Laman ja Rahan Pelurit selvitys laman “hoidosta”

Tämä selvitys on ajankohtaistakin ajankohtainen… päällämme on Euroopan laajuinen lama. Kuka murroksen maksaa?

Tilaa…

* E-kirjana sähköisessä muodossa heti luettavaksi. H: 5,- €uroa

Laman ja Rahan Pelurit

Laman ja Rahan Pelurit

OPLK-ryhmän selvitys 1990-luvun laman hoidosta Mauno Koivisto omassa kirjassaan ”Kaksi kautta”: Lukijalle Kotikaupunkini Turun ruotsinkielisen…
€15.00  €10.00
Säästä: 33%
Lisää:

 


Prologi

Mauno Koivisto omassa kirjassaan ”Kaksi kautta”:

Lukijalle

Kotikaupunkini Turun ruotsinkielisen yliopiston, Åbo Akademin, valtio-opin professori Sven Lindman lähetti minulle vuonna 1975 eripainoksen mietteistänsä Presidentin asema ja perustuslakiuudistus. Tämän eripainoksen päälle hän oli käsin kirjoittanut tekstin, joka suomeksi kuuluu seuraavasti:

”Kun tässä eräänä päivänä väittelin Merikosken kanssa sanoin, että pitää ajatella tulevaisuutta. Jos esimerkiksi entinen oppilaani Mauno Koivisto valittaisiin presidentiksi, niin hänelle minä soisin vähän todellista valtaa.”

”Pankkikriisi” ja sen hoitoon liittyvä salainen pankkituen etupiirijako on Suomen taloushistorian suurin, toistaiseksi selvittämätön, oikeuspoliittinen puhallus.

Varsinkin laman seurausten, kuten pankkituen hoitoon – ennalta määrätyn ”oikeuden mukaisesti” – tarvittiin salaiset suunnitelmat, ohjelmat, päätökset, tuomiot ja päätöksentekijät, eli erittäin korkean tahon lainkäytön kartellit? Pankkituet eivät hoituneet itsestään.

Missä ja ketkä tekivät etupiirijaon pelastettavien ja kuopattavien osalta? Se kysymys kiinnostaa talouskriisissä omaisuutensa menettäneitä ”ylivelkaantuneita” Pankkikriisi ja sen hoitoon liittyvä salainen pankkituen etupiirijako on Suomen taloushistorian suurin, toistaiseksi selvittämätön, puhallus.

AVOIN KIRJE PRESIDENTTI MAUNO KOIVISTOLLE

Herra Presidentti,

Te järjestitte Oikeuspoliittisen keskustelutilaisuuden Linnassa 6.5.1992 tuomioistuinlaitoksen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten edustajien kanssa.

Tilaisuuden teemoina olivat:

1. tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttö ja riippumattomuus sekä

2. tuomioistuinten toiminnan arviointi ja arvostelu.

Keskustelutilaisuuteen osallistuneille henkilöille on lähetetty 5.6.2002 kysely koskien tilaisuuden luonnetta ja sisältöä sekä mahdollisia päätöksiä.

Eräältä osallistujalta saadun selvityksen mukaan ”tilaisuuden tarkoitus oli tasavallan presidentin ja mukaan kutsuttujen osallistujien arvovallalla painostaa Korkein oikeus tekemään Koiviston mieleinen ratkaisu pankkeja koskevassa asiassa”.

Selvityksessä ilmaistaan edelleen, että ”Koivisto puolsi kantaa, jonka mukaan pankeilla pitäisi olla oikeus yksipuolisesti nostaa lainakorkoa”, ja ”Tilaisuus ymmärtääkseni vahvisti Koiviston asemaa suhteessa juristeihin. Hänen mahdollisia nuhteitaan pelättiin. Koivistoa siis myötäiltiin enemmän pelosta…”

On herännyt epäily siitä, että Teidän linjauksenne, aiheutti oikeuslaitoksen toimintaan kauaskantoiset muutokset: heikomman osapuolen suojaaminen ei ole enää laajemminkaan kuulunut oikeusjärjestelmämme ensisijaisiin tavoitteisiin.

On syntynyt perusteltu epäily siitä, että Teidän puuttumisenne riippumattoman oikeuslaitoksemme päätöksentekoon, Herra presidentti, aloitti oikeudenmukaisen laillisuusvalvontamme alasajon. Miten se on perustuslaillisesti ja ihmisoikeussopimuksellisesti perusteltavissa?

Olemme yrittäneet saada seminaarinne asiakirjoja mm. presidentin kansliasta, mutta turhaan. Asiakirjat on julistettu salaisiksi. Pyydämme myötävaikutustanne asiakirjojen saamiseksi. Haluamme tietää mitä todella keskusteltiin ja mitä päätettiin.

Oikeuspolitiikan ja lainkäytön tutkimusryhmä

LAMAN JA RAHAN PELURIT –
SUOMEN ”PANKKIKRIISISSÄ”
1991–1995

”Ei oikeutta maassa saa,

ken itse sit’ ei hanki”

Teemat:

1. pankkikriisin uhrien omaisuuden ja perusoikeuksien palauttaminen

2. heidän henkisten kärsimystensä ja taloudellisten menetystensä korvaaminen

3. pankkikriisin taustahenkilöiden paljastaminen, heidän osuutensa selvittäminen tapahtumien kulkuun, mahdollisten rikosten tutkiminen ja rankaiseminen

4. selvitettävä, miten syntyi ja mihin käytettiin valtiolle otettu yli 400 miljardin markan valtionvelka ja kuka/ketkä maksavat sen.

”29.3.1992. Pankkien pelastaminen ei ole kansan oikeustajun mukaista. Tästä nousee vielä melkoinen meteli, kun tajutaan, että valtio maksaa pankeille, mutta pankit irtisanovat asiakkaittensa luottoja ja ajavat vanhat asiakkaansa maantielle.”

Oikeustieteen tohtori Hannele Pokka kirjassaan ”Porvarihallitus”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *