Kaikki kirjoittajan Thomas artikkelit

Valtiokonttorin virkavastuu?

Missä on valtion virkahenkilöiden korvausvastuu virka tehtävissä tehdyissä virheissä.


Toimiiko Suomessa Hyväveli järjestelmä jolla saadaan virkahenkilön korvausvastuu kumottua jättämällä noudattamatta ihmisoikeus lainsäädäntöä vahingokorvauksissa ?

Turun Hovioikeuden päätöksellä minut on vapautettu kaikista syytteistä ja vahingonkorvauksista lainvoimaisella tuomiolla 27.8.2008.

Miksei kukaan kiinnosta ottaa kantaa vahingonkorvaus asiaan ? 36 vuotiaan elämä on tuhottu pitkäksi aikaa valtionvirkahenkilöiden virheiden toimesta. Oma vastuu valtionvirkahenkilöiden tehdyistä virheistä on 186 916,56 Eur + Korot

Pohjustusta asialle. ( NÄINKÖ ASIAT HOIDETAAN OIKEUSAVUSTAJIEN TOIMESTA ?? )

Valtion oikeusavustajat ovat tehneet huomattavan määrän virheitä yksipuolisten tuomioiden purku hakemuksessa korkeimmalle oikeudelle. Korkeimman oikeuden hakemuksesta oli jätetty lainvoimaisuustodistus pois jonka vuoksi korkein oikeus eivät purkaneet yksipuoleisia velkomus tuomioita. Oikeusavustajat olivat jättäneet hakemuksen määrä ajan viimeisenä päivänä Korkeimpaan oikeuteen jonka vuoksi hakemusta ei voitu enää täydentää korkeimmalle oikeudelle.

A oikeusavusta ei ottanut asiaa hoidettavakseen asian laajuuden vuoksi koska hän oli jäämässä eläkkeelle seuraavan vuoden Tammikuussa.

Ketään ei ottanut asiaa hoidettavakseen syyskuun 2008 ja 2009 maaliskuun välisenä aikana.

B oikeusavustaja otti asian hoidettavakseen 23.4.2009 Asianomistajien saatavien perinnän päättäminen. B oikeusavusta jätti korkeimmalle oikeudelle tuomionpurkua koskevan hakemuksen 27.8.2009 eli tuomionpurun määräajan viimeisenä päivänä. Korkein oikeus antoi päätöksen 15.12. 2009 jolla se osittain jätti tutkimatta hakemuksen ja osittain hylkäsi hakemuksen. Hakemuksesta puuttui lainvoimaisuus todistus.

C Oikeusavustaja alkoi hoitaa asiaa uudelleen 9.3.2010. Hän teki uuden tuomionpurkuhakemuksen korkeimpaan oikeuteen. Korkein oikeus hylkäsi hakemuksen koska sitä ei ollut jätetty määrä ajassa. Määrä aika oli umpeutunut.

D oikeusavustajan kanssa asiana oli vapaudenmenetyksestä korvauksen hakeminen. Koska syytteet ja korvausvastuu olivat kumottuja Turun hovioikeuden päätöksellä.
Vapauden menetyksestä maksettavan korvauksen hakemisen määräaika oli umpeutunut.
D oikeusavusta ohjasi minut toiselle oikeusavustajalle joka teki kantelun oikeusministeriölle jonka päätöksellä maksettavaksi minulle vapauden menetyksestä vahingonkorvauksia.

Tein asiasta Asianajajaliiton valvontalautakunnalle kantelun oikeusavustajista. B oikeusavustajan osalta lautakunta totesi ettei sen valvonta voi enään kohdistua häneen sillä B oikeusavustaja oli siirtynyt pois palveluksesta.

C oikeusavustaja olisi saanut huomautuksen ilman menestymismahdollisuutta tekemästään purkuhakemuksesta. Jos C oikeusavustaja olisi vielä toiminut yhtiön palveluksessa.
D oikeusavustajan katsottiin rikkoneen hyvää asianajotapaa luopuessaan kaikkien toimeksiantojen hoitamisesta.

Minä olen tuomion purkamisen varatun määrä ajan umpeen kulumisen vuoksi vastuussa sellaisista velvotteista jotka eivät minun vastuulleni kuulu Turun Hovioikeuden päätöksellä 27.8.2008. Tämän vuoksi minulle on tullut huomattavaa taloudellista vahinkoa.
Taloudellinen vahinko yhteensä 186 916 ,56 eur + korot.

Minä katson että perusteeton velkataakka johtuu oikeusavustajan purkuhakemuksessa tekemistä virheistä jättää lainvoimaisuustodistus liittämättä korkeimalle oikeudelle tehtyyn purkuhakemukseen. Oikeusavustajat ovat laatineet purkuhakemuksen huolimattomasti ja aiheuttanut minulle oikeuden menetyksiä. Purkuhakemusta ei ollut mahdollista täydentää koska purkuhakemus oli jätetty määräajan viimeisenä päivänä korkeimalle oikeudelle.

Oikeusministeriö 15.9.2015 on siirtänyt korvausvaatimuksen käsittelyn Valtionkonttorille.

Lausunto Oikeusaputoimisto:

Lausunnossaan oikeusaputoimisto katsoo että vahingonkorvausvaatimus on vanhentunut ja perusteeton , minkä lisäksi minä en ole myöskään määrällisesti osoitanut aiheutuneen mitään vahinkoa.

Oikeusaputoimisto perustelee myös asiaa sillä että tuomionpurku hakemuksen läpimenomahdollisuudet olivat olemattomat koska lainmukaisia perusteita purulle ei ollut.
Mikäli tuomioiden lainvoimaisuudella olisi ollut merkitystä korkein oikeus olisi pyytänyt täydentämään purkuhakemusta jos purkuperusteita olisi joltain osalta ollut.

Oikeusaputoimisto katsoo että minun vaatimukseni asiassa on sangen erikoisia. Oikeusaputoimisto katsoo ettei hakemuksessa ilmene että syy yhteys väitetyn virheen ja velkojen välillä olisi katkennut , vaan oikeusaputoimiston vastuulle luetaan ilmeisesti edelleen kaikki elinkeinotoiminassa syntyneet velat ja minä en ole arvioinut oman tuottamuksen merkitystä lisävelkaantumisen suhteen.

Valtionkonttori toteaa minun vaatiman vahingonkorvauksen vanhentuneeksi perusteettomaksi.

Oma kanta tälle:

Mielestäni se osoittaa jo jutun hoitamisen välinpitämättömyyttä että juttua ei hoidettu 6 kk aikana olenkaan. Ja mielestäni oikeusavustaja A :n kieltäytyminen jutun hoitamisesta asian laajuuden vuoksi niin osoittaa kanssa välinpitämättömyyttä asiaa kohtaan. Mielestäni Oikeusaputoimistolla täytyy olla jonkinlainen vastuu siitä että juttu makaa 6 kk heillä A oikeusavustajan kieltäytymisen johdosta ja kukaan ei juttua hoida eteen päin sinä aikana. Eikö oikeusaputoimistolla ole velvollisuutta lähettää ilmoitusta minulle etteivät pysty asiaa hoitamaan asian mukaisella tavalla määrä ajan kuluessa. Oikeusaputoimiston olisi mielestäni tarvinnut ohjata minut toiseen oikeusaputoimistoon tai yksityiselle asianajajalle kuka olisi pystynyt hoitamaan jutun asian mukaisella tavalla ja määrä ajan kuluessa.
Jo pelkästään jutun hoitamisen kieltäytyminen ja 6 kk hoitamattomana oikeusaputoimistolla osoittaa jo selvää tahallista valtion virkahenkilön laiminlyöntiä ja välinpitämättömyyttä juttua kohtaan.

Laki vahingonkorvauksesta Virheestä tai laiminlyönnistä:

Vahingosta, jonka työntekijä työssään virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttaa työtoverilleen tai sivulliselle, hän on velvollinen korvaamaan määrän, joka harkitaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon vahingon suuruus, teon laatu, vahingon aiheuttajan asema, vahingon kärsineen tarve sekä muut olosuhteet. Jos työntekijän viaksi jää vain lievä tuottamus, ei vahingonkorvausta ole tuomittava. Laki on sama, jos vahingon aiheuttaa 3 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu itsenäinen yrittäjä
Jos vahinko on aiheutettu tahallisesti, on täysi korvaus tuomittava, jollei erityisistä syistä harkita kohtuulliseksi alentaa korvausta.

Virkamies vastaa virassaan virheellään tai laiminlyönnillään sivulliselle aiheuttamastaan vahingosta tämän luvun 1 §:ssä mainittujen perusteiden mukaisesti. Samoja perusteita on sovellettava virkamiehen virassaan julkisyhteisölle tuottaman vahingon korvaamiseen.

Tässä luvussa tarkoitettu korvausvelvollinen voidaan velvoittaa suorittamaan työnantajalle, mitä tämä on 3 luvun ja 6 luvun 2 §:n mukaan maksanut vahingon kärsineelle, kuitenkin vain tämän luvun 1 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaisesti.

Perustelut: Jokainen Elinkeinoharjoittaja / yrittäjä on aina vastuussa Laiminlyönneistään ja virheistään joko rikos perusteisesti tai vahingonkorvaus vastuussa. Eikä yrittäjä toiminnassa vahingonkorvaus vastuuta sovelleta 3 vuoden määrä ajan umpeutumisella. Laki on laki ja mielestäni se ei anna eri vapauksia vahingonkorvaus asiassa oli se sitten yrittäjä tai valtion virkahenkilö ketä tekee virheen tai laiminlyönnin asioiden hoidossa. Ja yrittäjä on vielä vastuussa ainakin 15-25 vuotta jos riittää.

Kuulostaa varsin hullulta että saa vapauttavan tuomion Hovioikeudelta mutta tuomionpurku asian mahdollisuudet olisivat olleet heikot korkeimmassa oikeudessa. Kuulostaa jo senkin vuoksi hullulta että samat asiat mistä haettu tuomionpurkua korkeimmalta oikeudelta ovat myös käräjäoikeuden päätöksessä yhteisvastuulliset vahingonkorvaus osiossa. Ja samoista yhteisvastuulliset vahingonkorvaus asioista Hovioikeus on minut vapauttanut. Sitten vielä kehdataan vedota että laillisia perusteita ei olisi ollut tuomionpuruille. Vaikka Hovioikeuden vapauttava päätös on aivan selvä siltä osin. Eikö Hovioikeuden päätös ole tarpeeksi laillinen peruste tuomionpuruille ??
Valtionkonttori on suoranaisesti kopioinut alaistensa lausunnon päätöksen perusteeksi. Hieman sanamuotoja muutellen. Valtionkonttori on päätöksessään todennut vaatimuksen vanhentuneeksi ja perusteettomaksi. Perusteluissa on myös että tuomionpurun menestys mahdollisuudet olisivat olleet korkeimmassa oikeudessa heikot.
Millä lailla oikeusaputoimisto ja valtionkonttori pystyy tuomionpurun menestymisen mahdollisuuksista sanomaan että menetys mahdollisuudet olisivat olleet heikot korkeimmassa oikeudessa. Sitä ei pysty ketään arvioimaan mitkä menestymisen mahdollisuudet olisivat olleet jos asia olisi hoidettu niin kuin olisi kuulunut. Käsittääkseni korkeimmalla oikeudella ei olisi ollut muuta mahdollisuutta kuin tehdä tuomionpurku jos asiat olisi hoidettu oikein.

Herätys Valtionkonttori ja päättäjät:
1. Suomessa on laki / perustuslaki joka tiettävästi on yhdenvertainen ja kohtelee kaikkia tasa vertaisesti oikeuden mukaisesti.
2. Suomea koskee myös kansainväliset Ihmisoikeus lainsäädäntö joka kohtelee kaikkia tasa vertaisesti oikeuden mukaisesti.
Mutta Suomessa yllä olevat kohdat 1 ja 2 eivät toteudu millään tavalla tai niitä ei noudateta ainakaan kun on Valtion virkahenkilöistä kyse ja heidän laiminlyönneistä / virheistä.

Missä on minun oikeusturvani vahingonkorvauksissa ja oikeuden menetyksissä valtion virkahenkilöiden tekemien virheiden johdosta. Vai eikö Suomen valtio piittaa ihmisoikeus lainsäädännöstä tässä asiassa ja suojelee vain omia alaisiaan ongelmilta.

Thomas