Kaikki kirjoittajan Toimitus artikkelit

Onko tässä määritelty hölmöyden hinta?

Lainaus face..keskustelusta:

”Kaverini oli syytettynä Marjaana Toiviaisen loukkaamisesta FB:n isänmaallisen ryhmän viestiketjussa. Viestiketjussa käytiin kiivasta keskustelua Toiviaisen toimista pakolaisten palautuksen estämisen suhteen.

Kaverini kirjoitti vastauksen viestiketjun viestin alaviestiin, jossa joku nainen ylisti pakolaisia kohteliaiksi ja hyvinhoidetuiksi, siisteine pukeutumisineen. Kaverini kirjoitti tälle naiselle kolme sanaa sisältävän vastauksen. Tästä vastauksesta kaverini joutui syytetyksi, vaikka vastaus ei edes kohdistunut Toiviaiseen. Elikkä kaverini vastasi henkilölle A ja sai tuomion B:n loukkaamisesta.

Tuomio on 150eur sakkoa. 1200eur korvaukset Toiviaisella ja 850eur Toiviaisen oikeudenkäyntikuluja, eli yht. 2200eur. Raju summa varattomalle ”kankkulan kaivoon” heitettäväksi.

Kaverini on työtön, toimeentulotuella elävä, kahden alaikäisen lapsen totaali YH-isä, joka on hyväntahtoinen ihminen ja tekee hyväntekeväisyystyötä lasten ja nuorten hyväksi. Eläminen on tälle perheelle jokapäiväinen taistelu.

Jos haluat auttaa tätä perhettä, laita minulle YV:tä niin kerron kuinka voit auttaa.

Voit myös olla suoraan yhteydessä tämän oikeusmurhan uhriin, Xxxx Xxxxxxx ja kysyä häneltä ”kuinka voin auttaa sinua”

MISSÄ on koulukiusaajan asteelle jääneen aikuistumisen rajakohta?

Ilmaston kestävyysongelmako kuntoon vihreällä kuluttajuudella?

Maailman kestävyysongelma ei ratkea kuluttajia syyllistämällä, todetaan Helsingin yliopistossa tarkistettavassa väitöskirjassa.

Vaikka niin sanottu vihreä kuluttajuus on tärkeää ja kasvattaa koko ajan suosiotaan, väitöstutkija Lewis Akenjin mukaan kuluttajien käytössä olevat mahdollisuudet eivät riitä kestävyysongelman ratkaisemiseen johtuen ongelman valtavuudesta ja tarpeesta ratkaista se kiireellisesti.
Kuluttajien syyllistämistä ilmenee Akenjin mukaan silloin, kun ajattelun lähtökohtana on talouskasvu.
”Ekologista epätasapainoa tarkastellaan pääasiassa talouskasvun näkökulmasta, ja järjestelmän sisäisten ongelmien ratkaiseminen sysätään kuluttajalle – pohtimatta lainkaan, onko hänellä edes mahdollisuuksia vaikuttaa järjestelmän muihin, merkittävämpiin toimijoihin”, Akenji selittää Helsingin yliopiston tiedotteessa.
Akenjin mukaan oletus siitä, että ekologisesti tiedostavat kuluttajat voisivat joukolla luoda tuottajille painetta markkinamekanismin kautta ja muuttaa näin talousjärjestelmän kestävämmäksi, on jo kumottu. Kuluttajien tietoisuuden kasvattaminen ja tuotteiden erilaiset ympäristömerkit ovat kuitenkin suosittuja keinoja edistää kestävää kehitystä.

Koko maailman tietoisuuteen nousseen nuoren ilmastoaktivisti Greta Thunbergin purjehdusmatkan ylle on langennut nokinen pilvi.

Thurnberg lähti pullein purjein Atlantin yli, koska hän vastustaa lentämistä ilmastosyistä. Veneessä ovat mukana myös Thunbergin isä, kaksi purjehtijaa ja dokumenttikuvaaja.

Sää ja päästöt
Mutkia ympäristöystävällisyyteen matkassa aiheuttaa Thunbergin käyttämä vene. Saksalainen Die Welt kirjoittaa, että kilpaveneeseen liittyvät toimenpiteet saavat aikaan ainakin viisi erilaista mannertenvälistä lentoa.
Weltin mukaan tällä hetkellä Malizia II miehistöineen joutuu välttelemään huonoa säätä purjehtimalla kohti Azoreja. Muutenkin matka on alkanut vaikeassa kelissä.
Nyt esiin nostetut päästöt aiheutuvat Weltin haastatteleman asiantuntijan mukaan siitä, että kilpavenettä on osattava käsitellä satamassa ja se täytyy viedä takaisin Eurooppaan.

Purjehduksella Atlantin yli – suihkua ei ole ja vessana toimii ämpäri: ”Kaksi viikkoa ja sitten voin palata normaaliin”

Ympäristöaktivisti Greta Thurnberg vastustaa lentomatkustamista – matkaa ilmastokokouksiin Atlantin yli purjeveneellä

Ammattilaiset lentävät
Weltin mukaan luultavasti viisi Team Malizia -purjehdusprojektin ammattilaista lentää New Yorkiin vastaanottamaan venettä. Projektin kipparin edustaja vahvistaa asian lehdelle. Ryhmä purjehtii myös veneen takaisin Eurooppaan.
– Tietenkin he lentävät sinne, ei ole vaihtoehtoa, Andreas Kling kertoo.
– Malizia II -offshorevenettä on erittäin vaikea ohjata puhtaana kilpaveneenä satamassa, ja sitä on huollettava huolellisesti matkan jälkeen.

Malizian kapteeni Boris Herrmann tarjosi Thunbergille mahdollisuuden purjehtia Atlantin yli.

Paljon kritiikkiä onkin herättänyt Team Malizian saama julkisuus, joka ei ole tullut purjehduksesta, vaan Thunbergin henkilön mukana.
Welt nostaa esiin myös useat kymmenet toimittajat ja muut asiasta kiinnostuneet, jotka hakeutuivat Plymouthiin seuraamaan nuoren aktivistin lähtöä. Kaikki eivät varmastikaan tulleet paikalle veneellä tai polkupyörällä.

Vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohdat…

Satu Taavitsainen


Vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohdat on korjattava pikaisesti!
Nykyisessä vakuutuslääkärijärjestelmässä on huomattavan paljon epäkohtia. Ongelmallisia ovat erityisesti tilanteet, joissa hoitaneiden lääkäreiden lausunnot ja vakuutuslääkäreiden näkemykset eroavat ja vaikuttavat ihmisen saamiin korvauksiin ja hänen toimeentuloonsa sekä kuntoutukseen.

Esimerkiksi aivovammoihin on liittynyt paljon epäoikeudenmukaisuuksia.
Suomessa on viisi aivovammapoliklinikkaa, joissa osataan tehdä aivovammaepäilyjen diagnostiikka, aivovammojen vaikeusasteen arviointi, diagnoosit, kuntoutusarviointi ja kuntoutussuunnitelmat.

On täysin kestämätöntä, että tällä hetkellä tällaisen asiantuntijayksikön arvion potilaan tilanteesta voi sivuuttaa vakuutuslääkäri, jolla ei ole mitään kokemusta aivovammoista, eikä hän tapaa potilasta. Näin ollen vakuutuslääkäri voi todeta oikeasti vaikean aivovamman olevan lievä ja potilas jää ilman kuntoutusta ja toimeentuloa.
Lopputulos on ollut monen ihmisen kohdalla katastrofaalinen.

Se, että vakuutusyhtiö tai Kela kieltäytyy maksamasta, ei tarkoita sitä, että vammautunut ihminen olisi parantunut ja työkykyinen. Hoitavien lääkärien lausunnoille on annettava nykyistä suurempi painoarvo.

Vakuutusyhtiöt ja Kela pitää laittaa korvausvastuuseen, jos heidän vakuutuslääkärinsä todetaan syyllistyneen virheeseen, jonka seurauksena vakuutettu on kärsinyt joko terveydellisesti tai taloudellisesti.

Vakuutuslääkäreiden valvontaa pitää myös parantaa. Se ei ole nykysäännöillä mahdollista, koska vammautuneella ihmisellä ei ole oikeutta omiin tietoihinsa 80 vuoden salassapidon vuoksi.

Vammautunut ei siis saa itselleen vakuutuslääkärin lausuntoa. Tämäkin epäkohta on ehdottomasti korjattava lakiin oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa.

Myös korkein oikeus on ottanut kantaa vakuutuslääkäriasiaan. Se antoi edelliselle maan hallitukselle lakimuutosehdotuksen parantamaan tilannetta, mutta sitä ei laitettu eteenpäin.

Nyt odotan, että Antti Rinteen (sd.) hallitus korjaa tilanteen kaikilta osin.
Kaikessa hallintotoiminnassa on pystyttävä asettumaan ihmisen asemaan. Ilman empatiakykyä kansalaisiaan kohtaan, Suomi on kylmä ja kolkko. Ratkaisujen on muututtava perusoikeusmyönteisiksi.
Lohduttomuudesta on päästävä kohti toivoa paremmasta.

EU-tuet ja oikeusvaltiopertiaatteet

Valtiosääntötuomiostuin ei ole oikeusvaltion tae, monissa muissakaan länsivaltioissa sitä ei ole
Valtiosääntöoikeuden professorin Tuomas Ojasen mielestä Unkarin pääministeri Viktor Orban on hakoteillä arvostellessaan Suomen oikeusjärjestelmää

– Suomessa tuomarien nimitys on annettu presidentin tehtäväksi juuri siitä syystä, että presidentin katsotaan olevan riippumaton päivän- ja puoluepolitikoinnista, Ojanen perustelee.

Lisäksi tuomarinimityksiä eivät valmistele virkamiehet vaan erillinen, riippumaton tuomarinvalintalautakunta, joka tekee esitykset valtioneuvostolle.

Orban on selvästi suivaantunut siitä, että EU-puheenjohtajamaana Suomi ajaa EU-tukien ja oikeusvaltioperiatteiden nivomista yhteen. Käytännössä tuet olisivat leikkautumassa juuri Orbanin johtamalta nyky-Unkarilta.

Ojasen mukaan Orban syyttää suotta Suomea tukien ja oikeusvaltioperiaatteiden nivomisesta yhteen. Aloite on alun perin EU-komission, joka on jäsenvaltioiden hallituksista riippumaton.

Laajemmin:
https://yle.fi/uutiset/3-10897946?fbclid=IwAR1YRnQ7XRz44bXGsKzgXm9pYrabUsLMpLkE5ST7DA3VyEb934keY2xjQTQ

Brexit ja työväenpuolue

Britannian työväenpuolue on ensimmäistä kertaa virallisesti ilmaissut, että se on valmis uuteen kansanäänestykseen brexitistä.
– Sillä, josta tulee seuraava pääministeri, pitäisi olla tarpeeksi luottamusta laittaa päätös sopimuksesta julkiseen äänestykseen, työväenpuolueen puheenjohtaja Jeremy Corbyn kirjoittaa viestissään puolueensa kansanedustajille.

Corbynin mukaan työväenpuolue kannattaa EU:hun jäämistä, jos vaihtoehtona on sopimukseton ero tai konservatiivipuolueen tarjoama sopimus, joka ei ”suojele taloutta eikä työpaikkoja”.
Niin työväenpuolueen vastustajat kuin monet kannattajatkin ovat syyttäneet sitä empimisestä brexit-kysymyksissä.

Corbyn, joka on pitkäaikainen EU-kriitikko, on aiemmin vastustanut uutta kansanäänestystä. Hän ei maininnut mitään kirjeessään siitä, mitä työväenpuolue tekisi brexitin suhteen, jos maassa järjestettäisiin ennenaikaiset parlamenttivaalit ja puolue voittaisi.

Mitä tapahtuu EU:n rahapolitiikalle?

– Rahapolitikassa uusi Euroopan keskuspankin EKP Christine Lagarde ei muuta Draghin linjaa. Mikään ei muutu suomalaisen asuntovelallisen kannalta, Helenius sanoo.

Heiskasenkin mielestä suomalaiset voivat jatkaa rauhassa, sillä korko-odotukset ovat hyvin matalat seuraavan vuoden ajan.
– Draghi on paaluttanut kannat kesään 2020 saakka. Todennäköisesti linja säilyy, Heiskanen sanoo.
– Pitää muistaa, että siellä on iso neuvosto takana, yksi ihminen ei isoa laivaa käännä, Koivu muistuttaa.

Kuoppamäen mukaan Lagarde voi ajaa matalia korkoja, mutta ajaa samalla sääntöperäistä finanssipolitiikkaa, mikä miellyttää suomalaisia.
– Korot ovat ja pysyvät alhaalla pitkään, vähintään 2-3 vuotta ainakin, ehkä pidempäänkin, Kuoppamäki sanoo.

Hyvinvointivaltio todella kriisissä…

MAKSUHÄIRIÖT Maksuhäiriömerkintöjä oli kesäkuun lopussa yhteensä 382 700 suomalaisella. Vuodessa määrä on kasvanut 4 000 henkilöllä.

Asiakastieto Groupin tilastojen mukaan ongelmallisin ikäryhmä on kolmekymppiset, jotka ovat myös aktiivisimpia kuluttajina. Heistä yli 13 prosentilla on maksuhäiriömerkintöjä ja osuus on vuodessa edelleen kasvanut. Pientä kasvua on lähes kaikissa yli 30-vuotiaiden ikäluokissa aina eläkeläisiin saakka.

Liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen Asiakastieto Groupista pitää hyvänä, että positiivisen luottotietorekisterin perustaminen Suomeen on mukana hallitusohjelmassa ja että positiivisen tiedon tarpeesta ollaan yksimielisiä.
Asiakastieto Group ylläpitää Ruotsissa valtakunnallista positiivista luottorekisteriä ja kokemukset sieltä ovat hyviä. Kattava kokonaiskuva kuluttaja-asiakkaan muista luotoista mahdollistaa paremmat luottopäätökset ja ehkäisee ylivelkaantumista.
– Valitettavasti uuden rekisterin käyttöön saaminen kestää aivan liian pitkään, vähintään 5–7 vuotta. Määrittely- ja koodaustyö ovat kokemuksemme mukaan huomattavasti vaativampia kuin esimerkiksi tulorekisterissä, ja senkin rakentaminen vei vuosia. Ylivelkaantumisongelma paisuu niin nopeasti, ettei Suomella ole varaa jäädä odottamaan, Muhonen painottaa.
Kokonaisuudessaan ylivelkaantumisongelma pahenee, mutta hyvä signaali on se, että nuorten maksuhäiriöt ovat pysyneet laskusuunnassa. Nuorimpien aikuisten maksuhäiriöt ovat vähentyneet yhtäjaksoisesti vuodesta 2012 lähtien.

– Maksuhäiriöisiä nuoria on nyt selvästi vähemmän kuin vuosi sitten. Esimerkiksi alle 20-vuotiaista enää 1,3 prosentilla on maksuhäiriömerkintä, kun vielä vuosi sitten osuus oli lähes 1,7 prosenttia. Loivaa laskua näemme tilastoista muissakin alle 30-vuotiaiden ikäluokissa, Jouni Muhonen kertoo.
Epävarmoilla ja vaihtelevilla tuloilla elävien nuorten kohdalla jo yksi avoin luotto sitoo hyvin todennäköisesti koko vapaan maksuvaran, jolloin uutta luottoa ei kannata myöntää.
– Kun tämä ymmärretään ja tarjolla olevaa positiivista tietoa aletaan hyödyntää kattavasti, kääntyy maksuhäiriökehitys parempaan suuntaan myös vanhemmissa ikäluokissa, Jouni Muhonen arvioi.

https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/kotimaa/yli-380-000-suomalaisella-on-maksuhäiriö-–-ongelmallisin-ikäryhmä-kolmekymppiset/ar-AADGwx8?ocid=spartanntp

Velallinen ei enää ymmärrä velkojensa kokonaisuutta…

Jaana Niemi taistelee perintäyhtiöitä vastaan kaikissa oikeusasteissa: hallinto-, käräjä- ja hovioikeudessa.


Vantaalaisella Jaana Niemellä, 38, on ulosotossa noin 25 000 euroa. Hän on kärsinyt velkaongelmasta koko täysi-ikäisyytensä ajan eli 20 vuotta. Perintään on mennyt niin vuokria, kuntosalilaskuja, puhelinlaskuja kuin lääkärilaskujakin.
”Olen virheeni tehnyt ja maksan omat laskuni. Mutta tämä on ihan laitonta, miten perintäyhtiöt toimivat. En saa alkuperäisiä sopimuksia eli maksuperusteita, vaikka pyydän. He lisäävät laskuja, jotka eivät minulle kuulu ja pilkkovat saatavia, jotka pitäisi käsitellä samalla kertaa”, Jaana Niemi sanoo.
Tästä on seurauksena Niemen mukaan se, että velallinen ei enää ymmärrä omien saataviensa kokonaisuutta – ja maksaa liikaa.

Niemi ottaa esimerkin.
Hänen vuoden kuntosalijäsenyytensä on ulosotossa, mutta hän ei ole saanut nähtäväkseen alkuperäistä sopimusta, johon lasku perustuu…//..

Lähde: https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/velallinen-kay-oikeustaistelua-perintayhtioita-vastaan-jaana-38-en-maksa-yhtaan-ylimaaraista-vanhentunutta-tai-lisattya-velkaa/?shared=1857402-3e254ee9-999&fbclid=IwAR1mY0-_FDmHoBt9cSurJKZoTwbg-ynDqmvkVr36A5LI-OqfVgIZPdqpt68

Markkinaoikeus kieltänyt perintäyhtiöltä lainvastaisen menettelyn

Markkinaoikeus on kieltänyt kuluttaja-asiamiehen hakemuksesta perintäyhtiö Alektum Oy:n lainvastaisen menettelyn kestotilausten perinnässä. Kiellon tehosteeksi markkinaoikeus määräsi Alektumille myös 200 000 euron uhkasakon.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto peruutti jo tammikuussa Alektumin perintäluvan, koska yhtiön toiminnassa ilmeni toistuvasti vakavia puutteita.

Alektum oli lähettänyt asiakkaille samaan sopimukseen perustuvien, perättäisten maksamatta jääneiden tuotelähetysten perintäkirjeitä enemmän kuin laki sallii. Alektum oli myös perinyt maksuvaatimuksista liian suuria summia.

Päätöksestä tiedottaneen kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan Alektumin lainvastainen perintä koski puhelimessa tai verkossa tehtyjä kestotilauksia. Niissä asiakkaat ovat tilanneet alusvaatteita partakoneenteriä, sekä terveys- ja laihdutustuotteita muun muassa Westerfield-, MMBG- ja Fennotuonti -nimisiltä yrityksiltä.

Lähde: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2d944f1d-0c19-4495-aeae-87c3961bae3b?fbclid=IwAR1UyK0m3tvXL5iiqmwDWvoMra21oVmeA_Mq8ScoRXs_N_4uvDUE89LdYU8

Aki Linden: HUSin hankintastrategia ja hankintaohjeet

Aki Linden Facebookissa 10.6.2019:

”HUS-uutiseen”, joka käsitteli HUSin hankintoja ja niissä ilmenneitä puutteita. Kirjoitin asiasta poliitikko-sivuilleni, mutta tässä vielä lyhyesti.

Kyseessä oli raportti viime syyskuulta, siis yhdeksän kuukautta sitten. Sisäinen tarkastus toimii toimitusjohtajan alaisena ja olin antanut heille eräänä tehtävänä selvittää sitä ovatko HUSissa hankinnat HUSin hankintastrategian ja hankintaohjeen, jotka puolestaan perustuvat Hankintalakiin, mukaisia.

Selvitys löysi eräitä puutteita. En ollut tästä yllättynyt, koska siirtyminen yhä keskitetympään hankintamalliin ei suju ”kuin Strömsössä” suuressa organisaatiossa, joka on taustaltaan ja toimintakulttuuriltaan hyvin hajautunut. Moni uskoo edelleen, että hajautunut toimintamalli on asiakaslähtöisempi ja joustavampi kuin keskitetty.

Tämä ei tietenkään tarkoita, ettei lakia pitäisi noudattaa. Mikä sitten oli poikkeama? Se koski HYKSin klinikoiden suoraan palvelutuottajalta hankkimia DNA-analyyseja. Kunkin klinikan hankinta oli arvoltaan reilusti alle 400 000 euroa, joka on EUn määrittämä raja kilpailuttamiselle. Klinikat olivat tehneet hankinnat toisistaan riippumatta. Yhteensä niiden arvo oli 1,7 miljoonaa euroa kahdessa vuodessa. Luonnollisesti tämä olisi pitänyt keskitetysti kilpailuttaa, kuten HUSissa yleisesti hankinnoissa tehdään.

Asiantilan korjaaminen alkoi jo tarkastusraportin laadinnan aikana on on jatkunut sen jälkeen.

Näin toimii suuren organisaation sisäinen valvonta, jonka eräs osa sisäinen tarkastus on.
HUSin hankintahärjestelmä on maamme julkisen hallinnon parhaita. Vuosittain tehdään hankintoja yli 500 miljoonalla eurolla. Suurin on joka toinen vuosi tehtävä yli 300 miljoonan euron lääkehankinta, joka on äärimmäisen ammattimainen. Muita suuria hankintoja ovat laitehankinnat, ICT-hankinnat, hoitotarvikejankinnat, elintarvikehankinnat, rakennusprojektit jne. Mainittu DNA-analyysien hankinta edusti alle kahta tuhannesosaa kaikista hankinnoista.

Tässä siis tämä asia tiivistettynä. Raportit ovat julkisia. Ne lukemalla ymmärtää, mistä on kysymys. Korjattavaa oli ja juuri siksi tarkastuksia tehdään.

Asian melko näyttävä uutisointi, joka kohdistui paljolti minuun, selittyy sillä, että olen nyt kansanedustaja. Politiikka on tällaista. Se ei ole minulle yllätys. Sen sijaan se yllätti, että uutisoinnin seurauksena sain mm. sellaisen sähköpostin, jossa peitellysti vihjaistaan, että minut pitäisi ”punikkina” teloittaa, niin kuin meilin kirjoittajan isoisä oli viime vuosisadalla vapaaehtoisena teloittanut ”punikkeja”.

Tämä jossain määrin kylmäsi. Se kertoo nykyisestä keskusteluilmapiiristä, Tällaisia kirjeitä tai yhteydenottoja en saanut nuorempana, jolloin oikeasti olin intomielinen vasemmistoradikaali. Jotain sellaista muutosta on tapahtunut, josta olisi syytä olla huolestunut.

SUOMESTA ON TEHTY PERINTÄTOIMISTOJEN PARATIISI!

Artikkelikuva: ”Näkymättömät kourat”

HERÄTYS NYT KAIKKI. Hilkka Laikon lausunto on lakialoitteesta salattu. Kysymys kuuluu, KETÄ suojellaan ja MIKSI?

Perintätoimistojen luvanvarainen toiminta päättyi Suomessa vuoden 2018 lopussa. 1.1.2019 alkaen on tarvittu vain rekisteröinti Aluehallintovirastoon. Uutta lakia aloitettiin ajamaan läpi vuonna 2017 ja se saatiin nuijittua läpi vuonna 2018.
Laissa ei ole taloudellista sanktiota, jos yritys rikkoo perintälakia. Tätä sanktion puuttumista perustellaan sanamuodolla ”ulkolaisomisteisia perintäyhtiöitä on hankala sakottaa Suomesta käsin”.

Talousvaliokunnassa oli kuultavana useita eri tahoja, mm. AVI, KKV, tietosuojavaltuutettu ja jopa Suomen perintätoimistojen liitto ry:n puheenjohtaja Jyrki Lindström sekä lukematon määrä muita asiantuntijoita.
Kuultavana kävi myös Hilkka Laikko.

Hilkka Laikon lausunnossa olevia asioita ei otettu riittävästi huomioon. Kenellä voisi olla enemmän tietoa asioista kuin ihmisellä, joka auttaa vuosittain tuhansia velallisia? Hän tietää perintätoimistojen kyseenalaisesta toiminnasta todella paljon.

Hilkka Laikon asiaan antama lausunto salattiin! Eduskunnan työjärjestyksen 43 a § 2 momentin mukaisesti ”valiokunnan asiakirjat ovat salassa pidettäviä, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi merkittävää vahinkoa Suomen kansainvälisille suhteille tai pääoma- ja rahoitusmarkkinoille taikka vaarantaisi kansallista turvallisuutta. Salassa pidettäviä ovat myös asiakirjat, jotka sisältävät tietoja liike- tai ammattisalaisuudesta taikka henkilön terveydentilasta tai hänen taloudellisesta asemastaan, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi merkittävää haittaa tai vahinkoa, jollei huomattava yhteiskunnallinen tarve vaadi niiden julkisuutta. Valiokunta voi muusta vastaavasta välttämättömästä syystä päättää, että jokin asiakirja on salassa pidettävä.”

Suomessa on lähes 600 000 ihmistä vuosittain ulosotossa ja 400 000 ihmistä ilman luottotietoja. Yhtenä syynä tähän on se, että maahamme on laskettu toimimaan tämänkaltainen yritysmuoto kuin PERINTÄTOIMI.

Näyttää siltä, että asioille ei edes haluta tehdä mitään vaan tämä yritysmuoto saa vapaasti jatkaa toimintaa täällä. Herää iso kysymys, kenen etu se on? Ei ainakaan kansalaisten etu.

Valvontaviranomaiset ovat täysin kynnettömiä ongelmien edessä. Heidän keinona on vain varoittaa ko. yrityksiä ja sitäkin tehdään aniharvoin suhteessa rikkomuksiin.

Jos tämän annetaan jatkua vielä Suomessa meillä alkaa leipäjonot olla mitaltaan Hangosta Inariin.
Tekstin ja aineiston laatineet Mauri Häkkinen, Hilkka Laikko, Aki Rintakangas, Eija Kuusla sekä Velallisten tukiryhmä VTR:n fb-tutkijaryhmä

Uusi sote

Aki Linden

Hallitusneuvotteluissa on saavutettu tulevasta sote-ratkaisusta yhteinen linjaus, joka on luonnollisesti viiden puolueen kompromissi.

Sen kulmakivet ovat seuraavat:
1) ei edellisen hallituksen laajaa palveluiden ulkoistusta ja pirstomista eli ns. markkinamallia. TÄMÄ ON TÄRKEIN ASIA.

2) sote-aluejako noudattaa nykyistä maakuntajakoa, eli niitä tulee 18. Nyt palveluiden järjestäminen on satojen kuntien ja kuntayhtymien vastuulla. KOMPROMISSI.

3) kuntien mahdollisuus toimia tuottajina selvitetään. TÄRKEÄ ASIA.

4) pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan erillinen ratkaisu selvitetään. TÄRKEÄ ASIA.

5) monikanarahoituksen selvittäminen parlamentaariseen komiteaan. HYVÄ.
”Näillä mennään”, mieluummin nopeasti kuin hitaasti.

Hallitustunnustelut huhtikuussa 2019

Eduskuntaryhmät nimittivät SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen virallisesti hallitustunnustelijaksi perjantaiaamupäivän kokouksessaan eduskunnassa.
Rinne jätti samassa kokouksessa eduskuntaryhmien vastattavaksi yksitoista kysymysteemaa. Eduskuntaryhmien vastausten perusteella Rinne valitsee puolueet hallitusneuvotteluihin.

Hallitustunnustelija Antti Rinteen kysymyksissä SDP:n kannalta ovat merkityksellisiä etenkin yhdenvertaisuutta, koulutusta ja taloutta koskevat kysymykset.
Yhdenvertaisuus- ja koulutuskysymykset kumpuavat SDP:n vaaliohjelmasta sekä vaaleissa luvatusta muutoksesta ja eriarvoisuuden kaventamisesta.

Rinne haluaa selvittää, onko muilla puolueilla halua parantaa hyvinvointipalveluita ja sosiaalietuja. Lisäksi kysymyksissä selvitetään, rahoittaisivatko muut puolueet yhdenvertaisuushankkeita veroilla ja mahdollisilla veronkorotuksilla vai muita menoja karsimalla.
Sosiaaliturvan uudistusta koskevassa kysymyksessä on tarkoitus selvittää puolueiden valmiutta syyperusteiseen sosiaaliturvaan. Vihreät ja vasemmistoliitto joutuvat siis vastauksissaan miettimään, kuinka vahvasti ne haluavat edelleen perustuloa vaihtoehdoksi.

Työelämän kysymyksissä Antti Rinne haluaa selvittää, onko puolueilla halua tukea yhteistyötä työntekijä- ja työnantajajärjestöjen kanssa.

Tässä ovat Antti Rinteen kysymykset eduskuntaryhmille:

”SDP haluaa rakentaa tulevaisuuden Suomea, Eurooppaa ja maailmaa, jotka ovat taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviä. Kysymme seuraavat kysymykset selvittääksemme edellytykset yhteisen hallituksen muodostamiseksi.
Pyydämme teitä esittämään puolueenne ohjelma-asiakirjojen perusteella kantanne seuraaviin asiakokonaisuuksiin (kohdat 1-8) ja lisäksi vastaamaan asiakokonaisuuksia täsmentäviin yksityiskohtaisempiin kysymyksiin.
Lisäksi pyydämme teitä esittämään näkemyksenne sosiaaliturvan uudistamiseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseen (kohdat 9-10).
Tulemme julkaisemaan nämä kysymykset samaan aikaan eduskunnan www-sivuilla, kun ne jätetään eduskuntapuolueille vastattaviksi. Pyydämme vastauksianne tiistaihin 30.4.2019 klo 12 mennessä.
Pyydämme ystävällisesti teitä ottamaan huomioon sen, että julkistamme myös puolueenne laatimat vastaukset vastausten määräajan päätyttyä.”

1. Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi
a. Oletteko sitoutuneet globaalisti ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen 1,5 asteeseen? Oletteko sitoutuneet siihen, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja sen jälkeen nopeasti hiilinegatiivinen?
b. Millaisia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjuminen mielestänne edellyttää eri yhteiskunnan osa-alueilla?
c. Mitkä näette keskeisinä keinoina luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja parantamiseksi?

2. Suomi on kokoaan suurempi maailmalla
a. Miten Euroopan unionia tulee kehittää? Mitkä ovat Suomen EU-puheenjohtajuuskauden keskeiset tavoitteet?
b. Oletteko valmiit tukemaan viimeisimmissä selonteoissa vahvistettua Suomen ulkopolitiikan linjaa?
c. Mikä rooli Euroopan on otettava yhteistyössä Afrikan unionin ja sen jäsenmaiden kanssa Afrikan kehittämisessä?
d. Hyväksyttekö tavoitteen Suomen kehitysyhteistyörahoituksen nostamisesta 0,7 prosenttiin suhteessa BKTL:oon? Minkä ajan kuluessa näette tämän mahdolliseksi toteuttaa?

3. Turvallinen oikeusvaltio Suomi
a. Kuvatkaa käsityksenne Suomesta oikeusvaltiona ja kertokaa keinot sen vahvistamiseksi. Miten edistäisitte ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa? Millä tavoin olette valmiit kehittämään kansalliskielten asemaa Suomessa?
b. Mikä on käsityksenne lainvalmistelun laadusta ja oletteko valmiit hyväksymään komiteaperusteisen lainvalmistelun?
c. Mitkä ovat sisäisen turvallisuuden riskitekijät ja kuinka vahvistaisitte sisäistä turvallisuutta?
d. Oletteko valmiit tukemaan viimeisimmissä selonteoissa vahvistettua Suomen puolustuspolitiikan linjaa?

4. Elinvoimainen Suomi
a. Näettekö, että Suomi voi ilmastonmuutoksen ja muiden megatrendien ratkaisujen kautta rakentaa itselleen uutta, kestävää vientivetoista kasvua? Näettekö tarpeellisena, että Suomeen laaditaan yhteinen strategia vahvistuvan elinvoiman ja kestävän kehityksen talouskasvun turvaamiseksi? Mitkä olisivat sen pääkohdat?
b. Millaisilla toimenpiteillä kehitetään metropolialuetta, kasvavia kaupunkiseutuja, seutukeskuksia ja harvaan asuttuja alueita?
c. Miten varmistaisitte Suomen liikenneinfrastruktuurin ylläpitämisen ja kehittämisen? Mikä on mallinne rahoituksen kehittämiseksi?

5. Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi
a. Miten kehittäisitte työelämää ja sen sääntelyä yhteistyössä työelämän osapuolten kanssa? Hyväksyttekö työelämän vähimmäisehtojen sääntelyn nykyiseltä pohjalta?
b. Miten uudistaisitte perhevapaita?
c. Mitkä ovat keskeiset keinonne miesten ja naisten välisen palkkatasa-arvon toteuttamiseksi?

6. Kestävän talouden Suomi
a. Millä keinoilla varmistaisitte työllisyysasteen kasvun selvästi yli 75 prosenttiin 2020-luvun aikana?
b. Kuvatkaa tekijät, joilla julkisen talouden kestävyys turvataan erityisesti väestökehitys huomioon ottaen.

7. Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi
a. Miten vahvistaisitte hyvinvointiyhteiskunnan palveluita ja ihmisten toimeentulon turvaavia etuuksia? Kuvatkaa erityisesti keinonne, joilla vahvistatte ikääntyvien ihmisten palveluita ja toimeentuloa. Mitkä ovat keinonne lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi?
b. Miten rahoittaisitte edellisessä kohdassa kuvaamanne toimenpiteet? Kuvatkaa keinonne konkreettisesti.
c. Mitkä eriarvoisuustekijät suomalaisessa yhteiskunnassa tunnistatte ja miten vähentäisitte eriarvoisuutta?

8. Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi
a. Tunnistatteko, että kestävän talouskasvun perustan vahvistamiseksi on tehtävä investointeja koulutukseen, tutkimukseen, innovaatioihin sekä infrastruktuuriin? Kuvatkaa konkreettiset keinonne.
b. Tunnistatteko tarpeen, että koko ikäluokan tulisi suorittaa vähintään toisen asteen tutkinto? Kuvatkaa keinonne tähän pääsemiseksi.
c. Miten varmistaisitte sen, että jokaisen oppiminen ja osaamisen kehittäminen jatkuu läpi työuran?
d. Miten edistäisitte kulttuurin asemaa Suomessa?

9. Sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistus
Sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistus edellyttää useampia vaalikausia. Oletteko valmiita yhdistämään eri etuuksia ja hyväksymään yhtenäisen etuustason eri syyperusteilla siten, että uudistus lisää työllisyyttä, nostaa koulutustasoa, vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä parantaa osallisuutta?

10. Esittäkää lähtökohtanne sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi.

11. Oletteko valmiita osallistumaan sosialidemokraattien johtamaan enemmistöhallitukseen, ja onko teillä osallistumisellenne mahdollisia kynnyskysymyksiä?