Sama kaiku onko askelten..?

* Perjantaina 26.10.2013 saavutetussa ”kasvu- ja työllistymissopimuksessa” on samat palkakorostusten numerot kuin 1956 yleislakon jälkeen tehdyssä sopimuksessa, eli 12 centtiä/tunti. Tähänkö on kehitys kehittynyt?

* http://fi.wikipedia.org/wiki/Vuoden_1956_yleislakko* Yleislakko alkoi 1. maaliskuuta 1956 eli samana päivänä, jolloin Maalaisliiton Urho Kekkonen aloitti presidenttikautensa. Pääministerinä toimi presidenttikilvan täpärästi hävinnyt SDP:n K.A. Fagerholm. Yleislakon syynä oli työantajan kieltäytyminen SAK:n vaatimasta 12 markan (nykyrahassa 0,31 euroa, joka vastasi silloisilla tuntipalkoilla 6-10 %:n korotustalähde?) yleiskorotuksesta tuntipalkkoihin.

Palkankorotusvaatimuksen syynä oli hintasäännöstelyn loppumisen jälkeen nopeasti noussut hintataso. Toisesta maailmansodasta ja sotakorvausajasta vaikuttanut säännöstely päättyi tammikuussa 1956, koska eduskunnan määrävähemmistö oli vuoden 1955 lopussa äänestänyt valtalain yli vaalien – tämä esti palkka- ja hintasäännöstelyn jatkumisen. Etenkin kotimaisen ruuan hinta nousi, myös vuokria korotettiin. Elinkustannukset olivat nousseet kahdessa kuukaudessa seitsemän prosenttia.

Lakossa oli lähes puoli miljoona työntekijää aikana, jolloin SAK:ssa oli noin 270 000 jäsentä.

Vientiteollisuus pystyi kestämään lakon, koska Itämeren jäätyminen oli muutenkin keskeyttänyt viennin.
* **
Onko meno jotenkin muuttunut?

fi.wikipedia.org

Vuoden 1956 yleislakko oli viimeisin Suomen historian kolmesta täysimittaisesta …yleislakosta. Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton työtaistelutoimenpide alkoi 1. maaliskuuta ja päättyi 20. maaliskuuta 1956. Työtaistelu johti 6–10 prosentin palkankorotuksiin.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to Top

Jaa:

Jaa facebookissa
Jaa X palvelussa