Kaikki kirjoittajan Toimitus artikkelit

Brexit ja työväenpuolue

Britannian työväenpuolue on ensimmäistä kertaa virallisesti ilmaissut, että se on valmis uuteen kansanäänestykseen brexitistä.
– Sillä, josta tulee seuraava pääministeri, pitäisi olla tarpeeksi luottamusta laittaa päätös sopimuksesta julkiseen äänestykseen, työväenpuolueen puheenjohtaja Jeremy Corbyn kirjoittaa viestissään puolueensa kansanedustajille.

Corbynin mukaan työväenpuolue kannattaa EU:hun jäämistä, jos vaihtoehtona on sopimukseton ero tai konservatiivipuolueen tarjoama sopimus, joka ei ”suojele taloutta eikä työpaikkoja”.
Niin työväenpuolueen vastustajat kuin monet kannattajatkin ovat syyttäneet sitä empimisestä brexit-kysymyksissä.

Corbyn, joka on pitkäaikainen EU-kriitikko, on aiemmin vastustanut uutta kansanäänestystä. Hän ei maininnut mitään kirjeessään siitä, mitä työväenpuolue tekisi brexitin suhteen, jos maassa järjestettäisiin ennenaikaiset parlamenttivaalit ja puolue voittaisi.

Mitä tapahtuu EU:n rahapolitiikalle?

– Rahapolitikassa uusi Euroopan keskuspankin EKP Christine Lagarde ei muuta Draghin linjaa. Mikään ei muutu suomalaisen asuntovelallisen kannalta, Helenius sanoo.

Heiskasenkin mielestä suomalaiset voivat jatkaa rauhassa, sillä korko-odotukset ovat hyvin matalat seuraavan vuoden ajan.
– Draghi on paaluttanut kannat kesään 2020 saakka. Todennäköisesti linja säilyy, Heiskanen sanoo.
– Pitää muistaa, että siellä on iso neuvosto takana, yksi ihminen ei isoa laivaa käännä, Koivu muistuttaa.

Kuoppamäen mukaan Lagarde voi ajaa matalia korkoja, mutta ajaa samalla sääntöperäistä finanssipolitiikkaa, mikä miellyttää suomalaisia.
– Korot ovat ja pysyvät alhaalla pitkään, vähintään 2-3 vuotta ainakin, ehkä pidempäänkin, Kuoppamäki sanoo.

Hyvinvointivaltio todella kriisissä…

MAKSUHÄIRIÖT Maksuhäiriömerkintöjä oli kesäkuun lopussa yhteensä 382 700 suomalaisella. Vuodessa määrä on kasvanut 4 000 henkilöllä.

Asiakastieto Groupin tilastojen mukaan ongelmallisin ikäryhmä on kolmekymppiset, jotka ovat myös aktiivisimpia kuluttajina. Heistä yli 13 prosentilla on maksuhäiriömerkintöjä ja osuus on vuodessa edelleen kasvanut. Pientä kasvua on lähes kaikissa yli 30-vuotiaiden ikäluokissa aina eläkeläisiin saakka.

Liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen Asiakastieto Groupista pitää hyvänä, että positiivisen luottotietorekisterin perustaminen Suomeen on mukana hallitusohjelmassa ja että positiivisen tiedon tarpeesta ollaan yksimielisiä.
Asiakastieto Group ylläpitää Ruotsissa valtakunnallista positiivista luottorekisteriä ja kokemukset sieltä ovat hyviä. Kattava kokonaiskuva kuluttaja-asiakkaan muista luotoista mahdollistaa paremmat luottopäätökset ja ehkäisee ylivelkaantumista.
– Valitettavasti uuden rekisterin käyttöön saaminen kestää aivan liian pitkään, vähintään 5–7 vuotta. Määrittely- ja koodaustyö ovat kokemuksemme mukaan huomattavasti vaativampia kuin esimerkiksi tulorekisterissä, ja senkin rakentaminen vei vuosia. Ylivelkaantumisongelma paisuu niin nopeasti, ettei Suomella ole varaa jäädä odottamaan, Muhonen painottaa.
Kokonaisuudessaan ylivelkaantumisongelma pahenee, mutta hyvä signaali on se, että nuorten maksuhäiriöt ovat pysyneet laskusuunnassa. Nuorimpien aikuisten maksuhäiriöt ovat vähentyneet yhtäjaksoisesti vuodesta 2012 lähtien.

– Maksuhäiriöisiä nuoria on nyt selvästi vähemmän kuin vuosi sitten. Esimerkiksi alle 20-vuotiaista enää 1,3 prosentilla on maksuhäiriömerkintä, kun vielä vuosi sitten osuus oli lähes 1,7 prosenttia. Loivaa laskua näemme tilastoista muissakin alle 30-vuotiaiden ikäluokissa, Jouni Muhonen kertoo.
Epävarmoilla ja vaihtelevilla tuloilla elävien nuorten kohdalla jo yksi avoin luotto sitoo hyvin todennäköisesti koko vapaan maksuvaran, jolloin uutta luottoa ei kannata myöntää.
– Kun tämä ymmärretään ja tarjolla olevaa positiivista tietoa aletaan hyödyntää kattavasti, kääntyy maksuhäiriökehitys parempaan suuntaan myös vanhemmissa ikäluokissa, Jouni Muhonen arvioi.

https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/kotimaa/yli-380-000-suomalaisella-on-maksuhäiriö-–-ongelmallisin-ikäryhmä-kolmekymppiset/ar-AADGwx8?ocid=spartanntp

Velallinen ei enää ymmärrä velkojensa kokonaisuutta…

Jaana Niemi taistelee perintäyhtiöitä vastaan kaikissa oikeusasteissa: hallinto-, käräjä- ja hovioikeudessa.


Vantaalaisella Jaana Niemellä, 38, on ulosotossa noin 25 000 euroa. Hän on kärsinyt velkaongelmasta koko täysi-ikäisyytensä ajan eli 20 vuotta. Perintään on mennyt niin vuokria, kuntosalilaskuja, puhelinlaskuja kuin lääkärilaskujakin.
”Olen virheeni tehnyt ja maksan omat laskuni. Mutta tämä on ihan laitonta, miten perintäyhtiöt toimivat. En saa alkuperäisiä sopimuksia eli maksuperusteita, vaikka pyydän. He lisäävät laskuja, jotka eivät minulle kuulu ja pilkkovat saatavia, jotka pitäisi käsitellä samalla kertaa”, Jaana Niemi sanoo.
Tästä on seurauksena Niemen mukaan se, että velallinen ei enää ymmärrä omien saataviensa kokonaisuutta – ja maksaa liikaa.

Niemi ottaa esimerkin.
Hänen vuoden kuntosalijäsenyytensä on ulosotossa, mutta hän ei ole saanut nähtäväkseen alkuperäistä sopimusta, johon lasku perustuu…//..

Lähde: https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/velallinen-kay-oikeustaistelua-perintayhtioita-vastaan-jaana-38-en-maksa-yhtaan-ylimaaraista-vanhentunutta-tai-lisattya-velkaa/?shared=1857402-3e254ee9-999&fbclid=IwAR1mY0-_FDmHoBt9cSurJKZoTwbg-ynDqmvkVr36A5LI-OqfVgIZPdqpt68

Markkinaoikeus kieltänyt perintäyhtiöltä lainvastaisen menettelyn

Markkinaoikeus on kieltänyt kuluttaja-asiamiehen hakemuksesta perintäyhtiö Alektum Oy:n lainvastaisen menettelyn kestotilausten perinnässä. Kiellon tehosteeksi markkinaoikeus määräsi Alektumille myös 200 000 euron uhkasakon.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto peruutti jo tammikuussa Alektumin perintäluvan, koska yhtiön toiminnassa ilmeni toistuvasti vakavia puutteita.

Alektum oli lähettänyt asiakkaille samaan sopimukseen perustuvien, perättäisten maksamatta jääneiden tuotelähetysten perintäkirjeitä enemmän kuin laki sallii. Alektum oli myös perinyt maksuvaatimuksista liian suuria summia.

Päätöksestä tiedottaneen kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan Alektumin lainvastainen perintä koski puhelimessa tai verkossa tehtyjä kestotilauksia. Niissä asiakkaat ovat tilanneet alusvaatteita partakoneenteriä, sekä terveys- ja laihdutustuotteita muun muassa Westerfield-, MMBG- ja Fennotuonti -nimisiltä yrityksiltä.

Lähde: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2d944f1d-0c19-4495-aeae-87c3961bae3b?fbclid=IwAR1UyK0m3tvXL5iiqmwDWvoMra21oVmeA_Mq8ScoRXs_N_4uvDUE89LdYU8

Aki Linden: HUSin hankintastrategia ja hankintaohjeet

Aki Linden Facebookissa 10.6.2019:

”HUS-uutiseen”, joka käsitteli HUSin hankintoja ja niissä ilmenneitä puutteita. Kirjoitin asiasta poliitikko-sivuilleni, mutta tässä vielä lyhyesti.

Kyseessä oli raportti viime syyskuulta, siis yhdeksän kuukautta sitten. Sisäinen tarkastus toimii toimitusjohtajan alaisena ja olin antanut heille eräänä tehtävänä selvittää sitä ovatko HUSissa hankinnat HUSin hankintastrategian ja hankintaohjeen, jotka puolestaan perustuvat Hankintalakiin, mukaisia.

Selvitys löysi eräitä puutteita. En ollut tästä yllättynyt, koska siirtyminen yhä keskitetympään hankintamalliin ei suju ”kuin Strömsössä” suuressa organisaatiossa, joka on taustaltaan ja toimintakulttuuriltaan hyvin hajautunut. Moni uskoo edelleen, että hajautunut toimintamalli on asiakaslähtöisempi ja joustavampi kuin keskitetty.

Tämä ei tietenkään tarkoita, ettei lakia pitäisi noudattaa. Mikä sitten oli poikkeama? Se koski HYKSin klinikoiden suoraan palvelutuottajalta hankkimia DNA-analyyseja. Kunkin klinikan hankinta oli arvoltaan reilusti alle 400 000 euroa, joka on EUn määrittämä raja kilpailuttamiselle. Klinikat olivat tehneet hankinnat toisistaan riippumatta. Yhteensä niiden arvo oli 1,7 miljoonaa euroa kahdessa vuodessa. Luonnollisesti tämä olisi pitänyt keskitetysti kilpailuttaa, kuten HUSissa yleisesti hankinnoissa tehdään.

Asiantilan korjaaminen alkoi jo tarkastusraportin laadinnan aikana on on jatkunut sen jälkeen.

Näin toimii suuren organisaation sisäinen valvonta, jonka eräs osa sisäinen tarkastus on.
HUSin hankintahärjestelmä on maamme julkisen hallinnon parhaita. Vuosittain tehdään hankintoja yli 500 miljoonalla eurolla. Suurin on joka toinen vuosi tehtävä yli 300 miljoonan euron lääkehankinta, joka on äärimmäisen ammattimainen. Muita suuria hankintoja ovat laitehankinnat, ICT-hankinnat, hoitotarvikejankinnat, elintarvikehankinnat, rakennusprojektit jne. Mainittu DNA-analyysien hankinta edusti alle kahta tuhannesosaa kaikista hankinnoista.

Tässä siis tämä asia tiivistettynä. Raportit ovat julkisia. Ne lukemalla ymmärtää, mistä on kysymys. Korjattavaa oli ja juuri siksi tarkastuksia tehdään.

Asian melko näyttävä uutisointi, joka kohdistui paljolti minuun, selittyy sillä, että olen nyt kansanedustaja. Politiikka on tällaista. Se ei ole minulle yllätys. Sen sijaan se yllätti, että uutisoinnin seurauksena sain mm. sellaisen sähköpostin, jossa peitellysti vihjaistaan, että minut pitäisi ”punikkina” teloittaa, niin kuin meilin kirjoittajan isoisä oli viime vuosisadalla vapaaehtoisena teloittanut ”punikkeja”.

Tämä jossain määrin kylmäsi. Se kertoo nykyisestä keskusteluilmapiiristä, Tällaisia kirjeitä tai yhteydenottoja en saanut nuorempana, jolloin oikeasti olin intomielinen vasemmistoradikaali. Jotain sellaista muutosta on tapahtunut, josta olisi syytä olla huolestunut.

SUOMESTA ON TEHTY PERINTÄTOIMISTOJEN PARATIISI!

Artikkelikuva: ”Näkymättömät kourat”

HERÄTYS NYT KAIKKI. Hilkka Laikon lausunto on lakialoitteesta salattu. Kysymys kuuluu, KETÄ suojellaan ja MIKSI?

Perintätoimistojen luvanvarainen toiminta päättyi Suomessa vuoden 2018 lopussa. 1.1.2019 alkaen on tarvittu vain rekisteröinti Aluehallintovirastoon. Uutta lakia aloitettiin ajamaan läpi vuonna 2017 ja se saatiin nuijittua läpi vuonna 2018.
Laissa ei ole taloudellista sanktiota, jos yritys rikkoo perintälakia. Tätä sanktion puuttumista perustellaan sanamuodolla ”ulkolaisomisteisia perintäyhtiöitä on hankala sakottaa Suomesta käsin”.

Talousvaliokunnassa oli kuultavana useita eri tahoja, mm. AVI, KKV, tietosuojavaltuutettu ja jopa Suomen perintätoimistojen liitto ry:n puheenjohtaja Jyrki Lindström sekä lukematon määrä muita asiantuntijoita.
Kuultavana kävi myös Hilkka Laikko.

Hilkka Laikon lausunnossa olevia asioita ei otettu riittävästi huomioon. Kenellä voisi olla enemmän tietoa asioista kuin ihmisellä, joka auttaa vuosittain tuhansia velallisia? Hän tietää perintätoimistojen kyseenalaisesta toiminnasta todella paljon.

Hilkka Laikon asiaan antama lausunto salattiin! Eduskunnan työjärjestyksen 43 a § 2 momentin mukaisesti ”valiokunnan asiakirjat ovat salassa pidettäviä, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi merkittävää vahinkoa Suomen kansainvälisille suhteille tai pääoma- ja rahoitusmarkkinoille taikka vaarantaisi kansallista turvallisuutta. Salassa pidettäviä ovat myös asiakirjat, jotka sisältävät tietoja liike- tai ammattisalaisuudesta taikka henkilön terveydentilasta tai hänen taloudellisesta asemastaan, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi merkittävää haittaa tai vahinkoa, jollei huomattava yhteiskunnallinen tarve vaadi niiden julkisuutta. Valiokunta voi muusta vastaavasta välttämättömästä syystä päättää, että jokin asiakirja on salassa pidettävä.”

Suomessa on lähes 600 000 ihmistä vuosittain ulosotossa ja 400 000 ihmistä ilman luottotietoja. Yhtenä syynä tähän on se, että maahamme on laskettu toimimaan tämänkaltainen yritysmuoto kuin PERINTÄTOIMI.

Näyttää siltä, että asioille ei edes haluta tehdä mitään vaan tämä yritysmuoto saa vapaasti jatkaa toimintaa täällä. Herää iso kysymys, kenen etu se on? Ei ainakaan kansalaisten etu.

Valvontaviranomaiset ovat täysin kynnettömiä ongelmien edessä. Heidän keinona on vain varoittaa ko. yrityksiä ja sitäkin tehdään aniharvoin suhteessa rikkomuksiin.

Jos tämän annetaan jatkua vielä Suomessa meillä alkaa leipäjonot olla mitaltaan Hangosta Inariin.
Tekstin ja aineiston laatineet Mauri Häkkinen, Hilkka Laikko, Aki Rintakangas, Eija Kuusla sekä Velallisten tukiryhmä VTR:n fb-tutkijaryhmä

Uusi sote

Aki Linden

Hallitusneuvotteluissa on saavutettu tulevasta sote-ratkaisusta yhteinen linjaus, joka on luonnollisesti viiden puolueen kompromissi.

Sen kulmakivet ovat seuraavat:
1) ei edellisen hallituksen laajaa palveluiden ulkoistusta ja pirstomista eli ns. markkinamallia. TÄMÄ ON TÄRKEIN ASIA.

2) sote-aluejako noudattaa nykyistä maakuntajakoa, eli niitä tulee 18. Nyt palveluiden järjestäminen on satojen kuntien ja kuntayhtymien vastuulla. KOMPROMISSI.

3) kuntien mahdollisuus toimia tuottajina selvitetään. TÄRKEÄ ASIA.

4) pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan erillinen ratkaisu selvitetään. TÄRKEÄ ASIA.

5) monikanarahoituksen selvittäminen parlamentaariseen komiteaan. HYVÄ.
”Näillä mennään”, mieluummin nopeasti kuin hitaasti.

Hallitustunnustelut huhtikuussa 2019

Eduskuntaryhmät nimittivät SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen virallisesti hallitustunnustelijaksi perjantaiaamupäivän kokouksessaan eduskunnassa.
Rinne jätti samassa kokouksessa eduskuntaryhmien vastattavaksi yksitoista kysymysteemaa. Eduskuntaryhmien vastausten perusteella Rinne valitsee puolueet hallitusneuvotteluihin.

Hallitustunnustelija Antti Rinteen kysymyksissä SDP:n kannalta ovat merkityksellisiä etenkin yhdenvertaisuutta, koulutusta ja taloutta koskevat kysymykset.
Yhdenvertaisuus- ja koulutuskysymykset kumpuavat SDP:n vaaliohjelmasta sekä vaaleissa luvatusta muutoksesta ja eriarvoisuuden kaventamisesta.

Rinne haluaa selvittää, onko muilla puolueilla halua parantaa hyvinvointipalveluita ja sosiaalietuja. Lisäksi kysymyksissä selvitetään, rahoittaisivatko muut puolueet yhdenvertaisuushankkeita veroilla ja mahdollisilla veronkorotuksilla vai muita menoja karsimalla.
Sosiaaliturvan uudistusta koskevassa kysymyksessä on tarkoitus selvittää puolueiden valmiutta syyperusteiseen sosiaaliturvaan. Vihreät ja vasemmistoliitto joutuvat siis vastauksissaan miettimään, kuinka vahvasti ne haluavat edelleen perustuloa vaihtoehdoksi.

Työelämän kysymyksissä Antti Rinne haluaa selvittää, onko puolueilla halua tukea yhteistyötä työntekijä- ja työnantajajärjestöjen kanssa.

Tässä ovat Antti Rinteen kysymykset eduskuntaryhmille:

”SDP haluaa rakentaa tulevaisuuden Suomea, Eurooppaa ja maailmaa, jotka ovat taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviä. Kysymme seuraavat kysymykset selvittääksemme edellytykset yhteisen hallituksen muodostamiseksi.
Pyydämme teitä esittämään puolueenne ohjelma-asiakirjojen perusteella kantanne seuraaviin asiakokonaisuuksiin (kohdat 1-8) ja lisäksi vastaamaan asiakokonaisuuksia täsmentäviin yksityiskohtaisempiin kysymyksiin.
Lisäksi pyydämme teitä esittämään näkemyksenne sosiaaliturvan uudistamiseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseen (kohdat 9-10).
Tulemme julkaisemaan nämä kysymykset samaan aikaan eduskunnan www-sivuilla, kun ne jätetään eduskuntapuolueille vastattaviksi. Pyydämme vastauksianne tiistaihin 30.4.2019 klo 12 mennessä.
Pyydämme ystävällisesti teitä ottamaan huomioon sen, että julkistamme myös puolueenne laatimat vastaukset vastausten määräajan päätyttyä.”

1. Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi
a. Oletteko sitoutuneet globaalisti ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen 1,5 asteeseen? Oletteko sitoutuneet siihen, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja sen jälkeen nopeasti hiilinegatiivinen?
b. Millaisia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjuminen mielestänne edellyttää eri yhteiskunnan osa-alueilla?
c. Mitkä näette keskeisinä keinoina luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja parantamiseksi?

2. Suomi on kokoaan suurempi maailmalla
a. Miten Euroopan unionia tulee kehittää? Mitkä ovat Suomen EU-puheenjohtajuuskauden keskeiset tavoitteet?
b. Oletteko valmiit tukemaan viimeisimmissä selonteoissa vahvistettua Suomen ulkopolitiikan linjaa?
c. Mikä rooli Euroopan on otettava yhteistyössä Afrikan unionin ja sen jäsenmaiden kanssa Afrikan kehittämisessä?
d. Hyväksyttekö tavoitteen Suomen kehitysyhteistyörahoituksen nostamisesta 0,7 prosenttiin suhteessa BKTL:oon? Minkä ajan kuluessa näette tämän mahdolliseksi toteuttaa?

3. Turvallinen oikeusvaltio Suomi
a. Kuvatkaa käsityksenne Suomesta oikeusvaltiona ja kertokaa keinot sen vahvistamiseksi. Miten edistäisitte ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa? Millä tavoin olette valmiit kehittämään kansalliskielten asemaa Suomessa?
b. Mikä on käsityksenne lainvalmistelun laadusta ja oletteko valmiit hyväksymään komiteaperusteisen lainvalmistelun?
c. Mitkä ovat sisäisen turvallisuuden riskitekijät ja kuinka vahvistaisitte sisäistä turvallisuutta?
d. Oletteko valmiit tukemaan viimeisimmissä selonteoissa vahvistettua Suomen puolustuspolitiikan linjaa?

4. Elinvoimainen Suomi
a. Näettekö, että Suomi voi ilmastonmuutoksen ja muiden megatrendien ratkaisujen kautta rakentaa itselleen uutta, kestävää vientivetoista kasvua? Näettekö tarpeellisena, että Suomeen laaditaan yhteinen strategia vahvistuvan elinvoiman ja kestävän kehityksen talouskasvun turvaamiseksi? Mitkä olisivat sen pääkohdat?
b. Millaisilla toimenpiteillä kehitetään metropolialuetta, kasvavia kaupunkiseutuja, seutukeskuksia ja harvaan asuttuja alueita?
c. Miten varmistaisitte Suomen liikenneinfrastruktuurin ylläpitämisen ja kehittämisen? Mikä on mallinne rahoituksen kehittämiseksi?

5. Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi
a. Miten kehittäisitte työelämää ja sen sääntelyä yhteistyössä työelämän osapuolten kanssa? Hyväksyttekö työelämän vähimmäisehtojen sääntelyn nykyiseltä pohjalta?
b. Miten uudistaisitte perhevapaita?
c. Mitkä ovat keskeiset keinonne miesten ja naisten välisen palkkatasa-arvon toteuttamiseksi?

6. Kestävän talouden Suomi
a. Millä keinoilla varmistaisitte työllisyysasteen kasvun selvästi yli 75 prosenttiin 2020-luvun aikana?
b. Kuvatkaa tekijät, joilla julkisen talouden kestävyys turvataan erityisesti väestökehitys huomioon ottaen.

7. Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi
a. Miten vahvistaisitte hyvinvointiyhteiskunnan palveluita ja ihmisten toimeentulon turvaavia etuuksia? Kuvatkaa erityisesti keinonne, joilla vahvistatte ikääntyvien ihmisten palveluita ja toimeentuloa. Mitkä ovat keinonne lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi?
b. Miten rahoittaisitte edellisessä kohdassa kuvaamanne toimenpiteet? Kuvatkaa keinonne konkreettisesti.
c. Mitkä eriarvoisuustekijät suomalaisessa yhteiskunnassa tunnistatte ja miten vähentäisitte eriarvoisuutta?

8. Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi
a. Tunnistatteko, että kestävän talouskasvun perustan vahvistamiseksi on tehtävä investointeja koulutukseen, tutkimukseen, innovaatioihin sekä infrastruktuuriin? Kuvatkaa konkreettiset keinonne.
b. Tunnistatteko tarpeen, että koko ikäluokan tulisi suorittaa vähintään toisen asteen tutkinto? Kuvatkaa keinonne tähän pääsemiseksi.
c. Miten varmistaisitte sen, että jokaisen oppiminen ja osaamisen kehittäminen jatkuu läpi työuran?
d. Miten edistäisitte kulttuurin asemaa Suomessa?

9. Sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistus
Sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistus edellyttää useampia vaalikausia. Oletteko valmiita yhdistämään eri etuuksia ja hyväksymään yhtenäisen etuustason eri syyperusteilla siten, että uudistus lisää työllisyyttä, nostaa koulutustasoa, vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä parantaa osallisuutta?

10. Esittäkää lähtökohtanne sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi.

11. Oletteko valmiita osallistumaan sosialidemokraattien johtamaan enemmistöhallitukseen, ja onko teillä osallistumisellenne mahdollisia kynnyskysymyksiä?

Tosi on!

Näin meitä suomalaisia on huijattu omien poliittisten päättäjiemme toimesta ja suomalaisten omaisuudet ovat siten vuodesta 1991 lähtien vaihtaneet omistajaa pilkkahinnalla ja laittomasti.

Pankit ovat yksipuolisesti sanoneet irti lainat ja HE 15/1990 koskien alioikeusuudistusta ja sinne piilotettua yksipuolista tuomiota eli summaarista menettelyä ja sen perusteella tehtyä Venäjän keisari Aleksanteri II:n 1868 antamaan asetukseen vuonna 1991 tehtyä 15 §:n lisäystä. Näin pankit ja perintätoimistot ovat saaneet Suomeen 1.250.000 köyhää ja lisää köyhiä tulee koko ajan.

Hallituksen esityksen on tehnyt Harri Holkerin hallitus ja muutoksen vei läpi Esko Aho pääministerinä ja Hannele Pokka oikeusministerinä. Kokoomus ja keskusta ja SDP ja tietenkin presidentti Mauno Koivisto ovat olleet asialla

Tämä kannattaa kaikkien huomioida seuraavissa vaaleissa.

Joka määrää, myös maksaa.

SOTE-uudistukseen liittyen, jonka lähetin Hesarin mielipidesivujen toimitukseen, mutta eivät julkaisseet:

SE JOKA MAKSAA, SE MYÖS MÄÄRÄÄ.

Kun Suomessa aikanaan rakennettiin terveyskeskuksia muun muassa kahden tuhannen asukkaan kesämökkikuntaani, niin tuskin niitä omilta asukkailta kerätyillä verotuloilla pystytettiin. Muistan joskus tunnetun poliitikon julkisuudessa maininneenkin, että kun Helsinkiin piti vastaavia hoitoyksiköitä valmistaa, niin valtion rahaa ei enää löytynytkään. Helsinkiläisenä olen tämän myös tuntenut vuosien kuluessa niin, että olen joutunut suurimmaksi osaksi turvautumaan yksityisiin lääkäripalveluihin julkisen puolen kroonisen ruuhkaisuuden takia. En ole tästä kuitenkaan ollut katkera, koska yhteiskunnan tehtävä on toimia vain perälautana eli viimeisenä varmistuksena hoidon saamiselle. Jos tänä ei ole riittänyt, olen saanut valita itselleni haluamani palvelun omalla kustannuksella.

On luonnollista, että harvaan asutussa maassa saman palvelutason takaaminen kaikille asukkaille on vaatinut alueellisia tulonsiirtoja. Tämä on merkinnyt sitä, että kaupungit ovat osin joutuneet rahoittaneet muun muassa maaseudun sote-palveluja. Nyt kun ollaan taas tekemässä suurta rakennemuutosta, maallikosta näyttää vähän siltä, että kaupungit ovat taas joutumassa uudistuksen rahoittajiksi. Kannattaa kuitenkin muistaa, että emme enää elä suljetussa entisaikojen Suomessa, vaan internetin kutistamassa maailmassa, jossa Suomenkin on tehtävä poliittisten päätösten sijaan yhä enemmän kustannustehokkaita ratkaisuja. Onko siis entisenlaisiin aluetukiin enää varaa?

Näyttää siltä, että kummallakin päähallituspuolueella on tässä asiassa kuitenkin poliittinen agenda eli oma lehmä ojassa. Toisin sanoen toinen on lisäämässä aluetukia ja toinen vaatii suvereenia valinnanvapautta. Tämä voi kuitenkin lisätä kustannuksia ja sitä kautta heikentää Suomen kilpailukykyä.

Hesarin etusivulla 6.4. oli otsikko, ”Vakuutusyhtiö ei anna valita lääkäriä”. Onko valinnanvapautta silloin liikaa, jos asiakas saa valita palvelun tuottajan? Luulen, että tässäkin asiassa, jos tahdotaan pitää kulut kurissa, kannattaisi toimia samalla periaatteella kuin yllä mainittu vakuutusyhtiö: Se joka maksaa, se myös määrää!

Esa Ranne
Helsinki

Kysymys 17, miksi Marskia ei tuomittu sotiin syyllisenä?

Millä perusteella marsalkka Mannerheimia  ei tuomittu sotiin syyllisenä 1945 – 46? Miksi itse Stalin antaa ylistävän lausunnon Marskista, mutta tiukan ojentavan huomautuksen  Moskovassa 8.10.1945 vierailevalle kulttuurivaltuuskunnalle, jonka puheenjohtaja kommunisti J. Helo yritti häpäistä Mannerheimia ja Suomen armeijaa ?
 
5 kommenttia US-blogista
 
Pekka Roponen
26.7.2012 10:57
Kiitokseksi siitä, että Suomi ei hyökännyt Pietariin?
 
Kalevi Kämäräinen
26.7.2012 11:13
Tarkan johtopäätös lienee jotakuinkin oikea:
”Stalin halusi Suomen pysyvän rauhallisena, ja Mannerheimin poliittinen läsnäolo varmistaisi sen. Vaikka marsalkka oli neuvostovastaisen sodan johtaja, hän oli myös tehnyt välirauhan, ja siksi Kremlille siedettävä hahmo.”
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kulttuuri/kuka-tod…
Terveisin Kalevi Kämäräinen
 
Jaakko Anttila
26.7.2012 12:35
Aloittaja on jämähtänyt kysymysautomaattinsa kanssa reservinupseerien ohimarssiin marsalkka Mannerheimin ratsastuspatsaan paljastusjuhlassa, missä juhlapuhuja, Honka-liiton johtohenkilö, nimitti Paasikivi-Kekkosen linjaa ”nykyajan poliittiseksi pintavirtaukseksi”.
”Suomalaiset ovat niin hidasälyistä kansaa, että järkeä heidän päähänsä on iskettävä moukarilla”, virkkoi Stalin ennen kesän 1944 suurhyökkäystä. Ryssät löivät päänsä Karjalan mäntyyn, sen ymmärsi stavkan yksinvaltainen päällikkö Josef Stalin heinäkuun puolivälissä 1944. Ryssät olivat niin hidasälyisiä, että yrittivät saman kaavan massiivista ylivoimahyökkäystä Talissa ja Ihantalassa, Vuosalmella, Viipurinlahdella ja U-linjalla Loimolan suunnalla.
Suomen armeijan raskas tykistö, panssarinyrkit ja panssarikauhut, suomalaiset rynnäkkötykit, saksalainen 333. rynnäkkötykkiprikaati ja Suomen armeijan jalkaväki lähettivät puna-armeijan läpimurtojoukot ja läpimurtopanssarivaunut ryssän helvettiin sen jälkeen, kun päämajassa Mikkelissä oli tajuttu, että suurhyökkäystä ei voida torjua leveällä rintamahyökkäyksellä.
Suomen ilmavoimien 80 Me-109 -hävittäjää ja lento-osasto Kuhlmeyn 30 Focke-Wulf 190 -hävittäjää varmistivat sen, että Suomen ilmavoimien 60 pommikonetta sekä lento-osasto Kuhlmeyn Stukat ja hävittäjäpommittajat nousivat vuorokauden ympäri torjuntalennoille Immolan lentokentältä ja pudottivat yhteenlaskettuna 740 tonnin pommikuormansa Suomen armeijan radiotiedustelun paljastamien puna-armeijan lihavien hyökkäyskeskittymien niskaan Talissa ja Ihantalassa, kuin myös Vuosalmella.
9.7.1944 Kannakselle siirrettiin vielä 4 uutta puna-armeijan divisioonaa eli täsmälleen sama sotilaiden lukumäärä (25 000), jonka puna-armeija oli menettänyt Talissa ja Ihantalassa ja Vuosalmella, mutta sen jälkeen, kun ryssä oli lyönyt lopullisesti päänsä Karjalan mäntyyn Ihantalassa, Viipurinlahdella, Vuoksen linjalla ja Loimolan suunnalla Laatokan pohjoispuolella, Stalin päätti 11.7.1944 myöhään illalla, että hyökkäys keskeytetään ja puna-armeija ryhmittyy puolustukseen Suomen rintamalohkoilla.
22.6.1944 ehdotonta antautumista vaatinut Stalin joutui tunnustamaan Suomen armeijan voiman ja vahvuuden. YYA-sopimuksen allekirjoittamistilaisuudessa Kremlissä vuonna 1948 Stalin käveli ripein askelin kenraali Heinrichsin luokse, kysyi miksi kenraali ei ole univormussa, kohotti maljan Suomen armeijalle ja sanoi että sellaista maata, jolla on vahva armeija, kunnioittavat kaikki.
Neuvostoliitto pyrki välttämään Suomen jatkosodan viime hetkellä ilmoittamalla, että jos Suomi pysyy erossa sodasta, Neuvostoliitto vaimentaa suomalaiset emigranttikommunistit. Eversti Lauri Pekuri on kertonut muistelmissaan sotavankileirikokemuksistaan muun muassa seuraavasti: ”Kuulusteleva eversti totesi, että me näihin suomalaisiin kommunisteihin luota. He ovat pettäneet maansa ja pettävät vielä meidätkin.”
Professori Tuomo Polvinen toteaa Paasikivi -elämänkertansa osan 4, 1944-1948 alkulehdillä sivulla 4: ”Saksalaisten karkottamisen jälkeen Neuvostoliiton kansanrintamapoliitikan lähtökohtana Itä-Euroopassa oli sen kannalta ’edistyksellisten porvarien’ johtamien hallitusten muodostaminen. Myös kommunistien tuli päästä ’uusina kasvoina’ näihin hallituksiiin, joskaan ei välttämättä vielä johtavana puolueena.”
Valvontakomission puheenjohtaja Zdanov ei vaatinut Mannerheimin asettamista syytteeseen. Zdanov noudatti Molotovin ohjeita, joiden mukaan ”Syytettyjen listan laajentamista kuuden henkilön ulkopuolelle ei suositeltaisi.”
Presidentti Mannerheim ja pääministeri Paasikivi ohjasivat Suomen valtiolaivan selvemmille vesille vuosina 1944-1946 ankarista paineista huolimatta. Se oli myös Neuvostoliiton etujen mukaista.
 
Kalevi Kannus
26.7.2012 13:55
Arvoisa Herra Maisteri Jouko Anttila. Pitäisikö minun kysyä sinulta LUPA, mitä minä SAAN kysyä omassa blogissani?
Kai sinä sen tiedät, että nimenomaan Zdanov vaati erityisesti Mannerheimin asettamista syytteeseen ja matkustuskieltoon, mutta muutti sittemmin asennettaan – tuskin omasta tahdostaan.
Sitäpaitsi Zdanoville itselleen kävi huonosti.
Väinö Linnan ”Täällä pohjantähden alla” -trilogiassa on kertomus kun karjalaisukko tekee kauppaa kartanon herran kanssa vanhasta ladosta. Ukon mielestä isoherra pyytää vanhoista purkulaudoista liikaa hintaa ja toteaa: ”Piät sie minnuu hölmön, vai out sie sellane ite?”
Kuka estää sinua laatimasta omassa blogissasi fiksumman ”kysymysautomaatin”?
Jos minä olen mielestäsi HÖLMÖ, miksi vaivaat ”älykkyyttäsi” ja notkut täällä?
 
Kalevi Kannus
31.7.2012 00:35
S-posti Jouni Jokela, Schweiz:
* Koska Mannerheim oli myös sen saman ”suuren pelin” pelaaja, jota mm. Stalin, Churchill, Roosevelt myös näytteli. Huomioitavaa on että ”Valkoisen” Mannerheimin puna-armeijan kaveri ”Irina” Boris Shaposhnikov tuki venäjän vallankumousta ja liittyi puna-armeijaan heti 1918. (Wikiä kannattaa muuten lukea useammilla kielillä)
http://en.wikipedia.org/wiki/Boris_Shaposhnikov
” In 1917, unusually for an officer of his rank, he supported the Russian Revolution and in 1918 joined the Red Army.”
“Shaposhnikov planned the invasion of Finland in 1940, but the commander Kliment Voroshilov thought the plan was too pessimistic and chose to ignore it. The Winter War did not become the success the Soviet side had hoped, and Shaposhnikov resigned as Chief of the General Staff in August 1940, officially due to ill-health.”
Marskin kaveri oli siis vastapuolen armeijan johdossa Talvisodassa!

Verottajan suhtautuminen arvonlisäveronpalautuksiin?

Liisa Mariapori

Verohallinto ilmoittaa käsittelevänsä arvonlisäveronpalautukset FIFO-periaatteen mukaisesti eli vanhimmat ensin. Minä tässä ihmettelen, että mitenkähän monta yritystä menee konkurssiin tämän Verohallinnon periaatteen johdosta. Asiakkaani on taistellut vuodesta 2010 lähtien noin 366.000 €:n arvonlisäveron palautuksesta, joka Verohallinto tulkitsi asian ei vähennyskelpoiseksi.
 
Helsingin hallinto-oikeus päätti kuitenkin tammikuussa 2016, että asiakas oli oikeassa ja poisti ja palautti asian Verohallinnolle uudelleen käsiteltäväksi. Nyt asia on edelleen käsittelemättä, eikä yhtiö ole vieläkään saanut rahojaan, vaan tuo 366.000 jatkaa kasvamistaan joka päivä 7 %:n korolla ja 7 %:n viivästyskorolla.
 
Ei mikään yritys pysy Verohallinnon toimien takia pystyssä, kun palautettavien rahojen palautus kestää seitsemän vuotta ja enemmän vain verotarkastajien asiassa tekemisen lakiin perustumattomien johtopäätösten takia. Verohallinnosta pitäisikin kiireesti koko tarkastusyksikkö lopettaa ja samalla tulisi lopettaa koko Virke työryhmä, jotta yritystoiminta Suomessa pääsisi elpymään. Nyt nämä molemmat yksiköt tuottavat vain vahkinoa koko yhteiskunnalle virheellisillä tarkastuskertomuksillaan, joista yrittäjä sitten joutuu valittamaan 10-30 vuotta, eikä sittenkään saa oikeutta. Onko tässä oikeasti mitään järkeä?
 
Palautuskoron määrä pitäisi olla sama kuin viivästyskoron määrä, koska muutoin ei yhdenvertaisuusperiaatte verotuksessa toteudu.