Aihearkisto: Velallisten Tuki, fb-ryhmä

Mitä on verovelallisen elämä Suomen oikeusvaltiossa?

Eija Kuusla 36.03 kohdalta tänään MTV-3:n Huomenta Suomessa yhdessä Kuluttajaliiton Juha Beurlingin kanssa.

Mitä on verovelallisen elämä Suomen oikeusvaltiossa?

https://www.mtv.fi/sarja/huomenta-suomi-33001003011/huomenta-suomi-1047746

* * *

Kommentointi; ilmoita oma sähköpostisi …> kalevi.kannus@promerit.net
Lähetän tunnuksen ja salasanan, jonka voit itse vaihtaa.
Hakukone-roskapostien estämiseksi kirjautuminen on välttämätöntä.
KKs, toimitus

Pikavippien korkokatto: hallitus 30%, talousvaliokunta 20%.

Pikavippejä aiotaan hillitä laskemalla enimmäiskorkoa 20 prosenttiin.

Valiokunnan ehdotus on tiukempi kuin hallituksen alkuperäinen esitys, jossa ehdotettiin 30 prosentin ylärajaa korolle.

Lisäksi esitetään, että eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto laatii perusteellisen selvityksen siitä, onko pikavippijärjestelmä lainkaan tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen, ja ryhtyy selvityksen pohjalta tarvittaviin lainsäädännöllisiin ja muihin asian vaatimiin toimenpiteisiin.

Perintäyhtiöiltä vanhentuneita velkomuksia…


Hilkka Laikko, aikakauslehti Demokraatin haastattelussa 21.2.2019. kahdeksan sivua käsittävässä artikkelikoosteessa.

Velallisten Tuki ry:n edustajat, Hilkka, Eija, Sanna, Aki ja Tatu – Kilpailu- ja Kuluttajavirastossa.

JÄSENISTÖLLE KIITOKSET, että olette mukana hakemassa oikeutta velallisiksi väitetyille. Käytän tällaista termiä, siksi, että tuhansia laittomia perintätapauksia on tullut tutkinnassa esiin. Saimme kiitosta siitä, että ry on virallinen elin, joka edustaa Teitä kaikkia ja vie törkeimmät laittomista tapauksista viranomaisten tietoon. Teemme nyt kaikkien viranomaisten kanssa tiivistä yhteistyötä.

VAROITUS:
Perintäyhtiöt lähestyvät nyt Teitä kiihtyvällä vauhdilla jo ajat sitten vanhentuneiden velkomusten kanssa, joista väitetään, että on muistutettu 18-20 kertaa. Höpö, höpö. jos se olisi totta, niiden ei edes kannattaisi lähettää sitä 20 euron laskua. Katsokaa ne laskut tarkkaan ja jos tiedätte ettei lasku ole aiheellinen tai että se on erityisvanhentumisen kautta vanhentunut (3 vuotta) tai lopullisesti vanhentunut tai perintää on laittomasti pitkitetty jne….

ÄLKÄÄ ENÄÄ TOIMIKO YKSIN

– VAAN KAIKKI TÄLLAISET LASKUT vt.faktat@gmail.com Tulevasta kerromme vain yksityisesti Teille case by case.

Jos tiedätte kaverinne olevan pulassa, vetäkää hänet mukaan porukkaan. Erityisesti, jos tiedätte nuorien tai iäkkäiden ihmisten olevan pulassa perintäyhtiöiden kanssa, ehdottomasti, nyt on aika pitää huolta myös ystävistä ja lähimmäisistä.

Hilkka Laikko

Valtiokonttorin virkavastuu?

Missä on valtion virkahenkilöiden korvausvastuu virka tehtävissä tehdyissä virheissä.


Toimiiko Suomessa Hyväveli järjestelmä jolla saadaan virkahenkilön korvausvastuu kumottua jättämällä noudattamatta ihmisoikeus lainsäädäntöä vahingokorvauksissa ?

Turun Hovioikeuden päätöksellä minut on vapautettu kaikista syytteistä ja vahingonkorvauksista lainvoimaisella tuomiolla 27.8.2008.

Miksei kukaan kiinnosta ottaa kantaa vahingonkorvaus asiaan ? 36 vuotiaan elämä on tuhottu pitkäksi aikaa valtionvirkahenkilöiden virheiden toimesta. Oma vastuu valtionvirkahenkilöiden tehdyistä virheistä on 186 916,56 Eur + Korot

Pohjustusta asialle. ( NÄINKÖ ASIAT HOIDETAAN OIKEUSAVUSTAJIEN TOIMESTA ?? )

Valtion oikeusavustajat ovat tehneet huomattavan määrän virheitä yksipuolisten tuomioiden purku hakemuksessa korkeimmalle oikeudelle. Korkeimman oikeuden hakemuksesta oli jätetty lainvoimaisuustodistus pois jonka vuoksi korkein oikeus eivät purkaneet yksipuoleisia velkomus tuomioita. Oikeusavustajat olivat jättäneet hakemuksen määrä ajan viimeisenä päivänä Korkeimpaan oikeuteen jonka vuoksi hakemusta ei voitu enää täydentää korkeimmalle oikeudelle.

A oikeusavusta ei ottanut asiaa hoidettavakseen asian laajuuden vuoksi koska hän oli jäämässä eläkkeelle seuraavan vuoden Tammikuussa.

Ketään ei ottanut asiaa hoidettavakseen syyskuun 2008 ja 2009 maaliskuun välisenä aikana.

B oikeusavustaja otti asian hoidettavakseen 23.4.2009 Asianomistajien saatavien perinnän päättäminen. B oikeusavusta jätti korkeimmalle oikeudelle tuomionpurkua koskevan hakemuksen 27.8.2009 eli tuomionpurun määräajan viimeisenä päivänä. Korkein oikeus antoi päätöksen 15.12. 2009 jolla se osittain jätti tutkimatta hakemuksen ja osittain hylkäsi hakemuksen. Hakemuksesta puuttui lainvoimaisuus todistus.

C Oikeusavustaja alkoi hoitaa asiaa uudelleen 9.3.2010. Hän teki uuden tuomionpurkuhakemuksen korkeimpaan oikeuteen. Korkein oikeus hylkäsi hakemuksen koska sitä ei ollut jätetty määrä ajassa. Määrä aika oli umpeutunut.

D oikeusavustajan kanssa asiana oli vapaudenmenetyksestä korvauksen hakeminen. Koska syytteet ja korvausvastuu olivat kumottuja Turun hovioikeuden päätöksellä.
Vapauden menetyksestä maksettavan korvauksen hakemisen määräaika oli umpeutunut.
D oikeusavusta ohjasi minut toiselle oikeusavustajalle joka teki kantelun oikeusministeriölle jonka päätöksellä maksettavaksi minulle vapauden menetyksestä vahingonkorvauksia.

Tein asiasta Asianajajaliiton valvontalautakunnalle kantelun oikeusavustajista. B oikeusavustajan osalta lautakunta totesi ettei sen valvonta voi enään kohdistua häneen sillä B oikeusavustaja oli siirtynyt pois palveluksesta.

C oikeusavustaja olisi saanut huomautuksen ilman menestymismahdollisuutta tekemästään purkuhakemuksesta. Jos C oikeusavustaja olisi vielä toiminut yhtiön palveluksessa.
D oikeusavustajan katsottiin rikkoneen hyvää asianajotapaa luopuessaan kaikkien toimeksiantojen hoitamisesta.

Minä olen tuomion purkamisen varatun määrä ajan umpeen kulumisen vuoksi vastuussa sellaisista velvotteista jotka eivät minun vastuulleni kuulu Turun Hovioikeuden päätöksellä 27.8.2008. Tämän vuoksi minulle on tullut huomattavaa taloudellista vahinkoa.
Taloudellinen vahinko yhteensä 186 916 ,56 eur + korot.

Minä katson että perusteeton velkataakka johtuu oikeusavustajan purkuhakemuksessa tekemistä virheistä jättää lainvoimaisuustodistus liittämättä korkeimalle oikeudelle tehtyyn purkuhakemukseen. Oikeusavustajat ovat laatineet purkuhakemuksen huolimattomasti ja aiheuttanut minulle oikeuden menetyksiä. Purkuhakemusta ei ollut mahdollista täydentää koska purkuhakemus oli jätetty määräajan viimeisenä päivänä korkeimalle oikeudelle.

Oikeusministeriö 15.9.2015 on siirtänyt korvausvaatimuksen käsittelyn Valtionkonttorille.

Lausunto Oikeusaputoimisto:

Lausunnossaan oikeusaputoimisto katsoo että vahingonkorvausvaatimus on vanhentunut ja perusteeton , minkä lisäksi minä en ole myöskään määrällisesti osoitanut aiheutuneen mitään vahinkoa.

Oikeusaputoimisto perustelee myös asiaa sillä että tuomionpurku hakemuksen läpimenomahdollisuudet olivat olemattomat koska lainmukaisia perusteita purulle ei ollut.
Mikäli tuomioiden lainvoimaisuudella olisi ollut merkitystä korkein oikeus olisi pyytänyt täydentämään purkuhakemusta jos purkuperusteita olisi joltain osalta ollut.

Oikeusaputoimisto katsoo että minun vaatimukseni asiassa on sangen erikoisia. Oikeusaputoimisto katsoo ettei hakemuksessa ilmene että syy yhteys väitetyn virheen ja velkojen välillä olisi katkennut , vaan oikeusaputoimiston vastuulle luetaan ilmeisesti edelleen kaikki elinkeinotoiminassa syntyneet velat ja minä en ole arvioinut oman tuottamuksen merkitystä lisävelkaantumisen suhteen.

Valtionkonttori toteaa minun vaatiman vahingonkorvauksen vanhentuneeksi perusteettomaksi.

Oma kanta tälle:

Mielestäni se osoittaa jo jutun hoitamisen välinpitämättömyyttä että juttua ei hoidettu 6 kk aikana olenkaan. Ja mielestäni oikeusavustaja A :n kieltäytyminen jutun hoitamisesta asian laajuuden vuoksi niin osoittaa kanssa välinpitämättömyyttä asiaa kohtaan. Mielestäni Oikeusaputoimistolla täytyy olla jonkinlainen vastuu siitä että juttu makaa 6 kk heillä A oikeusavustajan kieltäytymisen johdosta ja kukaan ei juttua hoida eteen päin sinä aikana. Eikö oikeusaputoimistolla ole velvollisuutta lähettää ilmoitusta minulle etteivät pysty asiaa hoitamaan asian mukaisella tavalla määrä ajan kuluessa. Oikeusaputoimiston olisi mielestäni tarvinnut ohjata minut toiseen oikeusaputoimistoon tai yksityiselle asianajajalle kuka olisi pystynyt hoitamaan jutun asian mukaisella tavalla ja määrä ajan kuluessa.
Jo pelkästään jutun hoitamisen kieltäytyminen ja 6 kk hoitamattomana oikeusaputoimistolla osoittaa jo selvää tahallista valtion virkahenkilön laiminlyöntiä ja välinpitämättömyyttä juttua kohtaan.

Laki vahingonkorvauksesta Virheestä tai laiminlyönnistä:

Vahingosta, jonka työntekijä työssään virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttaa työtoverilleen tai sivulliselle, hän on velvollinen korvaamaan määrän, joka harkitaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon vahingon suuruus, teon laatu, vahingon aiheuttajan asema, vahingon kärsineen tarve sekä muut olosuhteet. Jos työntekijän viaksi jää vain lievä tuottamus, ei vahingonkorvausta ole tuomittava. Laki on sama, jos vahingon aiheuttaa 3 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu itsenäinen yrittäjä
Jos vahinko on aiheutettu tahallisesti, on täysi korvaus tuomittava, jollei erityisistä syistä harkita kohtuulliseksi alentaa korvausta.

Virkamies vastaa virassaan virheellään tai laiminlyönnillään sivulliselle aiheuttamastaan vahingosta tämän luvun 1 §:ssä mainittujen perusteiden mukaisesti. Samoja perusteita on sovellettava virkamiehen virassaan julkisyhteisölle tuottaman vahingon korvaamiseen.

Tässä luvussa tarkoitettu korvausvelvollinen voidaan velvoittaa suorittamaan työnantajalle, mitä tämä on 3 luvun ja 6 luvun 2 §:n mukaan maksanut vahingon kärsineelle, kuitenkin vain tämän luvun 1 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaisesti.

Perustelut: Jokainen Elinkeinoharjoittaja / yrittäjä on aina vastuussa Laiminlyönneistään ja virheistään joko rikos perusteisesti tai vahingonkorvaus vastuussa. Eikä yrittäjä toiminnassa vahingonkorvaus vastuuta sovelleta 3 vuoden määrä ajan umpeutumisella. Laki on laki ja mielestäni se ei anna eri vapauksia vahingonkorvaus asiassa oli se sitten yrittäjä tai valtion virkahenkilö ketä tekee virheen tai laiminlyönnin asioiden hoidossa. Ja yrittäjä on vielä vastuussa ainakin 15-25 vuotta jos riittää.

Kuulostaa varsin hullulta että saa vapauttavan tuomion Hovioikeudelta mutta tuomionpurku asian mahdollisuudet olisivat olleet heikot korkeimmassa oikeudessa. Kuulostaa jo senkin vuoksi hullulta että samat asiat mistä haettu tuomionpurkua korkeimmalta oikeudelta ovat myös käräjäoikeuden päätöksessä yhteisvastuulliset vahingonkorvaus osiossa. Ja samoista yhteisvastuulliset vahingonkorvaus asioista Hovioikeus on minut vapauttanut. Sitten vielä kehdataan vedota että laillisia perusteita ei olisi ollut tuomionpuruille. Vaikka Hovioikeuden vapauttava päätös on aivan selvä siltä osin. Eikö Hovioikeuden päätös ole tarpeeksi laillinen peruste tuomionpuruille ??
Valtionkonttori on suoranaisesti kopioinut alaistensa lausunnon päätöksen perusteeksi. Hieman sanamuotoja muutellen. Valtionkonttori on päätöksessään todennut vaatimuksen vanhentuneeksi ja perusteettomaksi. Perusteluissa on myös että tuomionpurun menestys mahdollisuudet olisivat olleet korkeimmassa oikeudessa heikot.
Millä lailla oikeusaputoimisto ja valtionkonttori pystyy tuomionpurun menestymisen mahdollisuuksista sanomaan että menetys mahdollisuudet olisivat olleet heikot korkeimmassa oikeudessa. Sitä ei pysty ketään arvioimaan mitkä menestymisen mahdollisuudet olisivat olleet jos asia olisi hoidettu niin kuin olisi kuulunut. Käsittääkseni korkeimmalla oikeudella ei olisi ollut muuta mahdollisuutta kuin tehdä tuomionpurku jos asiat olisi hoidettu oikein.

Herätys Valtionkonttori ja päättäjät:
1. Suomessa on laki / perustuslaki joka tiettävästi on yhdenvertainen ja kohtelee kaikkia tasa vertaisesti oikeuden mukaisesti.
2. Suomea koskee myös kansainväliset Ihmisoikeus lainsäädäntö joka kohtelee kaikkia tasa vertaisesti oikeuden mukaisesti.
Mutta Suomessa yllä olevat kohdat 1 ja 2 eivät toteudu millään tavalla tai niitä ei noudateta ainakaan kun on Valtion virkahenkilöistä kyse ja heidän laiminlyönneistä / virheistä.

Missä on minun oikeusturvani vahingonkorvauksissa ja oikeuden menetyksissä valtion virkahenkilöiden tekemien virheiden johdosta. Vai eikö Suomen valtio piittaa ihmisoikeus lainsäädännöstä tässä asiassa ja suojelee vain omia alaisiaan ongelmilta.

Thomas

Tosi on!

Näin meitä suomalaisia on huijattu omien poliittisten päättäjiemme toimesta ja suomalaisten omaisuudet ovat siten vuodesta 1991 lähtien vaihtaneet omistajaa pilkkahinnalla ja laittomasti.

Pankit ovat yksipuolisesti sanoneet irti lainat ja HE 15/1990 koskien alioikeusuudistusta ja sinne piilotettua yksipuolista tuomiota eli summaarista menettelyä ja sen perusteella tehtyä Venäjän keisari Aleksanteri II:n 1868 antamaan asetukseen vuonna 1991 tehtyä 15 §:n lisäystä. Näin pankit ja perintätoimistot ovat saaneet Suomeen 1.250.000 köyhää ja lisää köyhiä tulee koko ajan.

Hallituksen esityksen on tehnyt Harri Holkerin hallitus ja muutoksen vei läpi Esko Aho pääministerinä ja Hannele Pokka oikeusministerinä. Kokoomus ja keskusta ja SDP ja tietenkin presidentti Mauno Koivisto ovat olleet asialla

Tämä kannattaa kaikkien huomioida seuraavissa vaaleissa.

Amerikassa velkaongelma paisumassa

Kupla puhkeamassa? Miljoonat amerikkalaiset lopettaneet autolainojensa maksamisen New Yorkin keskuspankin selvityksen mukaan monet maksuaikataulustaan jäljessä olevista ovat alle 30-vuotiaita.

Lähde: https://www.msn.com/fi-fi/talous/uutiset/kupla-puhkeamassa-miljoonat-amerikkalaiset-lopettaneet-autolainojensa-maksamisen/ar-BBTHA1Y?ocid=spartanntp

Keskuspankin ekonomistien mukaan ilmiö on yllättävä, ottaen huomioon hyvän työllisyystilanteen ja vahvan talouskasvun.
Ekonomistit huomauttivat, etteivät kaikki yhdysvaltalaiset ole päässeet hyötymään paranevasta työmarkkinatilanteesta, mikä ilmenee maksuvaikeuksissa olevien henkilöiden kasvavana määränä.

Selvityksessä kävi myös ilmi, että yli miljoona ihmistä enemmän on jäljessä autolainansa maksuaikataulusta verrattuna vuoteen 2010. Heitä on kaikkiaan noin seitsemän miljoonaa.

Yhä useammalla yhdysvaltalaisella on autolainaa. Joten vaikka maksuvaikeuksissa olevien suhteellinen osuus on laskenut, on kyseessä suurempi määrä ihmisiä kuin vuonna 2010.

Kuka muistaa tämän erikoisuuden? Vielä 1980-luvulla Suomessa toimi drive in -pankki
Suurin osa maksuvaikeuksissa olevista on nostanut autolainansa pankkien sijaan autorahoitukseen erikoistuneilta yhtiöiltä. Yli kuusi prosenttia autorahoitusyhtiöiltä nostetuista lainoista ovat yli yhdeksänkymmentä päivää jäljessä maksuaikataulusta.
Yhdysvaltojen keskuspankki on varoittanut aikaisemminkin autolainoihin liittyvien maksuvaikeuksien yleistymisestä.
Viimeksi vuonna 2017 keskuspankki varoitti juuri autorahoitusyhtiöiltä nostettuihin lainoihin kohdistuvien maksuvaikeuksien kaksinkertaistumisesta vuoteen 2011 verrattuna.

Käräjätuomarit, sihteerit, notaarit n – perintätoimistojen kanteet puutteellisia

Arvoisat notaarit, sihteerit, tuomarit ja laamannit

Summaarisia, yksipuolisia tuomioita meni käräjäoikeuksissa läpi 372 000 vuonna 2017. Velallisten Tuki ry:n ja vertaistukiryhmän tietoon on saatettu tuhansia tapauksia, joissa haaste on kantajan toimesta niin epäselvä, ettei sen perusteella voi ketään vastaajaa tuomita maksamaan velkaa. Lainaus Oikeudenkäymiskaaren tekstistä:

Haastehakemuksen täydentäminen
5 § (30.8.2002/768)
Jos haastehakemus on puutteellinen, epäselvä tai sekava, kantajaa on kehotettava määräajassa korjaamaan hakemustaan, jos se on oikeudenkäynnin jatkamiseksi tai vastauksen antamista varten välttämätöntä. Kantajalle on samalla ilmoitettava, millä tavalla hakemus on puutteellinen, epäselvä tai sekava, ja että kanne voidaan jättää tutkimatta tai hylätä, jos kantaja ei noudata kehotusta. (1.6.2018/422)

Tuomioistuin voi erityisestä syystä pidentää 1 momentissa tarkoitettua määräaikaa.

Haastehakemuksen täydentämistä voidaan pyytää ja täydentämiselle asetettua määräaikaa pidentää myös puhelinta tai muuta soveltuvaa tiedonvälitystapaa käyttäen. Kannetta ei kuitenkaan saa jättää 6 §:n 1 momentin nojalla tutkimatta, vaikka kantaja ei noudata hänelle näin annettua täydennyskehotusta.

Kanteen tutkimatta jättäminen ja asian ratkaiseminen vastausta pyytämättä
6 § (1.6.2018/422)

Tuomioistuimen on jätettävä kanne tutkimatta, jollei kantaja noudata hänelle annettua 5 §:ssä tarkoitettua kehotusta ja haastehakemus on niin puutteellinen, epäselvä tai sekava, ettei se kelpaa oikeudenkäynnin perustaksi, taikka jos tuomioistuin ei muusta syystä voi ottaa asiaa tutkittavaksi.

Tuomioistuimen on hylättävä kanne tuomiolla siltä osin kuin se on selvästi perusteeton.

MIKSI SIIS YKSIPUOLISIA TUOMIOITA MENEE LÄPI?

1. Perintäyhtiöiden ja pankkien haasteet eivät sisällä pääoman laskun päivää, ei laskua, ei tilausvahvistusta, ei velkakirjaa. Miten toteat velkaa olevan ylipäätään olemassa? Miten toteat, että velka ei ole jo vanhentunut?
2. Perintäyhtiöiden korkolaskelmassa on vain, mihin asti korot on laskettu – ei sitä olennaista tietoa, mistä alkaen korot on alettu laskea. Miten tällaisen haasteen perusteella ketään voidaan tuomita maksamaan?
3. Jos haasteessa on pääoma nolla, se kertoo, että jotain on maksettu mahdollisesti jo alkuperäiselle velkojalle. Miten tallaisen haasteen perusteella voidaan ketään tuomita maksamaan lisää, ennen kuin kantaja on tehnyt laillisen tilityksen hallussaan olevista varoista?
Jos Te, arvoisat sihteerit, notaarit, käräjätuomarit ja laamannit puuttuisitte hanakammin perintäyhtiöiden ja pankkien vaillinaisten haasteiden sisältöön, tässä maassa ei olisi lähes 600 000 ulosottovelallista, 700 000 köyhää ja lähes 400 000 maksuhäiriömerkintää.

Teillä on laki puolellanne, vaikka se tavallinen kansalainen ei ymmärtäisikään puuttua vastaajana ja laista tietämättömänä haasteen sisältöön. Tällä hetkellä meillä on 28 vuotta tehtailtu määrällisesti ja sisällöltään vääriä tuomioita, jotka köyhdyttävät koko Suomen taloutta ja ajaa kansalaiset velkaorjuuteen ja on tehnyt Suomesta yhden ison velkavankilan – kiitos Teidän.

Mitäs mieltä olette esimerkiksi tapauksesta, jossa takaaja, velallinen ja kaksi muuta takaajaa tuomittiin yhteisvastuullisesti maksamaan yksi ainoa SYP velka vuonna 1994…..sitä peri ensin C&A Finland, sitten Aktiv Hansa, Aktiv Kapital, PRA Suomi ja nyt PRA Group……Tämä yksi takaaja ei ole saanut selvitystä, mitä muut ovat velkaan suorittaneet, mutta hänet tuomittiin taas maksamaan tätä velkaa aina vuoteen 2032 – eli hänen velkavankeutensa kestää siis 38 vuotta eli yli kaksinkertaisesti enemmän kuin murhasta kärsitään keskimäärin. Sivumennen todeten, että emoyhtiö on saanut tästä kierrätystoiminnasta Yhdysvalloissa 80 miljoonan dollarin sakot ja korvausvastuun uhreille.

Mitäs mieltä olette esimerkiksi tapauksesta, jossa OP ilmoittaa 1988 otetusta markkavelasta 1,5 miljoonaa markkaa, 5,5 miljoonan suorituksilla vuoteen 1994 mennessä., joista rahoista pankki ei tee tilitystä, vaan vaatii valuuttavelan perusteella 1 744 000 EUROA 16% koroilla alkaen 8.6.2014 ( lähes 11 miljoonaa markkaa). Valuuttavelkaa yhtiöllä ei ole koskaan ollut ja pankilla ole ainuttakaan velkakirjaa. 2006 Hovioikeuden päätöksillä ei ole mitään vaikutusta, vaikka niissä todettiin pankin olevan velvollinen maksamaan ja toisessa todettiin heidän aiheuttaneen vähintään 2 miljoona markan vahingon yhtiölle ja takaajalle. Kysyn Teiltä; Toteutuuko oikeus? – maksaisitteko itse takaajana?

Hyvät oikeusoppineet – nyt toivoisin kommentointia.

Hilkka Laikko
Varapuheenjohtaja, tiedottaja
Velallisten Tuki ry

Kun verottaja tekee rikoksen?

Tämä kannattaa kaikkien velallisten katsoa MOT-ohjelma. https://areena.yle.fi/1-4530613?autoplay=true <.. Siinä Turkka Rautajuuri kertoo taistelustaan verottajaa vastaan.   Hän voitti vuosia kestäneen taistelun, mutta menetti samalla koko omaisuutensa. Nyt Verohallinto ei suostu korvaamaan aiheuttamiaan vahinkoja, vaikka yleisen elämänkäsityksen mukaan, se, joka aiheuttaa vahingot, myös korvaa ne. Verohallinnon virkamiehet ovat kuitenkin Valtionhallinnon erityissuojelussa, joten he eivät joudu virkavastuuseen tekemistään rikoksista eikä valtio itse maksa virkamiestensä aiheuttamia vahinkoja. Näin ei oikeusvaltio toimi. Koko virkakoneisto ja poliitikot pitää saada vastuuseen tästä kansan ryöstämisestä. Vai mitä mieltä olette? Kuinka moni teistä on menettänyt koko omaisuutensa verotarkastajien tekemisen virheellisten verotarkastuskertomuksien takia? MOT -ohjelma..> https://areena.yle.fi/1-4530613?autoplay=true

Vanhentuneen tai olemattoman perintälaskun saaneen kannattaa lukea ja sisäistää:

HILKKA LAIKKO
Tässä Käräjäoikeuden päätös, joka jokaisen laittoman, vanhentuneen tai olemattoman perintälaskun saaneen kannattaa lukea ja sisäistää:

Teillä on oikeusturva, vaikka se heikko onkin …vielä.

Muistakaa, että myös Kauppakaari 9 luku 11§ ottaa tähän kantaa, eli ”joka vaatii velkaa, jonka tietää maksetuksi, maksakoon sakkoa puolet vaatimastaan summasta asianomistajalle yksinänsä”. Tuo Oikeudenkäymiskaari alla ja Kauppakaari edellä, sitä jokainen vaatimaan oikeudessa, jos tiedät, että velkavaatimus on perusteeton.

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU


Perustelut Kantaja on peruuttanut kanteensa eikä vastaaja ole vaatinut asian ratkaisemista tuomiolla.
Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 7 §:n 2 momentin mukaan, jos asian käsittely jätetään sillensä sen vuoksi, että asianosainen on peruuttanut kanteensa, hänen on korvattava vastapuolensa kulut, jollei ole erityistä syytä määrätä korvausvelvollisuudesta toisin.

Luvun 1 §:n 1 momentin mukaan kantaja on velvollinen korvaamaan kaikki tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Näitä korvattavia oikeudenkäyntikuluja ovat luvun 8 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin valmistelusta ja asian tuomioistuimessa ajamisesta sekä asiamiehen tai avustajan palkkiosta aiheutuneet kustannukset. Korvausta suoritetaan myös oikeudenkäynnin asianosaiselle aiheuttamasta työstä ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvästä menetyksestä.

Käräjäoikeus on kehottanut oikeudenkäyntilukujensa korvaamista vaatinutta Viivi Velallista ilmoittamaan oikeudenkäyntikulujensa rahamäärän ja ilmoittanut hänelle samalla edellä mainituista oikeudenkäymiskaaren 21 luvun säännöksistä.

Lausumassaan Viivi Velallinen on ilmoittanut käyttäneensä asian selvittelyyn 20 – 25 tuntia, josta hän vaatii korvausta 15 euroa tunnilta. Lisäksi hän on vaatinut oikeudenkäyntikuluinaan puolet siitä määrästä, jonka kantaja olisi saanut kanteen menestyessä. Edelleen Viivi Velallinen on vaatinut kantajalle jonkinlaista sanktiota vanhentuneiden laskujen perimisestä oikeudessa.

2 Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevien lain säännösten perusteella Viivi Velallinen on oikeutettu saamaan korvauksena asian selvittelykuluista vaatimansa määrän 375 euroa. Muilta osin vaatimus on nämä säännökset huomioon ottaen perusteeton. Käräjäoikeudella ei ole myöskään toimivaltaa määrätä kantajalle Niemen tarkoittamaa sanktioita.

Päätöslauselma:
Kanne jätetään sillänsä. OK – Perintä Oy velvoitetaan korvaamaan Viivi Velallisen oikeudenkäyntikulut 375 euroa.
Muutoksenhaku Päätöksestä saa valittaa hovioikeuteen. Tyytymättömyys on ilmoitettava.

”Esperi Caren tilanne on vain jäävuoren huippu”

Jäävuoren, joka uhmaa ilmastonmuutostakin.


Eikö ylikansallisen hoiva-liiketoiminnan käytännön moraali jo kerro mihin SOTE-palvelujen tasoa, sekä velallisten ja ulosotto-ahdingossa olevia, varoituksista huolimatta, Titanicin tavoin ohjataan?


Kuvaleike Ilta-Sanomat 28.1.2019

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL vaatii ottamaan laatukriteerit ja hoivamitoituksen etusijalle sote-palveluiden kilpailutuksissa. Liiton mukaan kuntien rahoitus on varmistettava, jotta niillä on aito mahdollisuus hankkia laadukasta ja turvallista palvelua.

Kunnat ovat JHL:n mukaan joutuneet Juha Sipilän hallituksen aikana ahtaalle valtionosuusleikkausten ja kilpailukykysopimuksen aiheuttamien verotuloheikennysten vuoksi.

”Valitettavasti tämä konkretisoitui karmaisevalla tavalla vanhuspalveluissa, kuten julkisuuteen tulleet vakavat ongelmat Esperi Caren hoitokodeissa osoittavat. Kunnat ovat kireässä taloustilanteessa ostaneet palveluja sellaisilta yhtiöiltä, joiden markkinoinnissa on luvattu yhtä ja toista. Todellisuus on kuitenkin paljastunut erittäin karuksi”, JHL sanoo tiedotteessaan.

SAMA valvomattomuuden sekasotku vallitsee perintätoimistojen osalla.

Etenkin silloin kun perintäliiketoiminta on yhdistetty vippipankkitoimintaan. VALVONTAA EI OLE…
Alektumia lukuunottamatta. KTS. https://www.avi.fi/web/avi/-/aluehallintovirasto-on-peruuttanut-perintayhtio-alektum-oy-n-toimiluvan?fbclid=IwAR3BXa9_RWXtlr1UFPdpxRyilkSHS-tIGSJHS3k1pWjgZ0W1kylu0ceEkFA

Perintätoimistot rahoittavat, hallinnoivat ja hoitavat laajasti osamaksukaupan perintää.

Tämän voi jakaan, napit alla…

Hilkka Laikko: Suomi ei noudata ihmisoikeussopimuksia; oikeusministeri Häkkänen, on aika toimia

Suomen hallitukset ovat suojelleet laittomasti toimivaa velanperintää 1992 alkaen- kansalaisten vahingoksi?

Hilkka Laikko

1985 alkaen Suomen toiminta silloisen presidentin ja hallituksien toimista eivät kestä päivänvaloa, kun näitä toimia tarkemmin tutkitaan. Yhteiskunnalliset vaikutukset ovat tuhonneet taloutemme kivijalan ja valtion velkataakka on kestämättömällä tasolla. Lisävelan tarve on edelleen tosiasia v. 2019. Onkin täysin käsittämätöntä, että nykyinen hallitus sallii samaan aikaan, että kansalaisistamme n. 600 000 on ulosotossa ja n. 400 000 maksuhäiriömerkintää, joiden perusteisiin tai väitettyjen velkojen oikeellisuuteen ei ole vieläkään puututtu juridisin ja lainsäädännöllisin keinoin.

Suomessa käyty kansalaissota 1918 vaati 38 000 uhria, joista on nykypäiville jo saatu tarkkaa tietoa tämän luokkasodan vaiheista ja olosuhteista. Vasta nyt näitä uhreja muistetaan – 100 vuotta tapahtumien jälkeen – toivottavasti 90-luvun ja muun velanperinnän uhrien asia otetaan vakavasti ennen 100 vuotta.

Paljonkaan kansalaissotaa huonommaksi ei jäänyt 90-luvun pankkikriisi, jossa laittomasti, ohi Suomen Pankin määräysten, toimineet pankinjohtajat pelastettiin. 66 000 rehellistä, elinkelpoista ja työllistävää yrittäjää tuhottiin ja heidän omaisuutensa ryöstettiin rapakuntoisten pankkien pelastamiseksi. Pankinjohtajat vedättivät virkamiehiä, kuin ”litran mittaa” mm. suunnitelmilla, mitkä yritysalat kaadetaan – elinkelpoisuudesta viis. Tämä ei suinkaan riittänyt, vaan työttömäksi ajetut, lähes 600 000 ihmistä, menettivät kotinsa ahneille, petollisille pankeille. Näiden 600 000 ihmisten perheet ajettiin maantielle. Onko siis ihme, että 90-luvun takia itsemurhan tehneitä uhreja, loppuun asti ajettuja ihmisiä oli v. 2002 jo 14 500. Luku kasvaa koko ajan, sillä 90-luvun väitettyjä velkoja peritään edelleen sekä pankkien että perintätoimistojen kautta, vaikka todellisuudessa velat ovat keksittyjä, vanhentuneita tai ovat ajat sitten tulleet maksetuiksi.

1923 Hitler astui Saksassa valtaan, jonka jälkeen alkoi massiivinen juutalaisten omaisuuden siirto silloiselle natsihallinnolle
. Vaikka vertaus saattaa tuntua rajulta, kyse 90-luvulla Suomessa oli vastaavasta yrittäjien ja kansalaisten laillisen omaisuuden uusjaosta, jossa laki ja oikeus menettivät merkityksensä. Presidentti Sauli Niinistökin (CNN) on todennut, että se oli virhe ja uhrit ansaitsevat korvaukset. Asia jäi Suomen mediassa vähälle huomiolle poliittisesti johdetun median toimesta. Samaan aikaan kyllä hoetaan mantraa ” Suomi on oikeusvaltio”. Raaputetaanpa tätä mantraa pintaa syvemmältä.

Oikeusistuimet ovat olleet ja ovat edelleen pelkkiä velkojan kumileimasimia, jotka toimivat ainoastaan instituutioiden hyväksi- ei auta, vaikka yrittäjällä tai tavallisella ihmisellä olisi vedenpitävä näyttö, että velkaa ei ole tai pankki ei ole tehnyt tilitystä suorituksista, jonka tekemättä jättäminen on rikoslaissa rangaistava törkeä petos. Sellaisen velan periminen oikeusteitse, jonka tietää tuleen suoritetuksi, on prosessipetos.

Tapaus 1.
Ns. Laivajutussa, Oy ST-Line Ltd:n tapauksessa on näyttö, että devalvaatiosaatavaa vastaavaa valuuttavelkaa ei todellisuudessa ollut, vaan tavallinen markkavelka 1,5 miljoonaa markkaa. Pankilla ei kuitenkaan ole ainuttakaan velkakirjaa. Yritys oli elinkelpoinen, mutta niin vaan OP pankki sai yrittäjän 5,5 miljoonaa omaisuutta ja suorituksia ja 27 työntekijää potkut yrityksen ajautuessa ns. eläväksi raadoksi. Pankin on todettu 2006 HO:ssa olevan maksuvelvollinen yrityksen omistajalle ja pankin on todettu aiheuttaneen yritykselle, vähintään 2 miljoonan markan vahingon. Miten on siis mahdollista, että alempi tuomioistuin toteaa 2016 velkaa olevan vielä jäljellä yli 10 milj.markkaa eli 1,75 miljoonaa euroa, joka kasvaa 16% korkoa? Missään ei huomioida aiempien ja KKO:ta myöden käyneiden oikeusistuinten päätöksiä siitä että pankki on toiminut väärin ja on velkaa yrittäjälle/ yritykselle. Kannattavaa toimintaa pankille – mutta, laitonta. Vaikka yrittäjällä on näyttö, että mitään velkaa ei ole voinut jäädä – hänen dokumenttejaan ei oteta huomioon – ainoastaan pankin.

Näitä vastaavia tapauksia meillä on kymmeniätuhansia ympäri Suomea; Katinkulta Oy, Konekersantti Oy, Sartiko Oy jne jne

Selityksiä tuomarien toiminnalle voi olla monia; 1. Onko tuomarien ohjeistus 6.5.1992 (Koivisto) edelleen voimassa; ”Instituutioiden tulee voittaa”? 2. Istuvatko pankinjohtajat ja tuomarit samoissa ”leijonissa ja rotareissa” tai ovatko muurariveljiä (jonka toiminta sääntöjensä takia pitäisi kieltää Suomessa)? Säännöt ovat ristiriidassa Suomen ja kansainvälisen lainsäädännön kanssa. 3. Vai ottaako tuomari rahaa vastaan instituutiolta, jotta tekee tietynlaisen päätöksen? 4. Onko Instituutioolla jonkinlainen kiristyskeino tuomariin nähden? Millään muulla tavoin ei voi selittää nykypäivän oikeusistuinten käytäntöjä.

Perustuslaki, European Convention on Human rights ja YK: Ihmisoikeusjulistus

Miten Suomessa rikotaan kansainvälistä lainsäädäntöä? Erityisesti European Convention on Human Rights artiklat sitovat Suomea noudattamaan hyväksymäänsä sopimusta. 90-luvun uhrit ovat velkavankeja omassa kotimaassaan, mutta niin ovat myös perintätoimistojen ikeessä olevat. Oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä pankkien ja perintätoimistojen uhrit voivat vain haaveilla ja ulosoton lainkunnioitus hämärtyy heille maksetavaan tulospalkkioon, vaikka jokainen alihintainen realisointi tuottaa Suomen valtiolle 3 kertaiset vahingot.

EU:n Ihmisoikeussopimuksen pitäisi taata Suomen kansalaisille mm:

* kidutuksen kielto (3 artikla)
* orjuuden ja pakkotyön kielto (4 artikla)
* oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin (6 artikla)
* oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta (8 artikla)
* ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnanvapaus (9 artikla)
* sananvapaus (10 artikla)
* oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon (13 artikla)
* syrjinnän kielto (14 artikla)
* omaisuuden suoja (1. lisäpöytäkirja, 1 artikla)
* velkavankeuden kielto (4. lisäpöytäkirja, 1 artikla)
* ne bis in idem, ei syytettä tai rangaistusta kahdesti samassa asiassa (7. lisäpöytäkirja, 4 artikla)
* oikeus hakea muutosta rikosasiassa (7. lisäpöytäkirja 2 artikla)

Eipä vaan siltä näytä, että tällä Suomea sitovalla sopimuksella olisi mitään käytännön merkitystä. Olen lukenut toistatuhatta haastetta, jossa toinen toistaan mielikuvituksellisempia velkoja yritetään periä paitsi pankkien myös mm. Intrum, Lindorff/Lowell, Alektum, PRA Suomi, jne perintätoimistojen toimesta oikeusistuimissa: 1. 90-luvun velkoja, jotka ovat jo vanhentuneet tai maksettu, 2. 2000 luvun alun maksettuja velkoja tai velkoja, joita ei ole 10 vuoteen peritty (vanhentuneet 3 vuoden säännöllä) 3. jo maksettuja velkoja 4. velkaa, jota ei koskaan ole edes syntynyt. Nämä päätyvät usein yksipuoliseksi tuomioksi, vaikka velallinen itse vastaisikin haasteeseen. Syynä tuomareiden yksipuolinen ajattelu toimia velkojan ehdoilla ja summaarisesti hyväksyä kaikki, mitä nuo ahneet vaan keksivät pyytää.
Muutama lainaus, miten käräjäoikeudet toimivat:

Tapaus A

Kauppakaari 9 luku 11§ toteaa, että velkoja, periessään velkaa, jonka tietää jo maksetuksi (myös aiheeton), vetäköön sakkoa puolet perimästään summasta, sille jolta yritetään periä.
Käräjäsihteerin vastaus: ”Eihän tuollaista lakia on noudatettu tuomioistuimissa enää aikoihin”
Anteeksi kuinka? Meillä siis tuomioistuin ei noudata väärässä velkomuksessa Suomen voimassa olevaa lakia?

Tapaus B

Asiakas, nuori tyttö, teki ns. Viivi Velallisen vastineen Käräjäoikeuteen ja kiisti Intrum Justitian saatavan, koska se oli jo maksettu kokonaan ulosoton kautta, tulospalkkioineen.
Käräjätuomarin vastaus: Et kai sinä aio noin isoa yhtiötä vastaan alkaa taistelemaan – sen kun maksat vaan”
Anteeksi kuinka? Pitääkö siis tuomarin mielestä maksaa lain vastaisesti lasku, jota ei ole, vaan se on maksettu?

Tapaus C

Perintätoimisto Lindorff ( muillakin sama juttu) perii 8 sivuisella hakemuksella väitettyjä velkoja, joissa ei ole velan syntymispäivää, ei korkolaskennan aloituspäiviä, ei minkäänlaisia tietoja perinnän eri vaiheista tai mitään laskuja tai siirtoasiakirjoja. Miten on mahdollista? Vastineeseen käytettiin Viivi Velallismallia, johon perintätoimisto vastasi, vetämällä kanteen pois oikeudesta eli mitään todellista velkaa ei ollut.

Tällainen perintä on erittäin yleistä ja valitettavan usein nämä katteettomat velkomukset menevät läpi tuomioistuimissa ns. summaarisina menettelyinä, koska tuomarit eivät automaattisesti huomioi viranpuolesta kanteessa olevia puutteita, kuten laskujen tai velkakirjojen puuttumista. Tämä on outoa, koska perintälaki vaatii, että velkojan pitää pystyä näyttämään laskut/ velkakirjat, joihin velkomus perustuu. Myös vanhentuminen 3 vuoden säännön perusteella jää usein tuomarilta vaille huomiota, vaikka vanhentumaan päässeen velan periminen on sekin perintälain vastaista.

Tapaukset D.

Oy St-line Ltd, Katinkulta ja Konekersantti, Sartiko jne jne
Näissä tapauksissa voimme todeta, että yrittäjät ja takaajat ovat taistelleet oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin saadakseen. Jokainen käsittää, että 1,5 miljoonan markan velasta (1988) ei jää 5,5 miljoonan mk:n suorituksilla, jotka pankki on saanut todistettavasti, yli 10 miljoonaa markkaa eli 1,75 miljoonaa velkaa. Kyse on laittomasta perinnästä, joka sekä takaajan että yrityksen tapauksessa rikkoo lähes jokaista EU:n ja YK:n ihmisoikeuksista säädettyä artiklaa

Konekersantin tapauksessa on todettu aukottomasti, Skopin suunnitelleen järjestelmällisen kuvion, jossa ainoa tavoite oli paikata pankinjohtajien SKOP:lle ja Alue SP:lle suuruuden hulluudessaan ottamien valuuttavelkojen aiheuttama kassavaje pankille.

Katinkullan tapaus on surullisen kuuluisa, miten Skopin oma mies muilutettiin tärkeälle paikalle yrityksen johtoon, jotta saatiin vuosikymmeniä suvun hallussa olleet maat ja metsät sekä Lindemanin ja Juurikon perustama upea Katinkulta -kylpylä/ loma-osakekompleksi pankin omaisuudeksi – keinoja kaihtamatta. Syynä sama, kuin Konekersantin tapauksessa.

Sartikon osalta kunnanjohtaja soitti pankinjohtajalle ja halusi, että yrityksen tili suljetaan. Jälkeen on todettu, että yrittäjän tili, jolla oli huomattavasti rahaa, suljettiin laittomasti, koska vain yrittäjä olisi voinut sulkea tilin. Kunnan taholta oli selkeä tavoite siirtää yrittäjän toiminta ”hyvälle ystävälle/ sukulaiselle” ja se taas ei onnistunut, niin kauan, kun yrittäjä maksoi kunnan vuokra-alueen vuokran säännöllisesti. Asialla OP.

Suomen nykyisen hallituksen erityissuojeluksessa on siis laiton pankki- ja perintätoimi, joka aiheuttaa Suomen valtiolle miljardien verotulojen menetyksen vuosittain. Tähän on valjastettu niin tulospalkkioiset ulosotto, tuomioistuinlaitos kuin valvontaviranomaiset – velallisiksi väitetyt eivät saa saada oikeutta, koska joku on näin ohjeistanut 1992.

Nyt on tullut aika muuttaa käytännöt vastaamaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, sillä maa, joka päästää vallalle anarkian, jossa tavallisen kansalaisen oikeusturva poljetaan maanrakoon, on tuhon oma.

Olaus Petrin ohjein:

”Tuomarin pitää tarkasti tuntea laki, jonka mukaan hänen tulee tuomita, sillä laki pitää hänellä olla ohjeena.
Kaikki lait pitää olla sellaiset, että ne ovat yhteiseksi hyödyksi, ja sen tähden, kun laki tulee vahingolliseksi, ei se enää ole laki, vaan vääryys, ja on hylättävä.
Hyvä ja älykäs tuomari on parempi kuin hyvä laki, sillä hän voipi asetella kaikki kohtuuden mukaan. Mutta missä paha ja väärä tuomari on, siinä ei auta hyvä laki mitään, sillä hän vääntää ja vääristelee sitä oman mielensä mukaan.
Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan; sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään.”

Hilkka Laikko
vpj, tiedottaja
Velallisten tuki ry

Perintäyhtiöltä lupa pois…

https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/kotimaa/kansanedustaja-iloitsee-”vihdoinkin-saatiin-yksi-pois-kiusaamasta-ihmisiä-–-perintäyhtiöltä-vietiin-lupa”/ar-BBRVQjO?ocid=spartanntp

Vihdoin alkaa tapahtua taistelussa perintäyhtiöitä vastaan, iloitsee kansanedustaja Satu Taavitsainen (sd.).

Hän kertoo blogissaan olevansa todella tyytyväinen aluehallintoviraston tuoreeseen päätökseen peruuttaa perintäyhtiö Alektum Oy:lta toimilupa.
”Perintäyhtiö Alektum on menetellyt toistuvasti lain ja hyvän perintätavan vastaisesti. Se on vuoden 2018 aikana kohdistanut perintätoimenpiteitä sellaisiin saataviin, joiden perintä on todettu lainvastaiseksi. Alektum on perinyt lainvastaisia saatavia ja kohtuuttomia perintäkuluja, laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa, aiheuttanut kansalaisille tarpeettomia kuluja jättäessään yhdistämättä samaan velkasuhteeseen perustuvat saatavat ja pitkittänyt perintää sekä perinyt ostettujen saatavien perintäkuluja lainvastaisesti”, Taavitsainen kirjoittaa.
”Kaiken kukkuraksi Alektum on ihan pokkana jatkanut lainvastaista menettelyään aluehallintovirastolta vuonna 2018 saamiensa useiden lainvoimaisten varoitustenkin jälkeen.”

Taavitsainen kertoo, että hänen luonaan on käynyt useita velkaantuneita kansalaisia kertomassa Alektumin ja muiden perintäyhtiöiden toiminnasta. Taavitsainen on perustanut Ulosottoon joutuneiden tukijat eduskunnassa -ryhmän.
”Vihdoinkin tämä yksi toimija saatiin pois kiusaamasta ihmisiä. Erityinen kiitos kuuluu niille aktiivisille kansalaisille, jotka jaksoivat vaikeuksiensa keskellä tehdä kanteluja yhtiön toiminnasta”, kansanedustaja toteaa.
”Tämän mahtavammin ei olisi voinut vuosi 2019 alkaa, sillä Alektumin on välittömästi lopetettava kaikki perintätoimintansa. Yhtiön on myös lopetettava perintätoimintansa markkinointi.”

Hän muistuttaa, että perintätoimintaa on harjoitettava lainmukaisesti. Lain mukaan saatavien perinnässä ei saa käyttää velallisen kannalta sopimatonta menettelyä. Hyvä perintätapa

Prof. Heikki Ylikangas: KUNNIAVELKA pankkien kriisin uhreille maksuun

.. näin hehkuttaa Heikki Ylikangas –niminen historianutukija viimeisimmässä kirjassaan: SUOMEN HISTORIN SOLMUKOHDAT, WSOY, Helsinki. 2007

Tässä ote kirjan sivuilta 378 ja 379:

”Lama-ajan päättäjät rakensivat epäilemättä linjauksensa uskossa, että ne koituisivat maalle eduksi. Se että niin ei tapahtunut, johtui tekijöistä, joita he eivät osanneet ottaa huomioon. Aika kuitenkin muutti myös heidän asemansa. Jälkeenpäin he itsekin muodostivat osan kaikkitietävää jälkimaailmaa: näkivät ratkaisujensa seuraukset, saattoivat todeta, missä tuli tehtyä virhe, missä taas oikea valinta. Mutta mitä se merkitsee – ei mitään. Historian valossa on jokseenkin hyödytöntä lähteä vaatimaan päättäjiä myöntämään vastuunsa. Se on yhtä hyödytöntä luin odottaa historiantutkijoiden muuttavan aikaisempia tulkintojaan edes uusien lähteiden osoittaessa ne kestämättömiksi. Tosiasioitten tunnustamista ei tapahtunut myöskään jatkosodan jälkeen. Sodanaikaisten päättäjien mukaan Suomi kävi koko jatkosodan pelkkää puolustussotaa. Tuo väite on nyttemmin täydelleen kumottu, mutta silti sota kelpaa tässä yhteydessä oivalliseksi vertailukohdaksi. Silloin katsottiin, että sotien uhrit – sotalesket ja sotaorvot, invalidit ja kotinsa ja toimeentulonsa menettäneet – olivat oikeutettuja korvauksiin. Kaveria ei jätetä, sattuvasti ja satuttavasti tähdennettiin. Samoin ei ole menetelty suuren laman jälkeen. Tapahtui juuri päinvastoin: laman uhrit – ylivelkaantuneet ihmiset – jätettiin. Heidät selitettiin syypäiksi – jollei nyt sentään lamaan niin ainakin – omaan onnettomuuteensa. Menettelylle voi hakea kelvollisen vertailukohdan kuvitelmasta, että sotaveteraanit ja –invalidit olisi julistettu jollain tavoin sotasyyllisiksi ja jätetty sen vuoksi oman onnensa nojaan. Tuo kolea kuvitelma on monen ylivelkaantuneen osalta muuttaen totisinta totta velkasaneerauksista huolimatta.”

”Vieläkään ei olisi liian myöhäistä korjata tätä Suomelle vähemmän kunniakasta asiaintilaa.

Jos oli varaa 40 miljardin markan pankkitukeen, tulisi tänään olla varaa tarkistaa vielä kerran laman tuottamien ylivelkaantuneitten asema ja hyvittää se, mikä hyvittää kuuluu. Nimenomaan tässä tarvittaisiin pääministeri Matti Vanhasen peräänkuuluttamaa totuuskomissiota. Tulisi muodostaa asiantuntijaelin, joka hakemuksesta selvittäisi ja esittäisi kenelle olisi kohtuullista maksaa korvauksia menetyksistään, kenelle ei. Suomi tulkitsi inkeriläiset paluumuuttajiksi ja maksoi sillä tavoin sen kunniavelan, jonka Suomen menettely tuotti tuolle piskuiselle kansanosalle toisen maailmansodan myllerryksissä. Nyt olisi tilaisuus maksaa omille kansalaisille vissi kunniavelka. Se osoittaisi sitä oikeaa isänmaallisuutta, jota Kalevi Sorsa väitti puuttuvan niiltä, jotka aikoinaan vaativat markan devalvointia.”

”Parempi myöhään kuin ei silloinkaan”

Tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttö ja riippumattomuus.

Historiantutkija Heikki Ylikankaan osuutta ”Ison laman” menettelyissä ei pidä unohtaa.
Ylikangas osallistui presidentti Mauno Koiviston 6.5.1992 Linnassa järjestämään oikeuspoliittiseen keskustelutilaisuuteen ns. ”Koiviston konklaaviin” tuomiolaitoksen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten edustajien kanssa.

Teemoina olivat tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttö ja riippumattomuus sekä tuomioistuinten toiminnan arviointi ja arvostelu. Ohjelman mukaan keskustelu rakentui ensimmäisen teeman osalta kahteen valmisteltuun puheenvuoroon ja toisen teeman osalta yhteen valmisteltuun puheenvuoroon (yhteensä noin 30 min) sekä kummankin teeman osalta 2 – 3 valmisteltuun kommenttipuheenvuoroon (noin 10 min). Lisäksi pankkitarkastusviraston johtaja Jorma Aranko käytti valmistellun puheenvuoron (noin 10 min) em. alustusten jälkeen tai keskusteluosuuden alussa.

Alustustukset: Korkeimman oikeuden presidentti Olavi Heinonen ja korkeimman hallinto-oikeuden edustaja, hallintoneuvos Pekka Hallberg tai hallintoneuvos Sakari Sippola.
Kommentit: Professori Allan Rosas, ÅA; professori Heikki Ylikangas, HY; OTT tutkija Martin Scheinin, SA

Oikeuspoliittisen tilaisuuteen osallistuneilta pyysin –tutkinnallisesti – kommentointia sähköpostitse ja postin välityksellä.
Heikki Ylikangas tunnusti osallisuutensa ja luonnehti tilaisuutta vastauksessaan:

”Koivisto painosti Korkeinta oikeutta”

Ylikankaan vastauksen mukaan ”tilaisuuden tarkoitus oli tasavallan presidentin ja – mikäli mahdollista – mukaan kutsuttujen henkilöiden arvovallalla painostaa Korkein oikeus tekemään Koiviston mieleinen ratkaisu pankkeja koskevassa asiassa.”
Ylikankaan vastaus jatkuu: ”Koivisto puolsi kantaa, jonka mukaan pankeilla pitäisi olla oikeus yksipuolisesti nostaa lainakorkoa. Korkeimman oikeuden presidentti Heinonen oli kuitenkin teettänyt lainanottajan oikeuksia puoltavan päätöksen KKO:ssa ennen kokousta, mistä Koivisto oli selvästi näreissään.”

Kyseinen KKO:n päätös oli annettu 3.4.1992 ( KKO:1992:50 ) eli noin kuukautta aikaisemmin.

Ylikankaan loppupäätelmä kuului: ”Tilaisuus ymmärtääkseni vahvisti Koiviston asemaa suhteessa juristeihin. Hänen mahdollisia nuhteitaan pelättiin. Koivistoa siis myötäiltiin enemmän pelosta kuin uskosta tämän argumenttien oikeudelliseen pätevyyteen.”

Ylikankaan lanseeraama kunniavelka-ajatus on kaunis ja kunnioitettava; mutta taustalla väijyy epäilyttävä tunne historiantutkija Heikki Ylikankaan omantunnon kiillotuksesta.

Sallikaa minun olla epäilyssäni väärässä.

Kalevi Kannus

Puhallus perintätoimistoilta

Jo on aikoihin eletty! Oikeuslaitoksemme ovat täynnä perintätoimistojen kanteita, mutta oikeuslaitoksemme eivät tiedä kantajaa ja kantajien kotikuntaa tai maata.

Helsingin käräjäoikeus on ilmoittanut asiakkaalle, joka oli kiistänyt kanteen, ettei se tiedä, kuka kantaja on ja kantajan kotimaa on Pohjoismaat.

Tässä taitaa nyt olla suurempi puhallus perintätoimistojen taholta ja oikeuslaitokset tekevät yksipuolisia tuomioita asiassa ilman kantajaa ja ilman kohdemaata tai kotikuntaa. Eikö tämä nyt ole rahanpesua jos mikä ja tätä harjoittavat käräjäoikeudet.

Ei siis ole ihme, että ulosotossa on 550.000 asiakasta, kun oikeuslaitokset eivät edes selvitä kantajaa eikä maata, mihin rahat menevät. Kenen tilille rahat näin päätyvät?

Helsingin käräjäoikeus oli sanonut, että näitä tapauksia on satoja, joten eikö tässä nyt olisi jo rikostutkinnan paikka? Kuinka monella on sellainen haaste käräjille, jossa ei ole kantajaa yksilöity?