Sähköpostissaan Yrjö Saraste ottaa kantaa sotaveteraanin näkökulmasta vallitsevaan viralliseen maantapaan, eli valtakulttuuriin joka pitää sisällään salaiset sopimukset.
Kreikan vakuussopimuksen salaaminen on herättänyt ihmettelyä ja närkästystä. On kuitenkin täysin luonnollista, ettei hallitus halua julkistaa tätä sopimusta. Sillä kyseessähän on mitä ilmeisimmin vain sisäpoliittisista syistä n laadittu monimutkainen rakennelma. Mikäli sopimuksella olisi edes jotakin todellista vakuusarvoa olisivat muutkin valtiot tietysti vaatineet turvakseen vastaavat sopimukset.
Maan johto pyrkii usein salaamaan kansalta ja jopa Eduskunnalta julkisuudelta piilossa tekemiään sopimuksia. Sodan syttyessä kesäkuussa 1941 kävi yllättäen (!) ilmi miten meillä olikin jo takataskussa iso aseveli.
Nyt kiinnostaisi tietää mitä, Suomi Natoon kuulumaton valtio, joutui lupaamaan USA:lle saadessaan ostaa Hornet- ohjuksia.
Suomen sotien jälkeisen historian synkin jakso on koettu 1990-luvun ”pankkien kriisin” salaisten sopimusten vaikutuksina:
Tilauslomakkeelle:
Laman ja Rahan Pelurit, Oikeuspolitiikan ja lainkäytön tutkimusryhmän perusselvitys mm. pankkien kriisin salaisista sopimuksista.
(ISBN 9529969111) – 159 sivua – (sidottu) – OVH 14,90 €
Pankkituet eivät hoituneet itsestään… lainkäytössä korruption tunnusmerkit
”Kansani pelastumiseen ja onnelliseen tulevaisuuteen en hetkeksikään ole menettänyt uskoani. Pahimmat vihollisemme ovat omassa keskuudessamme ne, jotka itsekkäistä syistä ovat valmiit uhraamaan kansakunnan elinedut ja ne, jotka jatkuvasti ja toistuvasti julistavat totuutena sitä, minkä tietävät valheeksi.” – Risto Ryti marraskuussa 1944 Lennart Segerstråhlelle.
Laman ja Rahan Pelurit on näyttö joukkotuhonnan kaltaisesta ihmisoikeuspolitiikasta.
