalien alla.
Tällä hetkellä jokainen puolue ja erityisesti ns. vanhan vallan puolueiden edustajat pelkäävät leimautumista sen paremmin Venäjän vastustajiksi kuin puolustajiksi. Mitä tämä merkitsee yksittäisen venäläisen turvapaikanhakijan osalta, jää nähtäväksi.
SORTAVALAN LEHTINEN [epävirallinen käännös]
Moukkamaisuus ja rumat sanat kaikkialla! Kouluissa, sairaaloissa, liikenteessä, perheessä! Rikollisuus on sellainen, että me pelkäämme päästää lapsia ulos! Meidän ruokatavaramme ja vetemme ovat vaarallisia. Syntyvyys on laskenut, sairastavuus kasvaa! Me alkoholisoidumme ja tuhoudumme huumeista!
Samalla kun poliitikot ja bisneksen mahtimiehet täyttävät taskunsa rahalla, me – Karjalan kansa – olemme oikeudeton havainnoitsija siitä, miten meidän isänmaatamme varastetaan. Kuinka kauan me voimme kärsiä?
Venäjän federaation valta esitti omaa saamattomuuttaan. Karjalan kansan ei ole pakko kärsiä korruptoituneiden virkamiesten vertikaalin vallan ikeen alla.
Ne lahjusten ottajat ja varkaat pysyvät [vallassa?] vain vain Kremlin hunsvotin avulla. Ainoa keino jäädä eloon – erota Venäjästä, muodostaa vapaa itsenäinen Karjala ja, mahdollisesti, pyytää Suomea ottamaan meidän tasavaltamme Suomen kokonaisuuteen.
Se ei ole vuosien 1939-1945 sodan tuloksien uudelleenkäsittelyä. Ei ole kyse meidän kielestämme ja kansallisylpeydestämme. Kyse on siitä, voimmeko jää eloon vai tuhotaanko meidät asteittain.
Meidän täytyy järjestää kansanäänestys kysymyksistä:
1. Täytyykö Karjalan saavuttaa itsenäisyys Venäjästä? (kyllä/ei) 2. Jos Karjala tulee itsenäiseksi tasavallaksi, täytyykö Karjalan hallituksen pyytää Suomen hallitusta ottamaan Karjala Suomen alueeseen? (kyllä/ei)
Me olemme valmiit noudattamaan kaikkia muodollisuuksia, joita laki vaatii kansanäänestyksen järjestämiseksi. Sanokaa meille, miten te vastaisitte sellaisen kansanäänestyksen kysymyksiin ja voitteko te auttaa meitä järjestämään sellainen kansanäänestys.
2010, tammikuu, Laatokan Karjala
http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1998&author=10
