Väkivalta voimaanko Euroopassa?

OLETUKSENI ON, että Ranskassa mellakoiden rajuus osoittaa väkivaltapolitiikan kannatuksen laajuuden.

DEMOKRATIA ON KRIISISSÄ Euroopassa: Brexit, Puola, Unkari, Ruotsi… jne.

Ranskassa mielenosoitukset alkoivat vastarintana polttoaineveron korotuksiin, mutta kääntyivät pian yleiseksi protestiliikkeeksi presidentti Emmanuel Macronia vastaan.

Korotuksista luopuminen on ollut vain yksi liikkeen keskeisiä vaatimuksia.

ON masentavaa kokea,

miten Euroopassa eri valtioiden johtajat ja kansalaiset eivät ole 2000-luvulla sen viisaampia kuin valokuvani vuosikymmenillä… Neuvostoliiton ja Suomen välirauhan kesältä 1940 omia muistikuvia minulla ei ole, mutta jatkosodan ajalta hyvinkin selkeitä.

4 ajatusta aiheesta “Väkivalta voimaanko Euroopassa?”

  1. MISSÄ ON ÄLYLLINEN VASTUU?

    Perussuomalainen kansanedustaja Ville Tavio aiheutti keskiviikkona paheksuntaa eduskunnassa rinnastamalla rauhan takaajaksi perustetun Euroopan unionin natsi-Saksaan.
    Eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa pohdittiin brexitin ja muun hajaannuksen koetteleman EU:n tulevaisuutta. Tavio esitti keskustelussa, että ”nykyään Suomen poliittisessa keskustelussa tuntuu välillä ihan, että kuuluu jonkinlaiseen vähemmistöön, kun kannattaa Suomen itsenäisyyttä ja kansallisvaltiota”.
    ”Federalistit, Eurooppaa ihannoivat päättäjät, uhkaavat Euroopan kansoja. Federalistit uhkaavat kansallisvaltioita. Federalistit luovat vain uudenlaista Neuvostoliittoa EU:sta. He luovat uudenlaista natsi-Saksaa. EU:n globalismi on vain uudenlaista fasismia, fasismia uudessa muodossa”, Tavio väitti aiheuttaen vastalauseitten ryöpyn.
    ”On käsittämätöntä, että täällä käytetään Euroopan unionista arvoyhteisönä sen kaltaisia ilmauksia kuin edustaja Tavio käytti”, totesi sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne heti.
    ”Vähän ihmettelen niitä puheenvuoroja ja niitä sävyjä, mitä täällä salissa on käytetty. Aikanaan Euroopan teräs- ja hiiliyhteisö ja myöhemmin Euroopan yhteisö perustettiin nimenomaan rauhanprojektina ja, voi sanoa, holokaustin tuhkien päälle. Silloin Eurooppa vannoi, että koskaan ei enää meidän maaperällämme tällaista saisi tapahtua. Tuntuu, että nämä opit aika nopeasti, voisi sanoa yhdessä ihmisiässä, tuntuvat unohtuvan, ja samanlaiset tendenssit ja tuulet puhaltavat Euroopassa tälläkin hetkellä”, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah jatkoi.
    Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman katsoi, että Tavio ylitti puheenvuorollaan ”kaikki keskustelun sopivuuden ja myöskin totuuden rajat, kun hän vertasi EU:n kehitystä natsi-Saksaan ja käytti termiä ’fasismi’ EU:n kehityksen yhteydessä”.

    ”Siis natsi-Saksassa on kyse miljoonien ihmisten kansanmurhasta ja toisessa maailmansodassa kymmenien miljoonien ihmisten kuolemasta, ja koko EU on perustettu alun alkaen sen takia, että ei enää koskaan. Arvoisa puhemies! Nyt ylitettiin sellainen raja, jota tässä salissa ei ole aiemmin nähty. Jään odottamaan perussuomalaisten johdon toimenpiteitä ja kommenttia, hyväksyvätkö he tämän vertauksen”, Lindtman ryöpytti.
    Jopa Tavion entinen puoluetoveri, eurooppaministeri Sampo Terho (sin) liittyi paheksujien listaan.
    ”Minä olen kuullut tällaisia provokaatioita, tämä oli hyvin ponneton, mutta se oli hyvin tarkkaan kopioitu niistä provokaatioista, mitä Euroopan parlamentissa äärioikeisto esittää päivittäin. Eli lainasitte sujuvasti äärioikeistoa arvostellessanne fasismia”, Terho pohti.

  2. HALUTAANKO oikeasti suomalaiseen kansalaistoimintaan väkivaltaiset mielenosoitukset ja katumellakat? Sitä ihmettelen eniten kun yllytystä ja kiihkomieltä harrastavat nekin, jotka EIVÄT ITSE OSALLISTUISI. Karkeasti ilmaisten: Istuisivat nuotioon toisten persuuksilla. Varsin vastuuton asenne.

  3. Eero Heinäluoman mukaan Ranskan mielenosoitukset ovat olleet tyypillisesti paikallinen ilmiö: ranskalaiset lähtevät helposti kaduille. ”Meilläkin vastustetaan hallitusta, mutta toiminta on paljon järjestäytyneempää.”
    ”Mutta tämä pätee myös Suomessa: jos hyvän asian vuoksi nostetaan veroja, on katsottava, keihin se kohdistuu”, Heinäluoma sanoi ja myönsi, että Ranskan esimerkki on varoitus myös muille EU-maille.
    Ranskan presidentti ilmoitti tiistaina peruvansa hallituksen suunnittelemat polttoaineverojen korotukset, joita se oli perustellut ilmastonmuutoksen vastaisella taistelulla. Keltaisten liivien joukko sai siis päällimmäisen vaatimuksensa toteutettua, mutta osa liikkeestä suunnittelee yhä hallituksen vastaisia tempauksia.

  4. HISTORIAN HAAVAT: Tuhon ja väkivaltarakenteen sekasortoonko yhteiskuntajärjestyksemme pitää kiihottaen saattaa? Ne keinot ovat kansakunnan muistissa – tietenkään ei keinoja kaihtamattomilla. Miten mielisi miettiä: ”Etsimme, koska kukaan sotavainajista ei ansaitse unohdusta sotaromun ja nykyisen roskan alla, odottaen vain uuden taajaman rakentamista tai sorakuopan täyttämistä vanhoilla taistelukentillä. Näin kaikki muistot sotavainajista häviävät kokonaan. Me haluamme antaa heille viimeisen kunnianosoituksen auttamalla heitä lepäämään sankarihaudoissa”. https://sites.google.com/site/karelval/suomeksi Viha ja väkivalta ei ole ratkaisu.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to Top

Jaa:

Jaa facebookissa
Jaa X palvelussa