Kaikki kirjoittajan Toimitus artikkelit

Uusi sote

Aki Linden

Hallitusneuvotteluissa on saavutettu tulevasta sote-ratkaisusta yhteinen linjaus, joka on luonnollisesti viiden puolueen kompromissi.

Sen kulmakivet ovat seuraavat:
1) ei edellisen hallituksen laajaa palveluiden ulkoistusta ja pirstomista eli ns. markkinamallia. TÄMÄ ON TÄRKEIN ASIA.

2) sote-aluejako noudattaa nykyistä maakuntajakoa, eli niitä tulee 18. Nyt palveluiden järjestäminen on satojen kuntien ja kuntayhtymien vastuulla. KOMPROMISSI.

3) kuntien mahdollisuus toimia tuottajina selvitetään. TÄRKEÄ ASIA.

4) pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan erillinen ratkaisu selvitetään. TÄRKEÄ ASIA.

5) monikanarahoituksen selvittäminen parlamentaariseen komiteaan. HYVÄ.
”Näillä mennään”, mieluummin nopeasti kuin hitaasti.

SUOMESTA ON TEHTY PERINTÄTOIMISTOJEN PARATIISI!

Artikkelikuva: ”Näkymättömät kädet”

HERÄTYS NYT KAIKKI. Hilkka Laikon lausunto on lakialoitteesta salattu. Kysymys kuuluu, KETÄ suojellaan ja MIKSI?

Perintätoimistojen luvanvarainen toiminta päättyi Suomessa vuoden 2018 lopussa. 1.1.2019 alkaen on tarvittu vain rekisteröinti Aluehallintovirastoon. Uutta lakia aloitettiin ajamaan läpi vuonna 2017 ja se saatiin nuijittua läpi vuonna 2018.
Laissa ei ole taloudellista sanktiota, jos yritys rikkoo perintälakia. Tätä sanktion puuttumista perustellaan sanamuodolla ”ulkolaisomisteisia perintäyhtiöitä on hankala sakottaa Suomesta käsin”.

Talousvaliokunnassa oli kuultavana useita eri tahoja, mm. AVI, KKV, tietosuojavaltuutettu ja jopa Suomen perintätoimistojen liitto ry:n puheenjohtaja Jyrki Lindström sekä lukematon määrä muita asiantuntijoita.
Kuultavana kävi myös Hilkka Laikko.

Hilkka Laikon lausunnossa olevia asioita ei otettu riittävästi huomioon. Kenellä voisi olla enemmän tietoa asioista kuin ihmisellä, joka auttaa vuosittain tuhansia velallisia? Hän tietää perintätoimistojen kyseenalaisesta toiminnasta todella paljon.

Hilkka Laikon asiaan antama lausunto salattiin! Eduskunnan työjärjestyksen 43 a § 2 momentin mukaisesti ”valiokunnan asiakirjat ovat salassa pidettäviä, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi merkittävää vahinkoa Suomen kansainvälisille suhteille tai pääoma- ja rahoitusmarkkinoille taikka vaarantaisi kansallista turvallisuutta. Salassa pidettäviä ovat myös asiakirjat, jotka sisältävät tietoja liike- tai ammattisalaisuudesta taikka henkilön terveydentilasta tai hänen taloudellisesta asemastaan, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi merkittävää haittaa tai vahinkoa, jollei huomattava yhteiskunnallinen tarve vaadi niiden julkisuutta. Valiokunta voi muusta vastaavasta välttämättömästä syystä päättää, että jokin asiakirja on salassa pidettävä.”

Suomessa on lähes 600 000 ihmistä vuosittain ulosotossa ja 400 000 ihmistä ilman luottotietoja. Yhtenä syynä tähän on se, että maahamme on laskettu toimimaan tämänkaltainen yritysmuoto kuin PERINTÄTOIMI.

Näyttää siltä, että asioille ei edes haluta tehdä mitään vaan tämä yritysmuoto saa vapaasti jatkaa toimintaa täällä. Herää iso kysymys, kenen etu se on? Ei ainakaan kansalaisten etu.

Valvontaviranomaiset ovat täysin kynnettömiä ongelmien edessä. Heidän keinona on vain varoittaa ko. yrityksiä ja sitäkin tehdään aniharvoin suhteessa rikkomuksiin.

Jos tämän annetaan jatkua vielä Suomessa meillä alkaa leipäjonot olla mitaltaan Hangosta Inariin.
Tekstin ja aineiston laatineet Mauri Häkkinen, Hilkka Laikko, Aki Rintakangas, Eija Kuusla sekä Velallisten Tuki fb-tutkijaryhmä

Hallitustunnustelut huhtikuussa 2019

Eduskuntaryhmät nimittivät SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen virallisesti hallitustunnustelijaksi perjantaiaamupäivän kokouksessaan eduskunnassa.
Rinne jätti samassa kokouksessa eduskuntaryhmien vastattavaksi yksitoista kysymysteemaa. Eduskuntaryhmien vastausten perusteella Rinne valitsee puolueet hallitusneuvotteluihin.

Hallitustunnustelija Antti Rinteen kysymyksissä SDP:n kannalta ovat merkityksellisiä etenkin yhdenvertaisuutta, koulutusta ja taloutta koskevat kysymykset.
Yhdenvertaisuus- ja koulutuskysymykset kumpuavat SDP:n vaaliohjelmasta sekä vaaleissa luvatusta muutoksesta ja eriarvoisuuden kaventamisesta.

Rinne haluaa selvittää, onko muilla puolueilla halua parantaa hyvinvointipalveluita ja sosiaalietuja. Lisäksi kysymyksissä selvitetään, rahoittaisivatko muut puolueet yhdenvertaisuushankkeita veroilla ja mahdollisilla veronkorotuksilla vai muita menoja karsimalla.
Sosiaaliturvan uudistusta koskevassa kysymyksessä on tarkoitus selvittää puolueiden valmiutta syyperusteiseen sosiaaliturvaan. Vihreät ja vasemmistoliitto joutuvat siis vastauksissaan miettimään, kuinka vahvasti ne haluavat edelleen perustuloa vaihtoehdoksi.

Työelämän kysymyksissä Antti Rinne haluaa selvittää, onko puolueilla halua tukea yhteistyötä työntekijä- ja työnantajajärjestöjen kanssa.

Tässä ovat Antti Rinteen kysymykset eduskuntaryhmille:

”SDP haluaa rakentaa tulevaisuuden Suomea, Eurooppaa ja maailmaa, jotka ovat taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviä. Kysymme seuraavat kysymykset selvittääksemme edellytykset yhteisen hallituksen muodostamiseksi.
Pyydämme teitä esittämään puolueenne ohjelma-asiakirjojen perusteella kantanne seuraaviin asiakokonaisuuksiin (kohdat 1-8) ja lisäksi vastaamaan asiakokonaisuuksia täsmentäviin yksityiskohtaisempiin kysymyksiin.
Lisäksi pyydämme teitä esittämään näkemyksenne sosiaaliturvan uudistamiseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseen (kohdat 9-10).
Tulemme julkaisemaan nämä kysymykset samaan aikaan eduskunnan www-sivuilla, kun ne jätetään eduskuntapuolueille vastattaviksi. Pyydämme vastauksianne tiistaihin 30.4.2019 klo 12 mennessä.
Pyydämme ystävällisesti teitä ottamaan huomioon sen, että julkistamme myös puolueenne laatimat vastaukset vastausten määräajan päätyttyä.”

1. Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi
a. Oletteko sitoutuneet globaalisti ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen 1,5 asteeseen? Oletteko sitoutuneet siihen, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja sen jälkeen nopeasti hiilinegatiivinen?
b. Millaisia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjuminen mielestänne edellyttää eri yhteiskunnan osa-alueilla?
c. Mitkä näette keskeisinä keinoina luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja parantamiseksi?

2. Suomi on kokoaan suurempi maailmalla
a. Miten Euroopan unionia tulee kehittää? Mitkä ovat Suomen EU-puheenjohtajuuskauden keskeiset tavoitteet?
b. Oletteko valmiit tukemaan viimeisimmissä selonteoissa vahvistettua Suomen ulkopolitiikan linjaa?
c. Mikä rooli Euroopan on otettava yhteistyössä Afrikan unionin ja sen jäsenmaiden kanssa Afrikan kehittämisessä?
d. Hyväksyttekö tavoitteen Suomen kehitysyhteistyörahoituksen nostamisesta 0,7 prosenttiin suhteessa BKTL:oon? Minkä ajan kuluessa näette tämän mahdolliseksi toteuttaa?

3. Turvallinen oikeusvaltio Suomi
a. Kuvatkaa käsityksenne Suomesta oikeusvaltiona ja kertokaa keinot sen vahvistamiseksi. Miten edistäisitte ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa? Millä tavoin olette valmiit kehittämään kansalliskielten asemaa Suomessa?
b. Mikä on käsityksenne lainvalmistelun laadusta ja oletteko valmiit hyväksymään komiteaperusteisen lainvalmistelun?
c. Mitkä ovat sisäisen turvallisuuden riskitekijät ja kuinka vahvistaisitte sisäistä turvallisuutta?
d. Oletteko valmiit tukemaan viimeisimmissä selonteoissa vahvistettua Suomen puolustuspolitiikan linjaa?

4. Elinvoimainen Suomi
a. Näettekö, että Suomi voi ilmastonmuutoksen ja muiden megatrendien ratkaisujen kautta rakentaa itselleen uutta, kestävää vientivetoista kasvua? Näettekö tarpeellisena, että Suomeen laaditaan yhteinen strategia vahvistuvan elinvoiman ja kestävän kehityksen talouskasvun turvaamiseksi? Mitkä olisivat sen pääkohdat?
b. Millaisilla toimenpiteillä kehitetään metropolialuetta, kasvavia kaupunkiseutuja, seutukeskuksia ja harvaan asuttuja alueita?
c. Miten varmistaisitte Suomen liikenneinfrastruktuurin ylläpitämisen ja kehittämisen? Mikä on mallinne rahoituksen kehittämiseksi?

5. Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi
a. Miten kehittäisitte työelämää ja sen sääntelyä yhteistyössä työelämän osapuolten kanssa? Hyväksyttekö työelämän vähimmäisehtojen sääntelyn nykyiseltä pohjalta?
b. Miten uudistaisitte perhevapaita?
c. Mitkä ovat keskeiset keinonne miesten ja naisten välisen palkkatasa-arvon toteuttamiseksi?

6. Kestävän talouden Suomi
a. Millä keinoilla varmistaisitte työllisyysasteen kasvun selvästi yli 75 prosenttiin 2020-luvun aikana?
b. Kuvatkaa tekijät, joilla julkisen talouden kestävyys turvataan erityisesti väestökehitys huomioon ottaen.

7. Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi
a. Miten vahvistaisitte hyvinvointiyhteiskunnan palveluita ja ihmisten toimeentulon turvaavia etuuksia? Kuvatkaa erityisesti keinonne, joilla vahvistatte ikääntyvien ihmisten palveluita ja toimeentuloa. Mitkä ovat keinonne lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi?
b. Miten rahoittaisitte edellisessä kohdassa kuvaamanne toimenpiteet? Kuvatkaa keinonne konkreettisesti.
c. Mitkä eriarvoisuustekijät suomalaisessa yhteiskunnassa tunnistatte ja miten vähentäisitte eriarvoisuutta?

8. Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi
a. Tunnistatteko, että kestävän talouskasvun perustan vahvistamiseksi on tehtävä investointeja koulutukseen, tutkimukseen, innovaatioihin sekä infrastruktuuriin? Kuvatkaa konkreettiset keinonne.
b. Tunnistatteko tarpeen, että koko ikäluokan tulisi suorittaa vähintään toisen asteen tutkinto? Kuvatkaa keinonne tähän pääsemiseksi.
c. Miten varmistaisitte sen, että jokaisen oppiminen ja osaamisen kehittäminen jatkuu läpi työuran?
d. Miten edistäisitte kulttuurin asemaa Suomessa?

9. Sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistus
Sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistus edellyttää useampia vaalikausia. Oletteko valmiita yhdistämään eri etuuksia ja hyväksymään yhtenäisen etuustason eri syyperusteilla siten, että uudistus lisää työllisyyttä, nostaa koulutustasoa, vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä parantaa osallisuutta?

10. Esittäkää lähtökohtanne sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi.

11. Oletteko valmiita osallistumaan sosialidemokraattien johtamaan enemmistöhallitukseen, ja onko teillä osallistumisellenne mahdollisia kynnyskysymyksiä?