Suomessa sotahistorian avaaminen on toivotonta…
MIKSI 1971 julkaistu sotakertomus kiinnosti talvi- ja jatkosotaan osallistuneita veteraaneja, sekä aiheutti valtiojohdon taholta pakotteita kirjan tekijää kohtaa.
Edelleen 50-vuotta myöhemmin: Oliko Mannerheimilla salainen asiamies kysyy Helsingin Sanomatkin…
Kuva: HS:n Sampsa Oinaalan tulkintaa YLE:n radio-ohjelmasta. Lieneekö Oinaala lukenut Erkki Hautamäen Suomi myrskyn silmässä kirjat?
EIKÖ OLISI OIKEIN KYSYÄ: KETÄ ne satujen sepittäjät ja uskovat käytännössä ovat?
Mannerheimia varoitettiin:
HUOMAUTUS: Vilho Tahvanaisen 1971 esille nostamasta Mannerheimin S-32 KANSION SISÄLLÖSTÄ on vain murto-osa Tahvanaisen Erikoistehtävä -kirjassa.
KOKO AINEISTO löytyy Erkki Hautamäen tutkimuksista, alla esimerkki, Suomi myrskyn silmässä 2. osa, sivu 63, jossa kursiivilla kirjoitettu on suora lainaus S-32 KANSIOSTA.
Kuva
Viitekehyksessä on laajempi aineisto ja tapahtumia kuin Tahvanaisen kirja.
Kalevi Kannus
YLE:n Politiikkaradiossa Erkki Tuomioja puhui kuin Mannerheim.
”PEKKA KINNUNEN 7.2.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja (sd.) korostaa, että Suomella pitää olla mahdollisuus hakea sotilasliitto Naton jäsenyttä, mutta nyt ei ole oikea aika jättää Nato-hakemusta.
Tuomioja on osallistunut Nato-keskusteluun kirjoittamalla Suomi ja Nato -teoksen(siirryt toiseen palveluun), jonka Työväen sivistysliitto tänään maanantaina julkaisee.
Ylen Politiikkaradiossa Tuomioja sanoi, että jos Suomi olisi Naton jäsen ja Naton ja Venäjän välille syttyisi sota, niin Suomi olisi sodan etulinjassa.
– Jos syttyy sota, niin me olemme silloin ensimmäinen sotatoimialue. Kyllä Nato, jos se sodan voittaa, kuten uskoisin tapahtuvan, niin tulee aikanaan vapauttamaan Suomen, mutta mitä meistä olisi enää jäljellä varsinkin, jos ydinaseita käytetään, Tuomioja kysyy ja epäilee, että Nato-jäsenyys ei vahvistaisi Suomen turvallisuutta.
Tuomioja: Historia ja maantiede määräävät ajattelun
Tuomioja muistutti, että Suomen asema on historiallisesti erilainen kuin esimerkiksi Valko-Venäjän tai Ukrainan, jotka olivat osa Neuvostoliittoa.
Tuomiojan mielestä Suomella ja Venäjällä ei ole intressiä, että maiden välisestä rajasta tehtäisiin sotilaallisen vastakkaisuuden välinen 1 300 kilometrin pituinen raja.
– Kun Venäjällä tiedetään niin kuin meillä hallitusohjelmassa ja selonteoissa on todettu, että me emme salli alueemme käyttöä sotilaallisesti vihamielisiin tarkoituksiin muita vastaan, niin heillä ei ole syytä epäillä tätä. Niin kauan kun heillä ei ole syytä epäillä, niin heillä ei ole myöskään syytä kohdistaa juuri meihin erityisesti mitään sotilaallisia toimia, Tuomioja arvioi.
Tuomioja korostaa, että historia ja maantiede vaikuttavat eri maiden turvallisuusajatteluun ja turvallisuuspolitiikkaan. Suomen näkökulmasta olennaista on, että Suomea ei toisessa maailmansodassa miehitetty.
Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö mahdollisimman syvälle
Tuomioja olisi valmis syventämään Suomen ja Ruotsin välistä puolustusyhteistyötä.
– On muistettava, että Ruotsi on kuitenkin kaikista maailman maista se, jolla on aidoin oma intressi Suomen koskemattomuuden säilyttämisessä. Sen vuoksi meidän puolelta, Suomesta, on koko ajan sanottu, että me emme aseta ollenkaan rajoja sille, kuinka pitkälle ja syvälle voidaan tässä puolustusyhteistyössä Ruotsin kanssa mennä, Tuomioja sanoi.
– Ruotsi ei halua tehdä mitään kahdenvälistä puolustusliittoa, toistaiseksi. Me emme ole sitäkään sulkeneet pois, mutta emme myöskään näe, että siitä kannattaa nyt keskustella, Tuomioja linjasi.”
Edelleenkään ei ole 2020-luvulla vapauduttu ”yhden totuuden” – suomettumisen ajasta. Helsingin Sanomat julkaisee journalisti-palkinnon saavuttaneen toimittajan pilkkaveisuun… joka ei palvele journalismia eikä historian tutkimusta ja nonsoleraa veteraanien arvomaailmaa.