Facebook-viestissä: Parlamentissa hyväksyttiin juuri vastikään ns. whistleblower-direktiivi,
joka takaa, että kaikenlaiset vastatoimet väärinkäytöksistä raportoinutta työntekijää kohtaan on kielletty. vastatoimet väärinkäytöksistä raportoinutta työntekijää kohtaan on kielletty. Kamppailua sääntelystä ja määräyksistä käydään yksityiskohtia myöten, mm. tässä siitä, tuleeko tälliasta suojaa säätää ja sen jälkeen kaikista niistä pikku detaljeista, jotka ratkaisevat säädöksen tehokkuuden ja vaikuttavuuden. Tässä esim. oli tärkeää se, että työntekijällä on oikeus ilmoittaa myös suoraan viranomaiselle. Piru asuu nimittäin yksityiskohdissa ja erityisesti niissä pilkuissa ja sanamuodoissa. Ei ole samantekevää, miten esim. laki kirjoitetaan.
”Direktiivissä on pitkä lista eri soveltamisaloja. Soveltamisaloja ovat esimerkiksi julkiset hankinnat, rahanpesu, ympäristönsuojelu, kuluttajansuoja ja ruokaturvallisuus. Kun työntekijä huomaa väärinkäytöksiä tai ongelmia, hän voi ilmoittaa niistä joko sisäisiä kanavia pitkin tai suoraan viranomaiselle. Mikäli kumpikaan taho ei reagoi tietyssä määräajassa, henkilö voi ilmoittaa tietonsa myös julkisesti. Taistelimme viimeiseen asti siitä, että ilmoittaja voi itse valita ilmoittaako tietonsa ensin sisäisesti vai meneekö suoraan viranomaiselle. Onneksemme voitimme, sillä muuten direktiivin olisi kirjattu, että työntekijän olisi pakko ilmoittaa tietonsa ensin sisäisesti.”
”Direktiivin soveltamisalat koskevat ainoastaan EU-säädöksiä. On selvää, että kansallisen lainsäädännön erottaminen EU-säädöksistä on hankalaa. Siksi on erityisen tärkeää, että kansallisessa toimeenpanovaiheessa soveltamisalaa laajennetaan. Suomella on mahdollisuus painottaa tätä EU-puheenjohtajuuskaudella ja kannustaa jäsenmaita ulottamaan direktiivin koskemaan myös kansallisten lakien väärinkäytöksiä.”
