… joka ei ole johtanut mihinkään.
.
Kansanedustajan mandaatin uudelleen saanut Teuvo Hakkarainen on joutunut mediassa ja somessa ryöpyty6ksen kohteeksi… Tässä ao. lakialoitteessa Hakkarainen oli ensimmäinen allekirjoittaja … Kunnioituksenosoitus hänelle siitä.
.
Artikkelin aiempi päivitys 3. marraskuuta 2012
.
Kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen lakialoite tuomioistuinkäytännön muuttamiseksi siten, että tuomioistuin vastaisuudessa toteaa konkurssivelan oikean määrän.
.
Voimassaoleva laki antaa mahdollisuuden rikollisiin liikamääräisiin vaatimuksiin konkurssien yhteydessä, koska tuomioistuimella ei ole velvoitetta todeta velan oikeaa määrää. Sen seurauksena on mahdollista, että vuodesta 1991 alkaen 20 vuoden aikana tuomitut 74 230 konkurssia voivat olla määrältään virheellisiä. Suuren määrän vuoksi prosentuaalisesti pienikin aineellisesti virheellisten tuomioiden osuus on kansantaloudellisesti merkittävä.
.
Lisäksi konkurssivelkoja voi kirjanpidossaan käyttää velan todelliseen määrään perustumatonta, konkurssituomiolla vahvistettua saatavaansa lisäämään tulostaan.
.
Aineellisesti virheellisten tuomioiden muuttamisesta oikeamääräisiksi ei ole selkeää säädöstä, eikä tuomioiden muuttaminen oikeamääräiseksikuulu korkeimman oikeuden tehtäviin, vaikka sille esitettäisiin dokumentit velkavastuun oikeasta määrästä.
.
Näennäisestä oikeusturvasta huolimatta velallisen asema on käytännössä niin huono, että ongelma on korjattavissa vain velan oikean määrän toteamisen varmistavalla nimenomaisella säädöksellä.
Lainmuutos ei heikennä minkään velkojaryhmän oikeusturvaa, mutta toteutuessaan se takaa oikeusturvan myös velalliselle.
.
LAKIALOITE
Laki konkurssilain (120/2004) 1 luvun muuttamisesta niin, että lisätään konkurssilain 1 lukuun uusi 5a § seuraavasti: Konkurssisaatavan oikean määrän toteaminen
.
Eduskunnalle
ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
.
Lakialoitteen tarkoituksena on muuttaa konkurssikäytäntöä siten, että konkurssituomiolla ei velvoiteta yritystä ja sen takaajia vastaamaan velasta, joka ei kuulu yrityksen tai sen takaajien vastuulle. Lainmuutoksen jälkeen konkurssituomio perustuu tuomioistuimen toteamaan konkurssisaatavan todelliseen määrään, joka ilmenee velan saamistodistedokumenteista.
.
PERUSTELUT
.
Vuonna 2004 muutettuun konkurssilakiin (120/2004) jäi aukko, jonka seurauksena tuomioistuin voi hyväksyä konkurssisaatavan toteamatta sen oikeaa määrää. Siten konkurssituomiolla määritelty maksuvelvoite voi olla virheellinen. Sen lisäksi, että nykysäädös edistää aineellisesti
virheellisten tuomioiden syntyä, se on luonut tilanteen, jossa konkurssivelkoja voi kirjanpidossaan käyttää velan todelliseen määrään perustumatonta konkurssituomiolla vahvistettua saatavaansa lisäämään tulosta. Tämä vaikuttaa esimerkiksi pankkien taseiden vertailukelpoisuuteen Suomen ja muiden maiden välillä. Nykyinen säädös antaa myös mahdollisuuden rikollisiin liikamääräisiin vaatimuksiin konkurssin yhteydessä.
.
Tilastokeskuksen mukaan konkurssipäätöksiä on tehty 1991 alkaen 20 vuoden aikana 74 230 kappaletta. Päätösten oikeellisuutta ei ole tutkittu, mutta 1990-luvulta dokumentoitujen, todistetusti miljoonien markkojen liikamääräisten päätösten perusteella nykypäätökset voivat olla jopa miljoonia euroja liikamääräisiä. Konkurssi- ja ulosottopäätösten suuren määrän vuoksi on selvää, että prosentuaalisesti pienikin liikamääräisten tuomioiden osuus voi käsittää suuren määrän virheellisiä tuomioita, joiden taloudellinen volyymi on kansantaloudellisesti merkittävä.
.
Esimerkiksi Kuluttajavirasto on todennut (Dnro 2006/70/6455), että summaarisessa menettelyssä syntyy perusteettomia ulosottoperintöjä. Vaikka aiheesta – saamisen oikea määrä – ei ole tutkimustuloksia, tätä viranomaisen lausuntoa oikeusministeriölle voidaan pitää selvänä näyttönä siitä, että tuomioistuimissa tuomitaan velallisia maksuvelvollisiksi toteamatta velan oikeaa määrää. Se tukee käytännön kokemusperäisiä havaintoja tilanteesta.
.
Perustuslain omaisuudensuojasäädöksen mukaan jokaisen omaisuus on turvattu. Yhteiskunnan velvollisuus on suojella kansalaista niin, ettei häneltä perustuslain vastaisesti viedä perusteettomasti omaisuutta tai ansiotuloa toteamatta velan todellista määrää. Aineellisesti väärien tuomioiden mahdollinen suuri määrä osoittaa, etteivät konkurssiin ja ulosottoon liittyvien lakien nimellisesti oikeusturvaa suojaavat säädökset tarjoa sitä käytännössä, eikä omaisuutta suojaava perusoikeus siten toteudu aiheettomiin maksuvelvoitteisiin tuomittujen velallisten osalta.
.
Nykyistä vahvasti velkojaa suojaavaa lainsäädäntöä voidaan perustella sillä, että velkasitoumuksista huolehtiminen on yhteiskunnan edun mukaista. Summaaristen käsittelyjen peruste on se, että suuri määrä asioita voidaan hoitaa nopeammin ja pienemmillä resursseilla. Konkurssi- ja ulosottoprosessiin liittyvät säädökset ja käytännöt, jotka estävät velan todellisen määrän tutkimisen, palvelevat tätä jälkimmäistä tavoitetta.
.
Kun velkojan asema on muodostunut niin vahvaksi, että konkurssisaatavaksi voidaan hyväksyä liikamääräisiä vaatimuksia, lainsäädännön ei voi tältä osin sanoa tukevan luottojärjestelmän vakautta. Se, että velallinen voi joutua vastaamaan velasta, jota ei ole ottanut, ei pelkästään heikennä luottamusta velkasitoumusten pitävyyteen vaan koko oikeusjärjestelmään. Tuomioistuinlaitoksen resurssipula ei kelpaa kansalaisen oikeusturvan rajoittamisperusteeksi (periaatteen vahvistavat esim. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen lukuisat oikeudenkäyntien hitaudesta antamat tuomiot). Siten nykykäytäntö, joka heikentää oikeusturvaa tuottamalla aineellisesti virheellisiä tuomioita, on selkeässä ristiriidassa perusoikeuksien kanssa.
.
Yrittäjiksi tulee entistä useammin yksityisiä henkilöitä, joilla konkurssitilanteessa ei ole varoja palkata itselleen avuksi päteviä asiantuntijoita ja siksi velkojat voivat määrätä miten velallista kohdellaan. Velallisen oikeusturva on äärimmäisen heikko. Konkurssia koskeva dokumenttiaineisto otetaan velkojien hallintaan. Konkurssivelallisen mahdollisuus vastustaa vaatimusta tai korjata virheellisiä konkurssivelkomusvaatimuksia ovat mitättömät, sillä velalliselle on säädetty velvollisuus allekirjoittaa konkurssipesän asiakirjat vangitsemisen uhalla, vaikka hänellä ei ole edes oikeutta nähdä velkojen oikeaa määrää. Luotonantajien hallussa olevat vakuudet eivät nykylakien mukaan vaikuta konkurssituomiossa määrättäviin maksuvelvoitteisiin, sillä pankeilla ei ole tilitysvelvollisuutta velan panteista (ks. oikeusministeri Braxin vastaus kirjalliseen kysymykseen eduskunnassa KK 329/2008 vp)
.
Koska nykyinen lainsäädäntö edistää aineellisesti virheellisiä tuomioita, on perusteltua muuttaa konkurssituomiokäytäntöä siten, että tuomion perusteena ovat tuomioistuimen toteamat oikeamääräiset konkurssisaatavat. Aineellisesti virheellisten tuomioiden muuttamisesta oikeamääräiseksi ei ole selkeää säädöstä, eikä se kuulu myöskään korkeimman oikeuden tehtäviin, vaikka sille esitettäisiin dokumentit velkavastuun oikeasta määrästä. Näennäisestä oikeusturvasta huolimatta velallisen asema on käytännössä niin huono, että ongelma on korjattavissa vain velan oikean määrän toteamisen varmistavalla nimenomaisella säädöksellä. Velallisen oikeusturvaa kohentava muutos ei heikentäisi minkään velkojaryhmän oikeusturvaa.
.
Lain täsmennyksellä vähennetään niiden ihmisten määrää, jotka tuomitaan taloudelliseen vastuuseen perusteetta tai virheellisestä määrästä. Lainmuutos myös estäisi liikamääräisillä vaatimuksilla keinottelun. Oikeamääräiseksi todettu konkurssisaaminen poistaisi osaltaan myös perusteettomia ulosottoperintöjä.
.
Lainmuutoksella on selkeästi positiivinen vaikutus koko yhteiskuntaan; se tulee vähentämään köyhyyttä ja syrjäytymistä. Köyhyyden lumipalloefektin kaltainen lisääntyminen alkoi 90-luvun alun lamasta. Yrittäjät joutuivat turvautumaan sosiaalitukeen menetettyään kaiken omaisuutensa lisäksi työpaikkansa, ja tästä alkanut köyhyyden lisääntyminen on jatkunut tähän päivään saakka. Nyt tämä kielteinen kehitys on mahdollista pysäyttää. Oikealla velan määrällä konkurssituomiossa on vaikutusta konkurssin jälkeen perheelleen sosiaalitukea hakevien lukumäärään. Tällä lainmuutoksella on myös yleistä merkitystä yrittäjyyttä harkitseville. Kokemukset varsinkin 90-luvun liikamääräisiä velkavastuita vahvistaneista konkurssituomioista vaikuttavat kielteisesti uusien yritysten syntymiseen.
.
Lainmuutoksella tuomioistuimen päätöksellä alkava konkurssi perustuisi oikeamääräiseen saamistodisteeseen ja dokumentoituun konkurssivelkojan saatavaan. Tuomion perusteena oleva velkamäärä siirtyisi oikeamääräisenä ulosottoperintään ja muihin mahdollisiin samassa asiassa nostettaviin kanteisiin, esimerkiksi takaajaa vastaan. Konkurssituomiolla, joka perustuu konkurssivelkojen oikeaan määrään, on välitön kansantaloudellisesti myönteinen vaikutus.
.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
.
Laki
Konkurssilain 1 luvun muuttamisesta
.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään konkurssilain (20.2.2004/120) 1 lukuun uusi 5a § seuraavasti:
.
5a §
Konkurssisaatavan oikean määrän toteaminen
.
Velkojan on vaatimustensa perusteeksi osoitettava tuomioistuimelle velan todellinen määrä. Konkurssisaatavaksi voidaan hyväksyä vain tuomioistuimen näytön perusteella toteama oikeamääräinen velka.
.
Tämä laki tulee voimaan * päivänä *kuuta 20**.
.
Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 2012
