Satu Taavitsainen
Käsittelimme eduskunnassa tärkeää asiakirjaa, eduskunnan oikeusasiamiehen kertomusta vuodelta 2017. Kertomuksessa hän kiinnittää huomiota julkisen hallinnon ja julkisten tehtävien hoidon tilaan sekä erityisesti perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Keskityin omissa puheenvuoroissani maksuhäiriöihin, perintäasioihin sekä soten ja päivähoidon ulosottoon joutuneisiin asiakasmaksuihin.
Jätimme myös tiistaina lakialoitteen yhdessä edustaja Myllykosken, Pirttilahden, Jaskarin, Alanko-Kahiluodon, Vähämäen, Kivelän, Laukkasen ja Strandin kanssa. Ehdotamme luottotietolain ja ulosottokaaren muuttamiseksi siten, että maksuhäiriömerkinnät tulee poistaa luottotietorekisteristä aina kun velka on suoritettu tai sen peruste on poistunut. Jo 138 kansanedustajaa on allekirjoittanut aloitteen ja se etenee eduskunnan käsittelyyn.
Yli 376 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä. Oikeusasiamiehen mukaan huomattava määrä velallisista on saanut virheellisin perustein maksuhäiriömerkinnän ja joutunut kärsimään sen seurauksista. Tämä on aivan pöyristyttävän hirveä asia. Luin oikeusasiamiehen kertomuksesta tätä kohtaa niin monta kertaa, että sivukin lähti irti kirjasta!
Miten voi olla mahdollista, että oikeusministeriön tietojärjestelmästä johtuen ihmiset ovat joutuneet aivan syyttä kärsimään. Tämä on todella vakava asia ja oikeusministeriön tulee pyytää ihmisiltä anteeksi ja korvata heille aiheutetut kärsimykset.
Maksuhäiriömerkintä hankaloittaa ihmisten elämää monin tavoin. Merkintä voi estää vuokra-asunnon, kotivakuutuksen, sähkösopimuksen ja puhelinliittymäsopimuksen saamisen ja jopa työllistymisen.
Eräs nainen kertoi, ettei voi tulla pääkaupunkiseudulle töihin, koska ei saa asuntoa vuokrattua maksuhäiriömerkinnän vuoksi. Eräs henkilö kertoi, ettei pääse pois sisäilmaongelmaisesta asunnosta, koska ei saa uutta asuntoa vuokrattua maksuhäiriömerkinnän vuoksi.
Olen aiemmin kuullut, että virheellisiä merkintöjä on tapahtunut esimerkiksi ulosottomiesten virheestä johtuen. Kun ihmiset ovat saaneet väärin perustein merkinnän niin he ovat pyytäneet, että asia korjataan. Mutta virheitä ei ole korjattu ihmisten pyynnöistä huolimatta. Heiltä on evätty pankkikortit ja heidän elämä on vaikeutunut vuosiksi. Eräs henkilö kertoi, että ulosottomies oli todennut tehneensä virheen mutta ei voi muka peruuttaa maksuhäiriömerkintää. Tällainen toiminta on heikentänyt ihmisten luottamusta Suomeen oikeusvaltiona. Samoin se, että käräjäoikeudet ovat antaneet ulosottotuomioita ilman, että perintäyhtiöllä on ollut mitään todistetta velasta, ei velkakirjaa, ei alkuperäistä laskua, ei sopimusta tilatusta palvelusta. Keksityistä tai vanhentuneista veloista laitetaan ihmiset ulosottoon. Miten tämä voi olla mahdollista?
Tietosuojavaltuuttu on sanonut, että ”hänellä ei ole pääsyä luottotietorekisteriin, eikä hän voi tarkistaa rekisterin oikeellisuutta”. Kuitenkin oikeusasiamies kertomuksessaan ehdottaa, että tietosuojavaltuutettu voisi toimivaltansa puolesta puuttua virheellisiin merkintöihin. Miten oikeusasimiehen mukaan tietosuojavaltuttettu voi puuttua, jos hänellä ei ole pääsyä rekisteriin tarkastaakseen onko rekisteri oikein? Kuka ylipäätään voi Suomessa tarkistaa yksityisten yritysten ylläpitämien luottotietorekisterien oikeellisuuden? Tämän aion selvittää.
Juuri viime viikolla kansainvälinen perintäyhtiö Alektum sai aluehallintovirastolta varoituksen meneteltyään lain ja hyvän perintätavan vastaisesti. Alektum oli tehnyt useita rikkomuksia, mm. pitkittänyt aiheettomasti perintää ja aiheuttanut velalliselle tarpeettomia kuluja ja laskuttanut liian suuria, lain vastaisia perintäkuluja. Valvontaa tarvitaan ehdottomaati lisää. Kansalaisemme ovat riistäjien armoilla ja näyttää sille, ettei Suomi valtiona tällä hetkellä kykene heitä suojelemaan näiltä kansainvälisiltä saalistusfirmoilta. Pikaisia korjauksia lakeihin myös tarvitaan.
Tiistaina jättämämme lakialoite esittää, että maksuhäiriömerkintä poistetaan heti kun velka on maksettu. En voi hyväksyä nykytilannetta, että maksuhäiriömerkintä säilyy luottotietorekisterissä 2-4 vuotta siinäkin tapauksessa, että velka on suoritettu. Ihmiset kokevat olevansa suurempia rikollisia kuin väkivallan tekoja tehneet, jotka selviävät lyhyemmillä rangaistuksilla.
Kaksi vuotta sitten ilmoitin kilpailu- ja kuluttajavirastolle sähköyhtiö Suur-Savon sähkön käytännöstä vaatia vakuus silloin, kun ihmisellä on luottotiedoissa häiriömerkintä. Eräs lapsiperhe ei saanut kasaan vaadittua vakuutta, joka vastasi viiden kuukauden sähkölaskuja, eivätkä meinanneet saada sähköjä kotiinsa.
Kuluttaja-asiamies puuttui asiaan pitäen sähköntoimitusta välttämättömyyspalveluna, jota ilman kuluttajat eivät nyky-yhteiskunnassa tule toimeen. Tämän vuoksi on tärkeää turvata palvelun kohtuullinen saatavuus kaikille kuluttajille taloudellisesta asemasta ja muista henkilökohtaisista olosuhteista riippumatta. Sähkön saatavuus tulee taata kaikille kuluttajille kohtuullisin ehdoin ja kuluttaja-asiamies teki asiassa ratkaisun ja vaati sähköyhtiötä muuttamaan käytäntöään.
Näitä tapauksia on paljon eri puolilla Suomea. Kaikki ihmiset eivät ole saaneet oikeutta. Työtä meillä kansanedustajilla on siis vielä paljon.
Lähde: https://mailchi.mp/fb1fc1e1b5f2/xbfvf32x6a-2818781