Perintäyhtiöiden rooli teknisinä toimijoina?

Viime blogissa aloin kirjoittaa julkisoikeudellisista maksuista.
Kunnat ja kaupungit tosiaan väittävät, että perintäyhtiön käyttö teknisenä toimijoina olisi hyväksyttävää, mutta näin tämä asia ei kuitenkaan ole.

Tiedän tapauksen, jossa tekninen toimija (perintäyhtiö) kasvattanut poskettomasti perintäkuluja sairaalalaskussa, jolloin se ei ole lain mukaista. Haluan oikeastaan nostattaa keskustelua perintäyhtiöiden roolista, niin sanottuna teknisenä toimijoina.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että perintäyhtiö ei ole vain tekninen toimija, vaan hoitaa perintää alusta loppuun johon he saavat siunauksen sairaanhoitopiireiltä ja kaupungeilta. Edelleen herää kysymys, miksi näitä käytetään? Kaupungit ja sairaanhoitopiirit voisivat nämä hoitaa itse. Toisaalta tulee mieleeni, miksi perintäyhtiöt ovat jokaisessa laskutukseen liittyvässä mukana? Miksi valta on annettu monikansallisille perintäyhtiöille, joilla ei ole mitään moraalia tai inhimillisyyttä heikossa asemassa oleviin?

On aivan käsittämätöntä ja röyhkeää perintäyhtiöiden toiminta Suomessa. Ei haluta noudattaa lakia tai hyvää perintätapaa, johon valvovat viranomaiset, eivät puutu kovinkaan herkästi. Tuntuu itsestä siltä, että viranomaiset suojelevat näitä yhtiöitä, eivätkä ajattele kokonaiskuvaa. Kuten eivät ajattele kaupungit tai sairaanhoitopiiritkään. Sairaanhoitopiirissä helposti ajatellaan että he eivät ole sosiaalitoimistoja mutta kysehän ei ole siitä, kyse on siitä että asiakasmaksulain 11 § antaa mahdollisuuden jo puuttua asiaan, ennen juoksemista sosiaalihuoltoon anomaan toimeentulotukea, sairaalalaskuihin tai poliklinikkamaksuihin. Tämä on järkyttävää, että ei viitsitä paneutua siihen vähävaraisen tai heikossa olevan asemaan. Onko suomesta tullut kyyninen ja kylmä? Missä mahtaa olla empatia?

Kävin keskustelua yhden sairaanhoitopiirin johdon kanssa, juuri asiakasmaksulain 11§ koskien. He myöntävät ongelman, vähävaraisten ja heikossa asemassa olevien kohdalla. Yksinkertaisesti eivät tiedä, miten olisi mahdollista, toteuttaa luotettava järjestelmä tämän toteuttamiseen. Yksi mahdollisuus olisi SOTE uudistuksen kautta muuttaa lakia, mahdollistavasta pakottavaksi. Monta keino valikoimaa löytyy, jos halua oikeasti olisi. Muutama keino löytyisi heti, tulorekisteri/verotiedot, ulosotto lista veloista jonka perusteella arvioida onko asiakkaalla maksuvaraa. Alaikäisten kohdalla on haasteita, mutta kyllä siihenkin ratkaisu löytyy.

Yksi mahdollinen ratkaisu, voisi olla perustekanne. Haluan muistuttaa että asiakasmaksulaki ei koske yksityistä toimijaa ollenkaan. Yksityisellä poliklinikka käynnillä esimerkiksi 65€ maksu voi nousta 440€ tai jopa ylikin. Riippuu kyllä perintäyhtiön intressistä. Heikossa asemassa olevat, velalliset ja luottotietonsa menettäneet ovat käytännössä Ö-luokan kansalaisia, järjestelmien silmissä ja tuntuu siltä, että myöskin kansan silmissä, kun katsoo ihmisten reaktiota näihin vaikeisiin asioihin. Suurin osa ihmisistä eivät ymmärrä, miten laiton tämä järjestelmä on ja miten se vaikuttaa tavalliseen arkeen.

Ongelma on iso, johon pitäisi valtiovallan puuttua ja tehdä tutkinta perusteellisesti perintäbisneksestä Suomessa. Miksi näin on päästetty tapahtumaan? Halutaanko oikeasti sitä, että ihmiset velkaantuvat mädän systeemin takia?

Jos näille asioille ei tehdä mitään niin, velkaantuneiden määrä vain kasvaa ja se tulee vaikuttamaan myöskin valtiontalouteen negatiivisesti.

Aki Rintakangas

One thought on “Perintäyhtiöiden rooli teknisinä toimijoina?”

Vastaa