Kysely poliittisista virkanimityksistä

SUKUROMAANI suuren laman kynnykseltä…

Kannus, Marjatta,


Lottovoitto kertoo tarinan tavallisen naisen elämästä, Marketasta, joka on kuin kuka tahansa meistä, jotka ovat syntyneet suuriin ikäluokkiin.Kun lottovoitto todella osuu kohdalle mitä tapahtuu…

Pysyykö elämä uomissaan, vai tuoko raha tullessaan onnea tai ehkä ongelmia?Kertomus Marketasta ja hänen perheestään ja ystävistään on myös ajankuva viime vuosisadan loppukymmenistä, siitä miten Suomessa elettiin nousuhuumaa ja lamalaskua.

Mitä tapahtuu Marketalle kun tieto hänen voitostaan tulee julki? Miten suhtautuvat lapset, suku ja työtoverit?

15.00 €

Ilmoita tässä tilaajan sähköposti, postiosoite ja mhd. viesti
* indicates required field

Taustalla pyörii Fast Secure Contact Form

Mitä on maatalousyrittäjän osa virkamielivallan Suomessa

Entinen pääministeri ja entinen eduskunnan puhemies Paavo Lipponen (sd) nimittää käytyjä eduskuntavaaleja ”junttikapinaksi” Savon Sanomien Sunnuntaisuomalaiseen tekemässä haastattelussa.
 
Lipponen ei täsmennä haastattelussa, mitä hän junttivaaleilla tarkoittaa. Lipposen mukaan vaalivoitto perustui populismiin. Populismi puolestaan ei tarkoita kansankielisyyttä, vaan helppojen ratkaisujen tarjoamista monimutkaisiin kysymyksiin.
 
KTS. Mitä on se ”populismi” peruselinkeinossa maataloudessa-ylipäätään yrittäjyydessä! http://www.youtube.com/watch?v=ARa2vHssvSw

 
Videot on kuvattu Timo Soinin vaaleja edeltävältä maakuntakierrokselta Keski-Suomessa 9.4.2011. Emäntä Marita ja isäntä Olli Salenius kertovat omakohtaisia kokemuksiaan simputtamiseen verrattavasta viranomaismielivallasta, jonka kohteeksi maatalousyrittäjät tänä päivänä joutuvat.
 
EVIRAN valvontaviranomainen oli tullut poliisien kanssa tarkistamaan heidän tilaansa, mikä oli järkyttänyt syvästi heitä. Kyseessä ei ole yksityistapaus, vaan tällaisista yksityisyyttä ja ihmisarvoa loukkaavista ratsioista on tehty eduskuntakyselykin.
 
Onko viranomaisten suorastaan tarkoitus lopettaa kokonaan maaseutuelinkeinot Suomesta? Kuinka rikollisiksi syyllistetetyt maatalousyrittäjät kykenevät tekemään töitä jatkuvan uhan ja pelon alla Toimivatko virheellistä viranomaismenettelyä koskevat kantelut ja onko suomalaisella todellisuudessa mitään oikeusturvaa viranomaismielivallan edessä? Keski-Suomen Perussuomalaisten puheenjohtaja Marke Tuominen osallistuu myös aihetta koskevaan loppukeskusteluun.
 

Rotuopit politiikassa edustavat psyykkistä- ja fyysistä väkivaltaa

. Minä karsastan ja asetan epäilyksen alaiseksi kaiken sortin ääriliikkeet; varsinkin jos puolue- ja yhteiskuntapolitiikan ”iskutekijäksi” nostetaan rotuopit.
 
.. Tähän pohjautuvasta ”myllystä” on vasta miesmuistin aika mennyt.
.. Pelko on syvimpiä ihnmisvaistoja; Pelon nostaminen totuuden edelle on irvokasta.

Lue Yrjö Sarasteen mielipidekirjoitus.

Eurotakaus – hiljainen sopimus?

Suomen euro-jäsenyydestä päätettiin 20.12.1993 presidentti Koiviston määräyksellä (salainen EMU-varaumapöytyäkirja 20.12.1993).

Siitä, mistä EU:ssä päätetään, annetaan pääministerinilmoitus, josta keskustellaan, mutta eduskunta ei äänestä.

Hallitustunnustelija Kataisen yksi kysyys puolueille.

Katainen on Suomen puolesta sitoutunut euro-kriisimaiden pelatusoperaatioon.

Alempana on linkki Kataisen puheeseen eduskunnassa 1.12.2010 Uudesta Maailmanjärjestyksestä.

Ihmeen tyynesti eduskunta käyttäytyi ko. keskustelussa.
Niinistö oli KE Toimi Kankaanniemen mukaan talousvaliokunnan kokouksessa varoittanut…

Tässä juttu Sari Essayah’in tiedoista, EU-suunnitelmasta
http://www.uusisuomi.fi/raha/111461-rajut-keinot-kayttoon-%E2%80%93-%E2%80%9Dtasta-ei-tiedeta-suomessa%E2%80%9D

Maatalousyrittäjyyttä ”poliisivaltiossa”?

Video on kuvattu Timo Soinin vaaleja edeltävältä maakuntakierrokselta Keski-Suomessa 9.4.2011. Lyhyiden puheiden jälkeen Soini tutustuu Airolan tilaan. Emäntä Marita ja isäntä Olli Salenius kertovat omakohtaisia kokemuksiaan simputtamiseen verrattavasta viranomaismielivallasta, jonka kohteeksi maatalousyrittäjät tänä päivänä joutuvat. EVIRAN valvontaviranomainen oli tullut poliisien kanssa tarkistamaan heidän tilaansa, mikä oli järkyttänyt syvästi heitä.

EVIRAN valvontaviranomainen oli tullut poliisien kanssa tarkistamaan heidän tilaansa.
Tapaus oli järkyttänyt syvästi heitä ja pakottaa kysymään, missä on tavallisen ihmisen oikeusturva viranomaismielivallan edessä?

Kyseessä ei ole yksityistapaus, vaan tällaisista yksityisyyttä ja ihmisarvoa loukkaavista ratsioista on tehty eduskuntakyselykin. Onko viranomaisten suorastaan tarkoitus lopettaa kokonaan maaseutuelinkeinot Suomesta?

Kuinka rikollisiksi syyllistetetyt maatalousyrittäjät kykenevät tekemään töitä jatkuvan uhan ja pelon alla? Toimivatko virheellistä viranomaismenettelyä koskevat kantelut ja onko suomalaisella todellisuudessa mitään oikeusturvaa viranomaismielivallan edessä? Keski-Suomen Perussuomalaisten puheenjohtaja Marke Tuominen osallistuu myös aihetta koskevaan loppukeskusteluun

Pankkien kriisin selvitykset Helsingin Sanomat luokitteli muoti-ilmiöksi?

Kirjan esittely ja tilaus

« Nimimerk. Sapelinkalistajan mielipidekirjoitus Seppo Konttisen Kansallisomaisuuden ryöstö -kirjasta » ja Toimittaja Jyri Raivion kirjoituksesta (HS 22.2.2008), joka on otsikoitu mielenkiintoisesti:

”Pankkikriisin jälkipuinti tuli uudelleen muotiin”.

Olisi kiinnostavaa tietää milloin nämä totuudet, jotka nyt ilmenevät Seppo Konttisen kirjasta ovat aikaisemmin puitu julkisuudessa?

On kyllä selitelty aivan ylettömästi erilaisia epätotuuksia mukamas pankkikriisin syinä, mutta vasta nyt on yli viisitoista vuotta tehdyt todelliset päättäjien tekemät virhe ratkaisut ovat osittain tulleet tietoon.
 
Jyri Raivio ottaa kirjasta  käsittelyyn petettyjen veronmaksajien kannalta lähinnä sivuseikan, aiotun Kansallis-Säästö-Pankin kohtalon. Hän sentään mainitsee, että suurin osa pankkien tukemisesta ja veronmaksajien rahojen käyttämisestä vain pankkien osakkaiden tukemiseen on vieläkin salaista tietoa.

Säästöpankit tuhottiin kun ne ensin vaadittiin liittymään kansalliseen SSP:n , vain 12 pankkia niistä oli menettänyt vakavaraisuutensa ja 39 pärjäsi edelleen. Kaikki nämä kuitenkin pilkottiin ja ojennettiin liikepankeille, jotka itse asiassa olivat paljon huonommassa kunnossa. Niille oli jo aiemmin annettu valtiolta tukea, koska suomen markka devalvoitiin vuonna 1991 ja pankit olivat ottaneet ulkomailta runsaasti valuuttaa ja joutuivat näin lähes suoritus tilaan. Asiakkailta tietenkin karhuttiin jopa 18 prosentin korkoja eli velkojen maksut nousivat yhtäkkiä hyvin paljon. Kaikki asiakkaat eivät suinkaan olleet ottaneet alun perin valuuttaluottoa, mutta pankkien virheet kaadettiin tietenkin velallisten niskaan.
 
Liikepankit saivat tilaisuuden antaa valtion siis Arsenalin hoiviin ne velat, joita velalliset eivät kyenneet hoitamaan. Valtio tietenkin antoi pankille selvää valuuttaa ( lue veronmaksajien rahaa!) näitä velkakirjoja vastaan.

Kaikesta tästä tuesta huolimatta pankit olivat edelleen veitsenterällä, KOP yhdistettiin SYP:iin, jonka kohdalla oli jo tehty salaisia manöövereitä eli oli perustettu Unitas roskapankki ja lopulta se Nordea, jonka me tänä päivänä tunnemme näiden pankkien jälkeläisenä(?) on suurimmaksi osaksi ruotsalaisten omistuksessa. Eli lyhyesti suomalaisten veronmaksajien miljardit kaadettiin naapurimaiden pankkitoiminnan hyväksi.
 
Haluttaa vain kysyä, että mitä jos olisi pankkien sijasta huolehdittu piensäästäjien markoista ja suomalaisista yrittäjistä veronmaksajien rahoilla? Silloiset päättäjät, joiden linjaa nykyään päättämässä olevat jatkavat, kuitenkin tekivät sarjan salaisia päätöksiä, jotka veivät 60000 tuhatta yrittäjää mukaan lukien heidän perheenjäsenensä ja takaajansa polvilleen. Hyvin monet päätyivät hautausmaalle, toiset elävät edelleen velkavankeudessa ja monille ei ole kertynyt minkäänlaista eläkettä. Päätöksen tekijät kuitenkin porskuttavat kuka uudessa hyväpalkkaisessa työssä, kuka kultaisen kädenpuristuksen jälkeisellä eläkkeellä.

Myöhemmin sitten Arsenal myi velallisten velkakirjat viidellä prosentilla niiden todellisesta arvosta ulkomaiselle perintäyhtiö Aktiv-Hansalle, joka sitten jatkoi perintää velallisilta ja heidän takaajiltaan. Varsinkin takaajien, jotka eivät itse ole koskaan saaneet pankista penniäkään ja viisikintoista vuotta jatkunut velanmaksu ja edelleen jatkuva maksaminen tuntuu todella kohtuuttomalta. 
 
Vielä täysin käsittelemättä ovat ne valtion ja kuntien palkansaajat, joille ei koko 90-luvun aikana nousseet palkat ollenkaan ja joiden prosentuaalista eläkekertymää herrat Aho ja Viinanen pienensivät 0.7 prosenttia jokaiselta vuodelta 1994 jälkeen, jonkinlaisen kansallisen edun nimissä. Heille itselleen asti eivät sanktiot kuitenkaan yltäneet.

Puhumattakaan niistä erilaisten pankkien hallitusten maallikkojäsenistä, jotka myöhemmin tuomittiin maksamaan mitä ihmeellisempiä korvauksia niistä virhe päätöksistä, joita he olivat tehneet myöntäessään lainoja. Vastuullisista keskuspankkien johtajista, jotka olivat ottaneet ulkomaan miljardit pankkeihin jaettavaksi ei kai oikeastaan yksikään joutunut oikeuteen.

Niistäkään pankinjohtajista, joita toki muutamia pankeista löytyi, jotka eivät suostuneet jakamaan vastikkeettomia luottoja ja jotka tästä syystä saivat potkut, ei juuri kukaan tänä päivänä puhu. Muutama jopa murheissaan päätti päivänsä oman käden kautta.
     
Meillä on nyt julkisesti alettu puhua kansalais-sodan aikaisista väärinkäytöksistä 90 vuotta tapahtumien jälkeen. Täytyykö tuon laman aikaisen pankkikriisin salaisten päätöstenkin julkinen puinti siirtää näiden huijattujen lastenlastenlasten käsiteltäväksi?
 
Voisi sanoa, että suurin osa kansalaisista on ollut mukana näissä talkoissa, nekin nuoret, jotka noina vuosina olivat lapsia ja juuri koulusta päässeitä nuoria maksavat velkaa tekemällä pätkätöitä, sekä huononnettuina sosiaalietuina.

Eikö olisi parempi penkoa tuo mätäkasa nyt kun vielä todellisten syyllisten suuri joukko on vielä keskuudessamme ja saada heiltä joitakin korvauksia?     

Politiikan arki ”jytkynä” uuden eduskunnan syliin?

Katainen: Portugalin tukea ei kukaan pääse karkuun
Portugalin tukea ei kukaan pääse karkuun
Kokoomuksen puheenjohtajan Jyrki Kataisen mukaan Portugalin tukipaketti on hallitusta muodostettaessa asia, josta ”kukaan ei karkuun pääse”.

* Lue ILTALEHDEN ”jytky”uutinen

* Vaikeuksissa olevien euromaiden tuki jakaa eduskunnan kahtia

* * *
Uudet kansanedustajat joutuvat ”hyppäämään kehiin” sokkona huppu silmillään. Vain harvat, jos nekään ovat tienneet mikä urakka on nyt ”jytkynä” pudonnut syliiin.

Matti Vanhasen jälkipeli…

VANHANEN SYYTTI ITSEÄÄN tv-ohjelmassa

ILTALEHDEN uutinen 19.4.2011: Ylen A-Studion haastattelema Matti Vanhanen otti keskustan vaalitappion omille niskoilleen.

Kuihtuuko KEPU pienpuolueeksi?
Keskutapuolueen politiikan moraalin laskuun on syyllisten joukko suurempi kuin yksistään Vanhanen. Keskustaväen ja ylipäätään kansalaisten huijaaminen alkoi kun SDP:n ja Kepun ”sotamiesneuvostot” juonittelivat syrjäyttämällä Anneli Jäätteenmäen ensin pääministerin virasta, jonka tilalle nostettiin Matti Vanhanen, kuin jostakin suon silmästä ja sittemmin valittiin keskustan puheenjohtajaksi.

Matti Vanhasen johdossa keskustalaiset ovat menettäneet joka vaalissa kannatustaan. Mari Kiviniemen urheat yritykset eivät korjanneet ”sotamiesneuvostojen” tuhoja, jotka kilpistyivät vaalirahakorruptioon; johon vyyhtiin oli sotkeutunut uskomattoman suuri joukko parlamentaarikkoja – mm. yksitoista ministeriä.

Suomen sisäisessä ja europolitiikassa toisiasioiden salaamisen, peittelyn ja valehtelun sietämisen raja tuli vastaan huhtikuun 2011 eduskuntavaalissa.

Spekulointia vaalituloksesta

Kasvaako virkamiesvalta uudessa eduskunnassa?


Kirjan esittely ja tilaus

Dosentti, tohtori Silvo Kaasalainen määrittelee kirjassaan Virkanimitysruletti: ”Poliittiset virkanimitykset ovat suomalaisen yhteiskunnan mätäpäise. Ne vääristävät demokratiaa ja luovat sairasta hallintoa. Meillä hyväksytään ajatus, että virkamies voidaan ostaa 10 000 euron kuukausipalkalla ja hyvällä eläkkeellä – ja kaiken lisäksi veronmaksajien rahoilla. Julkiseen tehtävään ei haeta pätevintä vaan miltei aina sopivin, oikean jäsenkirjan kantaja.”

Turkulainen, vasemmistoliiton uudelleen valittu kansanedustaja Annika Lapintie enteilee erityisesti Perussuomalaisten vaalivoiton edellyttävän poliittisten virkanimitysten jatkumista: ”Heidän on pidettävä kiinni mandaatistaan. Tällaisessa tilanteessa on mahdollista, että virkamiesvalta lisääntyy”, puntaroi Lapintie Turun Sanomissa.

Kuuntele tohtori Silvo Kaasalaisen haastattelu YLE:n Areenasasa

Restituutio-oikeus on YK:n resoluutio

http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=2000&author=10

Kyselystä kansanedustajaehdokkaille:
RESTITUUTIO TOTEUTETTAVA JA VÄKIVALTASOPIMUS KORJATTAVA
http://karjalankuvalehti.com/fi/tulokset.php

Pariisin rauhansopimus oli väkivaltasopimus
Väkivaltasopimuksiin liittyvien kysymysten muotoilu ei ollut erityisen onnistunut. Väkivaltasopimusten purkamiseen liittyvä työ sai kuitenkin selvän tuen 3.6 pisteellä.

Selkein väkivallan ja väkivaltasopimuksen hyväksyminen on Pariisin rauhansopimus. Siinä syytön Suomi tunnustaa syyllisyyden Neuvostoliiton aloittamaan sotaan, sitoutuu sotakorvauksiin ja maa-alueen menetyksiin. Suomella oli kaksi vaihtoehtoa: allekirjoittaa tai joutua uuden väkivallan kohteeksi.

Maitten välit ovat nyt rauhalliset, minkä vuoksi sopimukseen liittyvien erittäin suurten vääryyksien korjaamiseen liittyvä selvitystyö voidaan hyvin aloittaa.

Miksi mainosraha määrää uutisten valinnan?

Mielenosoitus Helsingissä lauantaina 16.4 kello 12.00 Sanomatalon edessä (bussiaseman puolella).

Teemana on miksi Helsingin Sanomat ja muu media vaikenee demokratian loukkausten edessä ja miksi mainosraha määrää uutisten valinnan. Toivotaan runsasta osanottoa ja puheita mahdollisemman monelta. Otetaan yhdessä härkää sarvista ja kesytetään se.

The Economistin artikkelin synkät uhkakuvat:

Suomessa kansanedustajaehdokkaat eivät tiedä tai eivät halua kertoa tosiasioita, koska totuus on kielletty sana vaaliretoriikassa.

Olli Rehn, Mari Kiviniemi, Jyrki Katainen ja koko hallituksen ministerikaarti tulevat kalliiksi veronmaksajille.

Tulossa on syöksykierre

1. Brysselissä tehdyt vakaustoimenpiteet ovat auttaneet vain vähän Kreikkaa, Irlantia ja Portugalia, alueen eniten ongelmissa olevia talouksia. Niiden tilanne menee koko ajan huonommaksi ja Euroopan johtajat saavat syyttää itseään. Euroalueen johtajat sopivat vaikeuksissa olevien maiden pelastamispaketista, mutta pakettiin ei saatu tarpeeksi rahaa ongelmien korjaamiseksi.

2. Sekä Kreikan että Irlannin, euroalueen ”pelastettujen” talouksien, talouskasvu on negatiivista. Kansantuote pienenee jopa ennakoitua enemmän.

3. Sijoittajat eivät selvästi usko, että pelastustoimet auttaisivat.

4. Kreikka ja Irlanti ovat tehneet suuria budjettileikkauksia, mutta molemmissa maissa ja myös Portugalissa näkymät ovat synkät.

4.Takaisinmaksu vaikuttaa epätodennäköiseltä, kun valtionvelkojen korot pysyvät korkealla. Valtioiden velkojen odotetaan olevan enimmillään valtavia: Kreikalla 160 prosenttia vuotuisesta kansantuotteesta, Irlannilla 125 prosenttia ja Portugalillakin 100 prosenttia.

5. The Economist puhuu tilanteesta ”syöksykierteenä”.

6. The Economistin mukaan Kreikan, Irlannin ja Portugalin velkataakkaa on leikattava ennemmin tai myöhemmin.

7. Juttu päättyy toteamukseen, että osa ekonomeista on myöntänyt kulissien takana, että maiden velkasaneeraus on lopulta väistämätöntä. The Economistin mukaan se olisi aika myöntää julkisesti.

Lue koko artikkeli The Economistin sivuilta
They’re bust. Admit it.Greece, Ireland and Portugal should restructure their debts now

Taistelu Turusta korruption keinoin

Sunnuntaina 9. huhtikuuta 2011 Turun kulttuuripääkaupunki-tapahtumassa sain varmistuksen ja todistukset laajamittaisesta korruptiosta kunnallispolitiikassa.

Klikkaa tästä Taistelu Turusta -videoon netissä…
http://www.turku2011.fi/uutiset/taistelu-turusta-traileri-verkossa_fi

Jouko Aaltosen dokumenttielokuvassa mennyttä ja nykyistä Turkua yhdistää jatkuva kamppailu siitä, kenen kaupunki on ja miten ja millä ehdoilla se muuttuu. Millainen oli se Turku, joka katosi, kun kaupunkikuva modernisoitiin ja vanha tuhottiin? Miten se pääsi tapahtumaan? Kuka siitä hyötyi?

Minkälainen sairaus oli Turun tauti?
Entä miten nuoret tänä päivänä yrittävät ottaa kaupunkitilaa haltuunsa? Miksi he valtaavat taloja? Kenelle rakennettu ympäristö kuuluu ja kuka siitä päättää?

Elokuvassa Turun kunnallispolitiikkaan osallistuneet poliitikot mm. Pertti Paasio, Ensio Laine, Annika Lapintie, Heli Astala ja Ilkka Kanerva, sekä joukko kunnallis- ja lääninvirkailijoita, sekä arkkitehtehtejä myöntävät ja todistavat korruption, jota rakennusliikkeet julkeasti suuntasivat paikallisille puolueosastoille ja ehdokkaille monin eri tavoin. Edellytyksinä tietenkin vanhan kaupunkimiljöön purkaminen ja raivaaminen uudisrakentamisen tarpeisiin.

Surkuhupaisaa on olut kun näihin asti politiikan korruption olemassaolo ja merkitys on kiistetty. Taistelu Turusta dokumentissa kunnallisen politiikan toimijat ja päättäjät tunnustavat sen omin sanoin ja kulttuurihistorian tuho on surullisen perusteellista ja peruttamatonta.

Korruptio kunnallispolitiikassakin jatkuu entiseen malliin. Politiikkahan on mahdollisuuksien taitamista.