Asiakasmaksulaki 11§ sanoo…

Matka perintäbisneksen syövereihin jatkuu. Tällä kertaa kirjoitan julkisoikeudellisista maksuista. Julkisoikeudellisia maksuja ovat mm. Terveyskeskusmaksut, sairaalamaksut, sakot, päivähoitomaksut yms. Miksi kunnat ja kaupungit käyttää perintätoimistoja välissä/teknisenä toimijana, vaikkakin julkisoikeudelliset maksut ovat suoraan ulosottokelpoisia laskuja? Miksi näihin kerätään laittomia perintäkuluja ynnä muita kuluja? Miksi kunnat ja kaupungit eivät hyödynnä asiakasmaksulain 11§?

Asiakasmaksulaki 11§ sanoo seuraavaa.
11 § (13.3.2003/221)
Maksun perimättä jättäminen ja alentaminen
Sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista.
Palvelun tuottava kunta tai kuntayhtymä voi päättää, että:
1) muitakin kuin 1 momentissa tarkoitettuja maksuja voidaan jättää perimättä tai alentaa 1 momentissa tarkoitetuilla perusteilla; tai
2) maksuja voidaan alentaa tai jättää perimättä, jos siihen on syytä huollolliset näkökohdat huomioon ottaen.
(lähde,Finlex,Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista)

Tätä lakia kunnissa ja kaupungeissa ei haluta käyttää, saatikka kertoa tämän lain mahdollisuuksista. Sairaanhoitopiirit, eivät myöskään ole olleet halukkaita poistamaan maksuja kokonaan vaan ovat antaneet maksuaikaa. Tästä oikeusasiamies on antanut jo Suomen suurimmalle sairaanhoitopiirille, eli HUS:lle nuhteet hallintolain neuvontavelvollisuuden vastaisesta toiminnasta.

Oikeusasiamies totesi päätöksessään 17.6.2019 seuraavaa
”HUS:n selvityksessä viitatut kuntayhtymän kotisivujen asiakkaille tarkoitetut potilasmaksuja koskevat sivut eivät näyttäisi sisältävän lainkaan tietoa huojennus-tai perinnästä luopumismahdollisuuksista. Mielestäni kysymys potilasmaksujen vaikutuksesta haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden ylivelkaantumiseen on erittäin tärkeä. Kansalaisjärjestöt ovat niiden edustajien kanssa käymissäni keskusteluissa kiinnittäneet huomiota tiedonsaannin puutteisiin asiakasmaksujen laskutuksessa ja perinnässä.Tiedonsaannin puutteet liittyvät usein huojennusmahdollisuuteen ja menettelyyn sen saamiseksi.”

(suora lainaus oikeusasiamiehen päätöksestä)
Toivon todella että tuo oikeusasiamiehen päätös tuo muutoksia sairaanhoitopiireihin. Kyse on oikeastaan ajattelutavan muutoksista sairaanhoitopiirin sisällä. He kyllä pystyisivät perinnän hoitamaan itsekin ilman perintätoimien rekisteröintiä, samalla tavalla kuin he lähettävät laskut perittäväksi perintäyhtiölle, niin voisivat viedä saatavansa ulosottoon suoraan ilman välikuluja perintäyhtiöiltä. Toisaalta kuntien ja kaupunkien laskutuksen, pitäisi keskustella laskunsaajan kanssa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä, että pystyykö hän sen maksamaan vai pitäisikö jättää perimättä, sillä nämä kirjataan kuitenkin luottotappioiksi kuitenkin kun ei saada perittyä velalliselta.

Onko sekään oikein, että maksuja roikotetaan perintäyhtiössä 4-5 vuotta ja sitten siirretään ulosoton perittäväksi?(huomiotoivaa on se, että julkisoikeudelliset maksut vanhenee 1+5 vuodessa) Mielestäni ei ole. Nämä pitäisi katsoa tapaus kerrallaan.On mielestäni järkyttävää, kuinka esim. lapset ja nuoret joutuessaan sairaalaan voivat jo alaikäisinä myös päätyä ulosoton asiakkaiksi samalla . Tämä on aivan järjetön systeemi. Vetoan kaikkien kaupunkien ja kuntien päättäjiin, että he luopuisivat perintäyhtiöiden käytöstä ja nimeäisivät henkilöt jotka pystyisivät hoitamaan näitä kunniallisesti. Perintäyhtiöt eivät näin tee.

Tästä on niin paljon kirjoitettavaa, että jatkan seuraavalla keralla kirjoittamista tästä aiheesta. Haluan vielä lopuksi sanoa, että nämä julkisoikeudelliset maksut ovat suurin luku ulosottoasioissa.

Aki Rintakangas

2 thoughts on “Asiakasmaksulaki 11§ sanoo…”

Vastaa