Suomen vapaussodat, 1918 – 2018

Kari Silvennoinen

varatuomari, oikeustieteen lisensiaatti, lupalakiasiamies Helsingistä.

Uusi kirja, Suomen vapaussodat -1918 – 2018 painotuotteena, Esittely kaupassa, valitse lajittelu uusin ensin.

Huom! E-kirjana heti luettavaksi

ALKUSANAT

Suomi täyttää 100 vuotta joulukuussa 2017. Juhlavuoden kunniaksi on paikallaan tarkastella ensimmäistä kertaa suomeksi mitä rikoksia Neuvostoliitto on toteuttanut kansainvälisoikeudellisesti arvioituna Suomen itsenäisyyden aikana ja millä tavalla sen seuraajavaltio Venäjä on käyttäytynyt. Ei ole sattumaa, että Venäjän presidentti Vladimir Putin Suomessa viime kesänä käydessään ei edes onnitellut juhlavuoden johdosta. Neuvostoliiton terroripommituksia talvisodassa ja jatkosodassa ei ole arvioitu oikeudellisesti ennen minun tutkimuksiani, ei myöskään desanttien siviiliväestöön, pääasiassa naisiin ja lapsiin kohdistuneita murhia ja julmuuksia. Desanttien tekoja juhlitaan Moskovassa joka toukokuun 9. päivänä voitonpäiväjuhlassa. Meidän valtiojohtomme on osallistunut (päinvastoin kuin Baltian maiden valtiojohdot) näihin mm. murhamiesten kunniaksi järjestettyihin juhliin. Tutkimus pohjautuu aikaisempiin kansainvälisoikeudellisiin tutkimuksiini The Soviet Guilt (2011) ja Soviet War Crimes (2013). Tämä työ on ensimmäinen asiallinen ja oikeustosiseikkoihin perustuva suomeksi kirjoitettu tutkimus. Aiemmissa englanninkielisissä tutkimuksissani olen käsitellyt sekä Neuvostoliiton syyllisyyttä sotiin, että sen toteuttamia sotarikoksia Suomea vastaan aloittamissaan sodissa. Tässä työssä käydään nyt ensimmäistä kertaa nämä rikokset läpi suomeksi hiukan laajemmalla perspektiivillä. Mukana tutkimuksessa ovat myös suomalaisiin sotavankeihin kohdistuneet, sekä desanttien siviiliväestöön kohdistamat rikokset. Nämä rikokset käydään nyt ensi kertaa läpi suomeksi ilman suomettuneisuuden häpeällistä taakkaa. Kiitän ystäviäni ja kollegoitani, joita olen vaivannut kysymyksilläni niin historian tapahtumista kuin kansainvälisen oikeudenkin kysymyksistä. Eduskunnan kirjastosta olen saanut nyt (kuten aina ennekin) osakseni erittäin hyvää palvelua, jota ilman tämän kirjan kirjoittaminen ei olisi ollut mahdollista. ../..

Kari Silvennoisen aikaisempi kirja (english)

Soviet War Crimes against Finland

Suomessa keskustellaan Venäjän lainkäytön asenteista Greenpeace-hyökkäykseen käytännössä. VERTAILUKSI, onko Neuvostoliiton ajoista jotakin muuttunut?

A Study on International Law. The Soviet Union and Her War Crimes against Finland 1917 – 1991

Written by Kari Silvennoinen, Attorney at Law, Trained on the Bench.

Heti luettavaksi ekirjana <- haku


Pian tulee kuluneeksi tasan 70 vuotta Neuvostoliiton terroripommituksista suomalaisiin siviilikohteisiin. Neuvostoliitto pommitti suomalaisia siviilejä erityisen rajusti vuonna 1944 murtaakseen suomalaisten vastarinnan. Myös neuvostopartisaanien rikoksista tulee pian kuluneeksi tasan 70 vuotta, joten tämä kirja on hyvin ajankohtainen.

Tämä ei ole tutkimus Suomen tai Neuvostoliiton historiasta, vaan kansainvälisoikeudellinen tutkimus niistä sotarikoksista, joihin Neuvostoliitto syyllistyi viime sotien aikana. Yllättävää kyllä neuvostorikokset eivät loppuneet siihen kun sodat päättyivät, vaan sen rikokset jatkuivat aivan Neuvostoliiton loppuun saakka, jopa myöhemminkin.

8 ajatusta aiheesta “Suomen vapaussodat, 1918 – 2018”

  1. Risto Volasen ja Lasse Lehtisen uutuuskirjasta:

    ”– Mikä siis on ongelman ydin? Pentinkulman tarina ei kerro sitä, että talvella 1918 kyseessä oli – kotimaisten punakaartien ja venäläisten bolsevikkien painostamana – Kullervo Mannerin ja O.W. Kuusisen johtamien SDP:n vastahakoisten puolue-elimien päättämä epäonnistunut aseellinen vallankumous itsenäisen, demokraattisen valtion kumoamiseksi. Se oli samalla osa maailmansotaa ja Venäjän vallankumousta.”
    – Ei siis riittänyt, että talvella 1918 yksi sukupolvi johdettiin harhaan teoissa. Toinen johdettiin ajatuksissa, Risto Volanen toteaa.

    1. MITÄ Stalin ja Churchill keskinäisissä tapaamissaan Suomen kohtaloa suunnittelivat, näitä kohtaamisia ei ole viljalti avattu.. .

      Stalin olisi kiihkeästi halunnut länsiliittoutuneiden avaavan toisen rintaman jo vuosien 1941 ja 1942 hirvittävinä sotakuukausina, mutta Churchillilla ei ollut kiirettä. Hän katseli mieluummin sivusta, kun Neuvostoliiton armeijat vuodattivat vertaan. Stalin ymmärsi hänen ajattelutapansa ja olisi hänen asemassaan tehnyt aivan samalla tavalla. (…)
      Isäntä otti Churchillin vastaan kuin vanhan ystävänsä. Jossain suhteessa he muistuttivatkin toisiaan.

      Tiedustelupalvelu [NKVD:n ulkomaanosasto, erikoisosasto] oli kertonut hänelle, että Churchill oli tiennyt etukäteen japanilaisten hyökkäyksestä [6.12.1941] Pearl Harboriin. Hän ei ollut kuitenkaan ilmoittanut tiedostaan amerikkalaisille ystävilleen varmistaakseen, että nämäkin vedettäisiin mukaan sotaan.
      ../..
      Presidentti Urho Kekkonenkin piti selvänä sitä, jos Suomeen hyökätään… lännestä ei apua tule.

    2. MITÄ Stalin ja Churchill keskinäisissä tapaamissaan Suomen kohtaloa suunnittelivat, näitä kohtaamisia ei ole viljalti avattu.. .

      Stalin olisi kiihkeästi halunnut länsiliittoutuneiden avaavan toisen rintaman jo vuosien 1941 ja 1942 hirvittävinä sotakuukausina, mutta Churchillilla ei ollut kiirettä. Hän katseli mieluummin sivusta, kun Neuvostoliiton armeijat vuodattivat vertaan. Stalin ymmärsi hänen ajattelutapansa ja olisi hänen asemassaan tehnyt aivan samalla tavalla.

      Isäntä otti Churchillin vastaan kuin vanhan ystävänsä. Jossain suhteessa he muistuttivatkin toisiaan.

      Tiedustelupalvelu [NKVD:n ulkomaanosasto, erikoisosasto] oli kertonut hänelle, että Churchill oli tiennyt etukäteen japanilaisten hyökkäyksestä [6.12.1941] Pearl Harboriin. Hän ei ollut kuitenkaan ilmoittanut tiedostaan amerikkalaisille ystävilleen varmistaakseen, että nämäkin vedettäisiin mukaan sotaan.
      ../..
      Presidentti Urho Kekkonenkin piti selvänä sitä, jos Suomeen hyökätään… lännestä ei apua tule.

  2. SE, mitkä sopimukset ja ultimaattumit ovat kansakunnan kannalta merkittäviä tai suorastaan tyrmääviä edellyttää laajemman kokonaisuuden huomioimista. Kuinka moni nyky-suomalainen tai maahan muuttanut on oikeasti tietoinen talvi- ja jatkosodan murskaavista vaiheista ja seurauksista yksittäisten kansalaisten, perheiden ja sukujen osilta.

    Yksi avartava 72 vuotta vanha asiakirja tästä heti luettavaksi e-kirjana, maksutta https://kirja.elisa.fi/ekirja/hornborgin-komitean-mietinto-1945

  3. Erinomainen kompakti kirja ja on hienoa että sopimukset on kirjan liitteenä. JV
    mm.

    Molotov-Ribbentrop sopimus – Musta sopimus

    The Soviet – German Non-aggression Pact or the Molotov Ribbentrop Pact of August 23, 1939 – The Black Pact
    Secret Additional Protocol
    On the occasion of the signature of the Nonaggression Pact between the German Reich and the Union of Soviet Socialist Republics the undersigned plenipotentiaries of each of the two parties discussed in strictly confidential conversations the question of the boundary of their respective spheres of influence in Eastern Europe. These conversations led to the following conclusions:
    1. In the event of a territorial and political rearrangement in the areas belonging to the Baltic States (Finland, Estonia, Latvia, Lithuania../..
    ../..
    4. This protocol shall be treated by both parties as strictly secret.
    Moscow, August 23, 1939.

    For the Government of the German Reich:
    Plenipotentiary of the Government of the U.S.S.R.:
    v. Ribbentrop
    V. Molotov

    1. Molotovin ja Ribbentropin allekirjoittamaa sopimusta on taivasteltu aina liiaksi. Miksi Saksa ajettiin tilanteeseen, jossa sen oli pakko sopia sopimus? Miksi lisäpöytäkirjasta on aina valehdeltu, vaikka siinä ei sallita Suomen miehittämistä? Tällä sivustolla on ansiokkaasti avattu sopimuksen ja suurvaltasuhteiden taustoja. Tosiasiassa juuri Länsi lupasi Neuvostoliitolle Suomen. Länsi oli koko Neuvostoliiton kätilö ja herra. Sopimuksessa 23.8.1939 ei ole oikeastaan juuri mitään ihmeellistä. Suurvallat ovat aina sopineet intressipiireistä. Sopimus ei ollut mikään valloitus- ja maailmansodan aloittamissopimus. Itse asiassa Saksa luuli saavansa sen avulla turvattua rauhantilan. Sopimus oli pitkän kriisin ja Lännen sapelinkalistelun lopputulos.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to Top

Jaa:

Jaa facebookissa
Jaa X palvelussa