Kysymys 8, puna-armeijan, ja englantilais-ranskalaisen siirtoarmeijan koordinaatio?

Onko puna-armeijan  helmikuun 1940 suurhyökkäyksen jatkosuunnitelmalla

,
jolla Suomen lyöminen ja miehittäminen oli tarkoitus aikavälillä 15 – 20. 3. -40 viedä päätökseen, mm. katkaisemalla nyt Suomi kenraali K. A. Meretskovin johtamalla vahvennetulla 9.A:lla , ajallinen ja strateginen koordinaatio myös englantilais – ranskalaisen siirtoarmeijan maihinnousuun  Norjassa?

2 thoughts on “Kysymys 8, puna-armeijan, ja englantilais-ranskalaisen siirtoarmeijan koordinaatio?”

  1. Ensiksikin tämä kysymyssarja (mielipiteineen) ei ole tieteellinen tutkimus tai -selvitys, vaan VAPAA keskustelu talvisotaan liittyvistä maailmansodan tapahtumista. Tarkoitan sitä, ettei esitettyihin mieliteisiin pidä suhtautua kurttuotsaisesti.
    Jo aiempien kysymysten kohdalla ”ajankohtaisuus” on monessakin mielipiteessä karannut kirjoittajaltaan. So what.
    Minulla ei kaikkiin ole ns. linkkejä; vaan arkistostani löytyneitä kirjoituksia, sähköposteja jne.
    Sotien aikana asiakirjoja tuhoutui ja tuhottiin valtavat määrät ja jos joku minulta ODOTTAA, että esitän viesteissäni alkuperäis-lähdeluettelon, edellytänkin että viestini tietoa epäilevä TODISTAA viestini OMALLA NÄYTÖLLÄÄN vääräksi.
    Tässä yksi anonyymin lähettäjän sähköposti Promerit.netin vanhan foorumin keskustelusta prof, Heikki Ylikankaan kanssa:
    – – –
    ”Talvisodan 8.3.1940 päivän tapahtumat
    Miksi Mannerheim suhtautui Hitlerin yhteydenottoihin niin nuivasti? Ensin hän ei ollut kiinnostunut, mitä hra Hitlerillä oli sanottavana (ei järjestänyt kuriiria) eikä sitten vaatinut poliitikkoja tekemään rauhaa. 4.3. Mannerheimillä oli jo tieto uhkavaatimuksesta, joten kaiken piti olla silloin jo selvää.
    Mannerheim tiesi siis jo silloin, miksi NL ehdotti rauhanneuvotteluja. Silti hän 8.3. sähkötti Tannerille vaatien avunpyyntöä liittoutuneilta ja sodan jatkamista. Asian voisi selittää aselähetysten turvaamisella ja kyllähän liittoutuneilta pyydettiin viisaasti lupaa käydä rauhanneuvotteluja. Kuka sähkötti Moskovaan ja vaati neuvottelijoiden kotiin kutsumista? Jos tämä oli Mannerheim, hänen toimintansa olisi hyvin kyseenalaista. Jos neuvottelijoille vain esitettiin Mannerheimin mielipide, asia voi tietysti olla aivan toisin. Hrat Mannerheim, Tanner ja Ryti ehkä olivat jo päättäneet rauhan solmimisesta? Waldenillakin saattoi tietenkin olla ohje menettelystä Moskovassa, kuului Helsingistä mitä hyvänsä? Mannerheimin tempoilu tuntuu kummalliselta. Eikö hänellä ollut takataskussaan pelastus, jota koko kansa halusi. Miten Hitler olisi suhtautunut avunpyyntöön, vaikka hän oli juuri tarjonnut apua? Eihän Tanner tiennyt Hitlerin viesteistä. Vai tiesikö/arvasiko hän sentään jotain? Eikö rauha olisi sotilaiden säästämiseksi tullut tehdä heti? Oliko Mannerheim kaikesta huolimatta valitsemassa Englannin, kuten vuonna 1918?
    Milloin Mannerheim sai ilmeisesti sitten luotettavan tiedon liittoutuneiden avun todellisesta tasosta? Vai tuliko 8.3. uudenlaisia lupauksia, sitten vasta 9.3. tieto Englannin ja Ranskan petoksesta. Heikki Ylikangas esitti Helsingin Sanomissa muistaakseni, että Hitlerin 9.3. viesti oli saksalaisten propagandaa, jota ei voi todistaa ja jota Mannerheim hänen mukaansa ei uskonut. Jospa rauhantekoon vaikuttivatkin vain luvatun avun pienuus ja sotilaallinen tilanne.
    Tätä ette ole vielä selvittäneet”
    – – –
    Toistan sen, että ko. kysymyssarja ei ole tieteellinen KYSELY, vaan tarkoitettu kansalaiskeskusteluksi (osittain vaietuista ja kiistetyistä) historian tapahtumista.
    Hyvin usein (tahattoman) virheellisen tiedon julkaiseminen tuottaa korjauksia kokonaisuuteen…
    Kuinka moni suomalainen tietää, että Suomi oli oikeasti YKSIN talvisodassa suurta Neuvostoliittoa vastaan ja että lansilvallat olisivat sallineet puna-ameijan ja O.W. Kuusisen valtaavan Suomen ja alistavan sen osaksi Neuvostoliittoa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *