Kaikki kirjoittajan Liisa Mariapori artikkelit

Paavo Väyrynen on tietämyksessään ylitse muiden.

Tähtiliikkeen Paavo Väyrynen on tietämyksessään aivan ylitse muiden. Meillä ei ole oikeasti ketään muuta valtionpäämiestä kuin Väyrynen, joten koko kansan kannattaa seurata häntä ja hänen jalanjälkiään. Väyrysen kokemus ja viisaus tulee pelastamaan Suomen kansan.

Kun asetumme kaikki näissä eurovaaleissa tukemaan Väyrystä, niin saamme samalla EU-politiikkaan mukaan Suomea puolustavan osaajan, joka koko ajan kartoittaa tilannetta, jossa meidän on hyvä jättää EU, mikäli se ei muutu itsenäisten kansojen liitoksi, liitoksi, jossa maat ovat Itsenäisiä ja puolueettomia ja valta maassa on palautettu kansalle.

Nyt EU määrää aivan liian monia asioita ja euro on tullut kalliiksi suomelle. Väyrynen on ainoa poliitikkomme, joka uskaltaa edes puhua siitä, että Suomen pitää luopua eurosta ja ottaa käyttöön oma raha. Väyrynen on alusta asti vastustanut EU:ta niin kuin minäkin. Meidät vietiin laittomasti EU:hun ja siitä Suomi ja suomalaiset on maksanut kovan hinnan.

Kaikkien kannattaa siis eurovaaleissa äänestää Väyrystä, koska hän on tuleva presidenttimme tai ainakin hänen pitäisi olla. Hän on oikeasti ainut päättäjistämme, joka pystyy ohjaamaan Suomen hallitusti ulos EU:sta.

Liisa Mariapori
Tähtiliikkeen eurovaaliehdokas

Liisa Mariapori, eurovaaliehdokas

Liisa Mariapori

Olen nyt siis virallisesti Seitsemän tähden liikkeen eurovaaliehdokkaana ja numerot saamme ensi viikon tiistaina heti Pääsiäisen jälkeen.

Tällä kertaa toivon siis sydämestäni, että kaikki suomalaiset yrittäjät ja velalliset äänestävät minua ihan oikeasti, jotta pääsen EU-tasolla vaikuttamaan siihen, että Suomesta tehdään taas oikeusvaltio, Suomeen perustetaan totuusfoorumi, jotta oikeudenloukkausten kohteeksi joutuneet saavat vihdoin oikeutta ja että köyhyysloukussa olevien ikuisuusvelallisten asiat saadaan vihdoin kuntoon.

Suomalaisten ihmisoikeuksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Tosi on!

Näin meitä suomalaisia on huijattu omien poliittisten päättäjiemme toimesta ja suomalaisten omaisuudet ovat siten vuodesta 1991 lähtien vaihtaneet omistajaa pilkkahinnalla ja laittomasti.

Pankit ovat yksipuolisesti sanoneet irti lainat ja HE 15/1990 koskien alioikeusuudistusta ja sinne piilotettua yksipuolista tuomiota eli summaarista menettelyä ja sen perusteella tehtyä Venäjän keisari Aleksanteri II:n 1868 antamaan asetukseen vuonna 1991 tehtyä 15 §:n lisäystä. Näin pankit ja perintätoimistot ovat saaneet Suomeen 1.250.000 köyhää ja lisää köyhiä tulee koko ajan.

Hallituksen esityksen on tehnyt Harri Holkerin hallitus ja muutoksen vei läpi Esko Aho pääministerinä ja Hannele Pokka oikeusministerinä. Kokoomus ja keskusta ja SDP ja tietenkin presidentti Mauno Koivisto ovat olleet asialla

Tämä kannattaa kaikkien huomioida seuraavissa vaaleissa.

Verottajan suhtautuminen arvonlisäveronpalautuksiin?

Liisa Mariapori

Verohallinto ilmoittaa käsittelevänsä arvonlisäveronpalautukset FIFO-periaatteen mukaisesti eli vanhimmat ensin. Minä tässä ihmettelen, että mitenkähän monta yritystä menee konkurssiin tämän Verohallinnon periaatteen johdosta. Asiakkaani on taistellut vuodesta 2010 lähtien noin 366.000 €:n arvonlisäveron palautuksesta, joka Verohallinto tulkitsi asian ei vähennyskelpoiseksi.
 
Helsingin hallinto-oikeus päätti kuitenkin tammikuussa 2016, että asiakas oli oikeassa ja poisti ja palautti asian Verohallinnolle uudelleen käsiteltäväksi. Nyt asia on edelleen käsittelemättä, eikä yhtiö ole vieläkään saanut rahojaan, vaan tuo 366.000 jatkaa kasvamistaan joka päivä 7 %:n korolla ja 7 %:n viivästyskorolla.
 
Ei mikään yritys pysy Verohallinnon toimien takia pystyssä, kun palautettavien rahojen palautus kestää seitsemän vuotta ja enemmän vain verotarkastajien asiassa tekemisen lakiin perustumattomien johtopäätösten takia. Verohallinnosta pitäisikin kiireesti koko tarkastusyksikkö lopettaa ja samalla tulisi lopettaa koko Virke työryhmä, jotta yritystoiminta Suomessa pääsisi elpymään. Nyt nämä molemmat yksiköt tuottavat vain vahkinoa koko yhteiskunnalle virheellisillä tarkastuskertomuksillaan, joista yrittäjä sitten joutuu valittamaan 10-30 vuotta, eikä sittenkään saa oikeutta. Onko tässä oikeasti mitään järkeä?
 
Palautuskoron määrä pitäisi olla sama kuin viivästyskoron määrä, koska muutoin ei yhdenvertaisuusperiaatte verotuksessa toteudu.

Saatavan (verovelan) lopullinen vanhentuminen

https://oikeus.fi/ulosotto/fi/index/ulosotto/taytantoonpanokelpoisuudenmaaraaikajasaatavanlopullinenvanhentuminen.html
 
U LOSOTTO
 
Täytäntöönpanokelpoisuuden määräaika ja saatavan lopullinen vanhentuminen
 
Täytäntöönpanokelpoisuuden määräaika
Täytäntöönpanokelpoisuuden määräajasta ja saatavan lopullisesta vanhentumisesta säädetään ulosottokaaressa. Ulosottoperuste (esim. käräjäoikeuden tuomio tai yksipuolinen tuomio), jossa luonnolliselle henkilölle on asetettu maksuvelvoite, on täytäntöönpanokelpoinen 15 vuoden ajan. Määräaika on 20 vuotta, jos ulosottoperusteessa tarkoitettu velkoja on luonnollinen henkilö tai jos korvaussaatava perustuu rikokseen, josta velallinen on tuomittu vankeuteen tai yhdyskuntapalveluun. Ulosottoperusteen määräaika lasketaan siitä, kun yksipuolinen tuomio taikka lainvoimaiseksi tullut tuomio tai muu lopullinen ulosottoperuste on annettu.
 
Vuoden 2008 alusta voimaan tulleen ulosottokaaren mukaan määräajan umpeenkuluminen tarkoittaa myös saatavan lopullista vanhentumista. Mikäli ennen määräajan päättymistä saatava on ulosmitattu jostain omaisuudesta, voidaan saatavaa periä vielä tästä kyseisestä omaisuudesta, ei kuitenkaan palkasta, eläkkeestä tai muusta toistuvaistulosta.
 
Määräajan päättymisen oikeusvaikutukset
Täytäntöönpanokelpoisuuden määräajan päättymisen jälkeen saatavaa ei voida velkoa enää millään muullakaan tavalla, vaan saatava on vanhentunut lopullisesti. Saatavaa ei voida periä enää esimerkiksi perintätoimiston toimesta eikä sitä voida enää vanhentumisen jälkeen periä kuolinpesän omaisuudesta. Tätä määräaikaa ei voida katkaista. Velkojalla on kuitenkin oikeus nostaa tuomioistuimessa kanne velallista vastaan ja vaatia ulosottoperusteen määräajan jatkamista. Tuomioistuin voi määrätä määräajan jatkumaan 10 vuotta laskettuna alkuperäisen määräajan päättymisestä, jos velallinen on olennaisesti vaikeuttanut velkojan maksusaantia siten, että hän on esimerkiksi kätkenyt tai lahjoittanut omaisuuttaan, salannut tietoja tai antanut vääriä tietoja taloudellisesta asemastaan tms. Velkojan on nostettava tällainen kanne viimeistään kahden vuoden kuluttua alkuperäisen määräajan päättymisestä.
Vanhentumisen ja määräajan välisestä suhteesta
 
Ulosottokaaren mukaisesta täytäntöönpanon määräaikaisuudesta ja saatavan lopullisesta vanhentumisesta on pidettävä erillään velan vanhentumisesta annetun lain (vanhentumislaki) mukainen velan vanhentuminen. Vanhentumislaki säätelee yleistä velan vanhentumista ja niihin liittyviä vanhentumisaikoja sekä vanhentumisen katkaisemista.
 
Yleinen vanhentumisaika on 3 vuotta eräpäivästä. Sen jälkeen kun velasta on annettu lainvoimaiseksi tullut tuomio tai esimerkiksi yksipuolinen tuomio, on vanhentumisaika viisi vuotta tuomion antamisesta. Velan vanhentumisen katkaisemisesta alkaa kulua uusi, entisen pituinen vanhentumisaika. Vanhentuminen voidaan katkaista vapaamuotoisesti ja viranomaistoimin. Pääsääntöisesti asian vireilletulo ulosotossa katkaisee velan vanhentumisen ja uusi entisen pituinen vanhentumisaika alkaa kun ulosoton vireilläolo päättyy. Täytäntöönpanon määräaikaisuus asettaa kuitenkin ehdottoman rajan sille, kuinka kauan saatavaa voidaan periä ulosotossa ja milloin saatava lopullisesti vanhentuu.
 
Velan erääntymisestä laskettava vanhentumisaika
Vuoden 2015 alusta tuli voimaan säännös velan lopullisesta vanhentumisesta, joka lasketaan velan erääntymisestä. Ennen lakimuutoksen voimaantuloa velkoja saattoi periä velkaa määräämättömän ajan, jos hän katkaisi velan vanhentumisen kolmen vuoden välein, eikä hakenut velallista vastaan ulosottoperustetta. Lakimuutoksen jälkeen myös tällaisille veloille tuli lopullinen vanhentumisaika.
 
Velan erääntymispäivästä laskettava vanhentumisaika on 20 vuotta. Jos velkojana on luonnollinen henkilö, vanhentumisaika on 25 vuotta. Tätä vanhentumisaikaa ei voi katkaista. Säännös koskee luonnollisen henkilön sopimukseen perustuvaa rahavelkaa.
Vanhentumista koskevia uusia säännöksiä sovelletaan rajoitetusti taannehtivasti. Lain voimaan tullessa vanhentumisajasta katsotaan kuluneen enintään 15 vuotta. Tämä merkitsee sitä, että velkoja voi periä saataviaan lain voimaantulon jälkeen vielä 5 tai 10 vuotta.
 
Ulosotossa ei oteta automaattisesti huomioon velan erääntymisestä laskettavaa vanhentumista, vaan velallisen on vedottava siihen ja esitettävä erääntymisestä selvitys.
 

* * *

 

Milloin verot ja muut julkisoikeudelliset maksut vanhenevat?

 
http://www.porttivapauteen.fi/neuvonta/usein_kysyttya/milloin_verot_ja_muut_julkisoikeudelliset_maksut_vanhenevat#.WN9nvVQxksY.facebook
 
Verot ja julkisoikeudelliset maksut vanhentuvat 5 vuoden kuluttua seuraavan vuoden alussa, siitä päivästä laskien, jolloin maksu on määrätty tai maksuunpantu. Muussa tapauksessa sitä seuranneen vuoden alusta, jona se on erääntynyt.
Esimerkki: Vuoden 2010 verojen maksuunpano tapahtuu 2011 vuoden lokakuussa. Vanhenemisaika alkaa vuodesta 2012 ja vero vanhenee, kun vuosi 2016 vaihtuu vuodeksi 2017.
 
Julkisoikeudelliset tai niihin rinnastettavat maksut ovat lailla tai asetuksella säädetty suoraan ulosottokelpoisiksi ilman tuomioistuimen päätöstä. Tällaisia ovat esimerkiksi:
televisiomaksut 
vahinkovakuutusmaksut 
päivähoitomaksut 
julkiset terveyskeskus-, poliklinikka-, sairaala-, hammas-, koti- ja laitoshoidon maksut ja muut sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut 
joukkoliikenteen tarkastusmaksut 
pysäköintivirhemaksut 
tullin maksut 
ajoneuvovero 
oikeusapumaksut 
tuomioistuinmaksut
valtion takaama opintolaina