Aihearkisto: Velallisten Tuki, fb-ryhmä

Matka perintäbisneksen syvyyksiin jatkuu.

Aki Rintakangas: Perintäbisnes

Matka perintäbisneksen syvyyksiin jatkuu.
Perintäyhtiöiden tapa rikastua on todella arveluttavaa ja epäeettistä. Kaiken lisäksi perintäyhtiöt rikkovat räikeästi perintälakia. Yksikään perintäyhtiö, johon olen törmännyt, ei ole toiminut lainmukaisesti tai noudattanut perintälain 4 §:ä, joka koskee hyvää perintätapaa.

Kun perintäyhtiöt ostavat velan, sen myyntihinta on yleensä 10­—20 % luokkaa velan arvosta laskettuna. Olisikin kiva jos, velallinenkin saisi tuolla sumalla maksettua omat velkansa pois, niin olisi tilanne paljon valoisampi.

Ongelmallinen on myös perintälain 4 a §, joka koskee tiedonantovelvollisuutta velalliselle. Yksikään yhtiö ei ilman tappelua anna tietoja, jotka tämä lainkohta velvoittaa antamaan velalliselle. Olen myös nähnyt tapauksia, joissa perintäyhtiö yrittää harhauttaa velallista ja jopa uhkaillut toimeksiantajaa lisäkuluilla, jos perintä lopetetaan. Mikä tätä perintäkenttää vaivaa? Johtuuko se siitä, ettei valvonta toimi, viranomaiset ovat ylikuormitettuja ja resurssit ovat vähissä?

Kaikille olisi mieluisampaa, että veloista olisi edes teoreettinen mahdollisuus päästä eroon. Valvovan viranomaisen kestitseminen perintäyhtiön toimesta on myös arveluttavaa. Tämä systeemi on mätä ja korruptoitunut. Jos ongelmaan olisi puututtu jo 30 vuotta sitten, veikkaisin ettei Suomessa olisi näin massiivista velkaongelmaa. Lait ovat suhteellisen hyvät, mutta sanktioiden puuttuminen ja viranomaisten toimimattomuus ei ainakaan korjaa tilannetta. Järjestelmä on luotu sillä tavalla, ettei yksittäinen ihminen tilanteestaan riippuen pysty tosiasiallisesti taistelemaan massiivista koneistoa vastaan. Oikeuslaitosta ei itse asiassa kiinnosta velkasiat ollenkaan, ja siitä syystä arvelen, että päätökset velkatuomioihin tekee käräjäsihteeri eikä tuomari.

Perintäkuluista sen verran, että ne ovat täysin keksittyjä rahastuskeinoja, joilla ei ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä eikä pohjaa. Perintäkuluja voikin itseasiassa verrata koronkiskontaan, joka on rikoslaissa kielletty, mutta joka esitetään vain eri nimellä.

Lopuksi haluan puuttua Suomessa yleiseen ajattelutapaan velallisia kohtaan, joka johtaa häpeään ja hiljenemiseen. Kuten tiedämme, moni suomalainen ei ajattele asiaa loppuun asti kommentoidessaan iltapäivälehtien artikkeleita. Siellä näkyy kommentteja, kuten ”Maksa velkasi ajoissa”. Tähän voisi sanoa, että älä sairastu niin ei tule sairaalalaskua. Tai ”Ei pidä elää yli varojen”. Haluan sanoa ihmisille, etteivät varat riitä aina edes perusasioihin. Annan esimerkin. Jos sinun rahat ei riitä ruokaan ja vaihtoehtona on lääkkeet tai ruoka, niin mitä teet? Otat ehkä pikavipin, jotta selviydyt. Monella ei ole tukiverkkoa saatikka rikasta ystävää tai sukulaista jolta lainaa tai rahallista apua voisi pyytää, ja välillä tilanteet pakottavat ottamaan lainaa, jotta ihminen selviytyy. Velallisten tarinoiden taustalla on karmeaa luettavaa, ja syitä velkavankeuteen joutumiselle on yhtä monta kuin on velallistakin. Pyytäisinkin kaikkia oikeasti pohtimaan sitä, että velanperintäkenttä ei täytä lain vaatimuksia millään tasolla tällä hetkellä. Eli kyse on lain rikkomisesta eikä siitä, että jollakin ihmisellä on velkaa. Voin puhtain sydämin väittää että jos perintäkenttä laitetaan kuntoon, niin moni pääsisi jaloilleen ja aloittamaan alusta puhtaalta pöydältä. Väitän, että vain yksi prosentti velallisista on piittaamattomia tai haluttomia oikeasti maksamaan velkaansa, mutta systeeminkin takia haluttomuus on aika vähäistä, koska systeemi ei päästä velkavankeudesta eroon.

Perintäliiketoiminta on niin iso ja laaja asia, ettei kaikkea voi yhteen blogiin kirjoittaa, mutta tästä on hyvä jatkaa.

Aki Rintakangas

Rekisteröidy kommentointiin, nimi ja sähköposti

Miksi virkakoneistolta puuttuu tekoja?

MIKSI VIRKAKONEISTO EI TEE MITÄÄN PERINTÄYHTIÖN LAITTOMUUKSILLE?
OMA TAPAUKSENI

Perintäyhtiö intrum lähetti minulle laskun 8.12.2018 jossa ilmoitettiin velkojan vaihtumisesta Fortumista Intrum dept finance ag:hen. Tuntui oudolta koska en vuonna 2016 sähkömyyjää vaihtaessa jäänyt senttiäkään velkaa Fortumille. Syynä se että oli ns. takuurahaa sisässä josta ottivat omansa pois ja tilittivät mulle jäljelle jääneen summan. Eli Intrum väittää saaneensa haltuun jotain jota ei ole olemassa.

Aloin selvittää omaa asiaa joulukuun 17 päivä kuluttajaviranomaisen kanssa. Tein reklamaation intrulle ja vastauksena sain isomman laskun. Jatkoin asiaa Fortumin kanssa….19 sähköpostin jälkeen selkisi asia 7.2.2019 ETTÄ INTRUM PERII VAIN OMIA PERINTÄKULUJA SEKÄ NIIDEN KORKOJA. Jäi kuva asian selvityksestä Fortumin kanssa että eivät tienneet mitään Intrumin lähettämästä lapusta missä ilmoitetaan velkojan vaihtumisesta. ELI EN OLLUT JÄÄNYT FORTUMILLE MITÄÄN VELKAA!!

Maaliskuun 6 päivä näin VTR-faceryhmän seinällä samanlaisen intrumin kirjeen. Heräsi ajatus että tämä ei olekkaan vain yksittäistapaus minun kohdalla. Aloin ilmoitella seinällä asiaa että kuka on saanut tietyt tunnusmerkistöt täyttävät intrumin kirjeen. Pyysin niitä ylläpidon sähköpostiin. Tapauksia kertyi iso määrä hetkessä.

Eli tässä vaiheessa ajatus oli että Intrum vain antaa harhaanjohtavaa tietoa velalliselle. Sekin on muuten perintälaissa kielletty. Eli toimeksiantaja ei edes tiedä että intrum ilmoittaa ikäänkuin saaneensa velan haltuun toimeksiantajalta….velan missä ei ole muuta kuin intrun omia perintäkuluja sekä niiden korkoja. Ei siis toimeksiantajalta yhtään mitään.

Muutama ryhmäläinen laitettiin pistämään Vattenfallille sähköpostikyselyä, että minkä velan olette siirtäneet intrun omistukseen. Vastaukset olivat todella kömpelöitä..”muiden velkojen siirrossa olemme siirtäneet myös nollalaskujen omistusoikeuden intrulle”. Siis mitä hemmettiä…siirretään jotain mitä ei ole olemassakaan.

Huhtikuussa sain eräältä ryhmäläiseltä käsiin intrumin velkalistan ko henkilön kohdalta. Kävin listaa läpi ja löytyi listalta tutut summat. Kyseessä jälleen lasku jossa intrum ilmoittaa velan omistusoikeuden siirtyneen Vattenfallilta Intrum Dept Finance ag:lle. Laskun kohdalla luki tila ”käräjäoikeudessa”. Eli Intrum on siirtänyt omat pelkät perintäkulunsa intrum depit finance ag:n nimiin ja hakee niitä käräjäoikeuden kautta ulosottoon.

Avilta on kirjallisia lausuntoja nippu, että kyseinen teko on laiton. Tarvittaessa löytyy myös puhelin nauhoite jossa asiaa kysytään avin ylitarkastajalta Sireeniltä ”voiko pelkkiä perintäkuluja ja niiden korkoja viedä käräjäoikeuteen ja sitä kautta ulosottoon” vastaus kuului ”ei voi”

Mielessä heräsi kysymys: Kuinka kauan tätä on jatkunut….kuinka kauan on viety pelkkiä perintäkuluja yksipuolisen summaarisen käsittelyn kautta ulosottoon…. todisteet ovat ainakin vuodelta 2017….eli tapauksia lienee satoja tuhansia.

Syy miksi kirjoitan tämän on seuraava:

Aineisto on täysin vedenpitävä. sen ovat monet tahot tarkistaneet.
Olen ollut yhteydessä kuluttajasuojaan samaan ihmiseen joka selvitti kanssani oman tapaukseni….on muuten ollut kkv:llä joulukuusta asti oma tapaukseni. Kerroin kuluttajansuojan henkilölle tapauksen saamasta käänteestä 4 viikkoa sitten ja kehoitin häntä viemään viestin kkv lakimies Juha Jokiselle. 3 viikkoa lähetteli Jokiselle s-postia …koitti saada puhelimella kiinni…lähetti jostain yhteispalaverista jopa Jokisen kolleegan mukana sanan.

TURHAAN!!! Viimeinen sähköposti tuli tutulta kuluttajasuojaviranomaiselta reilu viikko sitten..”olen tehnyt kaiken voitavani”

Olen tarjonnut myös KRP:lle tapausta….ei kiinnosta…tuttu poliisi tutki aineiston ja totesi saman kuin minä…koitti viedä sanaa eteenpäin….seinä tuli taas vastaan.

EI OLE IHME ETTÄ SUOMESSA VELALLISTA VIEDÄÄN KUIN PÄSSIÄ NARUSSA KETÄÄN VIRANOMAISTA EI KIINNOSTA KUN PERINTÄYHTIÖ RIKKOO LAKIA!

SUOMESTA ON TEHTY PERINTÄTOIMISTOJEN PARATIISI!

Artikkelikuva: ”Näkymättömät kourat”

HERÄTYS NYT KAIKKI. Hilkka Laikon lausunto on lakialoitteesta salattu. Kysymys kuuluu, KETÄ suojellaan ja MIKSI?

Perintätoimistojen luvanvarainen toiminta päättyi Suomessa vuoden 2018 lopussa. 1.1.2019 alkaen on tarvittu vain rekisteröinti Aluehallintovirastoon. Uutta lakia aloitettiin ajamaan läpi vuonna 2017 ja se saatiin nuijittua läpi vuonna 2018.
Laissa ei ole taloudellista sanktiota, jos yritys rikkoo perintälakia. Tätä sanktion puuttumista perustellaan sanamuodolla ”ulkolaisomisteisia perintäyhtiöitä on hankala sakottaa Suomesta käsin”.

Talousvaliokunnassa oli kuultavana useita eri tahoja, mm. AVI, KKV, tietosuojavaltuutettu ja jopa Suomen perintätoimistojen liitto ry:n puheenjohtaja Jyrki Lindström sekä lukematon määrä muita asiantuntijoita.
Kuultavana kävi myös Hilkka Laikko.

Hilkka Laikon lausunnossa olevia asioita ei otettu riittävästi huomioon. Kenellä voisi olla enemmän tietoa asioista kuin ihmisellä, joka auttaa vuosittain tuhansia velallisia? Hän tietää perintätoimistojen kyseenalaisesta toiminnasta todella paljon.

Hilkka Laikon asiaan antama lausunto salattiin! Eduskunnan työjärjestyksen 43 a § 2 momentin mukaisesti ”valiokunnan asiakirjat ovat salassa pidettäviä, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi merkittävää vahinkoa Suomen kansainvälisille suhteille tai pääoma- ja rahoitusmarkkinoille taikka vaarantaisi kansallista turvallisuutta. Salassa pidettäviä ovat myös asiakirjat, jotka sisältävät tietoja liike- tai ammattisalaisuudesta taikka henkilön terveydentilasta tai hänen taloudellisesta asemastaan, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi merkittävää haittaa tai vahinkoa, jollei huomattava yhteiskunnallinen tarve vaadi niiden julkisuutta. Valiokunta voi muusta vastaavasta välttämättömästä syystä päättää, että jokin asiakirja on salassa pidettävä.”

Suomessa on lähes 600 000 ihmistä vuosittain ulosotossa ja 400 000 ihmistä ilman luottotietoja. Yhtenä syynä tähän on se, että maahamme on laskettu toimimaan tämänkaltainen yritysmuoto kuin PERINTÄTOIMI.

Näyttää siltä, että asioille ei edes haluta tehdä mitään vaan tämä yritysmuoto saa vapaasti jatkaa toimintaa täällä. Herää iso kysymys, kenen etu se on? Ei ainakaan kansalaisten etu.

Valvontaviranomaiset ovat täysin kynnettömiä ongelmien edessä. Heidän keinona on vain varoittaa ko. yrityksiä ja sitäkin tehdään aniharvoin suhteessa rikkomuksiin.

Jos tämän annetaan jatkua vielä Suomessa meillä alkaa leipäjonot olla mitaltaan Hangosta Inariin.
Tekstin ja aineiston laatineet Mauri Häkkinen, Hilkka Laikko, Aki Rintakangas, Eija Kuusla sekä Velallisten tukiryhmä VTR:n fb-tutkijaryhmä

Perintäbisnes

Aki Rintakangas

Haluan kirjoittaa, kuinka perintäbisnes toimii velallisen silmissä sekä kuinka valtio menettää miljoonia ellei miljardeja euroja verotuloja perintäbisneksen takia. Ongelmavyyhti sisältää paljon asioita, jotka pitäisi saada kuriin. Lisäksi viranomaiset pitäisi saada tekemään yhteistyötä keskenään näiden perintäbisneksessä esiintyvien vääryyksien ja laittomuuksien selvittämisessä. Ongelma on iso, sillä yli 600 000 suomalaista on ulosotossa ja 440 000 suomalaisella on luottohäiriömerkintöjä.

Aloitetaanpa viranomaisista. Lähes kaikki instanssit ovat sanoneet, etteivät heidän resurssinsa riitä selvittämään ja keskittymään yhden velallisen asiaa, ja tämä on ongelma, johon pitäisi saada muutos resursseja lisäämällä. Velkaneuvojat ovat ylikuormitettuja eivätkä he pysty käyttämään riittävästi aikaa, jottei esimerkiksi velkajärjestelyyn lipsahda perintäkelvottomia laskuja, kuten vanhentuneita laskuja tai ylisuuria perintäkuluja sisältäviä laskuja. Velkaneuvojat ovat vastikään siirtyneet oikeusaputoimiston alaisuuteen, ja niin minua oikeastaan pelottaa se, mitä itse koin oikeusaputoimiston lakimieheltä/juristilta. Se oli kammottava kokemus, koska hän aloitti asian purkamisen syyllistämällä minut välittömästi oman tilanteeni takia eikä antanut edes neuvoja, kuinka asiassa voisi edetä. Lisäksi hän vielä kehui olleensa töissä ulosottomiehenä. Tämä asenne minua pelottaa vanhusten, sairaiden tai muiden heikko-osaisen kohdalla, joiden tilanne on vaikea.

Inhimillisyys katoaa, kun puhutaan perintäyhtiöistä saatikka oikeuslaitoksissa, joissa vanhentuneita laskuja, valheellisin tiedoin esitettyjä vaatimuksia ja perintälaista piittaamatta annetaan yksipuolinen päätös summaarisessa menettelyssä. Summaarisen menettelyn päätöksen tekee yleisimmin käräjäsihteeri – ei tuomari. Herääkin kysymys, millä mandaatilla käräjäsihteeri tekee päätöksiä summaarisissa asioissa? Liian usein juttu ei edes käy tuomarin pöydällä.

Tämä on mielestäni järjetöntä ja ihmisoikeuksia loukkaavaa, koska tämä menettely ei mielestäni vastaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaista oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin määritelmää. Tilanteissa, joissa summaarisen menettelyn vastaaja huomaa, ettei kaikki ole mennyt kuin strömsöössä on vahinkojen korjaaminen yleensä erittäin vaivalloista, ellei jopa mahdotonta.

Prosessit ovat hitaita ja raskaita velalliselle ja myöskin pelottavia tilanteita, jos velallinen ei tiedä, miten haasteeseen vastataan tai mihin hän voi vedota, kun tietämys ja osaaminen asiassa puuttuu, ja varsinkin jos saa minun kokemaani kohtelua, jos uskaltautuu kysymään oikeusaputoimistosta apua tai neuvoja. On myös huomioitavaa, että oikeusapuun oikeutettujen määrä Suomessa on pieni eivätkä useimmat oikeusapuvakuutukset kata tämänlaisia asioita. Näin ollen velallisesta on tehty käytännössä lainsuojaton ylikansallisia perintätoimistoja vastaan. Ulosotto onkin jo sitten oma lukunsa.

Jatkan perintätoimistoista, viranomaisista ja pankeista kertovan blogini kirjoittamista ja julkaisemista. Haluan kertoa, kuinka ne toimivat Suomessa, ja kuinka järjetöntä tämä toiminta on.

Aki Rintakangas

Perintäliiketoiminnan, hyväksyttävääkö, mielivaltaa?

Pienyrittäjä järkyttyi: 0,02 euron laskuun rapsahti perintäkuluja päälle lähes 500 euroa – ”Se on meikäläiselle melkein viikon palkka”

https://www.msn.com/fi-fi/talous/uutiset/pienyrittäjä-järkyttyi-002-euron-laskuun-rapsahti-perintäkuluja-päälle-lähes-500-euroa-–-se-on-meikäläiselle-melkein-viikon-palkka/ar-BBWorLB?ocid=spartanntp

MIKÄ esivalta mahdollistaa suoranaiset kansalaisten kiristykset?

Kalevi Kannus

Laman ja Rahan Pelurit, e-kirjana maksutta


Tämä selvitys on ajankohtaistakin ajankohtainen… päällämme on Euroopan laajuinen murros. Kuka murroksen maksaa?

* Tilaa…heti luettavaksi. Maksutta E-kirjana sähköisessä muodossa

”29.3.1992. Pankkien pelastaminen ei ole kansan oikeustajun mukaista. Tästä nousee vielä melkoinen meteli, kun tajutaan, että valtio maksaa pankeille, mutta pankit irtisanovat asiakkaittensa luottoja ja ajavat vanhat asiakkaansa maantielle.”
Oikeustieteen tohtori Hannele Pokka kirjassaan ”Porvarihallitus”
 
Prologi
 
Mauno Koivisto omassa kirjassaan ”Kaksi kautta”:
 
Lukijalle
 
Kotikaupunkini Turun ruotsinkielisen yliopiston, Åbo Akademin, valtio-opin professori Sven Lindman lähetti minulle vuonna 1975 eripainoksen mietteistänsä Presidentin asema ja perustuslakiuudistus. Tämän eripainoksen päälle hän oli käsin kirjoittanut tekstin, joka suomeksi kuuluu seuraavasti:
 
”Kun tässä eräänä päivänä väittelin Merikosken kanssa sanoin, että pitää ajatella tulevaisuutta. Jos esimerkiksi entinen oppilaani Mauno Koivisto valittaisiin presidentiksi, niin hänelle minä soisin vähän todellista valtaa.”
 
”Pankkikriisi” ja sen hoitoon liittyvä salainen pankkituen etupiirijako on Suomen taloushistorian suurin, toistaiseksi selvittämätön, oikeuspoliittinen puhallus.
 
Varsinkin laman seurausten, kuten pankkituen hoitoon – ennalta määrätyn ”oikeuden mukaisesti” – tarvittiin salaiset suunnitelmat, ohjelmat, päätökset, tuomiot ja päätöksentekijät, eli erittäin korkean tahon lainkäytön kartellit? Pankkituet eivät hoituneet itsestään.
 
Missä ja ketkä tekivät etupiirijaon pelastettavien ja kuopattavien osalta? Se kysymys kiinnostaa talouskriisissä omaisuutensa menettäneitä ”ylivelkaantuneita” Pankkikriisi ja sen hoitoon liittyvä salainen pankkituen etupiirijako on Suomen taloushistorian suurin, toistaiseksi selvittämätön, puhallus.
 
AVOIN KIRJE PRESIDENTTI MAUNO KOIVISTOLLE
 
Herra Presidentti,
 
Te järjestitte Oikeuspoliittisen keskustelutilaisuuden Linnassa 6.5.1992 tuomioistuinlaitoksen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten edustajien kanssa.
 
Tilaisuuden teemoina olivat:
 
1. tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttö ja riippumattomuus sekä
 
2. tuomioistuinten toiminnan arviointi ja arvostelu.
 
Keskustelutilaisuuteen osallistuneille henkilöille on lähetetty 5.6.2002 kysely koskien tilaisuuden luonnetta ja sisältöä sekä mahdollisia päätöksiä.
 
Eräältä osallistujalta saadun selvityksen mukaan ”tilaisuuden tarkoitus oli tasavallan presidentin ja mukaan kutsuttujen osallistujien arvovallalla painostaa Korkein oikeus tekemään Koiviston mieleinen ratkaisu pankkeja koskevassa asiassa”.
 
Selvityksessä ilmaistaan edelleen, että ”Koivisto puolsi kantaa, jonka mukaan pankeilla pitäisi olla oikeus yksipuolisesti nostaa lainakorkoa”, ja ”Tilaisuus ymmärtääkseni vahvisti Koiviston asemaa suhteessa juristeihin. Hänen mahdollisia nuhteitaan pelättiin. Koivistoa siis myötäiltiin enemmän pelosta…”
 
On herännyt epäily siitä, että Teidän linjauksenne, aiheutti oikeuslaitoksen toimintaan kauaskantoiset muutokset: heikomman osapuolen suojaaminen ei ole enää laajemminkaan kuulunut oikeusjärjestelmämme ensisijaisiin tavoitteisiin.
 
On syntynyt perusteltu epäily siitä, että Teidän puuttumisenne riippumattoman oikeuslaitoksemme päätöksentekoon, Herra presidentti, aloitti oikeudenmukaisen laillisuusvalvontamme alasajon. Miten se on perustuslaillisesti ja ihmisoikeussopimuksellisesti perusteltavissa?
 
Olemme yrittäneet saada seminaarinne asiakirjoja mm. presidentin kansliasta, mutta turhaan. Asiakirjat on julistettu salaisiksi. Pyydämme myötävaikutustanne asiakirjojen saamiseksi. Haluamme tietää mitä todella keskusteltiin ja mitä päätettiin.
 
Oikeuspolitiikan ja lainkäytön tutkimusryhmä
 
LAMAN JA RAHAN PELURIT –
SUOMEN ”PANKKIKRIISISSÄ”
1991–1995
 
”Ei oikeutta maassa saa,

ken itse sit’ ei hanki”
 
Teemat:
 
1. pankkikriisin uhrien omaisuuden ja perusoikeuksien palauttaminen

2. heidän henkisten kärsimystensä ja taloudellisten menetystensä korvaaminen

3. pankkikriisin taustahenkilöiden paljastaminen, heidän osuutensa selvittäminen tapahtumien kulkuun, mahdollisten rikosten tutkiminen ja rankaiseminen

4. selvitettävä, miten syntyi ja mihin käytettiin valtiolle otettu yli 400 miljardin markan valtionvelka ja kuka/ketkä maksavat sen.
 

Satu Taavitsainen (sd) eurovaaliehdokas

Satu Taavitsaisen eurovaaliryhmä facebookissa: Liity
https://www.facebook.com/groups/281194246118657/?hc_location=Group

SDP:n puoluehallitus asetti (18.4.2019) minut eurovaaliehdokkaaksi. Viime sunnuntaina, vaalipäivän iltana en arvannut, että sanoessani ”usein on niin, että kun yksi ovi sulkeutuu, niin toinen avautuu” tarkottaisi se sitä, että puoluesihteeri soittaa ja pyytää minua Europarlamenttivaaleihin ehdokkaaksi.

Numeroni on 101.

Ilman Iso-Britanniaa jatkava uusi Euroopan Unioni tarvitsee uuden edustajan ja jatkan mielelläni työtä suomalaisten hyväksi. Olen kiitollinen saatuani palvella Suomen kansaa Eduskunnassa neljä vuotta. Ne olivat työntäyteiset vuodet.

’Olin hyvin omistautunut Eduskunnassa pienituloisten palkan- ja eläkkeensaajien sekä työttömien asioihin ja erityisesti ulosottoon joutuneiden auttamiseen. Tahdon saada kansainväliset perintäyhtiöt ja pikavippifirmat kuriin ja olisi upeaa päästä europarlamenttiin työskentelemään näiden asioiden kuntoon laittamiseksi. Laiton perintä ja pienituloisten ihmisten ja yrittäjien ulosottoon laittaminen pitää saada loppumaan.

EU:ssa pitää selvittää, onko pikavippijärjestelmä lainkaan tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Koronkiskonnan lopettamiseksi Suomi pääsi jo eteenpäin, kun eduskunta sääti pikavippeihin 20% korkokaton.

EU:n voimaa ja kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan, sillä perintäyhtiöt toimivat häikäilemättömästi Suomen lisäksi muissakin EU-maissa. Esimerkkinä perintäyhtiö Alektum, jonka toiminta Suomessa kiellettiin laittoman perinnän takia. Tavallisten ihmisten velkoja myydään ympäri maailmaa ja ihmiset ovat joutuneet kaikenlaisten väärinkäytösten uhriksi. Tälle on tultava loppu.

Tavoitteenani on, että Itä- ja Pohjois-Suomeen tulee vähintään nykyistä tasoa vastaava rahoitus. Itä- ja Pohjois-Suomella on Suomen EU-liittymissopimukseen kirjattu erityisasema, joka perustuu harvan asutuksen, pitkien etäisyyksien ja kylmän ilmaston aiheuttamaan pysyvään kilpailukykyhaittaan. Itä- ja Pohjois-Suomelle on korvamerkitty EU:n aluepolitiikan rahoitusta näihin erityishaasteisiin, mutta siivu on kaventunut ohjelmakaudesta toiseen.

Tiet ja rautatiet ovat Suomessa rapistuneet, joten infran korjauksiin tulee EU:sta saada nykyistä enemmän rahaa. On kumma, kun me Suomessa emme saa käyttää EU-ohjelmarahaa teiden kunnostukseen, samaan aikaan kun Itä-Euroopan maat saavat. Tämä on mielestäni väärin ja olen tämän usein nostanut esille liikenne- ja viestintävaliokunnassa työskennellessäni. Vaikka Suomi on hyvinvointivaltiona vauraampi kuin osa EU-maista niin meillä on paikoittain varmasti yhtä huonokuntoisia teitä.

Muutoinkin liikenneasiat ovat minulle tärkeitä ja uskon, että minulla on niihin annettavaa europarlamentissa. Tavaran kuljetusten tarve tulee lähivuosina lisääntymään. Ongelmina Suomessa ovat kotimaisen kuljetusyritysten toiminnan turvaaminen ja kabotaasiliikenteen valvonta. Sipilän hallitus lievensi kabotaasisääntelyä ja nyt Suomessa on lisättävä ulkomaisten kuljetusyritysten ja työvoiman valvontaa. Olen huolissani ajo- ja lepoaikalain noudattamisesta ja ulkomaisten rekkojen renkaiden ja jarrujen kunnosta sekä oikeasta kuormansidonnasta.

Kilpailuetua ei saa havitella lakia rikkomalla. Liikkuvan poliisin lakkauttamisen jälkeen valvonta on käytännössä jäänyt Tullin ja Rajavartiolaitoksen tehtäväksi. Paikallispoliisilla ei ole riittävästi työntekijöitä ja osaamista raskaan liikenteen valvontaan. Ulkomaisille rekoille on laitettava tienkäyttömaksu, joka on ohjattava tiestön kunnostamiseen.

Kutsun Sinut eurovaalikampanjaani

osallistumaan, vaikuttamaan ja äänestämään. Toimitaan yhdessä tavallisten ihmisten, hyvän elämän ja sosiaalisesti oikeudenmukaisemman Euroopan puolesta!
Täytä lomake

Satu on vakavasti suuntautuva ehdokas… Han on Facebookissa kehottanut lukemaan tämän artikkelin: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006079148.html?fbclid=IwAR2Uu_BYHWA11S9DcM9e6jQ7kF3t_nu6dA5-G1pncYIS1ZgxThe4w2TDH0I

EU: Vastatoimet väärinkäytöksistä raportoinutta työntekijää kohtaan on kielletty.

Facebook-viestissä: Parlamentissa hyväksyttiin juuri vastikään ns. whistleblower-direktiivi,

joka takaa, että kaikenlaiset vastatoimet väärinkäytöksistä raportoinutta työntekijää kohtaan on kielletty. vastatoimet väärinkäytöksistä raportoinutta työntekijää kohtaan on kielletty. Kamppailua sääntelystä ja määräyksistä käydään yksityiskohtia myöten, mm. tässä siitä, tuleeko tälliasta suojaa säätää ja sen jälkeen kaikista niistä pikku detaljeista, jotka ratkaisevat säädöksen tehokkuuden ja vaikuttavuuden. Tässä esim. oli tärkeää se, että työntekijällä on oikeus ilmoittaa myös suoraan viranomaiselle. Piru asuu nimittäin yksityiskohdissa ja erityisesti niissä pilkuissa ja sanamuodoissa. Ei ole samantekevää, miten esim. laki kirjoitetaan.

”Direktiivissä on pitkä lista eri soveltamisaloja. Soveltamisaloja ovat esimerkiksi julkiset hankinnat, rahanpesu, ympäristönsuojelu, kuluttajansuoja ja ruokaturvallisuus. Kun työntekijä huomaa väärinkäytöksiä tai ongelmia, hän voi ilmoittaa niistä joko sisäisiä kanavia pitkin tai suoraan viranomaiselle. Mikäli kumpikaan taho ei reagoi tietyssä määräajassa, henkilö voi ilmoittaa tietonsa myös julkisesti. Taistelimme viimeiseen asti siitä, että ilmoittaja voi itse valita ilmoittaako tietonsa ensin sisäisesti vai meneekö suoraan viranomaiselle. Onneksemme voitimme, sillä muuten direktiivin olisi kirjattu, että työntekijän olisi pakko ilmoittaa tietonsa ensin sisäisesti.”

”Direktiivin soveltamisalat koskevat ainoastaan EU-säädöksiä. On selvää, että kansallisen lainsäädännön erottaminen EU-säädöksistä on hankalaa. Siksi on erityisen tärkeää, että kansallisessa toimeenpanovaiheessa soveltamisalaa laajennetaan. Suomella on mahdollisuus painottaa tätä EU-puheenjohtajuuskaudella ja kannustaa jäsenmaita ulottamaan direktiivin koskemaan myös kansallisten lakien väärinkäytöksiä.”

Viite: https://www.akava.fi/uutishuone/blogi/tuumaamo/vaarinkaytosten_ilmoittajien_suoja_hyvaksyttiin.25211.blog?fbclid=IwAR1lkVW6MOCuP6zptCOlf91SaxKpJNMRokZdju5hWo3afmlftm5I_X858Iw

Kyllä lainsäätäminen toimii Suomessa!

Perintätoimi on ollut Suomessa luvanvaraista toimintaa aina vuoden 2018 loppuun saakka.

Joku älypää keksi sitten eduskunnassa v.2017…oliko Lindström mitä luin, että muutetaan se rekisteröidyksi toiminnaksi…hiton hieno idea!

Lakialoitetta kun tossa tutkailin niin sinne oli kirjoitettu mm. perintälain rikkomisesta taloudelliset sanktiot….jonka joku vatipää halusi sieltä pois vedoten siihen että ulkolaisia perintäyhtiöitä on vaikea ikäänkuin sakoittaa, KIVA!

Eräs kansalainen on ollut yhteydessä AVIin ja kysellyt näiden rikkomusten seurausta perintäyhtiöille….vastauksena sai että ei voida kuin jäädyttää toiminta hetkeksi….kun ei tarvia lupaa niin ei voi sitä myöskään ottaa pois.

Näin myös tuon lain valmistelussa olleita lausuntoja…
Hilkka Laikko on antanut lausunnon velallisten tuki ry:n nimissä…oli oikein erikseen maininta että lausunto on SALATTU!!

No tuo lausunto kyllä varmaan Hilkalta saadaan. Herää TODELLA ISO KYSYMYS kuka meillä laatii lait velallisia varten? Eduskunta vaiko perintäyhtiöt? Alan todella vahvasti kääntymään itse jälkimmäiseen. Syynä seuraava…kaikki viimeaikaiset lait jotka helpoittaisivat velallisen asemaa suomessa on torpeedoitu järjestelmällisesti. Kaikki mitkä vaikeuttavat meidän asemaa on mennyt läpi.

Oikein tekemällä tehty näille firmoille loistava pelikenttä Suomessa köyhien kustannuksella…voivat sikailla mielin määrin ilman mitään rangaistusta. No onko meillä mitään mahdollisuutta näiden paskojen kanssa… yksi heräsi mieleen….tämä rekisteröinti….se tulee joka ainoalle perintäyhtiölle eteen kun tätä vuotta on 6kk kulunut eli siirtymäaika loppuu. Joten työnnämme aviin joka näistä rekisteröinneistä päättää niin paljon kuin vain löydämme näitä laittomia perintätapauksia…joka ainoan….katsotaan jos antavat kyseisten firmojen sen jälkeen jatkaa toimintaa tässä maassa niin nostettaan siitä sellainen meteli että HELVETTI JÄÄTYY!

Kuluttaja-asiamies vaatii maksettavaksi pikavippiyhtiölle määrätyn uhkasakon

Kuluttaja-asiamies vaatii maksettavaksi pikavippiyhtiölle määrättyä 50 000 euron uhkasakkoa, kertoo Kilpailu- ja kuluttajavirasto.

Kuluttaja-asiamiehen mukaan J.W.-Yhtiöt on viime vuonna Suomilimiitti-kuluttajaluottoja markkinoidessaan jättänyt ilmoittamatta olennaisia tietoja luottosopimuksen ehdoista. Näin yhtiö olisi rikkonut sille vuonna 2012 määrättyä markkinaoikeuden kieltoa, kuluttaja-asiamies katsoo.

Lisäksi kuluttaja-asiamies vaatii markkinaoikeudelta uhkasakon korottamista 100 000 euroon, koska aiempi kielto ei ole estänyt yhtiötä rikkomasta kuluttajansuojalakia.

J.W.-Yhtiöt on markkinoinut Suomilimiitti-kuluttajaluottoja televisiossa ja raitiovaunuissa. Televisiomainoksista ilmeni luoton määrää ja luottokustannuksia koskeva tieto, mutta muut ehtoja koskevat tiedot ilmoitettiin televisioruudun alalaidassa pienellä tekstillä reilun sekunnin ajan. Kuluttaja-asiamiehen mukaan kuluttajilla ei ollut mahdollisuutta lukea ja sisäistää ilmoitettuja tietoja.

Raitiovaunumainoksissa ilmoitettiin ainoastaan luoton määrää koskeva tieto, mutta muita luottosopimuksen ehtoja koskevia tietoja ei ilmoitettu lainkaan.

Kyseessä on toinen kerta, kun kuluttaja-asiamies hakee maksuun pikavippiyhtiölle määrättyä uhkasakkoa. Vuonna 2011 kulut../..

lainaamiseen vaaditaan lupa Finanssivalvonnan kautta

Eija Kuusla:

Onkos kuinka monella nyt näitä esimerkiksi Blue Finanse tai Aasa tai Credit24 ym. vippejä.

Kaikki rahoitusalaan eli lainaamiseen ym. VAATII ENSIN luvan hankkimista Finanssivalvonnan kautta, joka sitten laittaa nämä ilmoitukset eteenpäin.
Koskee myös pikavippi firmoja eli aluehallintovirasto hoitaa pikavipit ja tätä koko kuviota tutkitaan nyt laajemmalti.

kirjaamo.etela@avi.fi
Jos on väärinkäytösepäilyistä.
Tarkistakaa haun kautta löytyykö ko. yritykseltä lupa. Ja jos ei niin kantelu samantien menemään.

Ilmoita väärinkäytösepäilystä
Finanssivalvonnasta annetun lain 71 a §:n mukaan Finanssivalvonnan on ylläpidettävä järjestelmää, jonka kautta se voi vastaanottaa ilmoituksia finanssimarkkinoita koskeviin säännöksiin liittyvistä väärinkäytösepäilyistä (nk. whisteblowing-järjestelmä). Finanssimarkkinoita koskevia säännöksiä ovat Finanssivalvonnan valvomat lait ja muut säädökset. Väärinkäytösepäily ei tarkoita yksinomaan epäilyä rikoksesta, vaan se kattaa kaikki epäillyt säännösrikkomukset.

https://www.finanssivalvonta.fi/rekiste…/valvottavaluettelo/
kirjaamo@finanssivalvonta.fi
Otsikko KANTELU/EI LUPAA/FIRMAN NIMI

Mihin se erotus eli perintäpalkkio kuskautuu?

Nyt nämä veromarkkojen kuskaaminen veroparatiiseihin saa riittää.

Lukekaa Seura, mitä laki toteaa julkisoikeudellisten maksujen siirrosta veroparatiisifirmoille. Eikö kukaan virkamiehistämme todellakaan ole käsittänyt toimivansa lain vastaisesti? Eikö yhdenkään mieleen juolahtanut, mihin se erotus eli perintäpalkkio kuskautuu.

Miksi siis kuntien, kaupungien, sairaanhoitopiirien ja sotekuntayhtymien verovarat hupenevat ja koko ajan yhä enemmän köyhiä elätettäviä päätyy ruokajonoihin ja Kela asiakkaiksi. Hyvät virkamiehet – Te olette tämän aiheuttaneet.

Perimistoimisto ei saa hakea ulosottoa perintäkulun suorittamiseksi

Perintäkulujen käsittely ulosotossa

Saatavien perinnästä annettua lakia on muutettu. Kuluttajasaatavaa perittäessä kertyneitä varoja saadaan kohdentaa perintäkuluille vasta saatavan ja sen koron tultua suoritetuksi.

Kuluttajasaatavia ovat elinkeinonharjoittajien saatavat kuluttajilta ja yksityishenkilöiltä perittävät julkiset maksut. Säännöstä sovelletaan 16.12.2013 alkaen.

Lainmuutosten johdosta velkoja ei voi enää hakea perintäkulujen ulosottoa erikseen omana saatavanaan,

vaan vain pääsaatavan yhteydessä. Jos asiassa on vain perintäkulut suorittamatta, ulosottoa haetaan pääsaatavan asianimellä. Perimistoimisto tai muu toimeksi saaja ei myöskään voi erikseen hakea ulosottoa perintäkulun suorittamiseksi.