Kaikki kirjoittajan Toimitus artikkelit

Auehallintoviraston päältöslyhennelmiä

Aihepiireittäin lyhennelmiä aluehallintoviraston tekemistä perintätoimintaa koskevista valvontapäätöksistä.

Aihepiiriä koskeva keskeinen sääntely on esitetty kunkin osion alussa.
Päätöksiä voi tilata diaarinumeron perusteella Etelä-Suomen aluehallintoviraston kirjaamosta. Asiakirja- ja tietopyynnöistä perittävistä maksuista löytyy lisätietoa täältä.

Vinkki: Voit hakea lyhennelmiä laajemmin tästä linkistä https://www.avi.fi/web/avi/paatoslyhennelmia2

Perintäkulujen aiheellisuus

Saatavien perinnästä annetun lain (513/1999, jatkossa perintälaki) 4 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan perinnässä ei saa aiheuttaa velalliselle kohtuuttomia tai tarpeettomia kuluja. Tarpeettomina on pidettävä esimerkiksi sellaisia kuluja, jotka ovat aiheutuneet perintätoimista, jotka on tehty tarkistamatta, onko velallinen jo maksanut saatavan. Joskus velallinen maksaa saatavan myöhässä mutta samoihin aikoihin, kun velkoja lähettää maksumuistutuksen tai perintää suorittava toimeksisaaja lähettää maksuvaatimuksen. Velallisen korvausvelvollisuus perintätoimista riippuu näissä tilanteissa siitä, onko velkoja tai toimeksisaaja ehtinyt ennen maksun saapumista tehdä velallisen kuluvastuun piiriin kuuluvia perintätoimia. Kirjeperinnässä perintätoimet tehdään tyypillisesti perintäkirjeen lähettämistä edeltävänä päivänä.

Tilisiirtona maksettaessa maksuajankohta määräytyy pääsääntöisesti maksupalvelulain (290/2010) säännösten perusteella. Maksu katsotaan tällöin suoritetuksi, kun varat ovat saapuneet maksunsaajan (eli velkojan tai perintäyhtiön) tilipankkiin. Maksajan pankin taas on maksupalvelulain mukaan maksettava sähköisesti tehdyn tilisiirron rahamäärä maksunsaajan pankkiin viimeistään maksutapahtumaa seuraavana työpäivänä. Tilimaksu katsotaan toisin sanoen suoritetuksi viimeistään maksutapahtumaa seuraavan arkipäivän kuluessa, jolloin ainakaan sitä seuraavana päivänä ei enää voida tehdä velallisen korvausvelvollisuuden piiriin kuuluvia perintätoimia.
Velkojan laiminlyönti maksusuorituksen ilmoittamisessa perintäyhtiölle ei myöskään voi koitua velallisen vahingoksi.

============================================
Diaarinumero: ESAVI/7032/05.11.11/2014
Päätös: ei aihetta toimenpiteisiin
Asiasanat: perintäkulujen aiheellisuus, perintätoimenpiteiden tarpeellisuus
Päätöspäivä: 16.6.2015
Velallinen (yksityinen elinkeinonharjoittaja) oli vastaanottanut perintäyhtiöltä maksuvaatimuksen liittyen aiemmin erääntyneeseen laskuun, jonka hän oli maksanut perintäyhtiölle 19.6.2014. Maksuvaatimus oli päivätty 19.6.2014. Aluehallintovirasto katsoi, että perintäyhtiö oli ehtinyt tehdä perintätoimenpiteet ennen maksun saapumista perintäyhtiölle eikä siten ollut perinyt aiheettomia kuluja 19.6.2014 päivätystä maksuvaatimuksesta.
===========================================
Diaarinumero: ESAVI/201/05.11.11/2014
Päätös: ei aihetta toimenpiteisiin
Asiasanat: perintätoimenpiteiden tarpeellisuus, toimeksiantajalle tehty suoritus
Päätöspäivä: 20.2.2015
Perintäyhtiö oli lähettänyt velalliselle (yritys) ensimmäisen maksuvaatimuksen 12.12.2013. Velallinen ei maksanut saatavaa eikä ollut yhteydessä perintäyhtiöön maksuvaatimuksen eräpäivään mennessä, minkä seurauksena perintäyhtiö lähetti velalliselle tratan 28.12.2013. Toimeksiantaja ilmoitti perintäyhtiölle 9.1.2014, että velallinen on maksanut saatavan pääoman suoraan toimeksiantajalle 16.12.2013. Perintäyhtiö kohdisti suorituksen saatavan pääomalle, hyvitti tratasta syntyneet perintäkulut ja poisti tratan asettamisesta aiheutuneen viivemerkinnän luottotietoyhtiön rekisteristä. Velalliselle lähetettiin 10.1.2014 (ensimmäisen maksuvaatimuksen) kuluja ja korkoja koskeva maksuvaatimus, josta velallinen reklamoi puhelimitse 13.1.2014. Perintätoimet keskeytettiin kulusaatavan riitaisuuden vuoksi, mutta velallinen maksoi kulut lopulta 28.1.2014. Tämän jälkeen perintä lopetettiin. Aluehallintovirasto katsoi, ettei perintäyhtiö ollut menetellyt toimeksiantoa hoitaessaan lain tai hyvän perintätavan vastaisesti.
Saatavien perinnästä annetun lain (513/1999, jatkossa perintälaki) 4 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan perinnässä ei saa aiheuttaa velalliselle kohtuuttomia tai tarpeettomia kuluja. Tarpeettomina on pidettävä esimerkiksi sellaisia kuluja, jotka ovat aiheutuneet perintätoimista, jotka on tehty tarkistamatta, onko velallinen jo maksanut saatavan. Joskus velallinen maksaa saatavan myöhässä mutta samoihin aikoihin, kun velkoja lähettää maksumuistutuksen tai perintää suorittava toimeksisaaja lähettää maksuvaatimuksen. Velallisen korvausvelvollisuus perintätoimista riippuu näissä tilanteissa siitä, onko velkoja tai toimeksisaaja ehtinyt ennen maksun saapumista tehdä velallisen kuluvastuun piiriin kuuluvia perintätoimia. Kirjeperinnässä perintätoimet tehdään tyypillisesti perintäkirjeen lähettämistä edeltävänä päivänä.

../..

Pitää muistaa mitä jytkyt muuttivat…

PERUSSUOMALAISET SIIRTÄISIVÄT YLEN ulkomaisten sijoittajien ja mainosrahoittajien hallintaan…

Ehdotukselle on kannatusta kantasuomalaisten – RAJAT KIINNI -tahtovien taholla… Miten tämä yhtälö toimisi?

Siis SOTE – YLE samaan ulkomaisten liiketoimien sumppuunko? Vähäjärkisiähän te olette. Miten kansallisia arvoja vaalittaisiin? Vertailuksi: maahanmuuttajien osuudelta olette vaatimassa RAJAT KIINNI -ratkaisuja, mutta mielentilan muokkaamiseen hamuatte ”apua” ulkomaisten valtapiirien taholta. Mainosrahoitteisesta (kansallisestakin) informaatiosta maksamme enemmän kuin nyt yleverona … ilmaisia ”lounaita” ei ole.

Perussuomalaisten ”ideologian” arvot on nähty; mm. ihmisvihan sitominen yhteiskuntapolitiikkaan on mielestäni vaarallista: Viha kasvattaa Väkivaltaa.

Ehdotetun kaltaisessa yhteiskuntajärjestelmässä kansalaisten mielentilaa johdatellaan käytännössä, twiittaamalla.

Neuvoksi: ”Velkalan” käräjäoikeudelle

JOS KUKA saa haasteen käräjäoikeudesta, eikä tiedä mitä siihen vastata.
Kopioikaa tämä teksti koneelle ja muokatkaa haastetta vastaavaksi.

VELKALAN KÄRÄJÄOIKEUS 30.5.2018
PL 0001
00000 VELKALA
Asia E 18/xxxxx
Kantaja: Lindorff Oy
Joukahaisenkatu 6
20520 TURKU

Vastaaja: Viivi Velallinen
Köyhäinkatu 5
55555 Köyhälä
puh: 000 000 000
viivi.velallinen@xxxxx.fi

VASTAUS JA VASTINE

Viivi Velallinen kiistää kanteen ja vastustaa sitä ja pyytää kunnioittaen ensisijaisesti hylkäämään kanteen seuraavin perustein.

1. Pääoman, korkojen ja kulujen välinen matemaattinen suhde on vaatimuksena kohtuuton, kun vertaa pääomien yhteissummaa vaadittuihin, väitettyihin kuluihin ja korkoihin nähden. Terveydellisistä vaikeuksista kärsivältä, velkavaikeuksiin ajetulta ihmiseltä on kohtuutonta vaatia 108,44 euron VELASTA 578,84 kuluja ja korkoja.
Väitetyissä veloissa korkojen laskennan aikaväleistä ei ole selvitystä, mistä alkaen ja mihin asti korot on laskettu. Vaadimme kanteen hylkäämistä vanhentuneina, koska selvitystä korkojen laskennasta alkupäivämääristä ei ole esitetty tai toissijaisesti jokaisesta korkovaatimuksesta erikseen selvitys kantajalta, miten ja miltä ajalta korkolaskelma on tehty?

2. Väitettyjen saatavien 1-3 perusteeksi kerrotaan luetteloilmoitus eli ilman alkuperäistä laskua esitetään pääoma, jolle ei ole todistetta.
Vaadimme kantajaa esittämään kaupan asiakirjat, jolla Firma Oy on myynyt ”saatavan” Lindorff Invest Oy:lle ja edelleen siirtoasiakirjan, jolla väitetty, ilman laskua oleva, saatava on siirretty Lindorff Oy:lle.

3. Väitettyjen saatavien 5-6 osalta vaadimme alkuperäisen laskun esittämistä, sekä siirtoasiakirjat Magazines Oy ja Balacon Assets Oy:n välisen kauppakirjan esittämistä sekä selvitystä viimeksi mainitun muuttumisesta Lindorff Oy:ksi.

4. Väitetystä saatavasta vaadimme 8-10 alkuperäisen laskun sekä siirtoasiakirja xxxxx Sanomilta Lindorff Oy:lle

5. Väitetyt saatavat 12 ja 14 vaadimme kantajaa esittämään alkuperäisen tilausasiakirjan ja laskun sekä kaupan asiakirja Velkoja Oy:ltä Lindorff Invest Oy:lle ja edelleen viime mainitulta Lindorff Oy:lle

6. Väitetyt saatavat 16-18 vaadimme kantajaa esittämään tilausasiakirjan, laskun sekä selvityksen kauppa ja siirtoasiakirjoineen, miten ”saatava” on siirtynyt kantajan haltuun

7. Väitetyt saatavat 20-22 sama kuin edellä

8. Jokaisesta maksuvaatimuksesta ja maksumuistutuksesta yms muista väitetyistä vanhentumisen katkaisuista asiakirja, joka todistaa väitetyn katkaisun

Köyhälässä 30.5.2018
Viivi Velallinen

Suomalaisen oikeudenkäynnin kymmenen perusasiaa

Kalevi Kannus: Aluksi kysyn. Onko tämä käräjätuomari Jussi Nilssonin näkemys lehtileikkeessä vuodelta 2002 väärä?

Käräjätuomari Petra Spring kirjoittaa:

Käräjätuomari törmää joskus kummallisiin käsityksiin oikeudenkäynteihin liittyen. Monelle suomalaiselle oikeusjärjestelmä on tullut tutuksi enimmäkseen amerikkalaisten tv-sarjojen kautta. Suomalainen järjestelmä ei tarjoa aivan yhtä paljon teatteria ja viihdettä, vaan tavoitteena on tarjota mahdollisimman oikeudenmukainen ja tehokas foorumi tuomioistuimen ratkaistavaksi tuotujen asioiden käsittelylle.

Kesäisin julkaistaan monenlaisia listoja: suosituimmat uimarannat, ihanimmat kesäherkut, parhaat festaripoiminnat. Ennen lomallelähtöäni ajattelin laatia toisenlaisen listan suomalaisen oikeudenkäynnin perusasioista.

Varoituksena: listasta tuli tylsempi kuin olin etukäteen suunnitellut. Ehkä se kertoo jotakin olennaista meidän ja angloamerikkalaisen oikeudenkäynnin erosta.

1. Suomessa ei ole valamiehistöä

Suurin osa oikeudenkäynneistä käräjäoikeudessa istutaan yhden tuomarin kokoonpanossa. Toinen henkilö tuomarin pöydän takana on pöytäkirjaa pitävä käräjäsihteeri tai lainoppinut tuomioistuinharjoittelija eli käräjänotaari.

Vakavimmissa rikosasioissa käräjäoikeuden kokoonpanoon joko kuuluu ammattituomarin lisäksi kaksi lautamieheksi kutsuttua maallikkotuomaria tai kokoonpano koostuu kolmesta ammattituomarista.
Myös laajojen riita-asioiden kokoonpanossa voi tarvittaessa ja asianosaisen pyytäessä olla kolme ammattituomaria.

Suomessa ei ole valamiehistöä, joka arvioisi pelkän syyllisyyskysymyksen kuten angloamerikkalaisessa järjestelmässä. Tosin juryn käyttö on Yhdysvalloissakin hyvin harvinaista.
Meillä lautamiehet arvioivat tuomarin kanssa tasavertaisina sekä syyllisyyskysymyksen että rangaistuksen mittaamisen, ja jos lopputuloksesta äänestetään, lautamiehillä on kullakin yksi ääni kuten tuomarillakin.

Kaksi samaa mieltä olevaa lautamiestä voi siis äänestää kumoon ammattituomarin. Puhetta johtaa oikeudenkäynnissä aina ammattituomari tai tuomioistuinharjoittelua tekevä käräjänotaari.
Hovioikeuden normaaliin kokoonpanoon kuuluu kolme ammattituomaria ja osassa asioita lisäksi lainoppinut hovioikeuden esittelijä.

2. Rikosoikeudenkäynnit maksuttomia

Syyttäjän ajamat syyteasiat eli rikosoikeudenkäynnit käräjäoikeudessa ovat maksuttomia.
Tuomittu vastaaja voi kuitenkin joutua maksamaan rikoksen uhrin eli asianomistajan avustajan palkkion sekä syyttäjän ja asianomistajan kutsumien todistajien todistelupalkkiot.
Mikäli vastaajan tulot alittavat tietyn tason, puolustajan palkkio ja vastaajan omien todistajien kulut maksetaan valtion varoista.

Lähestymiskieltoasioissa, riita-asioissa ja hakemusasioissa peritään hakijalta tai kantajalta oikeudenkäyntimaksu, jollei heillä ole tietyn tason alittavien tulojen johdosta oikeutta oikeusapuun valtion varoista.

3. Suurin osa pieniä velkomusasioita

Suurin osa käräjäoikeudessa käsiteltävistä asioista on summaarisia riita-asioita eli pieniä velkomusasioita, joissa kysymys ei ole niinkään maksuhaluttomuudesta kuin maksukyvyttömyydestä.
Mikäli haasteen saanut velallinen ei vastusta vaadittua suoritusta, velkojan vaatima maksu vahvistetaan ns. yksipuolisella tuomiolla, ja siitä tulee ulosmittauskelpoinen. Suullista istuntoa ei silloin pidetä.
Osa pienistä velkomusasioista kuitenkin riitaantuu, kun vastaaja vastustaa maksuvelvollisuuden vahvistamista esimerkiksi siksi, ettei ostettu palvelu tai tavara ole vastannut sitä, mitä on sovittu.
Tällöin asiaa aletaan valmistella kuten laajaa riita-asiaa ja se ratkaistaan normaalin oikeudenkäynnin jälkeen tuomiolla.

4. Ei tiukkoja sääntöjä vastalauseineen

Riita-asioissa ja laajoissa rikosasioissa järjestetään kirjallisen valmistelun jälkeen valmisteluistunto, jossa ei vielä vastaanoteta näyttöä vaan valmistellaan asiaa pääkäsittelyä varten.
Pääkäsittelyssä esitetään vaatimukset ja vastaukset perusteluineen, käydään läpi kirjalliset todisteet, kuullaan asianosaisia ja todistajia sekä mahdollisia asiantuntijoita, ja annetaan lopuksi oikeudelle loppulausunnoksi kutsuttu perusteltu näkemys siitä, miten asia pitäisi ratkaista.

Todistajien kuulustelemisessa ei ole angloamerikkalaisesta oikeudenkäynnistä tuttuja tiukkoja sääntöjä vastalauseineen.

Todistajaa on kuitenkin kohdeltava asiallisesti eikä pääkuulustelussa saa käyttää johdattelevia kysymyksiä. Tuomari puuttuu tarvittaessa kuulustelun kulkuun.

5. Tuomioneuvottelut salaisia

Pääkäsittelyä seuraa tuomioharkinta. Jos kokoonpanossa on useampi kuin yksi tuomari, tuomioharkintaa tehdään tuomioneuvotteluissa.

Tuomioneuvottelut ovat aina salaisia. Yksinkertaisemmissa rikosasioissa tuomio julistetaan usein tuomioharkinnan jälkeen samana päivänä kun pääkäsittely on pidetty.
Monimutkaisemmissa asioissa tuomioharkinta kestää kauemmin, ja tuomio annetaan niin sanottuna kansliatuomiona.

Tämä tarkoittaa, että osapuolille ilmoitetaan etukäteen se ajankohta, jolloin tuomio on valmis ja saatavissa käräjäoikeuden kansliasta.

Tuomion antamisajankohta on tärkeä, sillä siitä rupeaa kulumaan muutoksenhaun määräaika. Jutun asianosainen voi pyytää, että tuomio lähetetään hänelle sähköpostilla tai kirjeitse.

6. Kirjallisessa menettelyssä ei istuntoa

Rikosasioita voidaan käsitellä myös kirjallisessa menettelyssä, jolloin asiassa ei järjestetä lainkaan istuntoa. Syyte ei tällöin koske vakavia rikoksia, eikä rikoksen johdosta voida tuomita ankarampaa rangaistusta kuin yhdeksän kuukautta vankeutta.

Vastaajan täytyy tunnustaa teko ja suostua asian käsittelyyn kirjallisesti. Alaikäisiin kohdistuvia syytteitä ei voi käsitellä kirjallisessa menettelyssä. Myös kirjallisessa menettelyssä tuomio annetaan asianosaisille etukäteen ilmoitettuna päivänä.

Suomen rikosoikeusjärjestelmässä on vuodesta 2015 lähtien ollut käytössä myös angloamerikkalaisesta oikeudesta tuttu syytteen tunnustamisoikeudenkäynti (”plea bargain”).

Siinä syyttäjä ja vastaaja ovat sopineet tietynlaisesta tuomiosta ja esittävät sitä oikeuden hyväksyttäväksi. Tunnustamisoikeudenkäyntien käyttö on Suomessa jäänyt vähäiseksi.

7. Riitaiset lapsen huoltoa käsittelevät asiat oikeuteen

Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevat asiat kuuluvat hakemusasioihin.
Mikäli ne riitaantuvat, ne käsitellään samanlaisessa oikeudenkäynnissä kuin riita-asiat. Riidattomat lapsiasiat käsitellään kaupunkien ja kuntien lastenvalvojien vastaanotolla, eikä niiden takia tarvitse tulla oikeuteen.

Suuri osa riitaisistakin lapsiasioista ratkeaa käräjäoikeudessa tuomioistuinsovittelussa, jossa tuomaria avustaa kokenut sosiaalityöntekijä tai lapsipsykologi.

8. Suulliset istunnot pääosin julkisia

Oikeudenkäyntien suulliset istunnot ovat pääosin julkisia. Kuka tahansa voi tulla seuraamaan oikeudenkäyntiä ilman ennakkoilmoittautumista, eikä yleisöltä kysytä henkilöllisyyttä tai syytä paikallaoloon. Sisäänpääsy on ilmainen.

Mikäli oikeudenkäynnissä käsitellään muun muassa yksityistä henkilöä koskevia arkaluontoisia tietoja tai yritysten liikesalaisuuksia, istunnot voidaan julistaa salaisiksi.
Salaiseksi julistaminen on kuitenkin muissa kuin seksuaalirikoksia koskevissa oikeudenkäynneissä poikkeuksellista.

9. Asiakirjat pääosin julkisia

Myös oikeudenkäyntiasiakirjat ovat pääosin julkisia. Kuka tahansa voi saada niistä kopion pientä maksua vastaan.

Silloinkin kun oikeudenkäynti ja asiakirjat ovat pääosin määrätty salaiseksi, rikosasian vastaajan nimi, syytteessä olevien tekojen rikosnimikkeet, syyksilukeminen ja sen johdosta määrätty rangaistus ovat aina julkisia.

10. Tuomarit eivät käytä viittaa tai peruukkia

Tuomarit eivät Suomessa käytä viittaa tai peruukkia.
Tuomarin tunnistaa siitä, että hän istuu salin etuosassa korokkeella olevan pöydän takana yrittäen näyttää samaan aikaan asiantuntevalta ja rennolta. Joskus se onnistuu.

Oikeuskuluihin syytä puuttua lakiteitse?

Oikeusministeriö selvittää, onko kasvaneisiin riita-asioiden oikeudenkäyntikuluihin syytä puuttua lakiteitse. Asiasta kertoo Uutissuomalaisen haastattelussa oikeusministeri Antti Häkkänen (kok).

Muutosta oikeudenkäymiskaareen on vaatinut muun muassa Suomen tuomariliitto sekä useat muut asiantuntijat. Kuluja on kasvattanut erityisesti käytäntö, että hävinnyt osapuoli määrätään pääsääntöisesti maksamaan myös toisen osapuolen kulut. Asiantuntijat ovat vaatineet, että kuluriskiä osapuolten välillä tulisi tasata.

– Tarkoitus on syyskauden aikana ratkaista, tehdäänkö asiassa lainsäädännöllisiä toimenpiteitä vai riittääkö esimerkiksi jonkinlainen ohjeistus, Antti Häkkänen kertoo.

Hän sanoo haastattelussa myös ottavansa vakavasti oikeusalan ammattilaisten viestin, että tuomioistuinten päätökset annettaisiin jatkossa vain ammattituomarien ratkaistavaksi. Tämä merkitsisi luopumista käräjäoikeuksien maallikkotuomareista eli lautamiehistä.

Oikeusministeriössä on käynnissä hanke, jossa pohditaan lautamiesjärjestelmän tulevaisuutta.

Tietoa ulosotossa oleville

Hilkka Laikko:
 
TÄSSÄ TIETOA TEILLE KONKURSSISSA OLEVILLE JA ALIHINTAISEN PAKKOHUUTOKAUPAN TAKIA KÄRSIVILLE.
TEILLÄ ON OIKEUS VALITTAA ASIANOSAISENA.
 
5. Ulosottokaaren 11 luvun 1 §:n mukaan täytäntöönpanotoimesta tai ulosottomiehen päätöksestä saa valittaa se, jonka oikeutta toimi tai päätös koskee.
 
6. Velallisella on yleensä oikeus valittaa omaisuuteensa kohdistuvasta ulosottomiehen päätöksestä. Konkurssilain 3 luvun 1 §:n mukaan velallinen kuitenkin menettää konkurssin alettua oikeuden määrätä konkurssipesään kuuluvasta omaisuudestaan. Tällaista omaisuutta koskevassa ulosottovalitusasiassa omistajalle kuuluvaa puhevaltaa käyttää konkurssipesä, eikä konkurssivelallisella ole yksin omistusoikeutensa perusteella valitusoikeutta. Ulosottovalituksen tekemiseen ei myöskään voida soveltaa konkurssilain 3 luvun 3 §:n 2 momentin säännöstä, jonka mukaan velallisella on oikeus konkurssin alettua nostaa kanne konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta, jos konkurssipesä on siitä kieltäytynyt.
 
7. Ulosottokaaren 11 luvun 1 §:n 1 momentissa valitusoikeutta ei kuitenkaan ole rajoitettu koskemaan vain ulosmitatun omaisuuden omistajaa tai muita ulosottoasian asianosaisia. Säännöksen mukaan valitusoikeus on yleisesti niillä, joiden oikeutta päätös koskee. Oikeuskäytännön mukaan valitusoikeus määräytyy sen mukaan, onko valituksen kohteena olevalla toimella tai päätöksellä välitön haitallinen vaikutus muutoksenhakijan omiin oikeuksiin (KKO 2004:93, kohta 10 ja KKO 2006:30, kohta 5).
 
8. Oikeuskäytännössä on muun muassa katsottu, että ulosottovelallisella voi joissakin tilanteissa olla muutoksenhakuoikeus, vaikka ulosotto koskee sivulliselle kuuluvaa omaisuutta. Korkein oikeus on ennakkoratkaisussaan KKO 2004:93 (kohta 14) katsonut, että velallisen tuli valituksessaan saattaa todennäköiseksi, että ulosmittauksesta aiheutui hänelle itselleen sellaisia haitallisia seuraamuksia, joita hän ei muilla toimilla pystynyt torjumaan tai vähentämään. Muutoksenhakusäännöksen väljän sanamuodon tarkoituksena voitiin katsoa olevan sen, että näin sellaisella henkilöllä, jonka oikeuksiin ulosottoasiassa ennalta arvaamattomalla tavalla välittömästi puututaan, on mahdollista saada oikeussuojaa. Kynnystä ulosottovelallisenkaan valitusoikeudelle ei siten ollut syytä asettaa kovin korkealle.
 
9. Korkein oikeus katsoo, että näitä oikeuskäytännössä omaksuttuja arviointiperusteita voidaan soveltaa myös silloin, kun kysymys on konkurssivelallisen oikeudesta valittaa ulosottomiehen päätöksestä, joka koskee konkurssipesään kuuluvan omaisuuden myyntiä. Valitus on siten tutkittava, jos velallinen saattaa todennäköiseksi, että ulosottomiehen päätöksestä aiheutuu hänelle itselleen välittömiä ja haitallisia seurauksia, joita hän ei pysty torjumaan muilla toimilla. Korkein oikeus toteaa, että ulosottomiehen päätös hyväksyä väitetysti alihintainen tarjous voi suoraan vaikuttaa siihen, minkälaiseksi henkilökohtaiseen konkurssiin asetetun velallisen taloudellinen asema muodostuu konkurssin päättymisen jälkeen. Konkurssilain 1 luvun 6 §:n mukaan velallinen ei nimittäin vapaudu vastaamasta niistä konkurssisaatavista, joille ei konkurssissa kerry täyttä suoritusta.
 
Korkeimman oikeuden arviointi tässä tapauksessa
 
10. A:n ulosottovalitus on perustunut väitteeseen, että hänen kiinteistönsä oli myyty ulosottomenettelyssä huomattavaan alihintaan, mistä aiheutuu hänelle merkittävää taloudellista vahinkoa. Koska ulosottomiehen hyväksymä tarjous ei kattanut kaikkia hänen velkojaan, A:n maksettavaksi jää konkurssimenettelyn päättymisen jälkeen vielä huomattava määrä velkaa.
 
11. Korkein oikeus katsoo A:n saattaneen esittämillään perusteilla todennäköiseksi, että ulosottomiehen 19.8.2014 tekemästä päätöksestä voi aiheutua hänelle itselleen välittömiä haitallisia seurauksia, koska hän jää konkurssissa suorittamatta jäävistä saatavista henkilökohtaiseen velkavastuuseen. A:lla on siksi oikeus valittaa ulosottomiehen myyntipäätöksestä, vaikka hän on konkurssin alkamisen myötä menettänyt oikeuden määrätä kiinteistöstä.
 
12. Hovioikeus on ulosottokaaren 5 luvun 2 §:n 2 momenttiin viitaten katsonut, että A:lla ei ollut oikeudellista tarvetta valittaa ulosottomiehen myyntipäätöksestä. Mainitun säännöksen mukaan kiinteistön myynti, jossa on käytetty ulosottokaaren mukaan sallittua myyntitapaa, voidaan kumota myyntitavan valinnan perusteella vain, jos saatetaan todennäköiseksi, että muulla myyntitavalla olisi saatu huomattavasti korkeampi kauppahinta. Korkein oikeus toteaa, että mainittu säännös koskee muutoksenhaun menestymisen edellytyksiä eikä se sinänsä rajoita valitusoikeutta silloinkaan, kun valitus koskee myyntitavan valintaa. Korkein oikeus katsoo, ettei A:n ulosottovalitusta voida tällä perusteella jättää tutkimatta.
 
13. A:n ulosottovalitus olisi siten pitänyt tutkia. Oikeusastejärjestyksen vuoksi asian käsittely on syytä palauttaa käräjäoikeuteen.

FINLAND In the Eye of the Storm

Finnish author Erkki Hautamäki is also a councillor of education and a reservist in the Finnish army, holding the rank of Major. Hautamäki has completed a lengthy process and fulfilled a historical task in his book “Finland in the Eye of the Storm”, which Marshall Mannerheim and his trusted aid Vilho Tahvanainen left for future generations. Driven by a need to bring out the historical truth ERKKI HAUTAMÄKI
 
FINLAND In the Eye of the Storm
 

Based on the secret documents of Field Marshall C.G.E. Mannerheim from 1932 to 1949.
 


Part 1
 

1932-1940
 

This book is dedicated to Vilho Tahvanainen, an unrelenting patriot and aid to Field Marshall C.G.E. Mannerheim.
 

Prologue
 

The Second World War (in Europe) ended in the spring of 1945. Nations were awakening from a nightmare of which the toll of material destruction and human casualties could not yet even be evaluated. Germany, the core of Europe was a smouldering heap of rubble. National Socialism had been crushed, good had triumphed over evil and peace had finally arrived.
 

The defeated were forced to surrender without compromise. The word of the victor was now law and their interpretation for causes of the war and of those guilty would remain as the only truth for future reference. In the same instance one’s own slate was wiped clean of any guilt or wrongdoing. The full weight of guilt for the insane evil and war crimes that took place was placed solely on the shoulders of the defeated even though all parties involved have later been proven guilty of atrocities to varying degrees.
 

Justice of the victor was dished out at the Nurnberg trials. Not in the sense that the accusations were wrong or falsified but in the sense that the accused were not given the chance to defend themselves against false and weak accusations. The same holds true for allied actions during the war.
 

Some of the war crimes committed by the allies were e.g. the mass murder of Polish officers by the Russians in Katyn in the spring of 1940, the horrifying terror bombings of Hamburg and Dresden by England and America in February of 1945 and the cruelty towards German POW’s by the Americans and Russians. The bombing of Hiroshima and Nagasaki in September of 1945 remains one of the worst acts of genocide to date.
 

With time and a change in the political climate, restrictions were removed and researchers were granted access to previously inaccessible files giving us yet again a different viewpoint of true accounts. It then came to light that the truth of the victor had on many accounts been established by forgery, hiding documents, suppressing evidence and even lies.
 

For over half a century we have knowingly been brainwashed into linking all the evil in the world to Hitler and the German people. The holocaust, which is continuously in the press, literature, the theatre, film, music, the radio and television has coloured our judgement as to the actual causes of the Second World War and those guilty.
 

It is clear that Hitler and the Nazi leaders of the Third Reich were guilty of terrible crimes against humanity. However, this book will not tackle these matters, as they are well known and documented. On the other hand, one cannot deny war crimes committed by the allies and especially Russia under the leadership of Stalin.
 

Larger nations displayed a ruthless disdain towards smaller nations and their right to remain neutral. In its entirety are revealed the secret agreements, political intrigue, deception and an inconceivable chain of events that led to the beginning of the Second World War and finally its end.
 

Even Finland, a small northern republic and democracy was unwittingly drawn to this war frenzy of the lager nations. Finland was however fortunate in those years of turmoil to have as its military and political leader a figure of great foresight and determination in the form of field Marshall Mannerheim. He had a broad experience spanning many years in international politics and a network of contacts on to which Finland was able to build the military and political alliances that saved the country.
 

During the Winter War, having received details of a secret agreement between the Western Powers and the Soviet Union to destroy Germany, Mannerheim, along with Finland’s political leaders made crucial decisions that saved the nation and possibly all the Nordic countries from becoming one large battleground.
 

From 1932 onwards, Mannerheim kept original documents consisting of , for example, secret reports, letters, personal notes, into a file code named ”S-32”. Political reasons stopped Mannerheim from using this file as evidence after the war.
 

I have used secret documents, which victor nations have suppressed for 50 years, in Marshall C.G.E. Mannerheim’s file ”S-32” as the basis of my research. This material can finally shed some light on the historical truth that was not published along with Mannerheim’s memoirs.
 

I have strived to merge the dramatic content in file S-32 with other source material and to display it in chronological order to give a clear account of political and military development in Europe. We can thus follow a logical chain of historical events, which lead us on from the First World War.
 

We will come to realise – as the Marshall used to say- that matters which were put forward to him were often so complex, unclear and even unbelievable that he had to pause to get a sense of what was actually meant. The same patience is asked of the reader.
 

With this book I hope to prove, particularly to my Finnish countrymen along with readers from other countries that our wartime leaders were not guilty of the crimes they were blamed for or the wars Finland was dragged into between 1939-1945. Conflict was inevitable in order for us to remain independent. The crimes for which our leaders were accused and tried for were a direct result of demands from the victor nations, especially the Soviet Union.
 

This now published volume I deals with the time period 1932-1940 up to “ the war of continuation”. My purpose is to deal with “the war of continuation” in volume II and the peace process that followed (1941-1948).
 

Erkki Hautamäki
 

Following are two evaluations by Swedish Military Journals.
 

Was the non-aggression pact between the Soviet Union and Germany on 23.8.1939 just a tactical ploy to win time? Was allied aid to Finland in 1939-40 just a ruse to invade Norway and Sweden whilst giving the Soviet Union an opportunity to invade Finland and the Baltic States, creating a northern front against Germany? Erkki Hautamäki, who holds the rank of Major in the Finnish army, has at his disposal the secret files of Vilho Tahvanainen, an undercover courier and trusted aid to Marshall Mannerheim. The Tahvanainen files consist of copies of Mannerheim’s secret (S-32) files covering the years 1932-50 duplicated with the authority of the Marshall himself. The author of this book has had a unique opportunity to compare and contrast documents and files from different countries and get an idea of the behind the scenes politics of the larger nations during WW2.
 

Pennan
 

ach Svärdet, Tidskrift för svenskt militärhistorikt Bibliotek, N:10 B 2004
Now a clearly new and previously unknown part of history is uncovered which will affect all of the Nordic countries. The Finnish, in the wars they were forced to participate in, committed no crimes and were in no way to blame for the beginning of the conflict. The author has given us an engrossing and somewhat frightening account of the political scheming and double dealing of the major world powers.
 

Kenneth Awebro, Norbottens Kuriren 7.6.2004

UUTISTOIMISTO: Trumpin kampanjaväkeä epäillään?

Asialla Trumpin vävyn Jared Kushnerin (kuva) johtama digitaalisen vaalikampanjoinnin osasto
 
Eräs lähteistä sanoo tutkijoiden epäilevän, etteivät venäläiset olisi osanneet kohdentaa hyökkäystään niin taitavasti ilman apua Yhdysvalloista.
 
Yhdysvalloissa senaatin ja edustajainhuoneen tiedustelukomiteat sekä oikeusministeriö tutkivat, auttoiko presidentti Donald Trumpin vaalikampanjaväki venäläisiä kohdentamaan valeuutishyökkäyksiä, joita tehtiin Trumpin vastaehdokasta Hillary Clintonia vastaan presidentinvaalikampanjan aikana. Asiasta kertoi keskiviikkona uutistoimisto McClatchy DC nimettömiin lähteisiin nojaten.
&nbnsp;
Yhdysvaltojen mukaan Venäjä teki vaalipäivänä laajan kyberiskun, jossa Clintonille haitallisia valeuutisia lähetettiin sosiaalisessa mediassa automatisoidusti miljoonille äänestäjille.
Venäjä-tutkintaa tekevät epäilevät, että valeuutishyökkäys kohdennettiin taitavasti vaalituloksen kannalta keskeisiin osavaltioihin tai jopa keskeisiin vaalipiireihin.
 
Lähteiden mukaan tutkinnoissa pyritään selvittämään, auttoiko Trumpin vävyn Jared Kushnerin johtama digitaalisen vaalikampanjoinnin osasto venäläisiä löytämään alueet, joilla valeuutishyökkäys uppoaisi mahdollisimman hedelmälliseen maaperään ja vaikuttaisi vaalitulokseen mahdollisimman paljon.
 
Eräs lähteistä sanoo tutkijoiden epäilevän, etteivät venäläiset olisi osanneet kohdentaa hyökkäystään niin taitavasti ilman apua Yhdysvalloista.
 
Lisäksi Venäjä-tutkijoita kiinnostaa, oliko Trumpin kampanjaväki millään tavalla osallinen demokraateilta hakkeroimalla saatujen sähköpostien julkistamiseen.

Velan vanhentumisesta

Tietoa velanvanhentumisesta.


 
Tärkeää on erottaa toisistaan kaksi eri asiaa tarkoittavaa velan vanhentumistermiä,jotka on yleinen vanhentuminen ja lopullinen vanhentuminen.
 
Yleinen vanhentuminen kolmessa vuodessa ,ellei velkoja ole laskuttanut saatavasta tuona aikana.Sama pätee myös silloin mikäli laskusta ei ole huomautettu tai sen osalta ei ole tehty mitään perintätoimia viimeisen kolmen vuoden aikana.Yleinen vanhentumisaika pitenee viiteen vuoteen,mikäli haettu ulosottoperuste.
 
Velan lopullinen vanhentuminen tarkoitetaan sitä että jokainen velka vanhenee tietyn määräajan kuluessa erääntymisestä,vaikka sitä olis peritty säännöllisesti niin,ettei kolmen vuoden aikaraja ole ylittynyt.
 
Erilaisilla veloilla on eripituinen lopullisen vanhentumisen määräajat.Mikäli velkoja on yksityishenkilö eikä velalle ole haettu ulosottoperustetta on vanhentumisaika 25 vuotta laskun eräpäivästä .Mikäli .velkojana yksityishenkilö on hakenut saatavalleen ulosottoperusteen,on vanhentumisaika 20 vuotta tuomion antamispäivästä.
 
Mikäli velkoja on yritys tai yhteisö on velan lopullinen vanhentumisaika ilman ulosottoperustetta 20 vuotta ja ulosottoperusteen kanssa 15 vuotta.
 
Toisaalta pitää olla osoittaa että velallinen on saanut maksumuistutuksen.
 
Velallinen voi itsekkin katkaista yleisen vanhentumisajan esim.neuvottelemalla saatavasta maksusuunnitelman muodossa,tai maksamalla saatavaan liittyen osasuorituksen
 
Olisko tämä tarpeeksi selkeä ymmärtää?
 
Seija Vikamaa

FB-naamakuvat yhdessä

Kaikkien 1,2 miljardin Facebook-käyttäjien julkiset profiilikuvat kerättiin yhteen kuvaan, kertovat kansainväliset uutislähteet.
 

Kuvan teki suunnittelija Natalia Rojas, jonka mukaan jokaisen kuvan selaaminen yksitellen veisi yli 36 vuotta, kertoo Daily Mail.
 

Teos näyttää aluksi TV:n lumisateelta, mutta zoomatessa huomaa, että katsot kuudesosaa planeetan väestöstä, ->katso Gizmodon likki.
 

Näinkö nyt lama hoidetaan?

Kokoomusnuoret:

Porttikielto kiintiöpakolaisille, Yle myyntiin

ja

terveydenhuoltoon lisää maksuja


 
Kokoomuksen Nuorten Liitto arvostelee emopuolueensa ja hallituksen toimia talouden sopeuttamiseksi täysin riittämättömiksi. Liitto vaati jo Kataisen hallituksen ajalla tavoiteohjelmassaan radikaaleja uudistuksia muun muassa talouspolitiikkaan sekä sosiaali- ja terveyspolitiikkaan. »

Lue HS-uutinen


 
* Ensipainoksia ja wanhoja verkkokaupassa <- haku

 
* E-kirjat heti luettavaksi <- haku

WTC-kaksoistornien tuhosta 16 vuotta

Altaiden pronssikaiteisiin leikatut terrori-iskun uhrien nimet muistuttavat muistomerkin tarkoituksesta. Mutta muuten muistomerkin abstraktisuus nostaa sen yleiselle tasolle.
 
Veden jatkuvaa huuhtoutumista pohjattomaan mustaan kuiluun voi ajatella kaiken katoavaisuutena – tai pysyvyytenä. Putousten yksittäiset vesijuovat voivat tuoda mieleen päivin ja öin virtaavat kyynelpurot, läheisten menetykset.
 
Tai sitten voi vain seurata veden jatkuvaa virtaamista, joka on aina yhtä arvoituksellista ja kiehtovaa. Muistomerkin voima ja vaikuttavuus on siinä, että se sallii jokaisen vierailijan tuntevan sen omalla tavallaan, oman kokemuksensa kautta.
 

Tällainen on WTC-iskujen muistomerkki

Miksi ihmeessä Ruotsin ei tarvitse osallistua euro-kriisin pelastamiseen?

Arkistosta v:lta 2013
 
Katso: http://jormajaakkola.fi/EMU-varaumien%20oikeudellisuus
 
* Miten Ruotsin ja Suomen EMU-varaumat erosivat?

 
* Miten Ruotsin ja Suomen kansallinen euroon siirtymisen lainsäädäntö erosivat? 

 
SUOMEN ja RUOTSIN EMU-VARAUMIEN JURIDINEN ERO
 
Kimmo Kiljunen: Nahkurin orsilla, sivu 343:
”Oppositiojohtajana Aho saa vastauspuheenvuoroja toisensa perään. Hän alkaa uuvuttavan perusteellisesti kinastella Erkki Tuomiojan kanssa siitä, poikkeavatko Suomen ja Ruotsin EU-jäsenyysneuvottelujen yhteydessä antamat Emu-varaumat toisistaan. Molemmat ovat samaa mieltä siitä että juridisesti ja poliittisesti naapurukset ovat samassa asemassa.”