Aihearkisto: Historiaa ajankuvissa

Mannerheim ja kaukopartiot 2010-luvulla historioitsijoiden silmätikkuina… Miksi?

Tässä kuvassa ”isänmaan kraatarit”…

<... jotka ovat nyt räätälöineet Suomen historian henkilömonumentit uuteen sotisopaan. Miksi?

Vastineeksi

ote Erkki Hautamäen Suomi myrskyn silmässä 1. osasta.

Oikeasti Mannerheimin muistelmia on ”muokattu”… Miksi?



 
Talvisodan loppuvaiheeissa Saksan johdon suhtautuminen Suomeen muuttuu – Mannerheimia lähestytään
 
Helmikuun 10. päivänä 1940 saapuu evl. J. Veltjens, Hitlerin ja Göringin kuriiri Ruotsin kautta Mikkeliin, jossa yksityisesti luovuttaa Mannerheimille Hitlerin kirjeen. Siitä käy selville Neuvostoliitolle lähetetty nootti pyrkiytyä rauhaan Suomen kanssa ja lopettaa enemmät sotatoimet heti, Lisäksi pyydetään marsalkkaa lähettämään joku kenraaleistaan Saksan Päämajaan informoitavaksi muuttuneesta kansainvälisestä tilanteesta, sekä asettamaan Ruotsiin erityisen luotettava kuriiri-asiamies, jonka kautta Saksan johto voisi pitää yhteyttä marsalkkaan.
 
Kenraali matkustaa Mannerheimin käskystä Saksaan jo 12.2.1940. Palatessaan 14.2.1940 myöhään illalla tuo kenraali Mannerheimille Hitlerin kirjeen, jossa on tiedot kenraalille annetusta informaatiosta, kopio Moskovaan 10.2.1940 lähetetystä nootista sekä pyyntö, että marsalkka nopeasti järjestäisi Ruotsiin yhteyskuriirinsa, joka toimisi jatkossa Saksan ja Suomen välillä näiden erittäin salaisten yhteydenottojen hoitajana. Saksalaisten yhteydenotto on Mannerheimista hämmentävä. Hän jopa epäilee jonkinlaista provokaatiota. Olihan Saksa tähän saakka ollut varsin kylmäkiskoinen Suomea kohtaan sen taistellessa Saksan liittokumppania Neuvostoliittoa vastaan. Jo muutama päivä aikaisemmin alkanut venäläisten raivokas suurhyökkäys ja sen torjuminen vievät kuitenkin Mannerheimin ajan ja ajatukset kokonaan. Lisäksi joutuu hän tiivisti osallistumaan Suomen hallituksen jatkuviin pyrkimyksiin rauhan aikaan saamiseksi, sekä poliittisella tasolla kiihkeinä käyviin keskusteluihin mahdollisen Länsiavun vastaanottamisesta. Vasta 2.3.1940 päättää Mannerheim toimia, Suomen rintamien ollessa jo murtumispisteessä. Erikoisesti Karjalan kannaksen ja venäläisten Viipurinlahdelle 5 – 6 divisioonan voimin avaaman uuden rintaman synnyttämä tilanne vaati Saksan johdon arvoituksellisen yhteydenoton merkityksen selvittämistä. Hän lähettää nyt uudelleen asiamies-kenraalinsa Saksan Päämajaan tehtävänä lyhyesti tiedustella, mitä Hitler oli tarkoittanut Veltjensin aikaisemmin tuomalla nootti-tiedolla, jossa ilmoitettiin venäläisten tulevan pyrkimään rauhaan? Sen sijaan oli puna-armeija aloittanut suurhyökkäyksen kaksinkertaisin voimin ja oli Suomen armeijan kestokyky nyt murtumispisteessä.
 
Kenraali palaa 4.3.1940 illalla mukanaan sinetöity kirje von Ribbentropilta. Kirjeen sisältö oli lyhyesti seuraava: (Ib. 1. Mannerheim/ S-32)
 
Kopio Moskovaan 10.2.1940 lähetetystä nootista.
Ilmoitus uudesta Moskovalle myöhään yöllä 3.3.1940 jätetystä uhkavaatimuksesta, jossa vaadittiin Neuvostoliittoa välittömästi lopettamaan sotatoimet Suomea vastaan ja aloittamaan rauhanneuvottelut. (Göring oli tässä yhteydessä ilmoittanut kenraalille saattaneensa Neuvostoliiton asiainhoitajan, Skartsevin tiedoksi, että Saksan ilmavoimat puuttuvat välittömästi taisteluun suomalaisten puolella (Karjalan kannas, Viipurinlahti) ellei Neuvostoliitto aloita rauhanneuvotteluja.
(Useankin lähteen jälkimaailmalle jättämä tieto kertoo, että Kremlissä juuri 4 – 5 maaliskuuta 1940 käytiin kiivas väittely Suomen kanssa tehtävästä rauhasta. Sitä vastustivat voimakkaasti Molotov, Zdanov ja kenraalit, koska Suomen luhistuminen ja voitto olivat käden ulottuvilla. Stalin on kuitenkin realisti todetessaan, ettei Hitlerin tiukka noottia vielä tuolloin noin vain voida sivuuttaa. Stalin voittaa ”kädenväännön” ja Hitleriä tyydyttävä rauha Suomen kanssa solmitaan. Samalla kuitenkin varmistetaan laajoja lisäalueita vaatimalla edulliset lähtöasemat uudelle hyökkäykselle.) ( 8 )
 
Tiedustelu, oliko Mannerheim ennättänyt järjestää kuriiri-asiamiehensä Ruotsiin hoitamaan Saksan ja Mannerheimin salaisia yhteyksiä. Kuka henkilö olisi ja miten yhteys häneen järjestettäisiin?
Tämäkään Saksan johdon Mannerheimille toimittama tieto ei tuonut lopullista selvyyttä erittäin ”monisärmäiseksi” muodostuneeseen tilanteeseen. Samaan aikaan olivat kuitenkin Suomen hallituksen toimet rauhan aikaansaamiseksi. Molotovin 23.2.1940 ilmoiyyamista erittäin kovista ehdoista huolimatta, käyneet välttämättömäksi.
 
Englannin ja Ranskan johto (lähinnä Churchill ja Daladier) ovat nyt joutumassa vaikeaan asemaan suunnitelmineen, mikäli Suomi solmisi rauhan. Se olisi saatava taistelemaan katkeraan loppuun saakka (= puna-armeijan miehitykseen), että lännen lupaamat ”apujoukot voitaisiin” uskottavasti lähettää taistelun kestäessä Skandinaviaan. Rauhanteon jälkeen tätä maailmalle tarjottavaa hämäystä (= petosta) ei kentien voitaisi uskottavasti käyttää, ilman että tehty kolmen vallann salaliitto paljastuisi.
 
Jo 1 – 2.3.1940 ilmoittaakin Ranska voivansa lähettää varsin nopeasti Suomen avuksi 50 000 miestä ja pommikoneita, pääasia, että Suomi heti katkaisisi Moskovan rauhanneuvottelut. ( 1 )
 
Suomen hallitus, joka jo epätoivoissaan oli hyväksynyt Kremlin rauhanehdot, päättää vielä tiedustella Ruotsin sotilaallista apua. Vastaus on ehdottomasti kielteinen! Ruotsi ei sallisi vastarinnatta länsivaltojen ”apuretkikunnan” läpimarssia.
 
Vielä ulkoministeri Väinö Tanner yrittää saada Ruotsin ulkoministerin avulla lievennyksiä Moskovan ehtoihin, mutta se osoittautuu mahdottomaksi. Molotov on taipumaton ja Suomen hallitus alistuu. Seuraavana päivänä 5.3.1940 Molotov ilmoittaa Moskovan ottavan vastaan Suomen rauhanvaltuuskunnan. Valtuuskunta matkustaa 7.3.1940 Moskovaan. Ensimmäinen neuvottelu Kremlin edustajien kanssa on jo seuraavana päivänä. Tällöin Molotov esittää erittäin jyrkkäsanaisessa ja katkerassa muodossa Neuvostoliiton lopulliset vaatimukset. Tyypilliseen venäläiseen tapaan – tästä oli Mannerheim usein varoittanut – vaatimuksia oli edelleen lisätty (Salla, Kalastajasaarennon puolikas, Kemijärven – Sallan rata).
 
Suomen hallitus keskustelee kriittisen tunnelman vallitessa kahteen eri otteeseen 9.3.1940 näistä lisävaatimuksista. Myös Englanti ja Ranska lupaavat jälleen kiihkeästi apuaan, asettaen Suomen virallisen pyynnön takarajaksi 12.3.1940.
 
Miksi Suomi ei pyytänyt tätä ”apua”?
 
Ennakoivat tapahtumat (Veltjensin käynti 10.2.1940) ja Marskin asiamies-kenraali Saksan Päämajasta tuomat tiedot, olivat tehneet Mannerheimin varsin epäluuloiseksi erittäin monimutkaiseksi muodostuneessa tilanteessa.
 
Ratkaisu tapahtuu lopulta 9.3.1940
 
Mannerheimin 5.3.1940 Ruotsiin asettama erikois-kuriiri ”B” (=Valtiollisen poliisin silloinen apulaispäällikkö Bruno Aaltonen) tavoittaa marsalkan, tuoden saksalaisen kuriirin (todennäköisesti Veltjensin) hänelle luovuttaman ja erittäin tärkeäksi mainitseman sinetöidyn kirjeen.
 
Mitä tuo kirje sisälsi?
 
Fotokopiot saksalaisten 9.2.1940 kaappaamasta venäläisen kenraalikuriirin Lontoosta noutamista asiakirjoista, koskien Skandinavian osuutta eli sivut 4. Ja 5. Näissä paljastu Englannin (Churchill) ja Stalinin jo 15.10.1939 tekemään sotasopimukseen liittyvän rintaman ”N” (=pohjoinen) muodostaminen.
Suunnitelmaan liittyvä toimeenpanosopimus, jonka Englannin Amiraliteetti (Churchill) oli hyväksynyt Stalinin kirjeessään 28.1.1940 tekemän esityksen pohjalta. Asian olivat Stalin ja Churchill sopineet tammikuun alkupuolella 1940 Krimillä käymässään neuvottelussa.
Suunnitelman maihinnoususta Norjan rannikolla ja tiedot joukkojen vahvuuksista sekä laskettavista miinakentistä, aukkoineen mm. Narvikin edustalla.
Pyyntö Mannerheimille lähettää edustajansa tutustumaan koko kaapattuun aineistoon. (ilmeisesti aikaisemmin mainitut suunnitelmat myös rintamista ”M”, ”SE” ja ”E”, joista oli kirjeessä mukana koko Euroopan käsittävä fotokuvan pohjalle piirretty kartta.
Ulkoministeri von Ribbentropin kirjeen päivättynä 7.3.1940. Tämä kirje sisälsi perusteellisen selvityksen kaapattujen asiakirjojen sisällön perusteella syntyneestä uudesta sotilaallisesta tilanteesta Euroopassa.
Kirjeen viimeinen osa, kohta 4. Kuului seuraavasti:
 
”Kun muuttunut kansainvälinen tilanne osoittaa, ettei yksin Saksa, vaan myöskin Pohjolan kansat ja niiden mukana urhoollisesti Neuvostoliittoa vastaan taistellut Suomi, ovat joutumassa kansainväliseksi sotatantereeksi, niin maittemme yhteisen edun takaamiseksi Saksan hallitus on päättänyt puolustaa Skandinavian niemimaat ja Suomea, sekä tulee valvomaan, ettei maatamme ainakaan toistaiseksi miehitetä enempää neuvostoliittolaisilla kuin länsivaltojenkaan sotajoukoilla.
 
Saksan valtakunnan johtaja Adolf Hitler pyytää lisäksi Suomelle ilmoittamaan, että mikäli tarvitsette nopeaa sotilaallista materiaali- ja ilmatukiapua torjuessanne neuvostoliittolaisten ylivoimaista hyökkäystä, niin pyydettäessä Saksa sitä tulee heti antamaan ilman mitään vastavuoroisuuden periaatetta.”
 
Mannerheim kertoo myöhemmin salaiselle asiamiehelleen, että luettuaan kirjeen yhä uudelleen ja uudelleen, hänestä oli tuntunut ”kuin pommi olisi pudonnut!” Niin uskomattomalta oli Ribbentropin kirje vaikuttanut. Hän lähettää asiamiehensä ”B” takaisin Ruotsiin ja kehottaa tätä hakeutumaan yhteyteen pääministeri P.A Hanssonin kanssa ja kertomaan tälle mannerheimin suulliset terveiset. Niiden mukaan marsalkka arvostaa Ruotsin johdon kaukonäköisyyttä (mm. Hanssonin kielteinen kanta 13.2. ja kuningas Kustaa V. Lausunto 192.), vaikka ei tarkoin tiedäkään näiden omaamiensa tietojen taustaa ja miltä pohjalta Ruotsi ja Norja ovat ratkaisunsa tehneet, kieltäytyessään sallimasta englantilais-ranskalaisten joukkojen käyttämästä valtioittensa aluetta Suomen ”auttamisen” tekosyyllä. Marski toivoi, että molemmat maat edelleen pysyisivät omaksumallaan kannalla, vaikka Suomen hallitus Länsivaltojen lupausten houkuttelemana ja hänen vastustuksestaan huolimatta läpimarssilupaa pyytäisivätkin.
 
Epätietoisuuden kanssa painiskelevalle hallitukselleen Mannerheim antaa nyt ehdottoman kiellon olla hyväksymättä Länsivaltojen avustustoimia ja pyrkiä heti saamaan rauha aikaan Moskovassa. Siellähän rauhanvaltuuskuntamme odotti ”kylmä hiki” otsalla Molotovin ja Zdanovin uhkausten saattelemana lupaa Suomen hallitukselta rauhan allekirjoittamiseen. Mannerheim puolestaan painostaa häikäilemättä hallituksen jäseniä mm. ulkoministeri Väinö Tanneria tuon luvan antamiseen. Hän jopa sähkeitse suoraan kehottaa valtuuskuntaa olemaan luottamatta Länsivaltojen lupauksiin ja allekirjoittamaan heti rauhansopimuksen. (9)
 
Ribbentropilta saamastaan kirjeestä hän ei mainitse sanaakaan!
 
Vihdoin 11. –12.3.1940 Suomen hallitus tulee vakuuttuneeksi rauhan väistämättömyydestä ja lupa annetaan, vaikka Länsivallat vielä viime hetkellä radion kautta lupaavat epätoivoisesti ”apuaan”, jos sitä pyydettäisiin. Moskovassa rauha allekirjoitetaan yöllä 12/13.3.1940
 
Talvisota on päättynyt!
 
Inhimillisen kestävyyden äärirajoille taistellut Talvisodan veteraanien armeijamme aloitti marssinsa yhdessä Karjalan heimon siviiliväen kanssa kanta-Suomen alueille. Taistelukentät, joille vihollinen lopultakin valtavin tappioin oli päässyt, jäivät usein 100 kilometrin päähän uudesta rajasta. Rauha tehtiin kuitenkin viimeisellä mahdollisella hetkellä, sillä rintamien murtuminen eräillä lohkoilla oli enää ”hiuskarvan varassa” (10)
 
Rauhaan tähtäävistä poliittisista syistä johtuen Mannerheim vaati, joka yksin oli tietoinen kansainvälisen tilanteen muuttumisesta, vielä viimeisinä taistelupäivinä vaati yli-inhimillisiä ponnisteluja väsymyksen ja tappioiden rasittamilta joukoiltaan. Takana oli ehkä marsalkan täydellinen tuntemus venäläisestä luonteesta: ”venäläisen kanssa ei voi neuvotella, jos se tuntee olevansa niskan päällä!”
 
Viipurinlahdella 4. Div. alueella olivat joukkojemme kokonaistappiot maaliskuussa 1940, Talvisodan kahden viimeisen viikon aikana lähes 200 miestä päivässä. Suomi maksoi loppuun sakka verellä 1920- ja 1930-luvuilla leikattuja puolustusmäärärahoja.

Antautuiko Suomi 1944? Tilaa e-kirja maksutta

Hornborgin komitean mietintö 1945, e-kirjana
Oletko lukenut toisen maailmansodan jälkeisen Neuvostoliiton ja YYA-ajan salassa pidetyn, sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä kielletyn Hornborgin komitean mietinnön?

Tilaa…

tästä e-kirjana, heti luettavaksi tietokoneella, tablitilla tai kännykällä ja lukea Adobe Digital Editions -ohjelmalla. MAKSUTTA.

Historiaterveisin Kalevi Kannus.

Osio mietinnöstä…
Valtioneuvostolle
Helmikuun 5 päivänä 1945 Valtioneuvosto asetti komitean, jonka tehtävänä on Suomen ulkopolitiikan selvittely vuodesta 1938 lähtien, mainittu vuosi mukaan luettuna, ja toimenpiteitten arvostelu laillisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden näkökulmasta. Komitean puheenjohtajaksi määrättiin fil. tohtori Eirik Mikael Hornborg sekä jäseniksi Turun Akatemian kansleri Otto Hjalmar Granfelt, professori Karl Hobert Brotherus, Yhteiskunnallisen Korkeakoulun rehtori, fil. tohtori Yrjö Ruutu ja lakiteiteenkandidaatti, Eino Pekkala, Kokouksessaan helmikuun 10 päivänä komitea valitsi sihteerikseen pääkonsuli Ville Niskasen. Professori K. Brotherus, joka myöskin määrättiin komitean jäseneksi, on sairauden vuoksi ollut toukokuun 15 päivästä alkaen estetty osallistumasta työhön. Kun me nyt olemme suorittaneet tehtävämme, saamme täten kunnioittavimmin jättää Valtioneuvostolle valmistamamme mietinnön.
Olosuhteitten ja niiden asianhaarain vuoksi, joiden vallitessa päätös komitean asettamisesta tehtiin, emme ole voineet pitää työtämme tavallisena tutkimuksena, missä pyritään mahdollisimman suureen perusteellisuuteen ja monipuolisuuteen, vaan tehtävänä, joka poliittisista syistä oli suoritettava niin nopeasti kuin mahdollista. Määräyksen sanamuodosta huolimatta emme senvuoksi ole kiinnittäneet huomiota Suomen ulkopolitiikkaan kokonaisuudessaan, vaan etupäässä suhteisiimme Neuvostoliiton ja Saksan kanssa. Suhteemme muihin valtioihin on huomioitava ainoastaan sikäli, kuin ne ovat vaikuttaneet ensiksimainittuihin suhteisiin Olemme myöskin koettaneet keskittyä todella merkityksellisiin kysymyksiin ja sivuuttaneet sellaiset, joilla ei näytä olleen vaikutusta tapahtumain kehitykseen. Tällaisesta työsuunnitelmasta kiinnipitäen olemme onnistuneet aineiston varsin huomattavasta laajuudesta huolimatta suorittamaan työmme viidessä kuukaudessa, mikä toisin edellytyksin ei olisi ollut ajateltavissa. Olemme täysin tietoisia siitä, että tulos ei perusteellisuutensa ja suunnitelmansa viimeistelyn puolesta olisi katsottava mitat täyttäväksi, jos sitä punnittaisiin rauhanajan työsuorituksena, mutta me luulemme toimineemme Valtioneuvoston tarkoituksen ja tilanteen vaatimusten mukaisesti. Lienee tarpeetonta mainita, että pakollisesta aineiston rajoittamisesta ja työnopeuden kiirehtimisestä huolimatta olemme tavoitelleet suurinta mahdollista objektiivisuutta.
Valtioneuvoston ohjeisiin ei sisälly komitean työn aikarajoitusta. Mietinnön esitys käsittää vuotta 1938 edeltänyttä aikaa koskettelevaa johdantoa lukuunottamatta ajanjakson mainitun vuoden huhtikuusta hallituksen vaihdokseen elokuun alussa 1944.
Aineisto, jota on käytetty mietinnön valmistelussa, on saatu suurimmaksi osaksi ulkoasiainministeriön arkistosta, jossa, mikäli olemme voineet todeta, on ollut huomattavia aukkoja ja puutteita. Kirjallisia vastauksia ovat komitean kyselyihin lähettäneet seuraavat henkilöt: presidentti Risto Ryti, eduskunnan puhemies K.A. Fagerholm, tykistökenraali V. Nenonen, jalkaväenkenraali E. Heinrichs, ministeri Mauno Pekkala, professori T.M. Kivimäki, ent. hallituksen jäsenet E. von Born, K.E. Ekholm, P.V. Heikkinen, Viljami Kalliokoski, Juho Koivisto, Antti Kukkonen, Oskari Lehtonen, J.E. Filppula, Toivo Salmio, Väinö V. Salovaara ja Väinö Tanner, kenraaliluutnantit A.F. Airo, Paavo Talvela, H. Öhqvist ja H. Österman sekä kenraalimajuri L.R. Melander, Sen lisäksi ovat seuraavat henkilöt antaneet suullisesti komitealle valaistusta asioista, joita he ovat tunteneet, nimittäin: toimitusjohtaja Hella Vuolijoki, kenraaliluutnantti Paavo Talvela, kenraalimajuri Leon. Grandell, hallitusneuvos Esko Riekki, professori Väinö Voionmaa ja eversti Tuomas Raatikainen. Allekirjoittaneella Hornborgilla, joka on pääasiallisesti laatinut mietinnön, on ollut henkilökohtaisesti käytettävänään presidentti Rytin sekä ministerien Kivimäen, Ramsayn ja Tannerin muistiinpanot.
Varsinaisesta työstä lienevät muutamat tiedot paikallaan, koska eräillä tahoilla on tahdottu väittää, että se olisi kestänyt liian kauan. Heti kun jokseenkin tyydyttävä aineisto oli koottu, monistettu ja jaettu komitean jäsenille, alettiin laatia mietinnön ensimmäistä luonnosta, jonka piti olla keskustelujen pohjana. Luonnosta käytiin lävitse sen mukaan kuin sitä oli ehditty monistaa, ja historiallisen osan ensimmäinen lukeminen päättyi toukokuun 25 päivänä. Asian luonnosta johtuu, ettei tämänlaatuista työtä voida suorittaa ilman keskusteluja ja muutosehdotuksia, joihin kuuluu melkoinen määrä toimitustyötä. Kun historiallisen osan ensimmäinen lukeminen oli loppuunsuoritettu, keskeytettiin kokoukset joksikin aikaa, luonnos muovailtiin uudelleen keskusteluissa annettujen ohjeiden mukaisesti ja toimenpiteitten arvioinnin sisältävä loppukappale valmistettiin. Kun nämä oli monistettu ja jaettu ja komitean jäsenet saaneet kohtuullisesti aikaa asiakirjoihin tutustuakseen ja niitä harkitakseen, komitea kokoontui uudelleen ja suoritti työnsä loppuun. Tarpeetonta ajan haaskaamista ei ole tapahtunut. Komitealla on ollut 29 kokousta.
Asian luonteesta johtuu, että hallituksen asettamalla komitealla ei ole aineiston hankkimisessa ja asiayhteyksien selvittämisessä samoja mahdollisuuksia kuin tuomioistuimella. Yleensä olemme kuitenkin todenneet myötämielisyyttä niissä henkilöissä, joilta on selvityksiä pyydetty. Muutamissa tapauksissa on kuitenkin sattunut, että tiedusteluihin ei ole saatu vastauksia.
Helsingissä, heinäkuun 12 päivänä 1945.
Eirik Hornborg
Eino Pekkala
Otto Hjalmar Granfelt
Y. Ruutu
V. Niskanen

Turun hirsipuunmäki

19.9.2015 13:16 Aamuset

Kerttulinkadun ja Kaarinankadun risteyksessä on Turun seitsemästä kukkulasta yksi. Kukkulalla on kerrottavanaan monta veristä tarinaa, sillä aikanaan Kerttulinmäellä sijaitsi Turun teloituspaikka. Kukkula tunnettiinkin nimellä Hirsipuumäki.

Kerttulinmäki asutettiin Turun kukkuloista ensimmäisenä. Paikalla oli asutusta jo 1300-luvulla. Noista päivistä aina 1700-luvun lopulle asti Kerttulinmäki toimi kaupungin hirttopaikkana. Tuolloin vankilat eivät olleet vielä yleistyneet ja kuolemantuomiot olivat yleisiä.

Tosin Turussa mestauksia nähtiin vain noin joka toinen vuosi. Alemmissa oikeusasteissa kuolemantuomioita jaettiin runsaasti muun muassa henki-, omaisuus-, ja haureusrikoksista. Turun hovioikeus kuitenkin lievensi osan rikoksista sakoiksi. Yleisimmät kuolemantuomioiden täytäntöönpanotavat olivat mestaus tai hirttäminen.

Vasta 1800-luvulla mestaukset lakkasivat. 1820-luvulla keisari Aleksanteri I asetti lain, joka muutti kuolemantuomiot Siperiaan karkotuksiksi.

Ruotsin vallan aikaan asutusta ei Hirsipuumäen ympäristössä pahemmin ollut ja mestaukset näkyivätkin kauas. Ne olivat jopa kansanhupia. Mestauspäivänä paikalla oli yleensä myös kaupungin raati.

Mäellä hirtettyjen ruumiit jätettiin keskiajalla yleisen käytännön mukaisesti varoitukseksi roikkumaan hirsipuuhun, jotta kaupunkiin Hämeen härkätietä matkaavat näkivät jo kaukaa, että kaupungissa joutuu tilille teoistaan. Kun ruumiit olivat aikansa heiluneet tuulessa köysien jatkona, heitettiin ne läheiseen Mätäjärveen. Kirkkomaahan rikollisilla ei ollut asiaa.

Pyövelin asunto on sijainnut ainakin nykyisen Uudenmaankadun varrella sekä Kerttulinmäellä hirttopaikan vieressä. Vaikka monen ihmisen henki oli lopulta pyövelin kädessä, eivät pyövelit itsekään olleet nuhteettomia. Kaupunkilaiset eivät pyöveleistä juuri perustaneet ja ammattiin päätyivät erilaiset pikkurikolliset.

Virkakaudet jäivät usein lyhyeksi erilaisten rikosten vuoksi. 1600-luvulla pyöveleitä erotettiin virasta muun muassa huonon käytöksen, huoruuden ja varkauden vuoksi.
Sittemmin rakennuskanta Kerttulinmäen ympärillä on kasvanut, eikä hirsipuumäki ole enää niin vallitseva elementti kuin aikanaan. Kerttulinmäellä hirttopaikan vieressä on muun muassa nykyinen Kerttulin lukio, joka perustettiin 1912 nimellä Kerttulin koulu.

OIKEASTI, onko maahanmuutto Suomelle uhka?

DONNER maahanmuuttajista politiikassa

Samaa väittelyä tullaan käymään Suomessakin, mutta meillähän on hyvin vähän maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita ja monethan heitetään ulos täältä Suomesta.”

Donner nostaa esiin myös sen, että erityisesti 1960-luvulla moni suomalainen muutti Ruotsiin.

Suomalaisten kotouttamisessa on Donnerin mukaan kestänyt näihin päiviin asti.

”Kotouttaminen on kestänyt 50 vuotta mitä tulee suomalaisiin, jotka muuttivat niin sanottuina elintasopakolaisia Ruotsiin 60-luvulla. Se on pitkä prosessi. Sen takia tämä vastaisuus keskittyy pinnallisiin argumentteihin. Se on ymmärrettävää, sitä vastaan on taisteltava, minun mielestäni, mutta moni ruotsalainen tukee silti näitä ruotsidemokraatteja.”

NÄMÄ yksinäiset sudet ovat todellinen kansallisen turvallisuuden uhka,

eivät eri väriset maahanmuuttajat. * Turussa mieheltä paljastui poliisin suorittamassa turvallisuustarkastuksessa mittava asearsenaali.
Turun Haritussa poliisipartio tarkasti ilta kahdeksan aikaan henkilöauton ja samalla teki kuljettajalle turvallisuustarkastuksen.
Poliisi löysi miehen taskusta ampuma-aseen patruunoita, teleskooppipatukan ja vielä kainalokotelosta viidakkoveitsen.
Miestä epäillään ampuma-aserikoksesta, vaarallisen esineen hallussapidosta ja toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen hallussapidosta.

PUOLUEPOLIITTINEN YLLYTYS varmistaa, jotta höyrypäisiä seuraajia kyllä sikiää…

Espanja käsittelee suljettua aikaa…

Espanjan diktaattorin Francisco Francon (1892-1975) omaiset ovat luvanneet huolehtia tämän maallisista jäänteistä, jos ne siirretään pois nykyisestä paikastaan Kaatuneiden laaksossa. Asiasta kertoi Francon lapsenlapsi viikonvaihteessa.

– Totta kai huolehdimme isoisäni maallisista jäänteistä, emme jätä niitä hallituksen haltuun, Francis Franco sanoi konservatiivisen La Razon -lehden mukaan.

Maan sosialistihallitus hyväksyi perjantaina säädöksen Francon maallisten jäänteiden siirtämisestä pois mausoleumista Madridin lähellä. Asia on jakanut espanjalaisia ja avannut sisällissodan aiheuttamia vanhoja haavoja.

Säädös vaatii vielä parlamentin hyväksynnän

Yhdysvaltalaissenaattori John McCain

Yhdysvaltalaissenaattori John McCain on kuollut,

kertoo hänen kansliansa. McCain oli kuolleessaan 81-vuotias. McCain sairasti aggressiivista aivosyöpää, joka diagnosoitiin hänellä vuonna 2017. Hänen perheensä kertoi perjantaina syöpähoitojen lopettamisesta.

McCain oli yksi Yhdysvaltain vaikutusvaltaisimmista ja tunnetuimmista poliitikoista, ja hän edusti republikaanista puoluetta. McCain oli presidentinvaalissa 2008 puolueensa ehdokkaana, mutta hävisi selvin luvuin Barack Obamalle. McCain kertoi julkisuuteen sairaudestaan kesällä 2017, kun hänet leikattiin silmän yläpuolella olevan verihyytymän vuoksi. Tuossa yhteydessä paljastui, että McCainilla oli aggressiivinen aivokasvain glioblastooma. Nopeasti etenevän sairauden ennuste on yleisesti ottaen huono ja elinajanodote lyhyt.

Sairaus ei kuitenkaan estänyt McCainia jatkamasta poliittista uraansa. Hän vastusti muun muassa presidentti Donald Trumpin ajamaa terveydenhoitoesitystä ja ajautui muun muassa tämän vuoksi konflikteihin presidentin kanssa. Trump rusikoi McCainia Twitterissäkin, jossa miehet kiistelivät julkisesti.
Muutoinkin viileät välit päätyivät välirikkoon jo Trumpin vaalikampanjan aikana lokakuussa 2016, kun McCain veti julkisesti pois tukensa Trumpilta. Lausunnossaan McCain kertoi, että ei pitänyt Trumpia soveliaana presidenttinä muun muassa tämän loukkaavan ja epäsopivan käyttäytymisen vuoksi. McCain viittasi esimerkiksi Trumpin esittämiin näkemyksiin naisista sekä presidenttiehdokkaan kommentteihin sotavangeista.
– Olisin halunnut tukea puolueemme ehdokasta, vaikka hän ei ollutkaan minun valintani kandidaatiksi. Olisin kuitenkin halunnut kunnioittaa puoluekokouksen päätöstä. Mutta Trumpin toiminta on sen laatuista, että on mahdotonta kannattaa häntä. Näin ollen vaimoni ja minä emme aio äänestää Trumpia, McCain kirjoitti.

Keväällä 2018 Trumpin esikunnan ja McCainin suhde nousi julkisuuteen poikkeuksellisella tavalla. Valkoisessa talossa työskentelevän Kelly Sadlerin kerrottiin laskeneen leikkiä, että McCainin näkemyksillä ei ole väliä, sillä tämä ”kuolee kuitenkin”. Sadler ei koskaan pahoitellut julkisesti epähienoa kielenkäyttöään, vaikka sitä häneltä vaadittiinkin.

Presidentti Trump puolestaan toi toistuvasti esiin eripuran McCainin kanssa. Toisinaan Trumpin näkemykset olivat syvästi henkilökohtaisia.

Trump muun muassa pilkkasi arvostettua ja monin kunniamerkein palkittua Vietnamin sodan veteraania siitä, että tämä joutui sodan aikana vangiksi.

– Minä pidän ihmisistä, jotka eivät joudu vangeiksi, Trump sanoi vuonna 2015.
Useiden vuosien vankeusaikana McCain joutui myös kidutetuksi.

Trump itse vältti yhdysvaltalaismedian mukaan joutumasta Vietnamin sotaan vetoamalla kantapäävaivaan.

Senaattori McCainin tahto on ettei presidentti Trump osallistu hänen hautajaisiin; varsin poikkeuksellinen toivomus… sivistysvaltiossa.

E-kirjoja heti luettavaksi

Talvisota venäläisin silmin, e-kirjana heti luettavaksi

Kaksi e-kirjaa
I L M A I S E K S I – promerit netin seuraajille

https://kirja.elisa.fi/kustantaja/promerit/kaikki

Näissä kirjoissa on Suomen oikeuskäytännön historian kaksi kiinnekohtaa. Hornborgin komitean mietintö on Neuvostoliiton ja Suomen sotaan syyllisyyden selvitys ja Laman ja Rahan Pelurit on 1990-luvun laman ”hoidosta”. Molemmissa syyllisyydet olivat ennakkoon, enne oikeudenkäyntejä määriteltyjä.

HORNBORGIN KOMITEAMIETINTÖ 1945
1) Tästä e-kirjana -> Hornborgin lomitean mietintö 1945, miten vieraskieliset tuomitsivat Suomen kansan ”sotaan rikollisina”: Valvontakomission vaatimuksesta Pariisin rauhansopimuksessa 1947.
LAMAN JA RAHAN PELURIT
2) Tästä e-kirjana -> selvitys pankkien kriisin 1991 – 1995 ”hoidosta”, jossa suomenkieliset syyttivät omia kansalaisia ”kulutusjuhlinnasta” ja tuomitsivat kymmeniätuhansia (osan) elinkautiseen velkavankeuteen.

* Tarvitset vain ilmaisen ElisaKirja -sovelluksen (iOS tai Android) ja ilmaiset Elisa Kirja-tunnukset, jotka teet käden käänteessä ladatessasi kirjan.

Muut e-kirjat ja painotuotteet

TESTAMENTTI KANSALLENI, Pehr Evind Svinhufvud 1944
Kirjan myynti ja levitys kiellettiin heti alkuunsa ja tuhottiin…
Björn Wahlrooshan toimii vain wanhan käytännön mukaisesti:´
Tästä: Painotuotteena, esittely kaupassa.
Hinta, lähetyskuluineen 12,- euroa
Ote kirjasta:
”Kansan johtajat, jotka etukäteen tekevät laskelmia omaksi hyväkseen kansansa tuhoutumisen varalta, ja antavat näiden laskelmien vaikuttaa päätöksiinsä valtion asioita ratkaistaessa ja tekevät siinä mielessä palveluksia, menettelevät isänmaataan kohtaan edesvastuuttomasti. Sillä kansaa ei voi paeta. Se jää tuhon omaksi ./.. Terve kansallinen vaisto sanoo näin: En voi paeta, koska koko kansa ei voi sitä tehdä. Viipurin läänin asukkaat saattoivat siirtyä Suomeen, mutta me emme voi vaeltaa Ruotsiin.” ../..

SUOMEN VAPAUSSODAT 1918 .2018.
Tästä: e-kirjana heti luettavaksi Hinta: 11.90 €
Tästä: Kirja painotuotteena, Esittely kaupassa, valitse lajittelu uusin ensin.

ALKUSANAT Suomi täyttää 100 vuotta joulukuussa 2017. Juhlavuoden kunniaksi on paikallaan tarkastella ensimmäistä kertaa suomeksi mitä rikoksia Neuvostoliitto on toteuttanut kansainvälisoikeudellisesti arvioituna Suomen itsenäisyyden aikana ja millä tavalla sen seuraajavaltio Venäjä on käyttäytynyt. Ei ole sattumaa, että Venäjän presidentti Vladimir Putin Suomessa viime kesänä käydessään ei edes onnitellut juhlavuoden johdosta. Neuvostoliiton terroripommituksia talvisodassa ja jatkosodassa ei ole arvioitu oikeudellisesti ennen minun tutkimuksiani, ei myöskään desanttien siviiliväestöön, pääasiassa naisiin ja lapsiin kohdist ../..

SOVIET WAR CRIMES AGAINST FINLAND
Tästä: Shop Pris 12,00 €
Tästä: Tästä: e-book

Soon it will have been exactly 70 years that the Soviet terror bombings of Finnish civil targets have taken place. Also the 70´th anniversary of Finnish victims of partisans is nearing. Therefore this study is of most current interest.

This is not a study on Finnish or Soviet history. This is a study on international law and therefore a study from the viewpoint of international law. The aim of the study is to solve war crimes that the Soviet Union committed in and against Finland during last wars. Surprisingly, crimes did not end when the wars ended, but can be seen continuing until the very end of the Soviet Union, or even later. ../..

SUOMI MYRSKYN SILMÄSSÄ. 1. osa
Tästä: Tästä e-kirjana, heti luettavaksi tietokoneella, tabletilla. Hinta 9.00€

Historiantutkija, opetusneuvos Erkki Hautamäen kirja on yhteenveto viimeaikoina paljon keskustelua aiheuttaneesta Talvisotamme 1939-1940 koskevista poliittisista taustatekijöistä. Pian 20 vuotta jatkunut tutkimus on perustunut Suomen marsalkka C. G. E. Mannerheimin salaisen asiakirjakansion (Kansio S-32) kopioihin ja marsalkan henkilökohtaisiin lausuntoihin, sekä laajaan koti- ja ulkomaiseen lähdeaineistoon.

LOTTOVOITTO

Tästä: Tästä e-kirjana… Hinta: 9,- €uroa, heti luettavaksi… https://kirja.elisa.fi/ekirja/lottovoitto

Tästä: Kirja painotuotteena kirjoittajan omistuskirjoituksella. Hinta: 15.- €uroa

Elämän pallopelin pyörteestä on kyse…
Kirjan kertomus sijoittuu pääosin Turkuun ja kerronta on lauserakenteiltaan kansalaiskieltä: jossa lukukokemuksena turkulaisuus paistaa rivienkin välistä. Henkilöt ja tapahtumat elämänläheisiä ja –näköisiä, tarinassa annos dramatiikkaakin. Kirjan päähenkilön, Marketan elämänasenne on esimerkillinen. Kerronta on sujuvaa ja huumorikin pilkahtelee. Yhdyssiteet ja jännitteet kertomuksen henkilöiden välillä ovat tilanteista aivan tavallisten ihmisten inhimillisiä asenteita ja kohtaamisia – kenen tahansa kokemina. Se ”taiteellisuus” kirjasta puuttuu, ettei siinä räävittömästi kiroilla, eikä rällästellä ja sekoilla viinan ja huumeiden kanssa.

Valtaapitävissä sekopäitäkö?

Donald Trump

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on luvannut ankaria vastatoimia kaasuhyökkäyksestä Syyriassa.

Mitä nämä vastatoimet voisivat olla? Tässä ovat hänen vaihtoehtonsa.

1. Diplomatia
Pakotteet näyttävät aina hyviltä vastatoimilta, vaikka niiden vaikutus on rajallinen ja hidas.
Yhdysvallat ja Trump epäilevät, että Venäjä on osoittain kaasuiskun takana, koska Venäjä on tukenut Syyrian hallitusta ja presidentti Bashar al-Assadia.
Toisaalta myös Iran on Syyrian tukena. Niinpä Yhdysvallat voisi ajaa uusia pakotteita kaikkia kolmea vastaan. Vaikka Syyria on tehnyt liki 30 kaasuiskua aiemmin, YK:n turvallisuusneuvosto on Venäjän veto-oikeuden takia jakautunut, eikä se voi tehdä mitään.

2. Rajattu sotilaallinen isku
Trump on monta kertaa sanonut, että Yhdysvallat voi toimia halutessaan yksin.
Vuosi sitten Yhdysvallat teki omin päin yli 50 ohjuksen iskun syyrialaiselle lentokentälle vastineena yhdelle Syyrian kaasuiskuista. Tarkoituksena oli lähettää viesti, mutta se ei vaikuttanut mitenkään.
Yhdysvallat voisi tehdä iskun nytkin, mutta avoinna on, mikä olisi sellainen kohde, jolla olisi todellista merkitystä ja vaikutusta.

3. Isompi sotilaallinen isku
Jos Yhdysvallat yksin päättäisi esimerkiksi tehdä Syyrian ilmavoimat toimintakyvyttömiksi, Yhdysvallat joutuisi suoraan vastakkain Syyrian tukena olevan Venäjän kanssa.
Venäjällä on joukkoja ja merkittävää kalustoa ainakin kahdessa tukikohdassa Syyriassa: ilmavoimia Latakiassa ja merivoimia Tartusissa.
Jo nyt Yhdysvallat ja Venäjä väistelevät toisiaan Syyriassa, sillä Yhdysvallat tukee jo kurditaistelijoita ISIS:in vastaisessa taistelussa.

4. Yhteistoiminta liittolaisten kanssa

Yhteistoiminta muiden liittolaisten kanssa vaikuttaisi liian vaikealta Trumpille. Britannia ja Ranska ovat jo vaatineet vahvaa vastinetta Syyrialle, mutta on epäselvää, kuinka pitkälle ne ovat valmiita menemään.
Syyriaa ja Irania vastustava Israel ei odotellut, vaan teki itse iskun viikon alussa. Iranin vastustajiin kuuluu myös Saudi-Arabia, jonka nuori kruununprinssi on osoittanut alueellista aktiivisuutta ja lähestynyt Israelia.
Saudi-Arabialla on toisaalta yhteistyötä Venäjän kanssa öljyn maailmanmarkkinahinnan pitämisessä tuloja tuottavalla tasolla.
Nato-liittolainen Turkki ei liene Syyriassa halukas muuhun, kuin estämään kurdien itsehallintohaaveet.

5. Pitkäjänteisen Syyria-strategian luominen
Oitkäjänteisen Syyris-strategian luominen on ilmeisesti kaikkein epätodennäköisin vaihtoehto.
Syyrian sodan alkaessa Yhdysvallat vaati presidentti Barack Obaman johtamana Bashir al-Assadia syrjään, mutta tyytyi antamaan vain puolivillaista tukea Syyrian kapinallisille ja humanitaarista apua. Yhdysvallat ei halunnut taas uutta sitoutumista Afganistanin ja Irakin tapaan.
Sodan pitkittyessä Venäjä tuli Syyrian johdon tueksi ja täytti sotilaallisen tilan. Saman aikaan, vuonna 2015, Yhdysvallat kuitenkin jotui sekaantumaan Syyriankin kriisiin, kun terroristijärjestö ISIS oli perustanut kalifaattinsa Syyrian ja Irakin maaperälle.

Nyt ISIS on lähes nujerrettu alueellisesti, ja Trump haluaisi vetää joukot Syyriasta kotiin. Tästä aikeesta esimerkiksi Israel on parahtanut, ettei kannata kiirehtiä.

Suomen vapaussodat, 1918 – 2018

Kari Silvennoinen

varatuomari, oikeustieteen lisensiaatti, lupalakiasiamies Helsingistä.

Uusi kirja, Suomen vapaussodat -1918 – 2018 painotuotteena, Esittely kaupassa, valitse lajittelu uusin ensin.

Huom! E-kirjana heti luettavaksi

ALKUSANAT

Suomi täyttää 100 vuotta joulukuussa 2017. Juhlavuoden kunniaksi on paikallaan tarkastella ensimmäistä kertaa suomeksi mitä rikoksia Neuvostoliitto on toteuttanut kansainvälisoikeudellisesti arvioituna Suomen itsenäisyyden aikana ja millä tavalla sen seuraajavaltio Venäjä on käyttäytynyt. Ei ole sattumaa, että Venäjän presidentti Vladimir Putin Suomessa viime kesänä käydessään ei edes onnitellut juhlavuoden johdosta. Neuvostoliiton terroripommituksia talvisodassa ja jatkosodassa ei ole arvioitu oikeudellisesti ennen minun tutkimuksiani, ei myöskään desanttien siviiliväestöön, pääasiassa naisiin ja lapsiin kohdistuneita murhia ja julmuuksia. Desanttien tekoja juhlitaan Moskovassa joka toukokuun 9. päivänä voitonpäiväjuhlassa. Meidän valtiojohtomme on osallistunut (päinvastoin kuin Baltian maiden valtiojohdot) näihin mm. murhamiesten kunniaksi järjestettyihin juhliin. Tutkimus pohjautuu aikaisempiin kansainvälisoikeudellisiin tutkimuksiini The Soviet Guilt (2011) ja Soviet War Crimes (2013). Tämä työ on ensimmäinen asiallinen ja oikeustosiseikkoihin perustuva suomeksi kirjoitettu tutkimus. Aiemmissa englanninkielisissä tutkimuksissani olen käsitellyt sekä Neuvostoliiton syyllisyyttä sotiin, että sen toteuttamia sotarikoksia Suomea vastaan aloittamissaan sodissa. Tässä työssä käydään nyt ensimmäistä kertaa nämä rikokset läpi suomeksi hiukan laajemmalla perspektiivillä. Mukana tutkimuksessa ovat myös suomalaisiin sotavankeihin kohdistuneet, sekä desanttien siviiliväestöön kohdistamat rikokset. Nämä rikokset käydään nyt ensi kertaa läpi suomeksi ilman suomettuneisuuden häpeällistä taakkaa. Kiitän ystäviäni ja kollegoitani, joita olen vaivannut kysymyksilläni niin historian tapahtumista kuin kansainvälisen oikeudenkin kysymyksistä. Eduskunnan kirjastosta olen saanut nyt (kuten aina ennekin) osakseni erittäin hyvää palvelua, jota ilman tämän kirjan kirjoittaminen ei olisi ollut mahdollista. ../..

Kari Silvennoisen aikaisempi kirja (english)

Soviet War Crimes against Finland

Suomessa keskustellaan Venäjän lainkäytön asenteista Greenpeace-hyökkäykseen käytännössä. VERTAILUKSI, onko Neuvostoliiton ajoista jotakin muuttunut?

A Study on International Law. The Soviet Union and Her War Crimes against Finland 1917 – 1991

Written by Kari Silvennoinen, Attorney at Law, Trained on the Bench.

Heti luettavaksi ekirjana <- haku


Pian tulee kuluneeksi tasan 70 vuotta Neuvostoliiton terroripommituksista suomalaisiin siviilikohteisiin. Neuvostoliitto pommitti suomalaisia siviilejä erityisen rajusti vuonna 1944 murtaakseen suomalaisten vastarinnan. Myös neuvostopartisaanien rikoksista tulee pian kuluneeksi tasan 70 vuotta, joten tämä kirja on hyvin ajankohtainen.

Tämä ei ole tutkimus Suomen tai Neuvostoliiton historiasta, vaan kansainvälisoikeudellinen tutkimus niistä sotarikoksista, joihin Neuvostoliitto syyllistyi viime sotien aikana. Yllättävää kyllä neuvostorikokset eivät loppuneet siihen kun sodat päättyivät, vaan sen rikokset jatkuivat aivan Neuvostoliiton loppuun saakka, jopa myöhemminkin.

Paavo muistaa väärin…

”Unionissa on Suomen puolueettomuuden mentävä aukko eikä yhteisö muutu liittovaltioksi.”

Paavo Väyrynen teki helmikuussa 1992 uransa merkittävimmän ratkaisun. Väyrynen hyväksyi, ulkoministerinä, Suomen EY-jäsenhakemuksen jättämisen. Hän luultavasti katuu nyt,  epäilee  Olli Ainola.

Hän antoi Keskisuomalaiselle haastattelun 2. helmikuuta. Väyrynen sanoi jyväskyläläislehdessä, että olisi uhkapeliä olla jättämättä jäsenhakemusta. Kirjoittaa Ainola.
- Jos nyt suljemme mahdollisuuden neuvotella samanaikaisesti Ruotsin ja Itävallan kanssa, saatamme joutua tilanteeseen, jossa meillä on vain huonoja vaihtoehtoja. Hakemuksen jättäminen merkitsee eri vaihtoehtojen varaamista tulevaisuudessa tehtäviä ratkaisuja varten, Väyrynen painotti haastattelussa.

Väyrynen oli näin lyönyt kantansa lukkoon. Suomi jätti jäsenhakemuksen maaliskuussa.

Suomi tavoitteli jäsenyyttä tosissaan. Suurvallatkin tulkitsivat, että hakemus tarkoitti varmaa jäsenyyttä.
Jo kaksi viikkoa myöhemmin Saksan liittokansleri Helmut Kohl kertoi Yhdysvaltain presidentille George Bushille itsestäänselvyytenä, että Suomi liittyy unioniin vuonna 1995 – kuten sitten kävikin.

Lähde: www.iltalehti.fi/politiikka/201702122200069275_pi.shtml

Svinhufvudista pääministeri100 vuotta sitten 27.11.1917

Miksi juuri hänestä?

Nimi oli noussut tietoisuuteen oikeustaistelijana, joka oli erotettu kahdesti tuomarin virasta. Eduskunnan ensimmäinen puhemies. Kaksi vuotta ja neljä kuukautta Siperiassa tekivät hänestä kansallissankarin. Sitten ylin lainvalvoja prokuraattorina eli oikeuskanslerina.

Mutta ei hän yksin lähtenyt toteuttamaan itsenäisyyttä, vaan myös muut itsenäisyyssenaattorit:<b> Onni Talas, Arthur Castrén, E. N. Setälä, Jalmar Castrén, Heikki Renvall, Juhani Arajärvi, O. W. Louhivuori, Kyösti Kallio, E. Y. Pehkonen, Alexander Frey. </b>Taustalla vahvana tukena maalaisliiton johtaja <b>Santeri Alkio.</b>

Lähde: Martti Häikiö.

Suomi Brexit-Unioniin

PARI kuukautta enää kun LAURA voittaa vaalit, Suomi sulkee rajat, vastaanottokeskukset muutetaan keskitysleirien saaristoksi, jonne sijoitetaan myös vannoutuneet SUVAKIT, työttömät ja muuten syrjäytyne

SOME:n pakkovalinnoilla eliminoidaan osa em. liikaväestöstä ja raihnaisemmat vanhukset.

Suomi liittyy BREXIT-UNIONIIN. johon myös Puolassa ja Unkarissa näyttää esiintyvän intohimoa.

Paperittomat maahan tulijat viedään Ilomantsiin Suomen rajan itäisimpään kohtaan ja näytetään menosuunta turvalliseen maahan.

Suomen paarialuokka ja kansanvallan kaaos

Laajaan kyselyyn perustunut tutkimus v. 1997;

 
TUTKIMUKSEN raportissa totesin:
Historia tuntuu toistavan itseään. 1930-luvulle tutut asiat ovat tätä päivää. Omistusta jaetaan ja on jaettu uusiksi ennätysmäärällä konkursseja. Nykymenosta ei näytä olevan muuta ulosmenotietä kuin ryhtyminen uuteen ”KONIKAPINAAN”…

Vain nuoret ovat Suomessa v. 2017 huolissaan eriarvoistumisen uhkakuvasta.
 
Maahanmuuttokriittisyys

on syrjäyttänyt huomion kantasuomalaisten voimakkaan keskinäisen eriarvoistumis-kehityksen. Kaikista mahdollisista yhteiskunnan ilmiöistä syyllisyys suunnataan turvapaikanhakijoihin. Pohtimatta lainkaan miten köyhyyden perinnöllisyys vauhdittui 1990-luvun ”PANKKIEN KRIISIN” oikeuskäytännön kautta. TUOMIOVALTA on rajannut Suomeen PAARIALUOKAN, liikaväestön jo paljon aikaa ennen maahanmuuttotulvaa.
 

 
Suomeen luotiin velallisten kriisi. Yrittäjyyttä tuhottiin ajamalla etenkin pien- ja keskisuuria yrityksiä konkurssiin ja työttömyys kasvatettiin huimiin lukuihin.
 
LAMAN seurauksista osa kansakunnasta ei ole vieläkään selvinnyt… Pahin este yritystoimien ylöskohottamiselle on luottokelpoisuuden esteet. Voidaan määritellä VELALLISTEN (yrittäjinä tai yksityshenkilöinä) kansanryhmänänä ”etnisen puhdistuksen” kohteena, osittain kansanmurhana.
 
KYSELYRAPORTIN sivu 33.
 

Kekkonen jatkaa…
”… niin, jossa NÄHTIIN Vain ”PELI”, ei sen sääntöjen perustuvaa merkitystä. Demokratiaa oli kehitetty ja säilytetty enemmänkin juridisen toiminnan kautta kuin sisäisesti koettuna arvona ja siksi demokratian kriisistä tuli pitkä ja vaikea.”

Talvisota on se alkuperäinen kipupiste

… jonka olemassaolon unohtaminen on katsottu palvelleen ulkopoliittisia ja taloudellisia intressejämme, mutta … inhimillisti ottaen kyseessä on kansamme sielun syvästi haavoittanut kansallinen yli sukupolvien vaikuttava trauma. Talvisota uhrivalmiine sankareineen on kuitenkin samalla noussut kansallismyytin asemaan ja siitä on kirjoitettu varmaan satojatuhansia sivuja, tehty elokuvia ja dokumentteja.
  

Kaiken taustalla on jollain tavoin aistittavissa edelleenkin suuri vaikeneminen, pakkohiljaisuus.

 
Moni nuorempi tai Suomen historiasta kiinnostumaton myös ajattelee, että eikö olisi jo aika jättää menneet. Näin pitkä aika sitten sattuneista tapahtumista on turhaa enää yrittää kaivaa esiin uutta.
 
Onko todellakin näin?
Kansaa, joka menettää muistinsa .. ei ole olemassa:

 
Suomen kohtalonvuodet määräävät yhteiskuntamme kehityksen aina nykyaikaan asti.
26. kesäkuuta 2011 alkoi JATKOSODAN muistovuodet; onko samantekevää mitä tiedämme kansakuntamme talvi- jatkosodan tosiasioista?
 
Miksi sotaan syyllistettyjen ja asekätkentään osallistuneiden kunniaa ja mainetta ei ole palautettu?
Onko edessämme taas vaaranvuodet, kun itsenäisyyttämme uhataan Suomen maarajojen ulkopuolisten voimien toimesta, rahastoimalla kansallinen elämänlaatu demokratian ulottumattomissa oleviin yhteisvaluutan (euron) ”vakausvälineisiin”.