Perintäyhtiöiden rooli teknisinä toimijoina?

Viime blogissa aloin kirjoittaa julkisoikeudellisista maksuista.
Kunnat ja kaupungit tosiaan väittävät, että perintäyhtiön käyttö teknisenä toimijoina olisi hyväksyttävää, mutta näin tämä asia ei kuitenkaan ole.

Tiedän tapauksen, jossa tekninen toimija (perintäyhtiö) kasvattanut poskettomasti perintäkuluja sairaalalaskussa, jolloin se ei ole lain mukaista. Haluan oikeastaan nostattaa keskustelua perintäyhtiöiden roolista, niin sanottuna teknisenä toimijoina.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että perintäyhtiö ei ole vain tekninen toimija, vaan hoitaa perintää alusta loppuun johon he saavat siunauksen sairaanhoitopiireiltä ja kaupungeilta. Edelleen herää kysymys, miksi näitä käytetään? Kaupungit ja sairaanhoitopiirit voisivat nämä hoitaa itse. Toisaalta tulee mieleeni, miksi perintäyhtiöt ovat jokaisessa laskutukseen liittyvässä mukana? Miksi valta on annettu monikansallisille perintäyhtiöille, joilla ei ole mitään moraalia tai inhimillisyyttä heikossa asemassa oleviin?

On aivan käsittämätöntä ja röyhkeää perintäyhtiöiden toiminta Suomessa. Ei haluta noudattaa lakia tai hyvää perintätapaa, johon valvovat viranomaiset, eivät puutu kovinkaan herkästi. Tuntuu itsestä siltä, että viranomaiset suojelevat näitä yhtiöitä, eivätkä ajattele kokonaiskuvaa. Kuten eivät ajattele kaupungit tai sairaanhoitopiiritkään. Sairaanhoitopiirissä helposti ajatellaan että he eivät ole sosiaalitoimistoja mutta kysehän ei ole siitä, kyse on siitä että asiakasmaksulain 11 § antaa mahdollisuuden jo puuttua asiaan, ennen juoksemista sosiaalihuoltoon anomaan toimeentulotukea, sairaalalaskuihin tai poliklinikkamaksuihin. Tämä on järkyttävää, että ei viitsitä paneutua siihen vähävaraisen tai heikossa olevan asemaan. Onko suomesta tullut kyyninen ja kylmä? Missä mahtaa olla empatia?

Kävin keskustelua yhden sairaanhoitopiirin johdon kanssa, juuri asiakasmaksulain 11§ koskien. He myöntävät ongelman, vähävaraisten ja heikossa asemassa olevien kohdalla. Yksinkertaisesti eivät tiedä, miten olisi mahdollista, toteuttaa luotettava järjestelmä tämän toteuttamiseen. Yksi mahdollisuus olisi SOTE uudistuksen kautta muuttaa lakia, mahdollistavasta pakottavaksi. Monta keino valikoimaa löytyy, jos halua oikeasti olisi. Muutama keino löytyisi heti, tulorekisteri/verotiedot, ulosotto lista veloista jonka perusteella arvioida onko asiakkaalla maksuvaraa. Alaikäisten kohdalla on haasteita, mutta kyllä siihenkin ratkaisu löytyy.

Yksi mahdollinen ratkaisu, voisi olla perustekanne. Haluan muistuttaa että asiakasmaksulaki ei koske yksityistä toimijaa ollenkaan. Yksityisellä poliklinikka käynnillä esimerkiksi 65€ maksu voi nousta 440€ tai jopa ylikin. Riippuu kyllä perintäyhtiön intressistä. Heikossa asemassa olevat, velalliset ja luottotietonsa menettäneet ovat käytännössä Ö-luokan kansalaisia, järjestelmien silmissä ja tuntuu siltä, että myöskin kansan silmissä, kun katsoo ihmisten reaktiota näihin vaikeisiin asioihin. Suurin osa ihmisistä eivät ymmärrä, miten laiton tämä järjestelmä on ja miten se vaikuttaa tavalliseen arkeen.

Ongelma on iso, johon pitäisi valtiovallan puuttua ja tehdä tutkinta perusteellisesti perintäbisneksestä Suomessa. Miksi näin on päästetty tapahtumaan? Halutaanko oikeasti sitä, että ihmiset velkaantuvat mädän systeemin takia?

Jos näille asioille ei tehdä mitään niin, velkaantuneiden määrä vain kasvaa ja se tulee vaikuttamaan myöskin valtiontalouteen negatiivisesti.

Aki Rintakangas

Mitä tapahtuu EU:n rahapolitiikalle?

– Rahapolitikassa uusi Euroopan keskuspankin EKP Christine Lagarde ei muuta Draghin linjaa. Mikään ei muutu suomalaisen asuntovelallisen kannalta, Helenius sanoo.

Heiskasenkin mielestä suomalaiset voivat jatkaa rauhassa, sillä korko-odotukset ovat hyvin matalat seuraavan vuoden ajan.
– Draghi on paaluttanut kannat kesään 2020 saakka. Todennäköisesti linja säilyy, Heiskanen sanoo.
– Pitää muistaa, että siellä on iso neuvosto takana, yksi ihminen ei isoa laivaa käännä, Koivu muistuttaa.

Kuoppamäen mukaan Lagarde voi ajaa matalia korkoja, mutta ajaa samalla sääntöperäistä finanssipolitiikkaa, mikä miellyttää suomalaisia.
– Korot ovat ja pysyvät alhaalla pitkään, vähintään 2-3 vuotta ainakin, ehkä pidempäänkin, Kuoppamäki sanoo.

E-kirjoihin ja verkkokauppaan

Lukemisen, kirjoittamisen on enemmistölle suomalaisista mahdollistanut aapinen…

Kaksi E-kirjaa

I L M A I S E K S I promerit.netin seuraajille tästä linkistä…
https://kirja.elisa.fi/kustantaja/promerit/kaikki

Näissä kirjoissa on Suomen oikeuskäytännön historian kaksi kiinnekohtaa. Hornborgin komitean mietintö on Neuvostoliiton ja Suomen sotaan syyllisyyden selvitys ja vastaavasti Laman ja Rahan Pelurit on kirja 1990-luvun laman ”hoidosta”.
Molemmissa syyllisyydet olivat ennakkoon, jo ennen oikeudenkäyntejä määriteltyjä.

HORNBORGIN KOMITEAMIETINTÖ 1945
1) Tästä e-kirjana -> Hornborgin lomitean mietintö 1945, miten vieraskieliset, toisen maailmansodan kymmenen voittajavaltiota, tuomitsivat SUOMEDN KANSAN ”sotaan rikollisina”: Valvontakomission vaatimuksesta Pariisin rauhansopimuksessa 1947, jossa kaikki direktiivit ovat edelleen voimassa.

LAMAN JA RAHAN PELURIT
2) Tästä e-kirjana -> selvitys pankkien kriisin 1991 – 1995 ”hoidosta”, jossa suomenkieliset syyttivät omia kansalaisia ”kulutusjuhlinnasta” ja tuomitsivat kymmeniätuhansia (osan) elinkautiseen velkavankeuteen.

* Tarvitset vain ilmaisen ElisaKirja -sovelluksen (iOS tai Android) ja ilmaiset Elisa Kirja-tunnukset, jotka teet käden käänteessä ladatessasi kirjan.

MUUT TUOTTEET verkkokaupasta.

HUOMIO! Verkkokauppaan rekisteröityneet voivat tunnuksellaan osallistua promerit.netissä keskusteluun siis artikkelien kommentointiin.

Hyvinvointivaltio todella kriisissä…

MAKSUHÄIRIÖT Maksuhäiriömerkintöjä oli kesäkuun lopussa yhteensä 382 700 suomalaisella. Vuodessa määrä on kasvanut 4 000 henkilöllä.

Asiakastieto Groupin tilastojen mukaan ongelmallisin ikäryhmä on kolmekymppiset, jotka ovat myös aktiivisimpia kuluttajina. Heistä yli 13 prosentilla on maksuhäiriömerkintöjä ja osuus on vuodessa edelleen kasvanut. Pientä kasvua on lähes kaikissa yli 30-vuotiaiden ikäluokissa aina eläkeläisiin saakka.

Liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen Asiakastieto Groupista pitää hyvänä, että positiivisen luottotietorekisterin perustaminen Suomeen on mukana hallitusohjelmassa ja että positiivisen tiedon tarpeesta ollaan yksimielisiä.
Asiakastieto Group ylläpitää Ruotsissa valtakunnallista positiivista luottorekisteriä ja kokemukset sieltä ovat hyviä. Kattava kokonaiskuva kuluttaja-asiakkaan muista luotoista mahdollistaa paremmat luottopäätökset ja ehkäisee ylivelkaantumista.
– Valitettavasti uuden rekisterin käyttöön saaminen kestää aivan liian pitkään, vähintään 5–7 vuotta. Määrittely- ja koodaustyö ovat kokemuksemme mukaan huomattavasti vaativampia kuin esimerkiksi tulorekisterissä, ja senkin rakentaminen vei vuosia. Ylivelkaantumisongelma paisuu niin nopeasti, ettei Suomella ole varaa jäädä odottamaan, Muhonen painottaa.
Kokonaisuudessaan ylivelkaantumisongelma pahenee, mutta hyvä signaali on se, että nuorten maksuhäiriöt ovat pysyneet laskusuunnassa. Nuorimpien aikuisten maksuhäiriöt ovat vähentyneet yhtäjaksoisesti vuodesta 2012 lähtien.

– Maksuhäiriöisiä nuoria on nyt selvästi vähemmän kuin vuosi sitten. Esimerkiksi alle 20-vuotiaista enää 1,3 prosentilla on maksuhäiriömerkintä, kun vielä vuosi sitten osuus oli lähes 1,7 prosenttia. Loivaa laskua näemme tilastoista muissakin alle 30-vuotiaiden ikäluokissa, Jouni Muhonen kertoo.
Epävarmoilla ja vaihtelevilla tuloilla elävien nuorten kohdalla jo yksi avoin luotto sitoo hyvin todennäköisesti koko vapaan maksuvaran, jolloin uutta luottoa ei kannata myöntää.
– Kun tämä ymmärretään ja tarjolla olevaa positiivista tietoa aletaan hyödyntää kattavasti, kääntyy maksuhäiriökehitys parempaan suuntaan myös vanhemmissa ikäluokissa, Jouni Muhonen arvioi.

https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/kotimaa/yli-380-000-suomalaisella-on-maksuhäiriö-–-ongelmallisin-ikäryhmä-kolmekymppiset/ar-AADGwx8?ocid=spartanntp

Pienyrittäjien perheenjäsenet työttömyysturvan piiriin..

Yrittäjän perheenjäsen on heinäkuun alusta lähtien palkansaajan asemassa, jos hän jää työttömäksi.

Muutos koskee henkilöitä, jotka työskentelevät perheyrityksessä ilman omaa omistusosuutta tai määräysvaltaa yritykseen.
Aiemmin tällaisessa asemassa oleva henkilö on voinut työttömyysturvalain mukaan olla yrittäjä. Lainmuutoksen tarkoituksena on selkeyttää ja parantaa yrittäjien perheenjäsenten työttömyysturvaa.

Yrittäjän perheenjäsenellä on oikeus työttömyysturvaan, kun hän on työskennellyt 52 viikon ajan siten, että työaika on ollut vähintään 18 tuntia viikossa. Jotta yrittäjän perheenjäsenen työssäoloehto täyttyy, hän ei ole saanut omistaa eikä hänellä ole saanut olla määräysvaltaa yrityksessä vähintään 12 edeltävään kuukauteen.

Ansiopäivärahan saadakseen perheenjäsenen tulee kuulua työttömyyskassaan. Kassaan kuulumattomat ja sellaiset henkilöt, jotka eivät täytä työssäoloehtoa, voivat hakea työttömyysturvaa Kelasta.

https://www.msn.com/fi-fi/talous/uutiset/yrittäjien-perheenjäsenet-saavat-jatkossa-työttömyysturvaa-palkansaajan-tavoin/ar-AADELmE?ocid=spartanntp

Suomi ajopuuksiko jälleen… historiako toistuu?

HALUAAKO todellakin Suomessa joku (taho) paluun 1930-, 1940-vuosiluvuille ja tilanteeseen, kun Iso Britannia (Winston Churchill) julisti Suomelle sodan 6.12.1941; pakottaakseen Suomen alistumaan Neuvostoliiton (Josif Stalin) alamaiseksi?

Vastaavanlaista, kuvan osoittamaa, kasallista ajattelua ja aatetta ihannoidaan ns. isänmaallis-kantasuomalaisten piirissä ratkaisuna yhteiskuntajärjestyksen suunnaksi Suomen tulevaisuudelle;

ihmisvihaa eriarvoisuuden ehdoin, mm. rotuerottelun toteuttamista… käytäntöä kohti, jota voidaan hallita vain pakkovallan keinoin.

Ensimmäinen kirjoitukseni perintäbisneksestä

Perintäbisnes

Haluan kirjoittaa, kuinka perintäbisnes toimii velallisen silmissä sekä kuinka valtio menettää miljoonia ellei miljardeja euroja verotuloja perintäbisneksen takia. Ongelmavyyhti sisältää paljon asioita, jotka pitäisi saada kuriin. Lisäksi viranomaiset pitäisi saada tekemään yhteistyötä keskenään näiden perintäbisneksessä esiintyvien vääryyksien ja laittomuuksien selvittämisessä. Ongelma on iso, sillä yli 600 000 suomalaista on ulosotossa ja 440 000 suomalaisella on luottohäiriömerkintöjä.

Aloitetaanpa viranomaisista. Lähes kaikki instanssit ovat sanoneet, etteivät heidän resurssinsa riitä selvittämään ja keskittymään yhden velallisen asiaa, ja tämä on ongelma, johon pitäisi saada muutos resursseja lisäämällä. Velkaneuvojat ovat ylikuormitettuja eivätkä he pysty käyttämään riittävästi aikaa, jottei esimerkiksi velkajärjestelyyn lipsahda perintäkelvottomia laskuja, kuten vanhentuneita laskuja tai ylisuuria perintäkuluja sisältäviä laskuja. Velkaneuvojat ovat vastikään siirtyneet oikeusaputoimiston alaisuuteen, ja niin minua oikeastaan pelottaa se, mitä itse koin oikeusaputoimiston lakimieheltä/juristilta. Se oli kammottava kokemus, koska hän aloitti asian purkamisen syyllistämällä minut välittömästi oman tilanteeni takia eikä antanut edes neuvoja, kuinka asiassa voisi edetä. Lisäksi hän vielä kehui olleensa töissä ulosottomiehenä. Tämä asenne minua pelottaa vanhusten, sairaiden tai muiden heikko-osaisen kohdalla, joiden tilanne on vaikea.

Inhimillisyys katoaa, kun puhutaan perintäyhtiöistä saatikka oikeuslaitoksissa, joissa vanhentuneita laskuja, valheellisin tiedoin esitettyjä vaatimuksia ja perintälaista piittaamatta annetaan yksipuolinen päätös summaarisessa menettelyssä. Summaarisen menettelyn päätöksen tekee yleisimmin käräjäsihteeri – ei tuomari. Herääkin kysymys, millä mandaatilla käräjäsihteeri tekee päätöksiä summaarisissa asioissa? Liian usein juttu ei edes käy tuomarin pöydällä. Tämä on mielestäni järjetöntä ja ihmisoikeuksia loukkaavaa, koska tämä menettely ei mielestäni vastaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaista oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin määritelmää. Tilanteissa, joissa summaarisen menettelyn vastaaja huomaa, ettei kaikki ole mennyt kuin strömsöössä on vahinkojen korjaaminen yleensä erittäin vaivalloista, ellei jopa mahdotonta. Prosessit ovat hitaita ja raskaita velalliselle ja myöskin pelottavia tilanteita, jos velallinen ei tiedä, miten haasteeseen vastataan tai mihin hän voi vedota, kun tietämys ja osaaminen asiassa puuttuu, ja varsinkin jos saa minun kokemaani kohtelua, jos uskaltautuu kysymään oikeusaputoimistosta apua tai neuvoja. On myös huomioitavaa, että oikeusapuun oikeutettujen määrä Suomessa on pieni eivätkä useimmat oikeusapuvakuutukset kata tämänlaisia asioita. Näin ollen velallisesta on tehty käytännössä lainsuojaton ylikansallisia perintätoimistoja vastaan. Ulosotto onkin jo sitten oma lukunsa.

Jatkan perintätoimistoista, viranomaisista ja pankeista kertovan blogini kirjoittamista ja julkaisemista. Haluan kertoa, kuinka ne toimivat Suomessa, ja kuinka järjetöntä tämä toiminta on.

Aki Rintakangas

Perintäbisnes 1/2

Matka perintäbisneksen syövereihin jatkuu.

Ajattelin kirjoittaa tällä kertaa seuraavasta aiheesta perintälaki 4 c pykälästä ja terminologiasta. Eli mitä tarkoittaa vapaaehtoinen perintä ja oikeudellinen perintä?

Vapaaehtoinen perintä tarkoittaa perintää jossa velkoja ei vielä käytä viranomaisten apua suoritusten saamiseksi. Vapaaehtoinen perintä tarkoittaa käytännössä kaikkia laillisia ja hyvien tapojen mukaisia keinoja, jolla velallista painostetaan maksamaan erääntynyt saatava. Keinovalikoimaan voi kuulua esimerkiksi puhelin-ja kirjeperintä.
Oikeudellinen perintä taas tarkoittaa erääntyneen laskun perimistä käräjäoikeudessa ja tarvittaessa ulosotossa.

4 c pykälä ”Velallisen oikeus pyytää kuluttajasaatavan perinnän keskeyttämistä”
”Kuluttajasaatavaa perittäessä velallisella on oikeus pyytää perinnän keskeyttämistä ja asian siirtämistä oikeudelliseen perintään. Jos perintä koskee useassa erääntyvää saatavaa, keskeytyspyynnön voi kuitenkin tehdä vain, jos saatava on kokonaisuudessaan erääntynyt. Velallisen on tehtävä keskeytyspyyntö kirjallisesti tai muulla pysyvällä tavalla.
Keskeytyspyynnön estämättä tämän lain mukaista perintää saa jatkaa, jos siitä aiheutuvista kuluista ei vaadita korvausta velalliselta. Jos perintää jatketaan, velalliselle on samalla ilmoitettava, että häneltä ei vaadita kuluja keskeytyspyynnön jälkeen suoritettavista perintätoimista.
Keskeytyspyynnön estämättä velalliselle saa toimittaa sellaisia kehotuksia ja ilmoituksia, joita velkojalta lain mukaan edellytetään maksuhäiriötiedon ilmoittamiseksi, vanhentumisen katkaisemiseksi tai muuten velkojan oikeuksien säilyttämiseksi” (Lähde Finlex)

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
Käytännössä kun velallinen kiistää velan perintäyhtiölle. Perintäyhtiön tulisi keskeyttää perintä ja siirtää avoin saatava oikeuteen. Perintäyhtiön on selvitettävä velkojalta, haluavatko viedä saatavan oikeuteen vai lopetetaanko perintä. Usein käy niin että perintäyhtiö kyllä keskeyttää perinnän, mutta ei siirrä oikeuteen asiaa. Velkojaltakaan ei välttämättä pyydetä mielipidettä asiaan, koska se ei ole perintäyhtiön intressin mukaista. Olen myös törmännyt tähän asiaan jossa perintäyhtiön asiakaspalvelu toteaa ”Viemme ne sitten oikeuteen kun se on meille sopivaa”. Eli tämä ei toimi käytännössä lainkaan tämä laki. Mielestäni yli 7 kk roikkunut ”selvityksessä” oleva, riitautettu saatava on vähintäänkin arveluttavaa toimintaa. Perintäyhtiö saa kerättyä turhia kuluja saatavalle kun ei viedä saatavia oikeudelliseen perintään. Tässä vaiheessa perintäkulut ovat useasti tapissaan.
Oikeusministeriössä tiedetään myöskin perintäkentän ongelmallisuus ja se ettei oikeus toteudu, niin kuin pitäisi ”Velalliselle ainoa tapa saada velka oikeudelliseen perintään on riitauttaa saatava (jollakin perusteella), riitautettua saatavaa ei saa periä maksullisesti vapaaehtoisessa perinnässä, joten ainoa keino perintätoimistolla/velkojalla on viedä se tuomioistuimen ratkaistavaksi” (OM). Tämä ei vain toimi.

Omalta kohdalta olen huomannut yhden mielenkiintoisen seikan, kuinka perintäyhtiöt panttaa saatavia järjestelmissään. Ne viedään oikeuteen sitten, kun olet päästä ulosoton ikeestä irti ja/tai maksuhäiriö merkinnät poistumassa luottotietoyhtiöistä. Tasaisin väli ajoin perintäyhtiöt katsovat luottohäiriömerkintöjä, sekä seuraavat tiivisti näiden merkintöjen poistumista. Herää taas kysymys, Miksi tätä lakia ei noudateta millään muotoa perintäyhtiöissä tai valvontaa ei ole?
Tälläkin hetkellä perintäyhtiöissä roikkuu vieläkin 80 -90 luvun velkoja, ellei vanhempiakin juuri sillä perusteella että tätä perintälakia ei noudateta, eikä muutenkaan hyvää perintätapaa. Se että perintäyhtiö panttaa vuosikausia saatavia, on jo sairasta sekä velallisen kiusaamista. Sanktiota ei perintälaista löydy. Perintälain rikkomisesta ei siis saa mitään sanktiota. Mikä on todella absurdia! Ainoa poikkeus on perintälain 10§.

”Perintäkulujen korvaaminen
Velallisen on korvattava perinnästä velkojalle aiheutuvat kohtuulliset kulut. Korvausvelvollisuus voi perustua sekä velkojan omista perintätoimista aiheutuviin kuluihin että kuluihin, joita velkojalle aiheutuu sen johdosta, että velkojan on suoritettava toimeksisaajalle korvausta perinnän suorittamisesta.

Korvattavien kulujen kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon saatavan suuruus, suoritettu työmäärä, perintätehtävän tarkoituksenmukainen suoritustapa ja muut seikat.
Velallinen ei kuitenkaan ole velvollinen korvaamaan perintäkuluja, jos velkoja tai toimeksisaaja on menetellyt 4, 4 b, 4 c tai 7 §:n vastaisesti tai jos perintätoimintaa ammattimaisesti harjoittava ei ole täyttänyt 5 ja 5 a §:n mukaisia velvoitteita, paitsi jos menettelyn moitittavuutta tai laiminlyöntiä voidaan pitää vähäisenä.” (Perintälaki 10§, Finlex)
Lopuksi haluan vielä mainita että valvontaa ei ole lainkaan.

Aki Rintakangas

Perintäbisnes 2/2

Matka perintäbisneksen syövereihin jatkuu.

Jatkan nyt siitä mihin viime kirjoituksessa jäin. Eli perintälain 10 pykälä. 10 pykälässä sanotaan ”velallisen on korvattava perinnästä velkojalle aiheutuvat kohtuulliset kulut.”

Käytännössä velallinen ei ole velvollinen korvaamaan perintäyhtiölle perintäkuluja vaan velkojalle. Tämä on toisaalta hankalaa tietää mikä on oikeaa perintäkulua, koska perintäyhtiöt eivät siitä tietoa anna, mitkä ne todelliset kulut ovat. Mutta myös toimeksiantaja voi joutua maksamaan korvauksia perintäyhtiön laittomasta toiminnasta, perintälain 15 § mukaan.
15 § (18.1.2013/31)

Korvausvastuu
Velkoja on velvollinen korvaamaan vahingon, joka velkojan tai perintää velkojan toimeksiannosta suorittaneen toimeksisaajan tämän lain vastaisesta tai muutoin virheellisestä menettelystä on aiheutunut sille, johon perintä on kohdistettu.

Jos vahinko on aiheutunut toimeksisaajan virheellisestä menettelystä, myös toimeksisaaja on vastuussa sen korvaamisesta vahinkoa kärsineelle.

Velkojalla, joka on joutunut maksamaan vahingonkorvausta toimeksisaajan virheellisen menettelyn vuoksi, on oikeus saada maksamansa korvaus takaisin toimeksisaajalta.(lähde, FINLEX)

Tässä yhtiöiden pitää myös olla hereillä, kenelle sen toimeksiannon antaa tai ulkoistaa laskutuksensa. Sähköyhtiöt ovat sen jo tehneet lähes huomaamatta. Luulet soittavasi sähköyhtiön asiakaspalveluun mutta puhutkin perintäyhtiön kanssa. Tällä laki pykälällä, vastuu on sekä yrityksellä että perintäyhtiöllä.

Pelkästä väitteestä velasta, jolle todisteita ei löydy on semmoinen tapaus, josta voi perintäyhtiö joutua maksamaan velalliselle korvauksia, jolloin perintäyhtiö voi periä maksua vastaavasti toimeksiantajalta. Perintäyhtiöiden toiminta on vähintäänkin kyseenalainen, varsinkin kun poljetaan velallisen oikeuksia törkeästi eikä välitetä laista.

Aki Rintakangas

Poliisihallinto umpiossako?

OLIVATKO näiden kuvan poliisipomojen haasteet oikeasti aiheettomia?


EIKÖ Aarnion virkatehtävien valvonta kuulunut lainkaan poliisihallinon organisaatiolle?

TÄSTÄ ei muka korkein poliisijohto ollut tietoinenko? https://yle.fi/uutiset/3-10850478 Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotion mukaan näyttö Aarniota vastaan näyttää vahvistuneen.
– Keskeiset kohdat, että Aarnio on Pasilan mies ja että hän on käyttänyt puhelinliittymiä, on vahvistunut. On saatu lisää näyttöä. Kulunvalvontatiedot ovat vahvistaneet sellaista liikkumista, joka sopii puhelimien liikkumiseen ja käyttöön, sanoi Nuotio Radio Suomen Päivä -ohjelmassa.
Hovioikeuden mukaan nämä rikokset ovat olleet erittäin vakavia ja vahingollisia ja osoittaneet poliisin päällikkövirassa toimivalta henkilöltä poikkeuksellista häikäilemättömyyttä.

Nuotion mielstä on hurja asia, että Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö on kytketty hyvin vakavaan huumerikollisuuteen.

Velallinen ei enää ymmärrä velkojensa kokonaisuutta…

Jaana Niemi taistelee perintäyhtiöitä vastaan kaikissa oikeusasteissa: hallinto-, käräjä- ja hovioikeudessa.


Vantaalaisella Jaana Niemellä, 38, on ulosotossa noin 25 000 euroa. Hän on kärsinyt velkaongelmasta koko täysi-ikäisyytensä ajan eli 20 vuotta. Perintään on mennyt niin vuokria, kuntosalilaskuja, puhelinlaskuja kuin lääkärilaskujakin.
”Olen virheeni tehnyt ja maksan omat laskuni. Mutta tämä on ihan laitonta, miten perintäyhtiöt toimivat. En saa alkuperäisiä sopimuksia eli maksuperusteita, vaikka pyydän. He lisäävät laskuja, jotka eivät minulle kuulu ja pilkkovat saatavia, jotka pitäisi käsitellä samalla kertaa”, Jaana Niemi sanoo.
Tästä on seurauksena Niemen mukaan se, että velallinen ei enää ymmärrä omien saataviensa kokonaisuutta – ja maksaa liikaa.

Niemi ottaa esimerkin.
Hänen vuoden kuntosalijäsenyytensä on ulosotossa, mutta hän ei ole saanut nähtäväkseen alkuperäistä sopimusta, johon lasku perustuu…//..

Lähde: https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/velallinen-kay-oikeustaistelua-perintayhtioita-vastaan-jaana-38-en-maksa-yhtaan-ylimaaraista-vanhentunutta-tai-lisattya-velkaa/?shared=1857402-3e254ee9-999&fbclid=IwAR1mY0-_FDmHoBt9cSurJKZoTwbg-ynDqmvkVr36A5LI-OqfVgIZPdqpt68

Markkinaoikeus kieltänyt perintäyhtiöltä lainvastaisen menettelyn

Markkinaoikeus on kieltänyt kuluttaja-asiamiehen hakemuksesta perintäyhtiö Alektum Oy:n lainvastaisen menettelyn kestotilausten perinnässä. Kiellon tehosteeksi markkinaoikeus määräsi Alektumille myös 200 000 euron uhkasakon.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto peruutti jo tammikuussa Alektumin perintäluvan, koska yhtiön toiminnassa ilmeni toistuvasti vakavia puutteita.

Alektum oli lähettänyt asiakkaille samaan sopimukseen perustuvien, perättäisten maksamatta jääneiden tuotelähetysten perintäkirjeitä enemmän kuin laki sallii. Alektum oli myös perinyt maksuvaatimuksista liian suuria summia.

Päätöksestä tiedottaneen kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan Alektumin lainvastainen perintä koski puhelimessa tai verkossa tehtyjä kestotilauksia. Niissä asiakkaat ovat tilanneet alusvaatteita partakoneenteriä, sekä terveys- ja laihdutustuotteita muun muassa Westerfield-, MMBG- ja Fennotuonti -nimisiltä yrityksiltä.

Lähde: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2d944f1d-0c19-4495-aeae-87c3961bae3b?fbclid=IwAR1UyK0m3tvXL5iiqmwDWvoMra21oVmeA_Mq8ScoRXs_N_4uvDUE89LdYU8

Asiakasmaksulaki 11§ sanoo…

Matka perintäbisneksen syövereihin jatkuu. Tällä kertaa kirjoitan julkisoikeudellisista maksuista. Julkisoikeudellisia maksuja ovat mm. Terveyskeskusmaksut, sairaalamaksut, sakot, päivähoitomaksut yms. Miksi kunnat ja kaupungit käyttää perintätoimistoja välissä/teknisenä toimijana, vaikkakin julkisoikeudelliset maksut ovat suoraan ulosottokelpoisia laskuja? Miksi näihin kerätään laittomia perintäkuluja ynnä muita kuluja? Miksi kunnat ja kaupungit eivät hyödynnä asiakasmaksulain 11§?

Asiakasmaksulaki 11§ sanoo seuraavaa.
11 § (13.3.2003/221)
Maksun perimättä jättäminen ja alentaminen
Sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista.
Palvelun tuottava kunta tai kuntayhtymä voi päättää, että:
1) muitakin kuin 1 momentissa tarkoitettuja maksuja voidaan jättää perimättä tai alentaa 1 momentissa tarkoitetuilla perusteilla; tai
2) maksuja voidaan alentaa tai jättää perimättä, jos siihen on syytä huollolliset näkökohdat huomioon ottaen.
(lähde,Finlex,Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista)

Tätä lakia kunnissa ja kaupungeissa ei haluta käyttää, saatikka kertoa tämän lain mahdollisuuksista. Sairaanhoitopiirit, eivät myöskään ole olleet halukkaita poistamaan maksuja kokonaan vaan ovat antaneet maksuaikaa. Tästä oikeusasiamies on antanut jo Suomen suurimmalle sairaanhoitopiirille, eli HUS:lle nuhteet hallintolain neuvontavelvollisuuden vastaisesta toiminnasta.

Oikeusasiamies totesi päätöksessään 17.6.2019 seuraavaa
”HUS:n selvityksessä viitatut kuntayhtymän kotisivujen asiakkaille tarkoitetut potilasmaksuja koskevat sivut eivät näyttäisi sisältävän lainkaan tietoa huojennus-tai perinnästä luopumismahdollisuuksista. Mielestäni kysymys potilasmaksujen vaikutuksesta haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden ylivelkaantumiseen on erittäin tärkeä. Kansalaisjärjestöt ovat niiden edustajien kanssa käymissäni keskusteluissa kiinnittäneet huomiota tiedonsaannin puutteisiin asiakasmaksujen laskutuksessa ja perinnässä.Tiedonsaannin puutteet liittyvät usein huojennusmahdollisuuteen ja menettelyyn sen saamiseksi.”

(suora lainaus oikeusasiamiehen päätöksestä)
Toivon todella että tuo oikeusasiamiehen päätös tuo muutoksia sairaanhoitopiireihin. Kyse on oikeastaan ajattelutavan muutoksista sairaanhoitopiirin sisällä. He kyllä pystyisivät perinnän hoitamaan itsekin ilman perintätoimien rekisteröintiä, samalla tavalla kuin he lähettävät laskut perittäväksi perintäyhtiölle, niin voisivat viedä saatavansa ulosottoon suoraan ilman välikuluja perintäyhtiöiltä. Toisaalta kuntien ja kaupunkien laskutuksen, pitäisi keskustella laskunsaajan kanssa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä, että pystyykö hän sen maksamaan vai pitäisikö jättää perimättä, sillä nämä kirjataan kuitenkin luottotappioiksi kuitenkin kun ei saada perittyä velalliselta.

Onko sekään oikein, että maksuja roikotetaan perintäyhtiössä 4-5 vuotta ja sitten siirretään ulosoton perittäväksi?(huomiotoivaa on se, että julkisoikeudelliset maksut vanhenee 1+5 vuodessa) Mielestäni ei ole. Nämä pitäisi katsoa tapaus kerrallaan.On mielestäni järkyttävää, kuinka esim. lapset ja nuoret joutuessaan sairaalaan voivat jo alaikäisinä myös päätyä ulosoton asiakkaiksi samalla . Tämä on aivan järjetön systeemi. Vetoan kaikkien kaupunkien ja kuntien päättäjiin, että he luopuisivat perintäyhtiöiden käytöstä ja nimeäisivät henkilöt jotka pystyisivät hoitamaan näitä kunniallisesti. Perintäyhtiöt eivät näin tee.

Tästä on niin paljon kirjoitettavaa, että jatkan seuraavalla keralla kirjoittamista tästä aiheesta. Haluan vielä lopuksi sanoa, että nämä julkisoikeudelliset maksut ovat suurin luku ulosottoasioissa.

Aki Rintakangas

Nuoriso kiusasi sotaveteraania

Porvoolainen sotaveteraani Armas Maasto on menehtynyt. Maasto oli kuollessaan 98-vuotias.

Armas nousi ihmisten tietouteen kaksi vuotta sitten, kun MTV Uutiset kertoi nuorisoporukasta, joka oli häiriköinyt häntä. Nuorisojoukko härnäsi vanhusta öisin koputtelemalla tämän kodin ikkunaan ja kurkistamalla verhon takaa.

Nuoriso kiusasi sotaveteraani Armasta, 96 – ”En pystynyt nukkumaan öisin”

Lähde: https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/kotimaa/nuorison-kiusaamaksi-joutunut-sotaveteraani-armas-maasto-kuoli-98-vuotiaana-–-ystävä-sai-suru-uutisen-eilen-illalla-menetimme-kunnon-veteraanin-ja-luotettavan-ihmisen/ar-AAD3HFs?ocid=spartanntp&pfr=1

Niinistö ja haasteet, Kultarannassa

Euroopalla on edessään haasteita kuten ilmastonmuutos ja maahamuutto.

– Poliittiset järjestelmät ovat kovan paineen alla. Erimielisyyksien kasvaessa Euroopan pitää vahvistaa kotipesäänsä. Unioni toimii parhaiten yhtenäisenä.
Hän myös pohti EU:n suhdetta Yhdysvaltoihin, Venäjään ja Kiinaan.
– Meidän pitää ymmärtää, että Kiina lähentyy ja menee kauemmaksi yhtä aikaa. Kiina on Saksan suurin kauppakumppani, mutta myös kilpailija. Miten haluamme suhteen EU:n kanssa kehittyvän? Voimmeko säilyttää EU:n yhtenäisyyden tässä asiassa, hän kysyi.

Yhteiskunnan rakennekeskustelua