Kaikki kirjoittajan Kalevi Kannus artikkelit

Amerikassa velkaongelma paisumassa

Kupla puhkeamassa? Miljoonat amerikkalaiset lopettaneet autolainojensa maksamisen New Yorkin keskuspankin selvityksen mukaan monet maksuaikataulustaan jäljessä olevista ovat alle 30-vuotiaita.

Lähde: https://www.msn.com/fi-fi/talous/uutiset/kupla-puhkeamassa-miljoonat-amerikkalaiset-lopettaneet-autolainojensa-maksamisen/ar-BBTHA1Y?ocid=spartanntp

Keskuspankin ekonomistien mukaan ilmiö on yllättävä, ottaen huomioon hyvän työllisyystilanteen ja vahvan talouskasvun.
Ekonomistit huomauttivat, etteivät kaikki yhdysvaltalaiset ole päässeet hyötymään paranevasta työmarkkinatilanteesta, mikä ilmenee maksuvaikeuksissa olevien henkilöiden kasvavana määränä.

Selvityksessä kävi myös ilmi, että yli miljoona ihmistä enemmän on jäljessä autolainansa maksuaikataulusta verrattuna vuoteen 2010. Heitä on kaikkiaan noin seitsemän miljoonaa.

Yhä useammalla yhdysvaltalaisella on autolainaa. Joten vaikka maksuvaikeuksissa olevien suhteellinen osuus on laskenut, on kyseessä suurempi määrä ihmisiä kuin vuonna 2010.

Kuka muistaa tämän erikoisuuden? Vielä 1980-luvulla Suomessa toimi drive in -pankki
Suurin osa maksuvaikeuksissa olevista on nostanut autolainansa pankkien sijaan autorahoitukseen erikoistuneilta yhtiöiltä. Yli kuusi prosenttia autorahoitusyhtiöiltä nostetuista lainoista ovat yli yhdeksänkymmentä päivää jäljessä maksuaikataulusta.
Yhdysvaltojen keskuspankki on varoittanut aikaisemminkin autolainoihin liittyvien maksuvaikeuksien yleistymisestä.
Viimeksi vuonna 2017 keskuspankki varoitti juuri autorahoitusyhtiöiltä nostettuihin lainoihin kohdistuvien maksuvaikeuksien kaksinkertaistumisesta vuoteen 2011 verrattuna.

Varoitus Euroopalle, elämme tällä hetkellä radikaalin epäjärjestyksen aikakautta

https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/ulkomaat/george-sorosilta-hyytävä-varoitus-”jos-he-eivät-herää-euroopan-unioni-kaatuu-samalla-tavalla-kuin-neuvostoliitto”/ar-BBTHcFs?ocid=spartanntp

George Sorosin mukaan Euroopan johtajat tai kansalaiset eivät näytä ymmärtävän, että Euroopassa on meneillään vallankumouksellinen hetki, jonka mahdolliset vaikutukset ovat hyvin laajat ja epävarmat. Soros katsoo, että elämme tällä hetkellä radikaalin epäjärjestyksen aikakautta.

”Euroopan ihmisten täytyy herätä, ennen kuin on liian myöhäistä”, Soros kirjoittaa.

”Jos he eivät herää, Euroopan unioni kaatuu samalla tavalla kuin Neuvostoliitto vuonna 1991.”
Seuraava käännekohta tulee olemaan Euroopan parlamentin vaalit toukokuussa 2019, joissa Euroopan vastaiset voimat saattavat nauttia kilpailuedusta, Soros varoittaa.

Syitä Eurooppa-vastaisuudelle on useita: muun muassa vanhentunut puoluejärjestelmä, joka on voimissaan useissa Euroopan maissa sekä laillisten työkalujen puuttuminen, joilla voitaisiin rangaista jäsenvaltioita, jotka rikkovat Euroopan Unionin periaatteita.

Soros käy mielipidekirjoituksessaan läpi Britannian brexit-tilannetta, Ranskan levottomuutta, Italian hallituksessa istuvaa oikeistopuoluetta ja Saksan äärioikeiston heräämistä.
../..

Muisto 40-vuoden takaa, finnjävel tarkoittaa suoraan käännettynä suomalaispirua.

Finnjävel.vaiheesta, tarkoittaa suoraan käännettynä suomalaispirua. Finnjävel on vanhanaikainen loukkaava ilmaisu suomalaisista Ruotsiin muuttaneista siirtolaisista 50- ja 60-luvulla. sanaa käytetään kyllä vielä nykyisinkin.

Ilta-Sanomat 14.2.1979.

MUISTOKIRJOITUS VEJELLENI

RAMI kuvassa kesällä 1972 Karkkilassa.

Veljeni oli lehtileikkeen aikoihin Ruotsissa suomalaissiirtolaisena tavoitteella asettua sinne pysyvästi; palasi ”siipeensä saaneena” kotisuomeen, mutta ei enää kestänyt kotimaista paluumuuttajien kohtelua…


 
Veljelleni muistokirjoituksesta loppuosa: ”RAMIN siunaustilaisuudessa ei veisattu lainattua säkeistöä, mutta saman virren kolmas ja neljäs laulettiin. Uskon kuitenkin, että hyvin monet läsnäolleista LUKIVAT myöskin virren alun papin puheen aikana.” Kirjoitin lisäksi: ”Miten suuriksi itsemurhatilastojen pitää paisua ennen kuin käsitetään mihin kansakuntana ollaan menossa?”
Vuosiluku oli 1982
 
YLE:n artikkeli: https://yle.fi/uutiset/3-9778028
 

Tiedätkö, uskotko EU-parlamentista?

Koko EU maksaa noin 50–100 euroa vuodessa per suomalainen

ja parlamentin osuus on 1–2 euroa. Se on mitätön hinta, mutta jollei EU:sta tykkää, sekin voi olla liikaa.

Tuoreen Eurobarometri-kyselyn mukaan 65 prosenttia suomalaisista pitää EU-jäsenyyttä hyvänä asiana ja 12 prosenttia huonona.

Keväällä EU-vaalit: Onko sinulle europarlamentti yhtä utuinen kuin kuvan tausta?

Olemmeko oikeasti sisäpiiri-vaurioitunut, rasisti-kansa?

Kantasuomalaiset, jätämmekö omat vanhuksemme heitteille ”kukaan ei koiraansakaan pitäisi sellaisessa tilanteessa” ja vihaammeko muita erilaisia maahanmuuttajia – LAPSIAKIN?

Puoluepolitiikan ohjelmana ihmisvihan lietsominen ja eriarvoistaminen on kestämätön.
Lueppa tämä

JUTTU: –> https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/08/14/taalla-opettaja-ei-lyo-ja-seksista-puhutaan-maahanmuuttajanuoret-vertaavat?fbclid=IwAR2Bxy8aHYqXISU0TLGficRNYjqS_Gp_QQE9gvJV2wAI6z8epq99kW1Y4JE

Antautuiko Suomi 1944? Tilaa e-kirja maksutta

Hornborgin komitean mietintö 1945, e-kirjana
Oletko lukenut toisen maailmansodan jälkeisen Neuvostoliiton ja YYA-ajan salassa pidetyn, sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä kielletyn Hornborgin komitean mietinnön?

Tilaa…

tästä e-kirjana, heti luettavaksi tietokoneella, tablitilla tai kännykällä ja lukea Adobe Digital Editions -ohjelmalla. MAKSUTTA.

Historiaterveisin Kalevi Kannus.

Osio mietinnöstä…
Valtioneuvostolle
Helmikuun 5 päivänä 1945 Valtioneuvosto asetti komitean, jonka tehtävänä on Suomen ulkopolitiikan selvittely vuodesta 1938 lähtien, mainittu vuosi mukaan luettuna, ja toimenpiteitten arvostelu laillisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden näkökulmasta. Komitean puheenjohtajaksi määrättiin fil. tohtori Eirik Mikael Hornborg sekä jäseniksi Turun Akatemian kansleri Otto Hjalmar Granfelt, professori Karl Hobert Brotherus, Yhteiskunnallisen Korkeakoulun rehtori, fil. tohtori Yrjö Ruutu ja lakiteiteenkandidaatti, Eino Pekkala, Kokouksessaan helmikuun 10 päivänä komitea valitsi sihteerikseen pääkonsuli Ville Niskasen. Professori K. Brotherus, joka myöskin määrättiin komitean jäseneksi, on sairauden vuoksi ollut toukokuun 15 päivästä alkaen estetty osallistumasta työhön. Kun me nyt olemme suorittaneet tehtävämme, saamme täten kunnioittavimmin jättää Valtioneuvostolle valmistamamme mietinnön.
Olosuhteitten ja niiden asianhaarain vuoksi, joiden vallitessa päätös komitean asettamisesta tehtiin, emme ole voineet pitää työtämme tavallisena tutkimuksena, missä pyritään mahdollisimman suureen perusteellisuuteen ja monipuolisuuteen, vaan tehtävänä, joka poliittisista syistä oli suoritettava niin nopeasti kuin mahdollista. Määräyksen sanamuodosta huolimatta emme senvuoksi ole kiinnittäneet huomiota Suomen ulkopolitiikkaan kokonaisuudessaan, vaan etupäässä suhteisiimme Neuvostoliiton ja Saksan kanssa. Suhteemme muihin valtioihin on huomioitava ainoastaan sikäli, kuin ne ovat vaikuttaneet ensiksimainittuihin suhteisiin Olemme myöskin koettaneet keskittyä todella merkityksellisiin kysymyksiin ja sivuuttaneet sellaiset, joilla ei näytä olleen vaikutusta tapahtumain kehitykseen. Tällaisesta työsuunnitelmasta kiinnipitäen olemme onnistuneet aineiston varsin huomattavasta laajuudesta huolimatta suorittamaan työmme viidessä kuukaudessa, mikä toisin edellytyksin ei olisi ollut ajateltavissa. Olemme täysin tietoisia siitä, että tulos ei perusteellisuutensa ja suunnitelmansa viimeistelyn puolesta olisi katsottava mitat täyttäväksi, jos sitä punnittaisiin rauhanajan työsuorituksena, mutta me luulemme toimineemme Valtioneuvoston tarkoituksen ja tilanteen vaatimusten mukaisesti. Lienee tarpeetonta mainita, että pakollisesta aineiston rajoittamisesta ja työnopeuden kiirehtimisestä huolimatta olemme tavoitelleet suurinta mahdollista objektiivisuutta.
Valtioneuvoston ohjeisiin ei sisälly komitean työn aikarajoitusta. Mietinnön esitys käsittää vuotta 1938 edeltänyttä aikaa koskettelevaa johdantoa lukuunottamatta ajanjakson mainitun vuoden huhtikuusta hallituksen vaihdokseen elokuun alussa 1944.
Aineisto, jota on käytetty mietinnön valmistelussa, on saatu suurimmaksi osaksi ulkoasiainministeriön arkistosta, jossa, mikäli olemme voineet todeta, on ollut huomattavia aukkoja ja puutteita. Kirjallisia vastauksia ovat komitean kyselyihin lähettäneet seuraavat henkilöt: presidentti Risto Ryti, eduskunnan puhemies K.A. Fagerholm, tykistökenraali V. Nenonen, jalkaväenkenraali E. Heinrichs, ministeri Mauno Pekkala, professori T.M. Kivimäki, ent. hallituksen jäsenet E. von Born, K.E. Ekholm, P.V. Heikkinen, Viljami Kalliokoski, Juho Koivisto, Antti Kukkonen, Oskari Lehtonen, J.E. Filppula, Toivo Salmio, Väinö V. Salovaara ja Väinö Tanner, kenraaliluutnantit A.F. Airo, Paavo Talvela, H. Öhqvist ja H. Österman sekä kenraalimajuri L.R. Melander, Sen lisäksi ovat seuraavat henkilöt antaneet suullisesti komitealle valaistusta asioista, joita he ovat tunteneet, nimittäin: toimitusjohtaja Hella Vuolijoki, kenraaliluutnantti Paavo Talvela, kenraalimajuri Leon. Grandell, hallitusneuvos Esko Riekki, professori Väinö Voionmaa ja eversti Tuomas Raatikainen. Allekirjoittaneella Hornborgilla, joka on pääasiallisesti laatinut mietinnön, on ollut henkilökohtaisesti käytettävänään presidentti Rytin sekä ministerien Kivimäen, Ramsayn ja Tannerin muistiinpanot.
Varsinaisesta työstä lienevät muutamat tiedot paikallaan, koska eräillä tahoilla on tahdottu väittää, että se olisi kestänyt liian kauan. Heti kun jokseenkin tyydyttävä aineisto oli koottu, monistettu ja jaettu komitean jäsenille, alettiin laatia mietinnön ensimmäistä luonnosta, jonka piti olla keskustelujen pohjana. Luonnosta käytiin lävitse sen mukaan kuin sitä oli ehditty monistaa, ja historiallisen osan ensimmäinen lukeminen päättyi toukokuun 25 päivänä. Asian luonnosta johtuu, ettei tämänlaatuista työtä voida suorittaa ilman keskusteluja ja muutosehdotuksia, joihin kuuluu melkoinen määrä toimitustyötä. Kun historiallisen osan ensimmäinen lukeminen oli loppuunsuoritettu, keskeytettiin kokoukset joksikin aikaa, luonnos muovailtiin uudelleen keskusteluissa annettujen ohjeiden mukaisesti ja toimenpiteitten arvioinnin sisältävä loppukappale valmistettiin. Kun nämä oli monistettu ja jaettu ja komitean jäsenet saaneet kohtuullisesti aikaa asiakirjoihin tutustuakseen ja niitä harkitakseen, komitea kokoontui uudelleen ja suoritti työnsä loppuun. Tarpeetonta ajan haaskaamista ei ole tapahtunut. Komitealla on ollut 29 kokousta.
Asian luonteesta johtuu, että hallituksen asettamalla komitealla ei ole aineiston hankkimisessa ja asiayhteyksien selvittämisessä samoja mahdollisuuksia kuin tuomioistuimella. Yleensä olemme kuitenkin todenneet myötämielisyyttä niissä henkilöissä, joilta on selvityksiä pyydetty. Muutamissa tapauksissa on kuitenkin sattunut, että tiedusteluihin ei ole saatu vastauksia.
Helsingissä, heinäkuun 12 päivänä 1945.
Eirik Hornborg
Eino Pekkala
Otto Hjalmar Granfelt
Y. Ruutu
V. Niskanen

Suomi myrskyn silmässä – 2. osan käsikirjoitus valmis

Erkki Hautamäki Käsikirjoitus SUOMI MYRSKYN SILMÄSSÄ OSA II – 11.1.2019
(443) sivujen taitto oikolukuvaiheessa.


Kansikuva 1. osan tässä esittelyssä

Erkki Hautamäki (s. 1930), filosofian maisteri ja majuri, opetusneuvos

toimi 1960-luvulla erikoistehtävässä pääesikunnassa ja myöhemmin Vuokatin urheiluopiston rehtorina vuosina 1970–1990. Eläkkeelle jäätyään hän on tutkinut 1. ja 2. maailmansodan historiaa erityisesti Suomen ja Skandinavian näkökulmasta.

Puolustusvoimissa palvellessaan Hautamäen oli helppo luoda ylikansallisia kontakteja erittäin hyvän kielitaitonsa (suomi, ruotsi, englanti, saksa ja venäjä) ansiosta. Siksi hän on voinut käyttää hyväksi myös monipuolista lähdeaineistoa tutkiessaan yhtymäkohtia suhteessa kiisteltyyn Mannerheimin S-32 kansioon.

Kirjassaan Suomi myrskyn silmässä I ja II Hautamäki kyseenalaistaa useita käsityksiämme 1. ja 2. maailmansodan historiasta. Häneen mukaansa Saksa oli ajettu ennen kumpaakin sotaa nurkkaan, koska se oli ruvennut olemaan maailman kauppaa hallitseville briteille ja amerikkalaisille varteenotettava kilpailija. Saksalaiset tuotteet valloittivat maailmaa ja tämä aiheutti Englannissa ja USA:ssa talouden taantumista.

Saksa oli kuitenkin niin suuri pala haukattavaksi, että sen ympärille oli luotava useita rintamia. Tämä sopi hyvin Stalinin valtapyrkimyksille ja Neuvostoliitto saatiinkin massiivisen amerikkalaisen aseavun saattelemana mukaan 2. maailmansotaan Saksan vastaiseen rintamaan. Asetoimitusten pääväylä, Murmanskin rata sekä suurkaupunki Leningrad, sijaitsivat Suomen itäsivustalla, mikä nosti Suomen ja Skandinavian sotanäyttämölle.

Majuri Hautamäen mukaan Mannerheim oli se jokerikortti, joka laajan kansainvälisen verkostonsa, monipuolisen kielitaitonsa ja suorien yhteyksiensä ansiosta mm. Staliniin, Hitleriin ja Churchilliin sai luoduksi sellaisen sotastrategian, jonka ansiosta Suomi säilytti itsenäisyytensä ja Skandinaviasta ei tullut sotatannerta.

Hautamäki pureutuu myös johtajien persoonallisuuteen ja henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Välistä heidän kommenttinsa kuulostavat enemmän karkeilta kuin sivistyneiltä. Ovatko hekin vain tavallisia ihmisiä omine rajoituksineen ja stereotyppiöineen? Onko yhteiskuntarauhan säilyttäminen ja samalla oman aseman turvaaminen ja/tai usko omaan idealismiin niin tärkeää, että sen vuoksi voidaan uhrata kymmeniä miljoonia ihmishenkiä?

Majuri Hautamäki viittaa usein myös nykypäivään. Maailmansotien tapahtumilla on yhtymäkohtia myös päivänpolitiikkaan. Nyt Englanti on menettämässä hegemoniaansa brexitin myötä samalla kun Saksa on jälleen noussut ahdingosta hallitsemaan kauppaa niin, että USA:kin on säätämässä suojatulleja saksalaisille tuotteille. Kun Venäjä valtasi Krimin, muuttui myös Suomen ja Skandinavian sotilaspoliittinen asema. Toistaako historia taas itseään?

SISÄLLYS

LUKU 1 31 Yhteenveto: Poliittinen ja sotilaallinen kehitys 1919–1940 31 Englanti/Britannia – Keisarillinen Saksa – Hitlerin Saksa 34 Ranska/Saksa 40 Yhdysvallat ja Roosevelt – Tsaarien Venäjä – Neuvostoliitto 43

LUKU 2 49 Kenraalieversti F. Halderin vierailu ja Hitlerin terveiset 49 Mannerheim lähettää asiamiehensä Churchilliä tapaamaan Lontooseen 51 Tärkeitä sanomia Kremlistä 53 Hitlerin ja Göringin asiamies ev. Grassmann ja Mannerheim tapaavat 54 Mannerheimia varoitetaan 59 Ruotsin, Norjan ja Tanskan kannanottoja tiedustellaan 64 Eduskunnan mielipide 67 Marsalkan ja presidentti Rytin asiamies palaa Pohjoismaista 68 Suomalainen yhteiskunta ja sen mielipiteet kevättalvella 1941 70 Mannerheimin ja Rytin asiamies palaa Lontoosta 75

LUKU 3 82 Mannerheim tulkitsee tarkemmin Churchillin ohjeet 84 Balkan ja operaatio ”Marita” 87 Everstit Sainio ja Raappana saavat erikoistehtävän – Op. ”Pyhäselkä” 89 Balkanin S-rintaman luhistuminen – Oliko Satlinin puna-armeija valmis – Rintama E? 93 Eversti E. Buschenhagen ja ev. Grassmann tapaavat presidentti Rytin 3.3.1941 96 Mannerheimin ehdotus presidentti Rytille 97

LUKU 4 101 Saksan operaatiosuunnitelma ”Barbarossa drei” (3) ja Suomi 1941 101 Tapahtumat Keski-Euroopassa ja Balkanilla 103 Balkanin sotatoimien vaikutukset 2. maailmansodan tulevalle kehitykselle ja Suomelle 105 Stalinin arviot tilanteesta ja hyökkäys-suunnitelma ”Ukkosmyrsky” (Aparatzija-Geroza) 108 Stalinin ”suuri unelma” ja ”hiljainen mobilisaatio” 109 Mihin tähtäsi Leninin ja myöhemmin Stalinin Neuvostoliitto tällä neuvostoyhteiskunnan militarisoinnilla? 113 Stalinin ensimmäinen 5-vuotissunnitelma 1928–1932 113
… /…

Sivu 13
K a n s i o S-32 II-osa, vuodet 1941–1949
JOHDANTO

Kuten kirjan I-osan kohdalla olemme voineet todeta, omaavat myös 2. maailmansotaan johtaneet tapahtumat ”syyjuurensa” aikaisemmissa suurvaltojen poliittisissa ratkaisuissa. Sellainen oli epäilemättä mitä suurimmassa määrin 1. maailmansodan päättänyt Versailles’n rauha 1919.

Sodan suuret voittajat, Englanti, Ranska ja Yhdysvallat, olivat sen kestäessä 1914–1918 luoneet laajan ja tehokkaasti vaikuttavan ”näkymättömän rintaman”. Tämä perustui niiden hallitseman maailman1aajuisen median (tuolloin lehdistö ja media) hyväksikäyttöön millä, ”syövytettiin” vähitellen paitsi sotaakäyvien maiden omien kansalaisten – myös puolueettomien kansojen käsitykset keisarillisen Saksan yksinomaisesta syyllisyydestä heidän kärsimyksiinsä. Tämän näkymättömän rintaman sodan Saksa hävisi tuolloin auttamatta monista erilaisista seikoista johtuen.

Voittajat (ympärysvallat) saattoivat sodan kestäessä valheellisella kauhupropagandallaan muokata vastustajastaan niin epäinhimillisen, vihattavan ja alhaisen käsityksen, ettei sodan päättänyt rauhantekokaan voinut sitä enää muuttaa. Voittajat – jos sellaisia näissä ihmiskunnan primitiivisissä tapahtumissa on löydettävissä, – eivät enää rauhan palattua uskaltaneetkaan nousta selvittämään monien vuosien ajan jatkunutta usein hyvin kammottavaa ja vastustajaa valheellisesti syyllistävää propagandaansa ~ josta oli nyt seurauksena omien kansalaismassojen hillitön koston ja syyllistämisen halu. Keisarillisen Saksan raunioille syntyneen Weimarin tasavallan olisi puhtaaksi ryöstettynä vielä pitänyt maksaa kaikkien sodassa mukana olleiden voittajamaiden sotamenot (”make Gennany pay”, ”Let them pay”, ”le boche payera”.)

Nimenomaan Englanti pyrki tarmokkaasti saarnaan sodan alusta alkaen koko maailman yleisen mielipiteen puolelleen (ns. Northcliffen ”keltainen lehdistö”). Sen liittyminen sotaan muka pienen Belgian puolustamiseksi antoikin kiitollisen lähtökohdan tulevalle sotapropagandalle. Englannillahan oli. hallussaan mm. merten ali Amerikkaan johtavat tietokaapelit, joten vain sen valitsema ja hyväksymä
…/…

Sivu 59
Mannerheimia varoitetaan
Keskustelun lopuksi Grassmann halusi jostakin käsittämättömästä syystä varoittaa Mannerheimia y k s i t y i s e s t i Hitlerin ja Saksan johdon näkemyksistä Suomen suhteen: ”Hitlerin näkemyksen mukaan Mannerheimin ja Rytin yhteistyöhaluttomuus Saksan kanssa mahdollisen operaatio Barbarossan toteuttamisen yhteydessä oli estettävä. Tämä tapahtuisi tarvittaessa heidän syrjäyttämisellään ja saksalaissuomalaisen sotilashallinnon pystyttämisellä maahan turvaamaan Suomen armeijan täysivoimainen hyökkäys Neuvostoliittoon. Asian takana oli sekä siviili että sotilashenkilöitä Suomessa.” (Mannerheim/VT / S-32.)

Grassmannin terveiset olivat siksi järkyttäviä, ettei marsalkka muutamaan päivään ilmoittanut tämän käynnistä edes presidentti Rytille. Hän halusi harkita ja miettiä tilannetta ennen kuin selostaisi Grassmannin tuomia tietoja. Tammikuun alkupäivien tapahtumat olivat jo kokonaisuudessaan olleet niin vaikeita, että harkinnalle ja tutkimiselle oli nyt varattava aikaa ennen johtopäätösten tekemistä.

Marsalkka informoi presidenttiä muutaman päivän kuluttua asiasta. He päätyivät seuraaviin johtopäätöksiin tilanteesta:

1) Mikäli Neuvostoliitto ei ryhtyisi hyökkäystoimiin Suomea vastaan, olisi jokainen päivä edelleen käytettävä puolustusvoimiemme vahvistamiseksi ja sen monien heikkouksien korjaamiseksi.
2) 0limme tietoisia, että puna-armeija liikehti ja vahvisti hiljaisesti joukkojaan Suomen vastaisella rajallaan.
3) Hangon sotilastukikohtaan kuljetti Neuvostoliitto uutta sotamateriaalia ja miehistöä sekä rautateitse että meriteitä käyttäen.
4) Neuvostoliitto vahvisti myös Suomenlahden saarien tukikohtiaan, mikä merkitsi, että hyökkäyksen hetkellä Suomenlahti sulkeutuisi kaikelta ulkomaiselta avulta.
5) Ruotsin ja Norjankin suunta olisivat mahdollisen avunsaannin kannalta arvoitus ja näin ollen Suomi olisi täydellisesti ”motissa”.
6) Hitler ja Saksan sodanjohto hyvinkin oivalsivat tämän vaikean tilanteemme ja pyrkisivät hyödyntämään sen painostamalla Suomea myönnytyksiin ja sallimaan saksalaisten ryhmittää joukkojaan Suomen alueelle mahdollista
…/…

sivu 129
ettei mene mukaan saksalaisten hyökkäykseen, jollei puna-armeijaa vedetä pois Suomelta talvisodan rauhassa riistetyiltä Karjalan alueilta. Lupaa torjua saksalaisten sotatoimet Suomen alueelta Neuvostoliittoa vastaan sekä mahdolliset vallansiirtohankkeet (”Pyhäselkä”). – Haluaa Stalinilta kirjallisen vahvistuksen sähkelupaukselleen Suomen armeijan menettelystä, etenemisestä, tavoitteista ja palkkiosta tilanteessa, jossa saksalaiset pakottavat suomalaisia mukaan hyökkäykseensä. Marsalkka toteaa, että Stalin viivyttelee vastauksensa antamista (S-rintaman muodostaminen Balkanille vielä mahdollista) ja näin marsalkka joutuu valitsemaan ”toisen vaihtoehdon”, ts. menon mukaan saksalaisten hyökkäykseen määrätyin edellytyksin. Tämän vaihtoehdon toteuttaminen käytännössä tulisi olemaan monestakin syystä erittäin vaikeaa sodan olosuhteissa. Oma kenraalikunta ja saksalaisten sodanjohto kun ei saisi aavistaa tai todeta mitään ”normaalista sodankäynnistä” poikkeavaa. – Ylipäällikkönä Mannerheimin oli löydettävä kaikille strategisille ja muille ratkaisuilleen sotilaallisesti hyväksyttävät perusteet Se ei suinkaan jatkossa sotatoimien käynnistyttyä tulisi olemaan helppoa. (Katso edellä päämajan kaukopartiomiesten toiminta, saksalaisten vaatimat Louhen ja Sorokan valtausvaatimukset, Tuulosjoen ”kuukauden stoppi” jne.) – Lähtee kaikissa olosuhteissa presidentti Rytin kanssa siitä, ettei Suomi toimi hyökkääjänä Neuvostoliittoon. Toisaalta Suomen valtioalue pitäisi kaikin keinoin säilyttää sotatoimien ulkopuolella. – Marsalkka ei enää usko Stalinin vastauksen ennättävän ennen saksalaisten esittämiä vaatimuksia Suomen mukaantulolle hyökkäykseen – ja millaisia ne olisivat? – Saksalaisten hyökkäykseen mukaan menemisen yhteydessä olisi Suomen armeijalle saatava ehdottomasti oma rintamavastuu Karjalankannaksella ja Itä-Karjalassa. Stalinin ja Churchillin antamiin ohjeisiin ei muutoin voitaisi sitoutua. – ”Mikäli Stalinin sanaan ja ohjeisiin voitaisiin luottaa, vetäytyisivät neuvostojoukot suomalaisten rintamaosilla ”verta säästäen” sovituille linjoille ja näin muodollista vastarintaa tehden ainoastaan hämäisivät saksalaisia epäilemästä armeijaamme salaisesta yhteistoiminnasta. Samalla säästyisi Karjalan alueiden oma väestö ja yhteiskunnan rakenne ja laitokset ehjinä.
.. /,,

Sivu 262

marsalkan laajaan salaiseen yhteydenpito on tärkeimpien 2. maailman sodan syttymiseen ja lopulta sen veriseen käymiseen vaikuttaneiden suurvaltojen poliittisten ja sotilaallisten johtajien kanssa. Ainutlaatuisena salaisena tietokanavana nousee tällöin esille Mannerheimin pitkäaikainen, jatkuva yhteys Neuvostoliiton poliittiseen ja sotilaalliseen johtoon (Stalin ja marsalkka Shaposnikov =”Irina”, vielä tunnistamattomat ”Gregori” ja ”Luci”), millä saattoi olla ratkaiseva merkitys maamme selviytymiseen sittenkin itsenäisenä 2. maailmansodan myrskyistä. Ilman ”vanhan”, monarkkien maailman paroni C. G. E. Mannerheimia, Venäjän Tsaarien suuren Imperiumin hovin arvostamaa ratsuväen kenraalia, Euroopan metropoleissa tunnettua loistavan esiintymiskyvyn omaavaa aristokraattia, Suomen Vapaussodan ja Talvisodan ylipäällikköä, suurvaltojen poliittisten ja sotilaallisten johtajien tavoitteiden ja pyrkimysten tuntijaa, Tsaarin armeijan korkeiden, jopa ruhtinassukuisten, upseerien ja asetovereidensa arvostamaa ja kunnioittamaa suomalaisen, rehellisen ja avoimen luonteen omaavaa sotilasta, vieläpä kaiken lisäksi itse Leninin varsin erikoisissa olosuhteissa tapaamaa miestä, – olisimme tuskin itsenäisenä valtiona nykyisen EU:n – Euroopan kartalla.
6.
Presidentti Rooseveltin kirjoissani usein lainaamani ilmaus; ”Politiikassa ei tapahdu mitään sattumalta ja jos jotain tapahtuu, voit olla varma, että niin se oli suunniteltukin”! Tämä ajattelu ja monet FDR:n pitämät puheet, tuo läpi 30-luvun, liittyen vieläpä 1maailmansodankin tapahtumiin, selkeästi esille Rooseveltin antipatian, jopa vihan Saksaa, Hitleriä ja muita vastaavia diktaattoreita, paitsi Stalinia kohtaan.

Eräät tutkijat ovat väittäneet tämän johtuneen ehkä Rooseveltin kateudesta Hitlerin suuntaan, tämän saatua Saksassa vieläkin syvemmästä lamasta riippumatta sittenkin aikaan voimakkaan taloudellisen nousun. Rooseveltin oma ohjelma näytti sen sijaan epäonnistuvan mm. työttömiä jälleen 1938–1939 yli 11,5 miljoonaa. Englannissa vallitsi noina vuosina taloudellinen ja vaikea työvoimapoliittinen kriisi, joka pohjautui paljolti englantilaisen yhteiskunnan luokkavastakohtaisuuksiin. Maassa oli odotettavissa jopa yhteiskunnallisia levottomuuksia. Mihin ratkaisuun sisäisissä vaikeuksissaan Churchill ja Roosevelt päätyivät? He käänsivät kansojensa katseet ulkopuoliseen uhkaan (Saksa) ja valitsivat tietoisesti selviytymistaktiikaksi – sodan! (Roosevelt! Ickes 1938)
../,,

Pirkko Martikainen; kasvot laitoshoivalle

Tästä on kyse

Pirkko Martikainen otti Yleen yhteyden, sillä hän halusi kertoa oloistaan Mehiläisen omistamassa, turkulaisessa hoivakodissa.
Ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevan Martikaisen mielestä hän ei saa apua tarpeeksi nopeasti ja joutuu välillä olemaan nälissään. Kerran hän odotti suihkuunpääsyä yli kaksi viikkoa.
Mehiläisen hoivapalveluiden johtaja Niklas Härus sanoo, että kaikki toiminnasta saatava palaute otetaan vakavasti. Hänen mukaansa Martikaisen kokemukset tullaan tarkasti selvittämään.

Monivammaisella Pirkko Martikaisella on seitsemän vuoden kokemus asumisesta palvelukodeissa. Niistä viimeiset vajaat viisi on kulunut turkulaisessa palvelukoti Nukkumatissa.
Martikainen otti yhteyden Yleen, jotta pääsisi kertomaan hoivapaikkaansa liittyvistä huolistaan. Ylen selvitykset ovat paljastaneet useita ongelmia niin Esperin, Mehiläisen kuin Attendon hoivakodeissa.
Martikainen sanoo muuttaneensa hyvään hoivakotiin, jonka palvelutaso romahti sen jälkeen, kun se myytiin Mehiläiselle.
Yrityskauppa tehtiin vuonna 2016, kun Mehiläinen osti Mainio Vireen liiketoiminnan. Samalla hoitokodin nimi muuttui Mainiokoti Nukkumatiksi.

Jo yrityskaupan yhteydessä hoitajat ilmaisivat huolensa muun muassa työvoiman riittävyydestä. Nyt samaa huolta kantaa ainakin yksi asiakas, Pirkko Martikainen.

Ennen oli moni asia paremmin
Pirkko Martikainen sanoo, että asukkaan elämä hoivakodissa oli ennen omistajanvaihdosta kaikin puolin erilaista.
Ajateltiin, että on parempaa, kun Mehiläinen tulee, mutta kyllä se on juuri päinvastoin.

Pirkko Martikainen:
– Henkilökuntaa oli tarpeeksi ja ruokakin oli parempaa. Se on mennyt alaspäin kuin lehmän häntä. Ihmisillä oli aikaa asukkaille, eivätkä he olleet niin stressaantuneita kuin nyt, hän kuvailee.
Nyt Martikainen kantaa huolta myös hoitajien jaksamisesta.
– On ollut ihan kauheaa katsella sivusta, kun ihmiset vetävät itsensä ihan piippuun. Ei kerta kaikkiaan kukaan jaksa niin paljon.
Martikainen odotti palvelutason parantuvan.
– Ihmisellä on aina toivomus paremmasta. Ajateltiin, että on parempaa, kun Mehiläinen tulee, mutta kyllä se on juuri päinvastoin.

Epämiellyttävä ennätys
Pirkko Martikainen on monivammainen ja tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa.
– Olen tietysti hankala hoidettava, kun aina tarvitaan kaksi auttamaan, mutta sen takia minä tänne tulinkin. Ilmoitettiin, että täällä on tarpeeksi hoitajia.

Pirkko Martikainen tarvitsee ympärivuorokautista apua.
Martikainen kuvailee, että arjessa huono hoito näkyy ja tuntuu monin tavoin.
– Eilen minulle tuli uusi ennätys, kun olin kaksi ja puoli viikkoa pesemättä. Jokainen voi miettiä, mitä se olisi omalla kohdalla.

Kukaan ei koiraansakaan pitäisi sellaisessa tilanteessa.

Olen tietysti hankala hoidettava, kun aina tarvitaan kaksi auttamaan, mutta sen takia minä tänne tulinkin.

https://yle.fi/uutiset/3-10631378

Valokuvassa ENCUT-ryhmä Lontoossa kesällä 1991. Pirkko seisovien eturivissä toinen oikealta.

Vaihtoehtona kansanvallan vastakohta rahanvallan diktatuuriko?

Kokoomuksen kansanedustajat Harri Jaskari ja Elina Lepomäki ihmettelevät verolinjauksia, joita ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ajaa seuraavalla hallituskaudella.

SAK välttäisi työn verotuksen kiristämistä, mutta peruisi useita muuhun verotukseen tehtyjä kevennyksiä ja ottaisi käyttöön uuden, entistä laajemman varallisuusveron. SAK:n veronkiristykset tuottaisivat järjestön mukaan kaikkiaan peräti 662 miljoonan euron lisätulot valtiontalouteen. SAK kertoi verolinjauksistaan perjantaina. LUE LISÄÄ: SAK löi vaatimukset tiskiin: Veronkiristyksiä yli 600 miljoonalla eurolla – käyttöön uusi laaja varallisuusvero

Jaskari reagoi SAK:n avaukseen Twitterissä:
”SAK on poliittinen puolue! Puolue, joka tuhoaa työpaikkoja!”

JOS Suomessa ei olisi ammattiliittoja, yhteiskuntajärjestys olisi rahanvallan oikeistodiktatuuriko?

Alisuorittajana elämässä

Juice Leskisen

suhteen on minulla henkilökohtainen yhteys vuosilta kun elämäni oli himmelissä… Olin tienhaarassa ja vietin joulun ajan Teneriffalla, Siellä eräässä baarissa – baaritiskin ääressä istui meitä vain kaksi asiakasta. Emme puhuneet toisillemme koko aikana sanaakaan.
 
Toki hoksasin vierustoverini Juice Leskiseksi…
 
Siis olimme joulua viettämässä Puerto de la Cruzissa… henkisesti himmelissä. Mutta omin voimin ”duunia tekemällä” jatkoin elämässä uralla ja aina ”viidestoista yö saapuu” … mielenkuvana kohtaamisesta, kun kaveri on todella pohjalla…
 
Ongelmana ei ollut alkoholi, eikä aineet. Paineista ja nonsoleraamisesta kertoo työyhteisön asenteissa: tää-on-taas-niitä-Kallen-höpötyksiä-tyylistä… aiheuttivat unettomuutta. Työterveyslääkäri kirjoitti unilääkereseptin, josta käytin yhden kuurin… En halunnut riippuvuutta niihin. Jos kuka on yö, yön perään joutunut ”laskemaan lampaita”, tietää ongelman.
 

 
 
Huushollissamme patteriventtiili-termostaattien vaihto aiheutti tavaroiden siirtomylläkän ja siinä yhteydessä näkyville tuli kansioita, joissa oli historiaa…
 
sopanent Julkaisen ”retrona” pitkäaikaisen työtoverini Taisto Sopasen (kuvassa) analyyttisenä luonnehditana ja huomioina persoonastani TÄSMÄTIETO -lehdessä 24.3.1997.
 
Taisto Sopanen on STTK-laisen Teknisten Liiton (nyk. Ammattiliitto PRO) ensimmäinen koulutuspäällikkö… Hän on suunnitellut ja toteuttanut käytännössä toimihenkilöille järjestökoulutusohjelmia.
 
Hallussani on niistä kopioita. Osio artikkelista:
 

Ikärasismi työllistymisen esteenä on nyt tutkittu juttu.


Kuvateksti; Kalevi Kannus; kyntömies, joka voi katsoa kyntämäänsä suoraa vakoa.
 
Kukapa ei olisi joskus istunut kaljaringissä jossa on keskusteltu – ikärasismin vaikutuksesta – työllistymiseen. Siis tapauksista joissa työtä hakeva on keskustelijoiden mielestä parhaassa työiässä, mutta työnantajan mielestä auttamattomasti liian vanha.
 
Useinkaan keskustelijoilla ei ole kuulopuheita tai lehtijuttuja läheisempää kosketusta koko ongelmaan. Näin asioiden vain yleisesti otaksutaan olevan.
 
Turun alueasiamies Kalevi Kannus (Kalle) katkoo aamukampansa viimeisiä piikkejä. Hän on jo tovin totutellut tulevaan osaansa olemalla osa-aikaeläkkeellä reilut puolitoista vuotta. Aamukampa on ensi elokuussa sitten enää pelkkä ranka.
 
Kalle, kuten tuttavallisesti häntä täastäedes kutsumme on ollut liiton palveluksessa reilut kaksikymmentäkaksi vuotta. Hän on koko uransa aikana poikennut siitä imagosta joka ay-toimitsijoista melko yleisesti on vallalla. Että liippaistaan asioita enempi niin kuin vähän pinnalta. Kallella on ollut – joidenkin mielestä vähän pahakin – tapa paneutua asioihin syvällisesti ja kokonaisvaltaisesti.
 

Kysely ikärasismista

 
Toki Kallekin on istunut seuroissa joissa on ikärasismi ollut käsittelyn kohteena. Mutta eihän pelkkä luulottelu Kallelle riittänyt. Niinpä hän toimi hyvin kuvaansa sopivasti.
 
Hän lähetti 750. Varsinais-Suomen piirin työttömälle tekniselle toimihenkilölle kyselylomkkeen.
 
Lomakkeen saajat olivat tasainen jakauma työttömistä ikään. koulutukseen, kokemukseen ja sukupuolijakaumaan nähden. Heiltä kysyttiin mm. syytä työllistymättömyyteensä. Lomakkeessa oli oli valmiiksi tarjolla ikä, koulutus, eli pätevyys, kokemus – jos liian vähän ja tarjolla olleisiin tehtäviin ylikoulutus. Myös omat merkillepannut syyt saattoi kertoa,
 
Lomakkeen palautti 150 työtöntä. Heistä ylivoimaisesti suurin osa, 130 henkeä katsoi työllistymättömyytensä syyksi liian korkean iän. Yksi naispuolinen vastaaja oli liian nuori saadakseen tarjolla olleen työn.
 
Saamastaan palautteesta on Kalle tehnyt laajan yhteenvedon. Kolmekymmentäneljä sivuiseksi vihkoseksi nidottu raportti pitää sisällään seikkaperäisesti kyselyyn osallistuneiden mielipiteet. Siinä on myös muuta asiaanliittyvää materiaalia, mm. pari Kallen kirjettä, jotka on aikoinaan lähetetty silloiselle pääministerille Esko Aholle. Raporttia lienee halukkaiden saatavilla…
 

European Older Workers Network

ikarasKun Kalle käynnisti kyselynsä suhtautuivat siihen jotkut, kuten vähäinen palautusten määräkin kertoo: tää-on-taas-niitä-Kallen-höpötyksiä-tyyliin… Vaan eipä ole syytä suhtautua enää. Nyt on todettu arvovaltaiselta EU:n taholta (Euroopan Unionin komissiosta), että Kallen tutkimus aiheesta oli AINUT Euroopassa.
EU:n komissio käynnisti Euroopan Older Workers Network, yleiseurooppalaisen verkoston tutkimuksen. Siinä kartoitettiin mm. ikääntyvän työväestön, sekä työssä olevien, että työttömien elämäntilanteita ja työllistämiskoulutuksen vaikutuksia. Kallen tutkimus liitettiin tähän projektiin.
 
Muutenkin Kalle laajensi tutkimustaan Suomen osalta, Nyt kysyttiin 2300 työttömänä olleilta Varsinais-Suomen, Satakunnan, eski-Suomen. Lapin ja Kymin piirien alueilta samantyyppinen kysely, jonka tulokset liitettiin mainittuun yleiseurooppalaiseen tutkimukseen. Käytännössä nukaan tuli Jyväakylän Yliopiston tutkija, dosentti Tarja Tikkanen.
 

…/…
 

SURKUHUPAISAA

 
Ikärasismi – kyselyn raportti se tuli julkisuuteen YLEn TV 2:n Ajankohtainen kakkonen ohjelmassa samaan aikaan kun Tampereella oli Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ensimmäinen valtioiden päämiesten konferenssi.
 

Selvityksen aikaan siis Suomessa ja Euroopassa valtaa piti Paavo Lipposen I-hallitus.
 
Raportti (kuvassa) aikaansaattoi minulle hallituksen moitteet. Työministeriön kansliapäällikkö Kimmo Nissilä toi henkilökohtaisesti (Turkuun) pääministerin erityisavustaja Rauno Saarelta moitekirjeen, jossa sanottiin tutkimukseni tuottaneet hallitukselle vakavaa haittaa… siis sitä ei olisi saanut tehdä saatikka julkistaa. Paperi lienee ”arkistossani”.
 
Tampereen EU-konferenssin aikaan meillä oli jo Jyväskylän yliopiston dosentti Tikkasen kanssa yhteisprojektina uusi em kysely. Mutta Turun postissa pantattiin kirjeiden lähetystä kaksitoista (12) päivää ennen kuin ne menivät jakeluun… Koskaan en saanut selvitystä viivytykseen syistä.
 
No, homma mutkistui muutenkin. Dosentti Tikkaselta Jyväskylän yliopisto eväsi määrärahat ja ohjasi hänet muihin tehtäviin; Laajennetun kyselyn raportti saatiin kuitenkin valmiiksi ja Tarja Tikkanen muutti Norjaan Trondheimín yliopistoon ja ESITTELI RAPORTIT siellä EU:n työllistämiskoulutuseminaarissa.
 
Seurauksella kuten Sopasen jutussa mainitaan EU:n komissio antoi Trondheimin yliopistolla kolmen miljoonan euron määrärahan viiden maan ikääntyvien työntekijöiden ja toimihenkiöiden European Older Workers Network. siis työelämään kelpoisuuden, eli kompetenssitutkimukseen. Tarja Tikkanen oli yksi tutkimusryhmän jäsenistä, edustaen norjalaista yliopistoa.
 
Minä aloitin elokuussa 1997 eläkeläisjakson elämäni amokjuoksussa ja olen jatkanut askareitani niitä Kallen-töölöntyö-höpötyksiä-tyyliin.
 
Lopuksi lainaus Sopasen artikkelista: ”Maan hallituksen (1997) ohjelmassa työttömyyden tavoitellaan vain puolittuvan. Loput ovat sitten kai liikaväestöä. josta ei tarvitse välittääkään. Mutta ay-liikkeellä ei ole varaa toimia näin. Sen on välitettävä kaikista jäsenistään ja tehtävä kaikkensa työttömien tilanteen korjaamiseksi, vaatii Kalle kyselyn raportissa.”
 
Toinen lainaus artikkelista: ”Olin erittäin hyvilläni kun Lipposen hallitus tuli Ahon pumpun tilalle. Uskoin, että’ palkansaajien alistaminen ja kurjistaminen loppuu tämän hallituksen toimesta.
Mutta olen syvästi pettynyt kun tämä on thatcherilaisempi kuin edeltäjänsä. Niin ikään olen pettynyt, kun olen joutunut näkemään tällaisen ay-liikkeen alennustilan, murehtii Kalle.
 
Kalevi Kannus
pro meritus

Lapsuuteni ja varhaisnuoruuteni maisemaa

Valtionvelka porvariketjulta 2008 – 2017

Vakavasti otettavaksiko? Jotta totuus ei unohtuisi

Kataisen leikkurit

MATTI VANHANEN: ”Vihoviimeinen asia, josta nykyeduskunnan oppositio voi mielestäni tehdä välikysymyksen Sipilän hallitukselle, liittyisi kunnallisiin palveluihin. Kataisen hallituksen leikkaukset, joilla yritettiin tasapainottaa julkista taloutta, kohdistuivat erityisesti kuntien valtionosuuksiin. Vuoden 2015 rahassa nykyiset oppositiopuolueet leikkasivat kuntien peruspalveluista noin 1,5 miljardia euroa vuositasolla. Neljän vuoden jaksossa se tekisi yhteensä 6 miljardia euroa.

Nämä leikkaukset kohdistuivat palvelutuotantoon, ja tällaisten leikkausten oloissa kunnat ovat joutuneet kilpailuttamaan palveluita. Jos vanhustenhuollossa on rahaa ja työntekijöitä liian vähän, vastausta ei kannata pyytää Sipilältä vaan katsoa oppositiopuolueiden palaverissa oman pöydän ympärille. Sipilän hallituksen leikkaukset kuntiin ovat jääneet indeksikorotusten jäädyttämiseen”, Vanhanen kirjoittaa blogissaan.

Kataisen hallituksessa olivat mukana kokoomus, sdp, rkp, vihreät, kristillisdemokraatit ja vasemmistoliitto

, joka kuitenkin käveli ulos hallituksesta keväällä 2014. Oppositiopuolueet olivat viime vaalikaudella perussuomalaiset, keskusta ja keväästä 2014 alkaen vasemmistoliitto. Nykyisin hallituksessa istuvat keskusta, kokoomus ja siniset (hallituksen aloittaessa perussuomalaiset).”

Kuin kymmenen tikkua laudalla… Onko syytä huoleenko?

Suurvaltoja uhkaa uusi ydinasevarustelun kierre.

Yhdysvaltain lisäksi Venäjä ilmoittaa lopettavansa keskimatkan ydinohjukset kieltävän INF-sopimuksen noudattamisen.
Asiasta päätti Kremlin tiedotteen mukaan presidentti Vladimir Putin, joka on käynyt asiasta keskustelun maansa ulko- ja puolustusministereiden kanssa.

Yhdysvallat ilmoittanut lopettavansa sopimuksen noudattamisen. Yhdysvallat on syyttänyt Venäjää sopimusrikkomuksesta.

Putin ei enää hyväksy, että Venäjän virkamiehet kävisivät aserajoitusneuvotteluja Yhdysvaltain kanssa.

Venäjän mukaan Yhdysvallat on rikkonut INF-sopimusta jo vuosien ajan. Venäjä vaatii, että kansainväliset asiantuntijat pääsevät tekemään tarkastuksen Yhdysvaltojen asevarastoihin.

https://yle.fi/uutiset/3-10627677

Oikeasti, jos Suomi eroaisi EU:sta?

Yhä pienemmät brittiyritykset suunnittelevat siirtävänsä toimintonsa ulkomaille, jos Britannia irtautuu EU:sta ilman sopimusta.

Asiasta uutisoi brittilehti Guardian.

Kyselyn mukaan lähes joka kolmas yritys suunnittelee muuttavansa ainakin osan toiminnoistaan ulkomaille selvitäkseen kovasta brexitistä. Yritysjohtajien huoli tilanteen epävarmuudesta kasvaa, sillä Iso-Britannian parlamentti ei ole päässyt sopuun EU-eron käytännön asioista määrittelevästä sopimuksesta.

Tähän mennessä isot yritykset, kuten Sony ja Panasonic, ovat siirtäneet Euroopan päämajansa mantereen puolelle. Kyselyn tilannut, yritysjohtajia edustava Institute of Directors (IoD) arvioi, että lähiviikkoina samaan ratkaisuun päätyvät myös yhä pienemmät yritykset.

– Näille [pienemmille] yrityksille, joilla tyypillisesti on vähemmän resursseja, tämä tulee olemaan hyvin kallis toimenpide, sanoo IoD:n pääjohtaja Edwin Morgan Guardianin haastattelussa.

Kyselyyn vastanneista yrityksistä 29 prosenttia oli sitä mieltä, että brexit merkitsee suurta riskiä heidän toiminnoilleen Isossa-Britanniassa. Joka kymmenes oli jo perustanut toimintoja muualle.