Avainsana-arkisto: ihmisoikeusloukkaukset

Kotimainen urkinta- ja vakoilulaki jo v. 2011.

Tämä artikkeli on julkaistu aiemmin 16. maaliskuuta 2011…

Siis, mistä nyt kesä- heinäkuussa 2013 ja joulukuussa 2016 mesotaan? Sama mies asialla!

 
Hallituksen esitys poliisilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi on ollut jo Suomen virkavallan ennakointia kaiken kattavaa kotimaiseen urkintaan
 
Hallituksen esitys HE 224/2010 vp
Hallintovaliokunnan mietintö HaVM 42/2010 vp
 
Päätös:
Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyt, hallituksen esitykseen sisältyvän 1.-8. ja 10.-27. lakiehdotuksen ja mietinnössä ehdotetun uuden lakiehdotuksen. Eduskunta pysyi ensimmäisessä käsittelyssä tekemässään päätöksessä hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hylkäämisestä. Lakiehdotusten toinen käsittely päättyi. Eduskunta hyväksyi mietintöön sisältyvät lausumaehdotukset. Asian käsittely päättyi.
 
Viimeisenä istuntopäivänään ”wanha” eduskunta hyväksyi toisessa käsittelyssä kiistanalaisen, kansainvälisen ihmisoikeussopimuksen ja Suomen perustuslain vastaisen vakoilu- ja urkintalain, joka kohdistuu Suomen sisäisesti kansalaisyhteiskuntaan, sen yksittäisiin kansalaisiin, myös kansanedustajiin itseensä.
 
Suomen poliisiylijohtaja Mikko Paaterolla on ”valtakunnankanslerin” valtuudet. Valtarakenteiden kehityksen suunta on pelottava. Näin mittavat poliisinvaltuudet ovat vain diktatuurin maissa!
 
Minun mielestäni tätä lakia kannattaneita uuteen eduskuntaan ehdolla olevia henkilöitä ei pidä sinne valita.

Kysely väistyvän eduskunnan kansaneduatajille:

—–Alkuperäinen viesti—–
Lähettäjä: kalevi kannus [mailto:info@promerit.net]
Lähetetty: 14. maaliskuuta 2011 22:44
Vastaanottaja: ’kimmo.sasi@eduskunta.fi’ + kaikki kansanedustajat
Aiheen saate../..
 
Kysymys:
 
Oletteko hyväksymässä tämän urkintalain?
 
Vastauksia:
 

  • Lähettäjä: Sasi Kimmo
    Lähetetty: 15. maaliskuuta 2011 10:39
    Kyllä kun sitä on korjattu
    Kimmo Sasi
  •   

  • Lähettäjä: Arhinmäki Paavo
    Lähetetty: 14. maaliskuuta 2011 22:19
    Vasemmisto esitti ja äänestytti useista muutoksista lakiin. Hallitusrintama ajoi läpi.
    Paavo Arhinmäki
  •   

  • Lähettäjä: Yrttiaho Jyrki
    Lähetetty: 14. maaliskuuta 2011 22:17
    Kiitos viestistäsi!
    Olemme tehneet käsittelyn aikana muutoksia ja äänestykset ovat edessä. Olen kyllä yli tuhatsivuisesta paketista sitä mieltä, että poliisivaltion luonne vahvistuu.
    T.Jyrki
  • Yrittäjäpeijaiset…

     

    sarilaineSari Laine
     

    Keskusrikospoliisi KRP esittää poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen suulla Vihdin yrittäjä- ja poliisisurmasta Ylen Uutisissa 18.6.2016: ”Tapahtumat alkoivat, kun mies ampui kohti naapurissa asuvaa sukulaistaan tämän traktoriin. Ampujan vaimo oli sisällä kiinteistössä ammuskelun aikana.”
     

    Näissä tragedioissa oleellista olisi pikkuhiljaa alkaa ymmärtää myös hitaissa virkakoneistoissamme, sen virkamiesten, ministereiden, poliitikkojen, oikeuslaitoksen ulosottomiehineen, poliisin edustajien tahoilla, että tämän kaltaisia vakavia traagisia tapahtumia ovat aina edeltäneet pitkäkestoiset tapahtumasarjat, ne ovat alkaneet jo vuosia, vuosikymmeniäkin sitten. Vihdissä ex-yrittäjän ammuskelut olivat pitkän tapahtumaketjun loppupiste.
     

    Näiden velallisten itsemurhiin johtavissa tapahtumissa on toistuvasti sama käsikirjoitus. Kysymyksessä on yksi ja sama Velkatragedia -näytelmä, jota on esitetty jo Mauno Koiviston ajoista 1990-luvulta alkaen ja esitykset sen kuin jatkuvat edelleen. Teatterinäyttämöjen sijaan niitä nähdään oikeassa elämässä ympäri Suomenniemeä. Näitä tosielämän kohtauksia esitetään velallisen elinympäristön lisäksi pankeissa, velkojafirmoissa, verottajalla, perintätoimistoissa, ulosotoissa, poliisissa.
     

    Pääroolissa on Syyllinen, jota edustaa Paha Velallinen ja joka näytelmän pisimmässä versiossa tekee lopuksi itsemurhan, näitä pitkän kaavan esityksiä, reality -sarjana on Suomessa esitetty jo noin 14 500 kertaa. Viimeksi tällaisen näytelmän loppukohtaus nähtiin nyt siis Vihdissä.
     

    Velkatragedia-näytelmän traagiset tapahtumat käynnistyvät, kun yrittäjää velkovien firmojen ja viranomaiskoneiston ihmiset yhdistävät voimansa, heistä tulee yhdessä oivallinen sakinhivutusryhmä. Viranomaiset vaihtelevat sujuvasti velallisesta tietoja keskenään, samoin tekevät muut velkojat.
     

    Yhteissuunnitelmien jälkeen yrittäjän teurastus voi sitten alkaa, jossa yrittäjän firman ja usein myös hänen yksityinen omaisuus lyödään lihoiksi, tämä kyltymätön ja ahnas sakki tarvitsee kaiken, myös ne viimeisetkin siemenperunat. Saalis jaetaan sitten sopuhintaan velkojien kesken.
     

    Näiden sakinhivuttajaryhmien hinnoitellessa itselleen sopiviksi hinnoiksi velallisen omaisuuden ja vakuudet, muodostuu hintataso niin matalaksi, etteivät ne taatusti riitä velallisen velkoja kuittaamaan.
     

    Varsinaiset yrittäjänpeijaiset siis.
     

    Eiväthän nämä sakinhivuttajat täysin sydämettömiäkään ole, ihan hyvän hyvyyttään jättävät toki yrittäjällekin jotakin, hän saa pitää edelleen velkansa.
     

    Sakinhivuttajien, saalistajien toimintamalli on yksinkertaisen nerokas. Yrittäjän omaisuuden hinta dumpataan alimmalle tasolle ja yrittäjälle jäävien velkojen hinta tulla korottamaan pilviin. Tällä konseptilla ex-yrittäjä pysyy lopun elämäänsä velkavankina.
     

    Tämän hivuttajasakin toimien laillisuuden valvonta on yleensä tällä väellä itsellään, viranomaiset kun edustavat jo lähtökohtaisesti yli-ihmisiä, jotka on voitu jättää ilman todellista vastuuta tekemisistään, he ovat kykeneviä itse valvomaan oman toimintansa laatua, määrää ja laillisuutta, päinvastoin kuin normikansalaiset, joiksi yrittäjät luetaan.
     

    Velallinen yrittäjä voi jäädä siis ypöyksin vastassaan nämä sakinhivuttajat ja heitä edustava juristit ja lakimiesosastot. Velallisen yrittäjän on tietysti yksin mahdotonta taistella tällaisia tuulimyllyjä vastaan.
     

    Varoja yrittäjän firmalla ei enää ole käytettävissä, jolloin firman asiat tuntevat omat juristit ja kirjanpitäjät tekevät myös katoamistemput, perävalot vilkkuvat juuri silloin kun heidän työlleen tarve olisi suurin.
     

    Yrittäjällä ei firman velkojen kanssa ole asiaa edes ilmaiseen oikeusaputoimistoon hakemaan juridista tukea. Viimeiset kirjanpidot jäävät varojen puutteessa tekemättä ja siitähän tulee seuraamaan sitten rangaistus, sakinhivuttajasakki kyllä muistaa.
     

    Siinä sitä sitten taas yrittäjän ainoa oikeus eli riski on toteutunut -oikeusvaltiossa kun ollaan.
     

    Firmansa ja työpaikkansa menettämisen jälkeen, tiedossa voi olla taas uusia menetyksiä, kun kotia ei enää ole, lähtee pian puolisokin, perhe hajoaa, tuttavat alkavat karttamaan, psyykkiset ja fyysiset sairaudet iskevät, päihteiden käyttö lisääntyy. Iskee voimakas häpeän ja syyllisyyden tunne, ihminen alkaa pelkäämään. Hyvä, kun entisen elinvoimaisen yrittäjän nykyiset voimat riittävät hädin tuskin edes aamulla sängystä ylösnousemiseen (jos enää on sitä sänkyä).
     

    Siinä sitä sitten olet, mitä parhaimmassa iskussa vaatimassa omia oikeuksiasi, ajamassa omia etujasi, toimittamassa edelleen viranomaisten lähettämiin selvityspyyntöihin vastineita, edustamassa itse firmaasi edelleen jatkuvissa oikeudenkäynneissä ja maksamassa tietysti sinulle jätettyjä velkojasi, joiden summat ovat jo tupla-triploiksi muuttuneet.
     

    Kaiken menettänyt, kun millään ei enää ole mitään väliä, tekee sitten sen viimeisen ja vaarallisimman hyökkäyksensä, joka nyt viimeksi nähtiin Vihdissä.
     

    Kahteen, ex-yrittäjän ja poliisin hengenmenetykseen johtanut ampumakohtaus Vihdissä oli vuosikausien epäinhimillisen kiusaamisen, ulosottohelvetissä eläneen, henkisen väkivallan kohteeksi joutuneen ihmisen päätös puhaltaa peli vihdoin poikki omalta osaltaan. Se viimeinen pisara maljassa.
     

    Vihdin tapauksesta syntyi mediamylläkkä, kun toinen uhreista oli virkakoneistoa edustava poliisi. Virkakoneistomme kärkinimet Sauli Niinistö, Juha Sipilä ja muut ministerit ovat muistaneet suruvalittelunsa osoittaa huolellisen valikoidusti vain omaa virkamiesryhmäänsä edustavan poliisin omaisille.
     

    Kansalaista edustavan velkahelvetissä eläneen ex-yrittäjän, ampujan vaimo ja perhe ei suruunsa presidentin tai ministerien osanottoja saanut, surkoot yksinään.
     

    Ministerimme ja poliitikkomme välttelevät systemaattisesti koskemasta tikullakaan 1990-luvulta alkaneeseen yrittäjien velkaantumisaiheeseen ja siitä seuranneeseen velkaantuneiden itsemurha-aalto-aiheeseen. Näiden 14 500 itsemurhalla itsensä velkahelveteistä vapauttaneiden omaiset, kuten vihtiläisvaimokin ovat saaneet surra yksinään.

    Ei vain armorikkautta, vaan oikeutta!

    Niinistön pakti

     
    Leikekuva Iltalehti 28.1.2013
    Onko tasavallan presidentti Sauli Niinistön ”katumuksen” osoitus yhtä ”aito” kuin hänen palkkioalennuksensa ja johtaako ulkomaiselle medialle annettu tunteenilmaisu myös käytännön toimiin?
     
    Tässä palaute arkistosta:
    —– Alkuperäinen viesti —–
    Lähettäjä: ”Suominen Lea”
    Vastaanottaja: kalevi.kannus
    Lähetetty: 15. tammikuuta 2003 15:20
    Aihe: Ministeri Siimekseltä
     
    Tiedoksenne 29.11.1999 talouspoliittisessa kokouksessa läsnäolleet ministerit:
    Lipponen, Heinonen, Siimes ja Biaudet.
    Toisessa 8.12.1999 talouspoliittisessa kokouksessa läsnäolleeet ministerit: Niinistö, Heinonen, Mönkäre, Hemilä, Siimes ja Tuomioja.
     
    Käsittelyn pohjana oli saatavien myynnistä järjestetyn tarjouskilpailun tulokset, ja 8.12 kokouksessa valiokunta puolsi saatavakannan myyntiä Cargill Inc + Aktiv Hansalle, jonka kanssa kauppa toteutui ja kauppakirja allekirjoitettiin 31.3.2000.
     
    Saatavakannan myynti perustui jo edellisen hallituksen aikana tehtyyn päätökseen ajaa omaisuudenhoitoyhtiön toiminta alas.
     
    Suvi-Anne Siimes
     
    terveisin
    Lea Suominen
    Ministeri Siimeksen erityisavustajien sihteeri
    Valtiovarainministeriö
     
    * * *
     

    OTE kauppakirjasta 31.3.2000

    .
    Myyjät Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oyj
    Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-SSP Oyj
    Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Silta Oyj
    .
    Ostajat Aktiv Hansa Oy
    C & A Finland Oy
    Kaupan kohde
    yhteensä noin 76.000 saatavaa
    yhteensä noin 57.000 vastuussa olevaa
    .
    Myytyjen saatavien pääomat
    yhteensä noin 12 miljardia markkaa
    .
    Kauppahinta
    600 miljoonaa markkaa, joka myöhemmin on alentunut jonkin verran kauppakirjan ehtoihin perustuvien hinnanalennusten vuoksi
     
    Ote kauppaehdoista
    Kohta 4.2.3.2 Lainmuutos
     
    Tämä kohta koskee kaikkia relevantin lainsäädännön mutoksia tai jokaista uutta lakia tai säädöstä (jäljempänä ”Lainmuutos”) tai mitä tahansa Suomen Eduskunnassa alullepantua virallista menettelyä sellaisen lainmuutoksen aikaansaamiseksi mukaan lukien muun muassa ulosottolain uudistaminen ennen vuoden 2008 loppua. Mikäli tällainen Lainmuutos taannehtivasti rajoittaa Ostajien kaupan kohteeseen kuuluvien saamisten tai panttivakuuksien täytäntöönpanoon, perintään, pakkorealisointiin tai pakkotäytäntöönpanoon käytettävissä olevaa aikaa lyhyemmäksi kuin 10 vuodeksi (10) siirtopäivästä lukien, niin silloin Myyjät ovat velvollisia tarkoituksella saattaa Ostajat samaan asemaan kuin he olisivat olleet, mikäli lainmuutosta ei olisi tapahtunut, korvaamaan Ostajille silloin jäljellä olevan kaupan kohteen käyvän arvon Lainmuutoksesta johtuvan alenemisen maksamalla Ostajille rahamäärän, joka vastaa kaupan kohteen arvioitua ja/tai todellista arvon alenemista.
     
    Sellaisen Lainmuutoksen tai alullepannun virallisen menettelyn seurauksena Ostajat voivat milloin tahansa ennen vuoden 2008 loppua antaa Myyjille tiedoksi sitä koskevan ilmoituksen ja Myyjillä on velvollisuus neuvotella Ostajien kanssa sellaisen arvonalennuksen määrästä. Mikäli kyseisestä määrästä ei ole päästy osapuolten kesken kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa ilmoituksen tiedoksiannosta, kummallakin osapuolella on oikeus saattaa asia tämän sopimuksen 19 kohdan mukaisesti lopullisesti ratkaistavaksi.
     
    19 VÄLITYSLAUSEKE
     
    Tätä sopimusta kokevat kaikki riidat ratkaistaan lopullisesti Suomen välimiesmenettelylain (967792) mukaisessa välimiesmenettelyssä. Sekä Ostajat yhteisesti että myyjät yhteisesti valitsevat kumpikin yhden välimiehen ja näin valitut välimiehet valitsevat välimiesoikeuden puheenjohtajan. Mikäli Ostajat tai myyjät eivät ole nimenneet välimiestään kolmen (3) viikon kuluessa välimiesmenettelyn aloittamista koskevan ilmoituksen vastaanottamisesta tai välimiehet eivät ole nimenneet puheenjohtajaa kolmen (3) viikon kuluessa vastaajan välimiehen nimeämisestä nimeää puuttuvan välimiehen tai puheenjohtajan Suomen Keskuskauppakamarin Välityslautakunta. Välimiesmenettelyn paikka on Helsinki ja välimiesmenettelyn kieli englanti.
     

    YRITTÄJÄTASOLTA NÄYTTÖ:

     
    Kun tiedetään ja on tunnustettu vääryys. Mikä mahti estää hyvityksen ja korjauksen?
    Näitä yrittäjätason kertomuksia on näytöiksi asti:
     
    ILKKA KAKKO US: blogissaan

    Näin se menee; vain armorikkautta yrittäjyydelle Suomessa?

    Keskisuuret- ja pienyrittäjät ylläpitävät Suomessa n. 60% työpaikoista (toistaiseksi); mutta mihin henkilökohtaisiin uhrauksiin valtiovalta lainkäytössä yrittäjyyden alistaa?
    Tekstiosa uudelleen päivitetty 19.6.2011 julkaistusta artikkelista…
    Zacharias Sundströmin väitöskirja: Oikeuslaitos suosii tutkitusti valtiota
    Katso Sundströmin haastattelu Studio55:ssä: http://www.katsomo.fi/?progId=99013

    Yrittäjät häviävät automaattisesti juttunsa valtiota vastaan, ihmettelee monessa liemessä keitetty asianajaja Zacharias Sundström. Tuomarin harkintaa rikosasiassa tutkinut Sundström laskee, että yrittäjien voittoprosentti jutuissa valtiota vastaan jää alle viiden. Sundströmin rikos- ja prosessioikeuden alaan kuuluva väitöskirja hyväksyttiin toukokuussa Itä-Suomen yliopistossa.
    Väitöskirjassaan Sundström löysi syyn nykykäytännölle:

    – Kun vastakkain ovat valtion etu ja kansalaisen etu, kansalainen ei välttämättä saa oikeudenmukaista oikeuskäsittelyä. Yhteiskunnassa on vaarallisesti levinnyt sellainen käsitys, että tuomitseminen on satunnaista ja mielivaltaista.

    Sundströmin mukaan demokraattisista rakenteista varsinkin vallan kolmijako-oppi on murenemassa. Oikeusistuinten riippumattomuus on heikentynyt, joten kansalaisten oikeusturva kärsii.

    – Vaikuttaa tutkitusti siltä, että oikeuslaitos suosii valtiota. On todellakin syytä tarkastella, kuinka riippumattomia oikeusistuimet lopulta ovat, Sundström sanoo.

    Editan kustantama väitöskirja esittää niin rankan näkemyksen, että pahimmillaan valtion intressi ohjaa tuomarin harkintaa ohi

    laillisuusperiaatteen. Oikeudessa valtion etu murskaa esimerkiksi yrittäjät helposti alleen.
    Sundströmin väitöskirja lähtee siitä, että esitutkintamenettely itsessään syyllistää. Esitutkinta ei tuota tasapuolista tulosta, vaan siinä harkitaan ja etsitään syyllistäviä tekijöitä.

    – Esitutkinta ei ole osa oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Viranomaisen pyyntö vie lähes aina esitutkintaan, eikä poliisi usein lähde yksityishenkilöiden pyyntöjä tutkimaankaan. Sundström sanoo, ettei esitutkinnassa edes kerätä aineistoa, joka puhuisi epäillyn puolesta. Tätä voi pitää räikeänä epäkohtana: poliisi vaikuttaa valtion juoksupojalta.

    Sundström haluaakin vauhtia esitutkintakäytäntöjen uudistamiseen. Epäillyn asemaa pitäisi parantaa, koska nykyisin syyllisyysolettama värittää esitutkintaprosessia ja vaikuttaa lopulta tuomioonkin.

    – Jos joutuu esitutkintaan, kaverit pitävät sinua automaattisesti syyllisenä. Esitutkintavaiheeseen voi vaikuttaa myös media, eikä sen todellakaan pitäisi olla näin.

    Sundström muistuttaa, että yrityksiltä ja julkishallinnolta vaaditaan entistä avoimempaa toimintaa. Hänen mukaansa paljon puhuttu avoimuus ei aina toteudu alioikeuksien tuomioiden perusteluissa.
    Verottaja ottaa pois mahdollisuudet puolustautua, Sundström väittää.
    Virkamiehen kantaa pidetään automaattisesti oikeana, sillä virkamiehen lausunnolla on lähtökohtaisesti täysi uskottavuus.

    – Pienyrittäjälle taistelu verottajaa vastaan on vaikeaa. Ensin verottaja vie rahat, joten juristin palkkaamiseen ei ole varaa.
    Virkamiehellä ei pitäisi olla omia tarkoitusperiä, mutta omat intressit nousevat pintaan yksin arvovalta- ja urasyistä.

    – Kun verottaja ottaa yhteyttä yrittäjän asiakaskuntaan ja vaatii tietoja rikoslain nojalla, ovat seuraukset selvät: asiakkaat katoavat, vaikka syyllisyyttä ei ole osoitettu.
    Verojutuissa normaali käytäntö on pitkään ollut se, että veronkorotusten jatkoksi juttua käsitellään vielä yleisessä oikeusistuimessa.

    Hallinnollisten sanktioiden päälle kaadetaan siis myös mahdolliset rikostuomiot.

    – Edessä on kuitenkin merkittävä muutos. Kun sama asia on jo kerran käsitelty hallinnollista tietä, yleisen oikeusistuimen ei tulisi ottaa asiaa edes käsittelyyn, Sundström ottaa kantaa kaksoisrangaistusten kieltoon.

    Veroseuraamuksissa kahden rangaistuksen päällekkäisyys on ollut käytäntönä. Korkein oikeus on nyttemmin kahdessa päätöksessään kääntynyt kaksoisrangaistusten kieltoon, Sundström kertoo väitöskirjassa.

    http://msn.kauppalehti.fi/index.jsp?oid=20110678665&ext=msn

    * Uutta ja wanhaa verkkokaupassa <- haku
    * E-kirjat heti luettavaksi <- haku
    * Laman ja Rahan Pelurit -kirjassa ajantasalta aiheesta…
    Kalevi Kannus

    Sananvapaudelle SUURI voitto

     
     Tässä todiste maamme oikeuslaitoksen mädännäisyydestä.
     
    EIT antoi poikkeuksellisen kovaa kritiikkiä suomalaisille tuomioistuimille sen johdosta, että Liisa Mariapori oli tuomittu vankeusrangaistukseen sananvapautensa käyttämisestä. Ihmisoikeustuomioistuin määräsi Suomen valtion korvaamaan Mariaporille aineellisista kärsimyksistä ja henkisistä vahingoista yhteensä lähes 50 000 euroa.

     
    Liisa Mariapori kirjoitti kirjassaan verottajan mielivaltaisista verotuspäätöksistä ja sai tuomion totuuden kirjoittamisesta.
     
    20.07.2010
     
    Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on tuominnut Suomen mittaviin korvauksiin liiasta sananvapauden rajoittamisesta.
    EIT katsoi antamassaan tuomiossa, että suomalaiset tuomioistuimet eivät olleet kyenneet perustelemaan valittajan sananvapauteen puuttumista riittävällä tavalla. Lisäksi oikeudenkäynnit olivat kestäneet aivan liian kauan.
      
    Yhdessä Suomen valtiolle langettamassa tuomiossaan EIT kumosi rovaniemeläisen entisen verotarkastajan, veroasiantuntija Liisa Mariaporin saaman kunnianloukkaustuomion hänen vuonna 1998 julkaistusta Verottaja tappolinjalla -kirjastaan.
     
    EIT antoi poikkeuksellisen kovaa kritiikkiä suomalaisille tuomioistuimille sen johdosta, että Liisa Mariapori oli tuomittu vankeusrangaistukseen sananvapautensa käyttämisestä.
      
    Ihmisoikeustuomioistuin määräsi Suomen valtion korvaamaan Mariaporille aineellisista kärsimyksistä ja henkisistä vahingoista yhteensä lähes 50 000 euroa.
     
    Liisa Mariapori aikoo hakea tuomion purkua oikeudenkäyntiprosesseista. Hän on joutunut maksamaan oikeudenkäyntikuluja ja vahingonkorvauksia yhteensä 60 000 euroa.
    – Nyt ensimmäistä kertaa Suomen oikeuslaitos joutuu purkamaan tuomioni. Minun oikeustajuni mukaan nyt pitäisi tuomita ne verotarkastajat sekä ne oikeuslaitoksen edustajat, jotka ovat tehneet laittomia päätöksiä. Vasta silloin voidaan puhua oikeuslaitoksesta, sanoo Mariapori sanomalehti Lapin kansalle antamassaan haastattelussa.
    13 vuotta kestäneet oikeudenkäyntiprosessit antoivat hänen otsaansa syyllisen leiman.
      
    ”Suomi ei ole oikeusvaltio”
      
    Mariaporin mielestä Suomi ei ole vieläkään täysin oikeusvaltio. Hän onkin jättänyt aihetta käsittelevän väitöskirjansa Vaasan yliopistoon huhtikuussa.
    – Väitöskirjan aihe on ”Pienyrittäjän oikeusturva verotuksessa todellisuudessa”. Päädyin siihen, että oikeusturvaa ei vieläkään ole. Väitöskirjassani myös todistan, että Suomi ei ole vieläkään oikeusvaltio, Mariapori täräyttää.
      
    Aihetta käsitteli sanomalehti Lapin Kansa ensimmäisenä.

    mm. kirjan, josta rapsahti vankeustuomio .. sivulla 164 on selostus:


     

    ja sivu 165