Kaikki kirjoittajan Kalevi Kannus artikkelit

Ihmiselämisen arvo demokratiassa

IHMISEN ARVO…

Eurooppaneuvoston puheenjohtaja Donald Tusk on määritellyt ihmisarvon demokratiassa viittauksella Unkarin pääministerille:
”Aion puhua nyt suoraan:
Jos olet oikeusvaltioperiaatetta ja itsenäistä oikeuslaitosta vastaan, et ole kristillisdemokraatti.
Jos et pidä vapaasta lehdistöstä ja kansalaisyhteiskunnasta.
Jos hyväksyt homofobian, nationalismin ja antifeminismin, et ole kristillisdemokraatti.
Jos panet valtion ja kansakunnan vapauden ja yksilön arvojen edelle, et ole kristillisdemokraatti”, Tusk sanoi.”

Mari Palo solistin osillaan on hivelevintä livenä.

MUSIIKIN nautintoilta Turun linnateatterissa lauantaina 27.lokakuuta 2018. Tapiola Big Bandin operettisävelten konsertissa.

Entisen elokuvateatteri Dominon sali ei ole akustiikaltaan kovin hyvä, mutta äänen toistolla ja kaiuttimien balanssilla orkesterin sointi tuotti nautinnolliset esitykset.

Mari Palo solistin osillaan on hivelevintä etenkin livenä.

Odottelimme Marjatan (pyörätuolissa) kanssa kotiin kuljetustamme… kohtasimme iki-ihanan äänen Mari Palon ja hän pysähtyi juttelemaan toviksi. Ylävitosilla erottiin.

* Etsin YouTubesta Mari Palon ja TBB:n yhteisesitystä, mutta näyttönä:

Muistona konsertti viipyy sieluni silmäripsien takana varmasti pitkään…

Tämä Sininen huivi ei ollut Turun ohjelmassa, mutta

 

 

 

 

AHNEUDEN ja TOIMEENTULON jakolinjalla tapahtuu:

NYT 2018 kiistellään ay-jäsenmaksuista ja irtisanomisoikeuksista

Samoihin aikoihin kun palkat alettiin maksaa pankkitilien kautta, Työnantajaliittojen STK, sen puheenjohtaja Päiviö Hetemäki ja työntekijäammattiliittojen SAK, sen puheenjohtaja Niilo Hämäläinen sopivat järjestelyistä palkansaajien jäsenmaksujen tilittämisestä liitoille.

Näin turvattiin osapuolten välille vuoropuhelu, joka nyt vuosikymmenten jälkeen näyttää umpeutuvan. Rahanvallan AHNEUDEN ja työnsuorittajien TOIMEENTULON jakolinjalta puretaan KOLMIKANTAA… joka rakennettiin STK:n ja SAK:n ”tammikuun 1940 kihlauksen”, eli talvisodan aikana solmitun yhteistyösopimuksen perustalle… TURHA KUVIOKO?

Historian kertausta:

Lakialoite maksuhäiriömerkinnästä, kun velka on maksettu

Lakialoite – LA 28 2018 vp
JariMyllykoski – ym.

Lakialoite laeiksi luottotietolain 18 ja 20 §:n ja ulosottokaaren 1 luvun 32 §:n ja 11 luvun 1 §:n muuttamisesta

Eduskunnalle
ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Lakialoitteen tarkoituksena on korjata yleinen ongelma, jossa maksuhäiriömerkintä hankaloittaa velallisten elämää vielä siinäkin vaiheessa, kun velka on maksettu. Lakialoitteessa esitetään muutettavaksi luottotietolakia ja ulosottokaarta siten, että maksuhäiriömerkinnät tulee poistaa luottotietorekisteristä aina, kun velka on suoritettu tai vanhentunut tai velan peruste on poistunut.
PERUSTELUT
Maksuhäiriömerkinnät ovat Suomessa yhä yleisempiä. Alkuvuodesta 2018 jo yli 376 000 suomalaisella oli maksuhäiriömerkintä, mikä vastaa noin kahdeksaa prosenttia aikuisväestöstä. 25—34-vuotiaista nuorista miehistä jopa 16 prosentilla on maksuhäiriömerkintä. Maksuhäiriömerkinnästä velalliselle koituvat kielteiset seuraukset voivat olla merkittäviä. Merkintä voi estää vuokra-asunnon, kotivakuutuksen ja puhelinliittymäsopimuksen saamisen ja jopa estää työllistymisen, mikäli tehtäviin liittyy rahan käsittelyä.
Lakialoitteessa esitettävillä muutoksilla voidaan parantaa taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden ihmisten asemaa ja tukea heidän taloudenhallintansa kestävyyttä sen sijaan, että maksuhäiriömerkintöjä säilytetään rangaistusluontoisesti. Nykytilanteessa maksuhäiriömerkinnät säilyvät luottotietorekisterissä kaksi vuotta siinäkin tapauksessa, että velka on suoritettu. Velallisen tulee myös erikseen pyytää ulosottomiestä tekemään luottotietotoiminnan harjoittajalle antamiaan tietoja koskeva peruuttamisilmoitus, eikä maksuhäiriömerkintä siten poistu automaattisesti.
Lisäksi nykylaissa maksuhäiriömerkintä velasta, joka on jo suoritettu, ei poistu, jos luottotietorekisteriin tulee uudesta velasta maksuhäiriömerkintä. Luottotietolain 18 §:n 3 momentin mukaan 18 §:n 1 momentin 1 ja 6 kohdassa tarkoitettua merkintää ei ole tarpeen poistaa rekisteristä, jos rekisteröityä koskeva uusi maksuhäiriömerkintä on tehty rekisteriin ennen kuin määräaika aikaisemman merkinnän poistamiselle on 1 tai 2 momentin mukaan kulunut. Tämä on velallisen kannalta täysin kohtuuton säännös. Tässä aloitteessa tämä säännös ehdotetaan poistettavaksi laista.
Maksuhäiriömerkintöjen rangaistusluontoinen säilyttäminen velkansa maksaneilla ihmisillä ei ole tarkoituksenmukaista ja voi johtaa talousvaikeuksien uusiutumiseen tai pahenemiseen. Siksi luottorekisterin ylläpitäjä tulee velvoittaa poistamaan maksuhäiriömerkintä kuukauden kuluessa siitä, kun velkoja tai ulosottomies on ilmoittanut velan suoritetuksi tai vanhentuneeksi taikka velan peruste on poistunut tuomion tai tuomioistuimessa vahvistetun sovinnon kautta. Luottorekisteriä tulee ylläpitää siten, että rekisterissä oleva voi luotettavasti tarkistaa häntä koskevien eri saatavien tiedot.
Ulosottomiehellä taas tulee olla velvollisuus tehdä peruuttamisilmoitus ilman velallisen erillistä pyyntöä ulosottoperusteen poistuessa, mikä toteutettaisiin välittömästi teknisen käyttöyhteyden avulla. Lakialoitteessa edellä mainitun velvoitteen laiminlyönti tulisi myös ulosottomiehen toimintaa koskevan valitusoikeuden piiriin.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
1.
Laki
luottotietolain 18 ja 20 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan luottotietolain (527/2007) 18 §:n 1 momentin 5 kohta sekä 2 ja 3 momentti ja
lisätään 18 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 933/2009, uusi 5 momentti ja 20 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
18 §
Maksuhäiriömerkintöjen ja luokitustietojen säilyttämisajat
Luottotietorekisteriin merkityt maksuhäiriötiedot on poistettava luottotietorekisteristä seuraavasti:

5) velkojan ilmoittamaa maksuhäiriötä ja velallisen tunnustamaa maksuhäiriötä koskevat tiedot kahden vuoden kuluessa siitä, kun tieto on talletettu rekisteriin; tiedot on kuitenkin poistettava kuukauden kuluessa siitä, kun velkoja tai ulosottomies on ilmoittanut velan suoritetuksi tai vanhentuneeksi taikka velan peruste on poistunut tuomion tai tuomioistuimessa vahvistetun sovinnon kautta;

Jos rekisterinpitäjälle on tullut tieto sen saatavan suorittamisesta, vanhentumisesta tai velan perusteen poistumisesta tuomion tai tuomioistuimen vahvistamasta sovinnosta, jonka laiminlyönnistä 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettu merkintä on syntynyt, tieto on poistettava heti ilmoituksen saavuttua.
Kaikki konkurssia koskevat merkinnät on kuitenkin poistettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun viimeisintä konkurssimerkintää koskevat tiedot on poistettu yrityssaneeraus- ja konkurssirekisteristä, ja 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettua maksuhäiriötä koskeva merkintä viimeistään neljän vuoden kuluttua sen tekemisestä.

Luottorekisterin pitäjän tulee ylläpitää luottorekisteriä siten, että rekisterissä oleva voi luotettavasti tarkistaa häntä koskevien eri saatavien tiedot. Virheet ja epäselvyydet tulee poistaa välittömästi.
20 §
Henkilöluottotietojen luovuttaminen sähköisesti

Ulosoton tiedot velan suorittamisesta, velan vanhentumisesta taikka velan perusteen poistumisesta tuomion tai tuomioistuimessa vahvistetun sovinnon perusteella tulee ilmoittaa teknisen käyttöyhteyden avulla välittömästi luottotietotoiminnan harjoittajalle.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.

2.
Laki
ulosottokaaren 1 luvun 32 §:n ja 11 luvun 1 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan ulosottokaaren (705/2007) 1 luvun 32 §:n 3 momentti ja 11 luvun 1 §:n 1 momentti, sellaisena kuin niistä on 1 luvun 32 §:n 3 momentti laeissa 932/2009 ja 60/2018, seuraavasti:
1 luku
Yleiset säännökset
32 §
Tiedot luottotietotoiminnan harjoittajalle
Ulosottomiehen tulee ilman velallisen erillistä pyyntöä tehdä luottotietotoiminnan harjoittajalle antamiaan tietoja koskeva peruuttamisilmoitus, kun:
1) velallinen on maksanut suppeassa ulosotossa perittävänä olleen saatavan;
2) pitkäkestoinen ulosotto päättyy;
3) ulosottoperusteen määräaika on kulunut umpeen tai ulosotto päättyy sen vuoksi, että velka on vanhentunut lopullisesti velan vanhentumisesta annetun lain (728/2003) 13 a §:n nojalla; tai
4) ulosottoperuste on kumottu tai ulosotto on muusta syystä ollut aiheeton; jos muu saatava tulee ulosotossa kokonaan maksetuksi tietojen luovuttamisen jälkeen, ulosottomiehen tulee ilmoittaa siitä velallisen pyynnöstä luottotietotoiminnan harjoittajalle.

11 luku
Muutoksenhaku ulosottomiehen menettelyyn
1 §
Valitusoikeus
Täytäntöönpanotoimesta tai ulosottomiehen päätöksestä tai ulosottomiehen 1 luvun 32 §:stä johtuvien velvoitteiden laiminlyönnistä saa valittaa se, jonka oikeutta toimi tai päätös taikka laiminlyönti koskee.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.

Helsingissä 19.6.2018
JariMyllykoskivas
MarkusMustajärvivas
KariUotilavas
Aino-KaisaPekonenvas
MattiSemivas
AnnikaLapintievas
AnnaKontulavas
HannaSarkkinenvas
SilviaModigvas
LiAnderssonvas
PaavoArhinmäkivas
KatjaHänninenvas
KimmoKiveläsin
Vesa-MattiSaarakkalasin
KariKulmalasin
PenttiOinonensin
LeaMäkipääsin
TiinaElovaarasin
AriJalonensin
ReijoHongistosin
OutiAlanko-Kahiluotovihr
HannaHalmeenpäävihr
JaniToivolavihr
JyrkiKasvivihr
JohannaKarimäkivihr
OzanYanarvihr
SatuHassivihr
ToukoAaltovihr
KristaMikkonenvihr
Olli-PoikaParviainenvihr
HeliJärvinenvihr
EmmaKarivihr
PekkaHaavistovihr
HarriJaskarikok
SariRaassinakok
JuhanaVartiainenkok
JaanaPelkonenkok
PauliKiurukok
SariSarkomaakok
EeroLehtikok
RaijaVahasalokok
JukkaKoprakok
KajTurunenkok
TimoHeinonenkok
IlkkaKanervakok
SariMultalakok
SusannaKoskikok
Saara-SofiaSirénkok
Mari-LeenaTalvitiekok
JoakimStrandr
MatsLöfströmr
MatsNylundr
Anna-MajaHenrikssonr
AndersAdlercreutzr
MikaelaNylanderr
EvaBiaudetr
StefanWallinr
ThomasBlomqvistr
VeronicaRehn-Kivir
ArtoPirttilahtikesk
PetriHonkonenkesk
EerikkiViljanenkesk
MarkkuRossikesk
PerttiHakanenkesk
TuomoPuumalakesk
HannakaisaHeikkinenkesk
MikkoSavolakesk
NiiloKeränenkesk
MarttiTaljakesk
AnneKalmarikesk
HannuHoskonenkesk
KimmoTiilikainenkesk
TapaniTöllikesk
EskoKivirantakesk
MauriPekkarinenkesk
SeppoKääriäinenkesk
KaukoJuhantalokesk
JuhaRehulakesk
EeroReijonenkesk
Timo V.Korhonenkesk
LasseHautalakesk
AilaPaloniemikesk
OlaviAla-Nissiläkesk
MarkkuPakkanenkesk
AriTorniainenkesk
Eeva-MariaMaijalakesk
PekkaPuskakesk
UllaParviainenkesk
KatriKulmunikesk
AnttiKurvinenkesk
JuhaPylväskesk
TimoKallikesk
Sirkka-LiisaAnttilakesk
MattiVanhanenkesk
HannaKosonenkesk
MarkusLohikesk
SatuTaavitsainensd
MariaTolppanensd
IlmariNurminensd
JoonaRäsänensd
TyttiTuppurainensd
VilleSkinnarisd
PilviTorstisd
MikaKarisd
SunaKymäläinensd
MariaGuzeninasd
KatjaTaimelasd
MerjaMäkisalo-Ropponensd
SirpaPaaterosd
AnneliKiljunensd
KristaKiurusd
RiittaMyllersd
TimoHarakkasd
PiaViitanensd
AnttiRinnesd
KristiinaSalonensd
JohannaOjala-Niemeläsd
MaaritFeldt-Rantasd
Eeva-JohannaElorantasd
JukkaGustafssonsd
RiittaMäkinensd
LauriIhalainensd
AnteroLaukkanenkd
PäiviRäsänenkd
SariTanuskd
PeterÖstmankd
SariEssayahkd
VilleVähämäkips
VilleTaviops
SamiSaviops
JariRonkainenps
TomPackalénps
JaniMäkeläps
JuhoEerolaps
RamiLehtops
TeuvoHakkarainenps
RitvaElomaaps
ToimiKankaanniemips

Lakialoitteen linkki: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_28+2018.aspx?fbclid=IwAR1hVdFmELIbA2Y3OI_dUOO7S9cfX44LsTMWBUdpGlKPVchY6Xzx0P_ofUA”>

Piia Ristikankare lähti kotoaan 30 vuotta sitten ja …

Piia Ristikankare lähti kotoaan 30 vuotta sitten ja katosi jäljettömiin, jotkut väittävät nähneensä Piian katoamisiltana – ”Meille on tullut ihan valtava määrä vihjeitä”

© Toimittanut MTV
15-vuotiaan Piia Ristikankareen katoamisesta tuli toissa sunnuntaina kuluneeksi 30 vuotta. Keskusrikospoliisi on viime keväästä saakka tutkinut tapausta tiiviisti ja saanut paljon uusiakin vihjeitä tytön katoamiseen liittyen.

Heikki Ristikankareen tytär Piia, 15, katosi 30 vuotta sitten – aktiiviset murhatutkimukset aloitettu nyt uudelleen
Poliisi tutkii tapausta murhana, mutta Piian ruumista ei ole koskaan löydetty. Tutkinnanjohtaja on kuitenkin toiveikas sen suhteen, että juttu selviää vielä.
– Viime kevään jälkeen meille on tullut ihan valtava määrä vihjeitä. Aina kun tapaus on esillä julkisuudessa, saamme uusia vihjeitä, rikoskomisario Kimmo Heinonen keskusrikospoliisista kertoo.
– En pidä ollenkaan mahdottomana, että juttu selviää vielä. Hankalaa se on ja erityisen haasteellista, koska Piian katoamisesta on kulunut niin pitkä aika ja ihmisten muistikuvat heikkenevät ajan kuluessa.
Lähti kotoaan riidan jälkeen
Virallisesti Piia Ristikankare on julistettu kuolleeksi ja hänen kuolinpäiväkseen on merkitty 1. tammikuuta vuonna 2011. Hänen kohtalonsa on kuitenkin täysin avoin.
Piia katosi kotoaan Varsinais-Suomen Piikkiöstä perjantai-iltana 7. lokakuuta 1988 riideltyään veljensä kanssa kaukosäätimestä. Tytöstä ei ole ainuttakaan luotettavaa havaintoa kotoa lähdön jälkeen.
Tytön poistuminen kotoa perustuu isän ja pikkuveljen kertomukseen, mutta poliisi pitää sitä luotettavana.
– Mitään varmaa havaintoa Piiasta ei ole tuon illan jälkeen. Veli ja isä kertovat hänen lähteneen kotoa ja luotamme siihen tietoon. Erilaisia huhuja liikkuu hänen näkemisestään vielä sen jälkeen, mutta niitä ei ole saatu varmistettua, Heinonen sanoo.
Nuorisotalolla olleita pyydetään ilmoittautumaan
Poliisi sai alkukesästä tietoonsa, että Pontelan nuorisotalolla Piian kotitalon läheisyydessä oli katoamisiltana joukkotappelu, jonka seurauksena disko jouduttiin sulkemaan tavallista aikaisemmin.
Kyse ei ollut mistään tavanomaisesta nujakasta, sillä poliisikin oli käynyt paikalla ja ilmeisesti pari ihmistä oli saanut pahoinpitelystä sakkotuomionkin. Muutama ihminen oli joutunut sairaalaan.
Vanhojen asiakirjojen perusteella poliisi voi saada yhteyden sellaisiin ihmisiin, jotka olivat varmasti paikalla nuorisotalolla Piian katoamisiltana, mutta dokumenttien kaivaminen arkistoista on erittäin työlästä.
– Sellaisia huhuja ja väitteitä liikkuu, että Piia olisi nähty kulkemassa Pontelan ohi, mutta me emme tiedä yhtäkään ihmistä, joka olisi kertonut nähneensä hänet. Seuraavana yritämme saada selville ihmisiä, jotka tällaista kertovat.
Tutkinnanjohtaja toivoo Pontelassa diskoiltana paikalla olleita olemaan suoraan yhteydessä poliisiin.
– Meillä on iso prioriteetti saada selville näitä ihmisiä. Se helpottaisi kovasti meidän työtämme, jos he olisivat itse yhteydessä meihin, Heinonen toivoo.
Poliisi on kuullut viime kesän jälkeen tuoreiden yhteydenottojen tiimoilta useita ihmisiä, mutta kuultavia on vielä lisää.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Piia Ristikankare oli 15-vuotias kadotessaan. Jos hän eläisi, hän olisi nyt 45-vuotias.

Perhettä ei ole syytä epäillä
Ristikankareen perheen kotitalo Kaarinan Piikkiössä käytiin läpi ruumiskoirien kanssa viime keväänä. Operaation syynä oli se, ettei dokumentteja aiemmista tutkimuksista talossa löytynyt.
Mitään merkkejä Piian kohtalosta ei kuitenkaan löytynyt.
Poliisi tutkii todennäköisesti talon vielä kerran perusteellisesti niin, että poliisille tulee täysi varmuus siitä, ettei rakennuksesta tai sen lähistöstä löydy merkkiäkään Piiasta.
– Sitkeästi liikkuu edelleen sellaisia huhuja, että perhe olisi tehnyt Piialle jotain, joten nämä toimenpiteet tehdään, jotta saadaan katkaistua ikäviltä huhuilta siivet. Mikään ei osoita siihen suuntaan, että Piian perhettä olisi syytä epäillä mistään, Heinonen sanoo tiukasti.
Isä on auttanut tutkintaa
Tutkinnanjohtajan mukaan Piian isä Heikki Ristikankare on ollut avuksi tutkinnassa ja hän pitää säännöllisesti yhteyttä poliisiin.
– Hän soittelee saamiaan vihjeitä meille ja on ehdottoman avulias. Kaikki puhuu sen suuntaan, että perheenjäsenet ovat uhreja tässä asiassa.
Heikki Ristikankare asuu edelleen samassa talossa, mistä Piia katosi 30 vuotta sitten. Välillä hän asui hetken aikaa muualla, mutta palasi sittemmin asumaan takaisin samaan taloon.
Alkukesästä poliisi kävi Ristikankareen luona ja otti talosta talteen Piian meikkipussin. Siitä on tarkoitus taltioida Piian DNA, jos joskus myöhemmin tulisi jotain, mihin sitä voisi verrata. DNA-näytteen taltiointi on vielä kesken.
Perhe oli uskonnollinen
Vuosien tutkinnan aikana poliisille on selvinnyt, että Piia oli joukossa hiljainen, helposti tulistuva ja uskonnollinen. Perhe kuului Jehovan todistajiin.
Läheinen ystävä tunsi Piian höpöttäjänä ja touhukkaana sekä velvollisuudentuntoisena. Piia hoiti usein kolmevuotiasta pikkuveljeään.
Piian vanhemmat olivat eronneet ja äiti oli muuttanut pois kotoa muutama vuosi ennen tyttärensä katoamista. Äiti kuoli muutama vuosi Piian katoamisen jälkeen.
Koulukiusattu, mutta ei yksinäinen
Poliisin mukaan Piialla oli kavereita, mutta ei liiaksi asti. Tyttö ei ollut kuitenkaan yksinäinen.
Vasta hiljattain tutkinnassa selvisi, että Piiaa oli myös kiusattu. Siitä Piia ei kuitenkaan kertonut päiväkirjassaan.
– Olemme puhuttaneet Piian ystäviä ja koulukavereita ja tutkinnassa on saatu vahvistettua, että hän oli ainakin jossain määrin kiusattu. Hänen luonteelleen oli tyypillistä, että hän ei antanut sen häiritä itseään. Ehkä sen takia se ei myöskään ilmene päiväkirjasta, Heinonen kertoo.
Vain vähän ennen katoamistaan, alkusyksystä 1988 Piia aloitti opiskelun ammattikoulussa Turussa. Poliisilla ei ole tiedossa, että Piiaa olisi kiusattu uudessa koulussa.
– Uskoisin, että kiusaamista oli yläasteella. Hän oli vasta syksyllä aloittanut ammattikoulun ja näytti siltä, että hänen elämänsä muuttui positiivisempaan suuntaan, kun hän pääsi hiukan suurempiin ympyröihin, Heinonen kertoo.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

© Trond H. Trosdahl, PoliisiLehtikuva, Poliisi Poliisi tutkii Piian katoamista murhana.

Kirjeestä käynnistyi murhatutkinta
Poliisi luuli alun perin, että Piia karkasi omille teilleen ja tapausta tutkittiin katoamisena. Juttua alettiin tutkia murhana vasta 15 vuotta myöhemmin, syksyllä 2003. Syynä oli poliisille kiertotietä saapunut salaperäinen kirje, jonka lähettäjää ei ole vieläkään saatu selville.
Kirje tuli huhtikuussa 2002 ensin Kaarinan poliisille Ylen Poliisi-tv:ltä. Eri poliisiyksiköiden kautta kirje päätyi keskusrikospoliisille.
Kirje oli vuosien takaisena silminnäkijähavaintona hyvin poikkeuksellinen tarkkoine päivämäärineen ja rekisterinumeroineen. Kirjeen kirjoittaja kertoi, miten hän saapui Suomeen Piian katoamisiltana ja lähti ajamaan kohti Itä-Suomea sen jälkeen, kun oli selvinnyt ajokuntoon.
– Piikkiössä näin noin keskiyöllä kun tajuttoman tuntuista tyttöä oltiin nostamassa henkilöautoon, ruotsalaiseen paikkakuntaan viittaavalla nimimerkillä Tom från Borås kirjoittava henkilö kertoi kirjeessä.
Kirjeen kirjoittajaa halutaan kuulla
Kaarinan poliisi selvitti, kenen autolle rekisterinumero kuului vuonna 1988 ja tieto yhdistyi mieheen, jota epäiltiin aiemmin seksuaalirikoksista Turun seudulla. Poliisi kuulusteli miestä, mutta epäilyjen tueksi ei löytynyt näyttöä.
MTV Uutiset esitteli otteita kirjeestä laajassa erikoisraportissaan, jonka voit lukea täältä.
Poliisi on kuitenkin edelleen kiinnostunut siitä, kuka kirjeen kirjoitti.
– Emme ole saaneet mitään lisätietoa siitä kirjeestä. Ihmetyttää se, miten joku pystyy 13 vuotta tapahtuman jälkeen kirjoittamaan niin tarkan kirjeen tapahtumakuvauksineen. Haluaisimme haastatella tätä henkilöä, Heinonen sanoo.
Vihjeitä nuorista pojista
Poliisi on saanut vuosien mittaan myös lukuisia muita vihjeitä, joita on tarkastettu ja selvitetty.
Yksi vihjeistä liittyy nuorten poikien epäiltyyn seksuaalirikokseen, joka tapahtui Paimiossa, mutta sekään ei ole johtanut pitemmälle.
– Meille on tullut vihjeitä määrätyistä kavereista, jotka olisivat mahdollisesti ahdistelleet nuoria tyttöjä ja tehneet seksuaalirikoksia. Sitä on aika pitkälle selvitetty, mutta se menee kaikkinensa sen verran ohi tästä, että se ei ole kaikista tärkein vihje.
– Osa vihjeiden selvittelyistä on jouduttu priorisointisyistä jättämään kesken, Heinonen perustelee.
Aikanaan poliisi sai myös vihjeitä siitä, että Piia olisi nähty parissakin eri paikassa pian katoamisensa jälkeen. Nuo vihjeet on tarkastettu ja todettu, etteivät ne pitäneet paikkaansa.
Nousiko Piia autoon?
Keskusrikospoliisin tärkein ja keskeisin tutkintalinja on se, että Piia poistui kotoaan ja nousi joko vapaaehtoisesti tai pakotettuna johonkin autoon.
– Tätä pidän todennäköisimpänä vaihtoehtona. Sen vuoksi olisi erittäin tärkeää, että ne jotka ovat väittäneet nähneensä Piian, olisivat nyt yhteydessä poliisiin, Heinonen sanoo.
Poliisi on viime keväästä alkaen tutkinut Ristikankareen tapausta tiiviisti. Tutkintaa on tarkoitus jatkaa samalla tavalla vielä tänä syksynäkin.
– Aika lailla päivittäin meillä on tutkintavoimaa tässä jutussa kiinni. Nyt on mennyt paljon aikaa puhuttelujen tekemiseen ja kirjaamiseen. Tärkein etenemissuuntamme on nyt se, että saisimme niitä ihmisiä kiinni, jotka olivat nuorisotalolla Piian katoamisiltana.

Entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero toimi tuohon aikaan Kaarinan nimismiehenä.

Mahtava lausuma…

SDP-taustainen presidentti Martti Ahtisaari katsoo…

Suomen työmarkkinoiden olevan lähes itsemurhatiellä ja pitää jääräpäistä ay-liikettä suurena syypäänä hyvinvointiyhteiskunnan alamäkeen.

Presidentin kriittinen suhtautuminen työmarkkinatilanteeseen ja ammattiyhdistysliikkeeseen nousee toistuvasti esiin uutuuskirjassa Miten tästä eteenpäin (Docendo 2016), joka kuvaa Ahtisaaren sekä diplomaatti Jaakko Iloniemen ja emerituspäätoimittaja Tapani Ruokasen keskusteluja. Vaikka kirjan pääaihe on maailmanpolitiikka, myös Suomen tulevaisuutta pohditaan.

Ahtisaari ei säästele myöskään entistä puoluettaan.

Muisteltaisko näitä aikoja?

Turun hirsipuunmäki

19.9.2015 13:16 Aamuset

Kerttulinkadun ja Kaarinankadun risteyksessä on Turun seitsemästä kukkulasta yksi. Kukkulalla on kerrottavanaan monta veristä tarinaa, sillä aikanaan Kerttulinmäellä sijaitsi Turun teloituspaikka. Kukkula tunnettiinkin nimellä Hirsipuumäki.

Kerttulinmäki asutettiin Turun kukkuloista ensimmäisenä. Paikalla oli asutusta jo 1300-luvulla. Noista päivistä aina 1700-luvun lopulle asti Kerttulinmäki toimi kaupungin hirttopaikkana. Tuolloin vankilat eivät olleet vielä yleistyneet ja kuolemantuomiot olivat yleisiä.

Tosin Turussa mestauksia nähtiin vain noin joka toinen vuosi. Alemmissa oikeusasteissa kuolemantuomioita jaettiin runsaasti muun muassa henki-, omaisuus-, ja haureusrikoksista. Turun hovioikeus kuitenkin lievensi osan rikoksista sakoiksi. Yleisimmät kuolemantuomioiden täytäntöönpanotavat olivat mestaus tai hirttäminen.

Vasta 1800-luvulla mestaukset lakkasivat. 1820-luvulla keisari Aleksanteri I asetti lain, joka muutti kuolemantuomiot Siperiaan karkotuksiksi.

Ruotsin vallan aikaan asutusta ei Hirsipuumäen ympäristössä pahemmin ollut ja mestaukset näkyivätkin kauas. Ne olivat jopa kansanhupia. Mestauspäivänä paikalla oli yleensä myös kaupungin raati.

Mäellä hirtettyjen ruumiit jätettiin keskiajalla yleisen käytännön mukaisesti varoitukseksi roikkumaan hirsipuuhun, jotta kaupunkiin Hämeen härkätietä matkaavat näkivät jo kaukaa, että kaupungissa joutuu tilille teoistaan. Kun ruumiit olivat aikansa heiluneet tuulessa köysien jatkona, heitettiin ne läheiseen Mätäjärveen. Kirkkomaahan rikollisilla ei ollut asiaa.

Pyövelin asunto on sijainnut ainakin nykyisen Uudenmaankadun varrella sekä Kerttulinmäellä hirttopaikan vieressä. Vaikka monen ihmisen henki oli lopulta pyövelin kädessä, eivät pyövelit itsekään olleet nuhteettomia. Kaupunkilaiset eivät pyöveleistä juuri perustaneet ja ammattiin päätyivät erilaiset pikkurikolliset.

Virkakaudet jäivät usein lyhyeksi erilaisten rikosten vuoksi. 1600-luvulla pyöveleitä erotettiin virasta muun muassa huonon käytöksen, huoruuden ja varkauden vuoksi.
Sittemmin rakennuskanta Kerttulinmäen ympärillä on kasvanut, eikä hirsipuumäki ole enää niin vallitseva elementti kuin aikanaan. Kerttulinmäellä hirttopaikan vieressä on muun muassa nykyinen Kerttulin lukio, joka perustettiin 1912 nimellä Kerttulin koulu.

Käytöstapojen kunnioitustako?

Don Trump naistoimittajalle: ”Tiedän ettet ajattele, et koskaan ajattele”

Tilaisuuden aikana Trump valitsi kysymysvuoroon yleisön joukosta ABC Newsin toimittajan Cecilia Vegan Trump osoitti Vegaa ja pyysi tätä esittämään kysymyksensä.
– Hän on aivan sokkitilassa, kun valitsin hänet, Trump totesi Vegan tavoitellessa mikrofoniaa.
– En ajatellut, herra presidentti, Vega vastasi.

Trump päätti seuraavaksi tehdä lisää tulkintoja Vegasta:
– Tiedän, ettet ajattele. Et koskaan ajattele.

Videolla näkyy, kuinka Vega yllättyy Trumpin sanomisista. Trump itse vain hymyilee ja kehottaa Vegaa esittämään kysymyksensä.

Lopulta Trump kuitenkin kieltäytyi vastaamasta Vegan alkuperäiseen kysymykseen, joka liittyi tuomariehdokas Brett Kavanaugh’n tapauksen FBI-tutkintaa.

Olavi Virta elokuva

KOHTAAMISIA

Kävimme Kaarinan kinossa katsomassa Olavi Virta elokuva. Se herkisti omat muistot yli 50 -vuoden taakse.

Kerran meitä hälytettiin Ilomantsin lavalle korvaamaan… soittojoukkue, joka oli tullut paikalle humalassa ja poliisit veivät pojat putkaan; ilmeisesti ”kuntotestissä” tuli kärhämää. Emme nähneet poistettua solistia ja yhtyettä, mutta kyllä se paikalla selville tuli, sen verran pettymystä yleisöstä ilmeni. Tuo lehtileikkeen keikkamme se ei ollut…

Elokuvassa kerrotaan ko. Ilomantsin tapaus, mutta eri tavalla mitä se silloin tapahtui oikeasti.-.

Ilomantsin kompurointi aiheutti Olavi Virran julkisuuskuvalla varsin pahan lankeamisen. Keikat vähenivät.
Sittemmin Jaakko Salo nosti Virran vanhat ja uudet levyt markkinoille. Elokuva kunnianosoitus äänen mestarille.

Olimme tuolloin suosikkiyhtye pohjois-karjalassa. Lehtileikkeissä oleva Ilomantsin keikka ei ole sama tapaus..

Italian talous ”uusiin puihin”

ITALIAN hallitus puhaltanut poliittisen myrskyn

Rytinä alkoi Euroopan pörsseissä – Syy: Italian populistit pitämässä vaalilupauksensa

HALLITUKSEN budjettipäätös on syössyt osakkeet laskuun koko Euroopassa. Maan roimasti alijäämäinen budjettiesitys alleviivaa populistien vahvaa asemaa.
”Me pidämme tekemämme lupaukset. Eilen he sanoivat sen olevan mahdotonta. Tänään he sanovat, ettei niin voi tehdä. Huomenna he ovat hiljaa. Olen ylpeä siitä työstä, mitä teemme Italian kansan eteen.”
Näin julisti Viiden tähden liikkeen johtaja, varapääministeri Luigi di Maio tänään perjantaina Twitterissä sen jälkeen kun maan hallitus antoi uuden budjettiesityksensä.
Italian 2,4 prosenttia alijäämäiseksi jäävä budjetti on ravistellut maailman osake- ja korkomarkkinoita.
Päivän mittaan syventynyttä alamäkeä johtaa pankkisektori. Euroopan pankkiosakkeita kuvaava Stoxx banks -indeksi on yli neljän prosentin alamäessä. Italian suurin pankki Unicredit on 8,5 prosentin luisussa ja perässä tulevat monet suuret eurooppalaispankit kuten Deutsche Bank (-4,1%), Credit Agricole (-4,8%), Societe Generale (-3,8%), BNP Paribas (-4,1%) ja Santander (-3,8%).
Hermoilu näkyy myös Helsingissä. Nordean osakkeen hinta on 1,2 prosentin ja Sammon osakkeen hinta 2,1 prosentin laskussa.

Milanon pörssi oli noin kello 16.30 Suomen aikaa yli neljän prosentin luisussa. Yleisindeksi FTSEMIB on matkalla pahimpaan laskupäivään yli kahteen vuoteen.
Italian kymmenvuotinen lainakorko on lisäksi noussut korkeimmilleen sitten vuoden 2014. Korko kävi ylimmillään jo 34 korkopisteen eli yli 0,3 prosenttiyksikön nousussa 3,25 prosentissa iltapäivällä.
Markkinoilla paljon seurattu korkoero Saksan kymmenvuotiseen lainapaperiin kasvoi jo lähelle kolmea prosenttiyksikköä. Saksan lainakorko on painunut jälleen alle puolen prosentin.
Touko-kesäkuun vaihteessa liikkeet maan velkakirjojen koroissa olivat päiväkohtaisesti rajuimpia sitten vuoden 1992. Tuolloin leimahtanut akuutti Italia-pelko tuntuu nyt nousevan uudelleen pintaan.
Budjettialijäämä on vastoin aiempia odotuksia nousemassa 2,4 prosenttiin ensi vuonna käynnistyvällä kolmen vuoden jaksolla. Näin siitäkin huolimatta, että Italian valtiovarainministeriö varoitti aiemmin maan olevan kykenemätön pysäyttämään velkaantumistaan jos alijäämä kohoaa yli kahden prosentin.
Lukema poikkeaa huomattavasti edellisen hallituksen tavoittelemasta alle prosentin budjettialijäämästä ja maan nykyisen talousministeri Giovanni Trian aiemmin esittämästä 1,6 prosentin alijäämästä.
Vaikka alijäämä jää edelleen alle EU:ssa yhdessä sovitun kolmen prosentin rajan, suunnanmuutos on Euroopan velkaisimmalle maalle suuri riski. Saksalaisen Ifo-instituutin mukaan euroalue on vaarassa ajautua nopeasti uuteen velkakriisiin, jos Italian budjettivaje repeää ja velkaantuminen jatkuu.
Italialla on julkista velkaa noin 2 500 miljardia euroa, yli 130 prosenttia vuotuisesta bruttokansantuotteestaan. Italian valtionvelka muodostaa noin neljä prosenttia kaikesta maailman julkisesta velasta.
Uusi budjetti sisältää muun muassa veroleikkauksia, noin kymmenen miljardia euroa maksavan 780 euron kuukausittaisen perustulon sitä tarvitseville sekä lisäpanostuksia infrahankkeisiin.
Koska luottamus maan velanhoitokykyyn on ollut koetuksella muutenkin, populistipuolue Viiden tähden liikkeen ja maahanmuuttovastaisen Legan aikeet lisätä menoja entisestään on saanut sijoittajat pelästymään.
Nyt koetellaan maan ennen kaikkea pankkisektoria, jolla on taseissaan yhä huomattavia määriä järjestelemättömiä luottoja. Tämän lisäksi pankit omistavat suuren määrä maan julkisesta velasta. Näiden velkakirjojen arvo laskee, kun niiden korot jälkimarkkinoilla nousevat, kuten nyt tapahtuu.
Komissio todennäköisesti pyytää Italiaa korjaamaan budjettisuunnitelmaansa tarkastaessaan ne kaikkien jäsenmaiden osalta lokakuussa. Mahdollisuudet taivutella demokraattisesti valittua Italian hallitusta omien toiveidensa taakse ovat kuitenkin rajalliset. Vain sääntöjen rikkomisesta voidaan määrätä sanktioita ja budjetti on yhä alijäämäsääntöjen mukainen.
EKP:n rahapolitiikan kiristyvä linja lisää painetta. Lainaosto-ohjelma jatkuu nykyisellään syyskuulle, jonka jälkeen brutto-ostot puolittuvat 15 miljardiin euroon alas, kunnes ne päättyvät vuodenvaihteessa kokonaan.
EKP on ainoa taho, jolla on tarpeeksi tulivoimaa rauhoittaa sijoittajia, jos markkinapaine Italian suuntaan alkaisi kasvaa vielä olennaisesti lisää. Yksi vaihtoehto olisi EKP:n OMT-ohjelma, jossa pankki hankkisi Italian lainapapereita jälkimarkkinoilta.
Väliintulo vaatisi kuitenkin sen, että Italia osoittaisi halukkuutta palata ruotuun. Euroopan keskuspankin varapääjohtajan Vítor Constâncio muistutti jo toukokuussa, että EKP väliintulolla on ehtonsa.
Italia ei ole Kreikka. Sen ongelmia ei ole mahdollista padota Italiaan. Ne voivat levitä pahimmillaan nopeastikin muihin Euroopan maihin, ja erityisesti Ranskaan ja Portugaliin, missä pankkien altistus maan velkariskille on Italian jälkeen kaikkein suurin.
”Markkinareaktiot Italiaa kohtaan eivät ole olleet kivoja, ja se on oikein. Italia on nyt törmäyskurssilla Brysselin kanssa, ja Euroopan komissio on epäilemättä hyvin kriittinen tehdyille päätöksille. Lisäksi S&P ja Moody’s laskevat todennäköisesti Italian luottoluokitusta yhdellä pykälällä”, Fidelity Internationalin sijoitusjohtaja Andrea Lanelli kirjoitti perjantaina sijoittajakirjeessään.
Saksalaiskomissaari Günther Oettinger suututti italialaiset toukokuussa toteamalla, että ”markkinat opettavat nyt italialaisille, kuinka äänestää oikein”. Ehkä näin. Samalla on hyvä muistaa, että tällaisesta retoriikasta populistit saavat vain lisää pontta EU-kritiikkiinsä.

Otsikolla, ota kantaa kirjailija

Laura Honkasalo

ANNA-lehden artikkelissaan:

”Kirjailijat eivät ole koskaan oikeasti olleet yleviä poikkeusihmisiä, eikä kaikilla nykykirjailijoilla samanlainen maailmankuva”.

Somekirjoittajissa on joukko, jotka ovat mielestään yleviä ja popikkeuashenkilöitä, muita viisaampia…

Lainaus Laura Honkasalon artikkelista.

Airiston Helmi… venäläisten maakaupat Suomessa?

Miksi sitten yritys on tehnyt kiinteistökauppoja huomattavissa määrin juuri Turun saaristossa?

Hankittujen kiinteistöjen sijainti laivaväylien varrella viittaa yhteen ja samaan syyhyn: kyse on meriyhteydestä Ahvenanmaalle. Näin sanoo suomalainen Itämeren sotilaspolitiikkaa tunteva asiantuntija.

Sotilaiden kartoissa Ahvenanmaa on Itämeren hallinnan kannalta keskeinen, ja Suomelle Turun ja Maarianhaminan väli on erittäin tärkeä kaupankäynnin ja viestiyhteyksien vuoksi. Mahdollisen kriisin oloissa merkitys vain korostuisi.

Asiaa liippaa sekin, että demilitarisoidulla Ahvenanmaalla toimii hyvin vireä Venäjän konsulaatti.

Tekevät sen mikä on lain puitteissa mahdollista
Puolustusvoimat on pitänyt perinteisesti julkisuudessa matalaa profiilia venäläisten tekemistä kiinteistökaupoista. Perusteena lienee se, että ei ole esittää mitään suoraa näyttöä siitä, että kauppojen taustalla olisi Venäjän valtio tai valtiollinen toimija.
MTV Uutisten haastattelema asiantuntija arvelee, että venäläiset tekevät Suomessa juuri sen, mikä on mahdollista lain puitteissa: hankkivat kiinteistöjä, ja kuten Airiston Helmen tapauksessa, myös käytöstä poistettua sotilaskalustoa.

Erikoista venäläisten toiminnasta tekee sen avoimuus. Suomessa aihetta on julkisuudessa käsitelty jo ainakin kymmenen vuotta. Yksi mahdollinen selitys tähän on se, että Venäjä varautuu omista lähtökohdistaan mahdolliseen kriisiin Itämerellä, ja näin ollen heille on aivan samantekevää, vaikka asia olisikin suomalaisten tiedossa.

Helsingin Sanomat kertoi lauantai-iltana nimettömään sotilaslähteeseen viitaten, että Puolustusvoimat ja suojelupoliisi ovat tarkkailleet Airiston Helmeä jo vuosia. Lehden haastatteleman
Puolustusvoimien upseerin mukaan ”ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”.

Ketkä Me?