Tässä lainsäädäntöä.
Jos vaaditaan velkaa, joka on
1. maksettu tai
2. vanhentunut tai muutoin perusteeton ilman laskuja esitetty ns ”luettelosaatava”:
Kauppakaaren 9 luvun 11 §:n mukaan
”joka vaatii velkaa, minkä tietää maksetuksi vetäköön sakkoa puolen siitä, mitä vaatii, asianomistajalle yksinänsä”.
Kauppakaaren 10 luvun 4 §:n mukaan
”jos pantti turmeltuu siitä, että sen haltija ei ole sitä oikein hoitanut, korvatkoon hän sen täysin; jos se turmeltuu tapaturmasta eikä huolimattomuudesta, olkoon vahinko omistajan, ja maksakoon hän kuitenkin sen, mistä pantti on annettu”.
Kauppakaaren 11 luvun 2 §:n
”jos joku kieltää lainan ja hänen sitten havaitaan tieten pitävän sitä hallussansa, niin antakoon sen takaisin ja korvatkoon vahingon; vetäköön lisäksi sakkoa puolen sen arvosta”.
Kauppakaaren 11 luvun 3 §:n mukaan ”älköön kukaan omasta tahi toisen saamisesta pidättäkö sitä, minkä on lainaksi saanut, paitsi jos hänellä on siihen panttioikeus taikka hän on omistajan suostumuksella siihen pannut tarpeellisia kuluja. Joka sen tekee, vetäköön sakkoa kymmenen talaria ja antakoon lainakalun takaisin”.
-Kun on virheellinen velkominen, velkoja ei ole saanut pidättää väittämästään saamisesta haltuunsa saamiaan varoja. On ollut panttaus mutta panttaus ei sisällä mitään ulkopuolisia varoja eikä saamisoikeutta niihin. Pantattuja varoja ei ole oikeutta käyttää väärien laskutusten ja virheiden kattamiseen.
Kauppakaaren 11 luvun 4 §:n mukaan
”joka omistajan luvatta ja suostumuksetta myy, panee pantiksi tahi antaa pois mitä on lainaksi saanut, maksakoon sen täysin lainanantajalle ja vetäköön sakkoa puolen sen arvoa. Lainanantajalla olkoon myös valta lunastaa se takaisin”.
-Kun on virheellinen velkominen, on menettely juuri tämä.
Kauppakaaren 11 luvun 4 §:n mukaan