Avainsana-arkisto: lottovoitto

SUOMEN TRAGEDIA .. tästä kansan ahdinko alkoi

Matti Haverinen kirjoittaa:

Tapahtumien kulku, 10 teesiä:
 
1. Koiviston vahvan markan politiikka Suomen pankista käsin ja myöhemmin presidentin linnasta käsin ohjattu väärä politiikka johtaa valtion ja tuotteliaimman kansanosan talousvaikeuksiin

2. Finanssipolitiikan suuntaa käännetään 180 astetta. Pankkeja ja suuria vientiyrityksiä aletaan pelastaa. Pankit alkavat arvioida asiakkaitaan selvittääkseen millä asiakkailla on varallisuutta. Vaadittiin lisävakuuksia. Varallisuutta omaavien asiakkaiden lainoja aletaan sanoa irti.

3. Koivisto järjestää presidentin linnaan ns Koiviston konklaavin ja kutsuu tärkeimmät oikeuslaitoksen vaikuttajat koolle 6.5.1992 lobatakseen uudet pelisäännöt jossa yrittäjä (työllistäjä) eli veronmaksaja vastaan pankki asetelmissa eri oikeusasteiden tulisi tehdä päätökset pankkien edun mukaisesti. Oikeuslaitos alkaakin toimia Koiviston esittämällä tavalla ja toimii edelleenkin vuonna 2012.

4. Pankkien äkkiliikkeellä aiheutettiin asiakkaille maksuvaikeudet, josta seurasi maksurästejä. Erääntyneet maksamattomat lainat koottiin yhteen ja myytiin Norjalaiselle perintärevohkalle ja laadittiin ulkomaisen ostajan etuja turvaava laki.

5. Vaikka lainasuoritukset oli saatu saatavien myynnillä, jatkettiin aktiivista perintää velallisilta täysimääräisenä samaan aikaan kun norjalainen perintärevohka alkoi periä ostamiaan saatavia.

6. Omaisuuden kätkentäyhtiö Arsenal alkaa käyttää hyväkseen oikeuslaitoksen muuttunutta käytäntöä ja alkaa periä aktiivisesti ja kiristää vaikeuksiin laitettuja pankin asiakkaita.

7. Lain valmisteluun päästetään pankkeja ja muita finanssimaailman omia etujaan puolustavia tahoja tarkoituksena että massoittain velkomuksia voitaisiin käyttää hyväksi loputtomiin.

8. Kotinsa menettämistä pelkäävät syyttömät velalliset suostuvat kiristykseen ja maksavat mielivaltaisia virtuaalisia velkoja omaisuuden kätkentäyhtiö Arsenalille vain selvitäkseen hengissä ja turvatakseen katon päänsä päälle jossakin. Kiristyksen alla esim. tilanteen vuoksi eronneet maksoivat Arsenalille useimmiten tuplana todelliset velat korkoineen vaikka velat oli maksettu jo Suvi-Anne Siimeksen allekirjoittamalla velkojen massakaupalla. Tämä oli jo toinen (2) kerta samojen velkojen maksusta. Huomioitavaa on että kiristyksen alla olevassa tilanteessa kätkentäyhtiö maksatti tuplaa vastaavalla summalla jo kertaalleen maksetut ”velat”. Siinä oli siis kolmas(3) velanmaksukerta.

9. Kun velkansa kolmeen (3) kertaan korkoineen maksaneet pelastaessaan edes jonkinlaista kotiaan, toinen tai molemmat puolisot joutuivat vielä kerran perinnän kohteeksi. Alkuperäiseen velkaperusteeseen ei saa enää mitään yhteyttä. Mitätöimättä jääneitä velkakirjoja alkoi perintärevohka käyttää hyväksi keskinäisessä ”velkakirjojen” kaupassaan Koiviston 6.5.1992 ohjeistaman oikeuslaitoksen suojeluksessa.
Kun 1980 luvulla tehdyn velkakirjan velallista peritään vielä 2000- luvulla aktiivisesti ulosoton kautta, jotkut ”velalliset” yrittävät hakea oikaisua oikeuden kautta. Oikeuslaitos toimii kuten 6.5.1992 oli ohjeistettu ja tekee edelleen päätökset aina velkojan eduksi kun vastakkain on kätkentäyhtiö Arsenal ja työllistävä veronmaksaja tuottavimmasta kansanosasta.

10. Neljänteen (4) kertaan perintä jatkuu ulosoton kautta, koska valitusprosessin päätöksestä velkojen vanhentumisajat (15v) alkavat alusta, koska Koiviston konklaavi hännystelijöineen olivat päästäneet vaikuttamaan lainvalmisteluun koko tuhoisan perintärevohkan, joka teetti laadittuihin lakeihin täyteen porsaan reikiä monesti itse päättäjien ymmärtämättä asiaa.
Perintä epävirallisine yrityspoimintakieltoineen jatkuu siis täysimääräisenä tätä kirjoitettaessa 2012!!!!

Esimerkiksi ulosottoselvityksen mukaan allekirjoittanut vapautuisi takaisin yrittäjäksi/työllistäjäksi 75 vuotiaana vuonna 2025, 33 vuoden löyhässä hirressä kidutuksen jälkeen.
Tiedostaminen tämän brutaalin toiminnan aiheuttamista seurannaisvaikutuksista koko kansaan lisää terveysongelmia. Tuolloinhan 90-luvun alussa suoraan sanottuna ryöstön kohteena oli nimenomaan rehellisimmin toiminut tuotteliain kansanosa. Tämän ajan hyväosaisetkin maksavat tämän järjettömyyden ylläpidosta kallista hintaa – tietämättään.

Vielä nyt 2012 mitättömäksi leimaamattomilla ja maksun yhteydessä takaisin alkuperäisille velallisille luovuttamattomilla papereilla perintärevohka käy keskenään kauppaa oikeuslaitoksen suojeluksessa pääasiallisena motiivina mahdollisimman suuren ”velallis”massan – ja revohkan veronkiertomahdollisuuden ylläpito.

maaliskuu 2012
kirjoitti

Matti Haverinen
omasta ja tuhansien suomalaisperheiden puolesta
.
 
Laman ja Rahan Pelurit ... E-kirjana
Laman ja Rahan Pelurit … E-kirjana
0.00€ siis maksutta
 
Kuka keksi ”lamaoikeuden”?

LAMAN ja RAHAN PELURIT

Osio…
”Pankkikriisi” ja sen hoitoon liittyvä salainen pankkituen etupiirijako on Suomen taloushistorian suurin, toistaiseksi selvittämätön, oikeuspoliittinen puhallus.

Varsinkin laman seurausten, kuten pankkituen hoitoon – ennalta määrätyn ”oikeuden mukaisesti” – tarvittiin salaiset suunnitelmat, ohjelmat, päätökset, tuomiot ja päätöksentekijät, eli erittäin korkean tahon lainkäytön kartellit? Pankkituet eivät hoituneet itsestään.


Missä ja ketkä tekivät etupiirijaon pelastettavien ja kuopattavien osalta? Se kysymys kiinnostaa talouskriisissä omaisuutensa menettäneitä ”ylivelkaantuneita” Pankkikriisi ja sen hoitoon liittyvä salainen pankkituen etupiirijako on Suomen taloushistorian suurin, toistaiseksi selvittämätön, puhallus.

AVOIN KIRJE PRESIDENTTI MAUNO KOIVISTOLLE


Herra Presidentti,
Te järjestitte Oikeuspoliittisen keskustelutilaisuuden Linnassa 6.5.1992 tuomioistuinlaitoksen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten edustajien kanssa.

.
Tilaisuuden teemoina olivat:
1. tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttö ja riippumattomuus sekä

2. tuomioistuinten toiminnan arviointi ja arvostelu.
Keskustelutilaisuuteen osallistuneille henkilöille on lähetetty 5.6.2002 kysely koskien tilaisuuden luonnetta ja sisältöä sekä mahdollisia päätöksiä.


Eräältä osallistujalta saadun selvityksen mukaan ”tilaisuuden tarkoitus oli tasavallan presidentin ja mukaan kutsuttujen osallistujien arvovallalla painostaa Korkein oikeus tekemään Koiviston mieleinen ratkaisu pankkeja koskevassa asiassa”.


Selvityksessä ilmaistaan edelleen, että ”Koivisto puolsi kantaa, jonka mukaan pankeilla pitäisi olla oikeus yksipuolisesti nostaa lainakorkoa”, ja ”Tilaisuus ymmärtääkseni vahvisti Koiviston asemaa suhteessa juristeihin. Hänen mahdollisia nuhteitaan pelättiin. Koivistoa siis myötäiltiin enemmän pelosta…”


On herännyt epäily siitä, että Teidän linjauksenne, aiheutti oikeuslaitoksen toimintaan kauaskantoiset muutokset: heikomman osapuolen suojaaminen ei ole enää laajemminkaan kuulunut oikeusjärjestelmämme ensisijaisiin tavoitteisiin.


On syntynyt perusteltu epäily siitä, että Teidän puuttumisenne riippumattoman oikeuslaitoksemme päätöksentekoon, Herra presidentti, aloitti oikeudenmukaisen laillisuusvalvontamme alasajon. Miten se on perustuslaillisesti ja ihmisoikeussopimuksellisesti perusteltavissa?


Olemme yrittäneet saada seminaarinne asiakirjoja mm. presidentin kansliasta, mutta turhaan. Asiakirjat on julistettu salaisiksi. Pyydämme myötävaikutustanne asiakirjojen saamiseksi. Haluamme tietää mitä todella keskusteltiin ja mitä päätettiin.
Oikeuspolitiikan ja lainkäytön tutkimusryhmä ../..
 

Luokkayhteiskunta nimeltä Suomi

Julkaistu 19.3.2012

Suomessa esivallan korkein taho on suoraan vaikuttanut – tahdonvoimillaan luokkayhteiskunnan kehityksen suunnasta – edelleen Anno Domini 2015.
 
Näkijän ja tekijän kokemuksista:
 
Onko julkisaatetut yritysjohdon tulospalkkiot niin merkitykselliset kuin on annettu ymmärtää? Suuren joukon palkansaajia mielestä optiot ovat tuomittavia. Toisaalta onko palkkiokeskustelu savuverho EUROpolitiikan taustakuvioille; voisivathan työmarkkinaosapuiolet hoitaa homman asiallisessa järjestyksessä ns. tasapainoon. Palkkausjärjestelmänä yritysjohdon optiot edustavat korkeintaan korruption kaltaista moraalisesti epäkunnioitettavaa rahastuskäytäntöä ns. talontapana. Ansiottomat optiot ovat varastamista muilta osakkeenomistajilta. Valitettavasti ”integroitunut” ay-liike on sisäistynyt ja eriytynyt työelämän arjesta; siellähän myös järjestöjohtajilla on nykyisin ”piikki auki” erilaisten rahastojen edustustehtävissä.
 
Tulosjohtamisen kehitti 1920-luvulla Henry Ford, valvoakseen Euroopassa toimivien tehtaiden johdon sitoutumista, välistävetoja ja varastamista.
Mutta tilastollisena muuttujana vain raha ei riittänyt korvaamaan muiden ympäristötekijöiden vaikutuksia; tulospalkkaus ennemmin mahdollisti välistävedot ja varastamisen. Henry Ford luopui systeemistä.
 
luokkayhteiskuntaOlin itse mnetemätutkijana v. 1971 rakentamassa Högforsin automaattivalimoon ja ammetuotantolinjalle tulospalkkausjärjestelmää. Markkamääräisen palkkio-osuuden tilastollisen muuttujan määrittämisessä tarvittiin luovuutta.; mm. susiprosentti oli yksi joka jotenkuten toimi. Tämä pienesimerkkinä.
 
1970-luvulla thatcherismi ja reaganismi nostivat tulosjohtamisen valtiollisella tasolla julkisen hallinnon poliittiseksi välineeksi, jolla jälleen vain raha toimi ilastollisena muuttujana. Kovalla politiikalla ryhdyttiin karsimaan mm. sosiaalimenoja talouspolitiikassa. Tulokset ovat olleet globaalisti tuhoisat. Seurauksina kansannousuja, sotia ja muutokset itänaapurissa, jne.
 
Ennemmin pitää kantaa huolta ja keskustella kansantalouden rakenteiden eriarvoistumisesta ja työ- ja tuotantoelämän tuloerojen rajusta kasvusta – jakokysymyksenä
 
Myös eriasteisten eliittiryhmäkuntien etääntyminen kansalaisten enemmistön elämänlaadusta on huolestuttavaa. On myös perusteltu syy kysyä: Toimiiko demokratia enää EU-Suomessa?
 
Uudelleen päivitetty artikkelin osio v:lta 2007.
 
Viiden vuoden takainen taulukko on yksi lähtökohta josta voidaan hahmottaa kansakunnan kehityksen suunta.
 
Vuonna 2007 kansalaisten enemmistön elämänlaadussa pankkien kriisin vaikutukset olivat arkipäivää ja niin kovin moni kotitalous kamppaili toimeentulon äärirajalla ja syrjäytymisestä oli muodostunut jo perintötekijä.
 
Vuonna 2012 Suomen valtio on entistä raskaammin velkaantunut ja sidottu europolitiikkaan niin suurilla panoksilla ettei taloushistoriamme tunne vastaavia lukuja.
 
Siitä lähtien kun sain pvm. 30.8.2002 tasavallan presidentti Tarja Halosen kansliasta julkisen vastauksen, jossa kieltäydyttiin antamasta tietoja valtiojohdon osuudesta 1990-luvun pankkien kriisiin johtaneisiin tapahtumiin. Kyselyni perustui KKO:sta saatuun pvm. 5.6.1992 presidentin linnassa järjestetyn seminaarin kutsuun ja ohjelmaan. Uskoni oikeudenmukaisuuden toteutumiseen on romuttunut. Näyttää siltä, että historian jatkumossa mikään ei muutu.
 
Erityisesti minua ihmetyttää mistä löytyvat aina ne aikakautensa johtavat poliitikot, tiedeyhteisöjen edustajat ja viranhaltijat, sekä journalistit jotka tukevat ja suojelevat kansalaisia alistavaa hallinnon- ja politiikan ahneuteensa pakahtuvaa eliittiä.
 

Promerit.net verkkokaupan esittelyssä

Marjatta Kannuksen LOTTOVOITTO kertoo Turkuun sijoitettuna miten Suomessa elettiin perhetasolla nousuhuumaa ja lamalaskua.

Tilaa…

Lottovoitto …
* E-kirjana
Heti luettavaksi tietokoneella, tabletilla tai kännykässä heti luettavaksi Adobe Digital Editions -ohjelmalla. Hinta 9.90€

* Painotuotteena verkkokaupasta Hinta 16,90€ + rahti

LUKU 1, osio

Polkupyörän lyhty heijasti vaappuvan valopisterivin hiekkaisen asfaltin pintaan, kun vastatuuli pakotti pyöräilevän naisen ponnistamaan voimansa äärimmilleen. Syksyinen sade vihmoi säälimättä sadeviitan peittämiä hartioita ja viitan reunasta tippuva kylmä vesi kasteli pikkuhiljaa farkkujen lahkeet polvesta alaspäin jääkylmiksi kalikoiksi, joita vasten sukkahousut kastuivat hetkessä. Myös kengät alkoivat tuntua epämiellyttävän märiltä.

Sadeviitan hupun alta oli karannut muutama hiussuortuva. Ne kasautuivat litimärkinä pyöräilijän silmille. Aina kun pyörän vauhti hidastui, himmeni lyhdyn valo lähes kokonaan ja ylittäessään katuja nainen käänsi epätoivoisena koko vartalonsa, muuten viitan huppu hankalana esti näkyvyyden.

Jo töistä lähtiessään hän oli ollut myöhässä. Naapuriosaston nuori sijaislaitosapulainen oli tullut häntä vastaan sievässä kirkkaassa sadepuvussaan ja huikannut mennessään:
– Ulkona sataa!
– Niin tietysti, manasi Marketta mielessään.

Hän oli pukenut vastentahtoisesti sadeviitan ylleen. Se oli kankea ja hankala vaikka suojasikin ylävartaloa. Ulos tullessaan hän huomasi satavan tosi rankasti, lisäksi puhalsi puuskittainen vastatuuli, niin että muutaman kilometrin kotimatka tuntui puolta pidemmältä.

Kun Marketta lopulta seisoi huojuvin jaloin pyöräkellarin edessä kotipihallaan, oli matkaan kulunut lähes puoli tuntia. Tuskastuneena hän oli huitaissut hupun alas ja tunsi nyt hikipisaroiden lisäksi sadepisaroiden lirisevän jääkylmänä niskastaan alas selkään. Työlästyneenä survomisesta hän sai viimein ajokkinsa tupaten täynnä olevaan pyörävarastoon ja laahusti hissin luo rättiväsyneenä.

– Tietysti pitäisi kävellä portaita pitkin toiseen kerrokseen kunnon takia, mutta nyt kyllä menen hissillä, hän uhitteli mielessään.

Kotona keittiön pöydällä oli päivän postin lisäksi muutamia likaisia lautasia ja leivän kannikka ja banaanin kuoret ja sanomalehden kulmasta repäisty lappu, jossa luki:” Mentiin leffaan. Sinua on joku kysynyt puhelimessa parikin kertaa.”

Marketta kasasi likaiset astiat pesualtaaseen ja pyyhki pöydän. Hän laittoi teevettä kiehumaan. Teki itselleen pari voileipää. Käytyään suihkussa hän istuutui olohuoneessa nojatuoliin television eteen, iltapala tarjottimella ulottuvillaan.

Uutiset olivat jo ehtineet mennä, seuraavana olisi urheiluruutu. Hän näpräili rauhattomana television kaukosäätimen nappuloita koettaen löytää jotain mukavaa katsottavaa. Ei vain löytynyt mieleistä ohjelmaa, joten hän sulki television.

Syötyään hän pesi astiat ja järjesteli hiukan keittiötä ja kasteli kukkaset. Askareita tehdessään hän kuitenkin koko ajan pohti poissa olevia neljäntoista ikäisiä kaksosiaan, Ismoa ja Heliä, kysymykset kaihersivat hänen mielessään, missä, kenen kanssa, mitä tekemässä?

Näin kävi usein viikonloppuisin, jos hän oli iltavuorossa töissä. Lapset lähtivät ulos, ja hän joutui pohtimaan ja odottelemaan, kunnes he useimmiten vasta yömyöhällä kotiutuivat.

Töistäkään ei aina päässyt lähtemään kotiin varsinaisen vuoron loputtua. Tänäkin iltana oli Rissasen mummu vahingossa