Erkki Hautamäen
Suomi myrskyn silmäsasä II-osan/ ennakkovaraus

L u k u 11.

Tilanne Suomen rintama - osalla , - poliittiset ja sotilaalliset ratkaisut kesä – heinäkuussa 1941 - Hitlerin toinen uhkavaatimus 7.7.1941( lukijalle: kertaus luvut 7. 8. ja 9.)

Saksan aloittaessa Barbarossa- hyökkäyksensä 22.6.1941, oli Suomen armeijan LKP saatu hieman aikaisemmin käyntiin( 18.6.) Sen päättyessä kesäkuun loppuun mennessä oli Mannerheimilla käytettävissään operaatioihinsa maavoimien osalta armeija – 16 divisioonaa ja 3 prikaatia varsin mittavine erillisvahvistuksineen ja asemateriaaleineen .Tällaista voimaryhmää ei Suomi koskaan aikaisemmin ollut asettanut sotavalmiiksi. Joukkojen ryhmitys oli toistaiseksi puolustuksellinen. Marsalkka oli kuitenkin jo 29.6.1941 antanut periaatemääräyksen armeijansa hyökkäys-suunnitelmaksi ja perustaa Karjalan Armeijan. Sen komentajaksi hän määrää kenraali E.Heinrichsin ja esikuntapäälliköksi eversti K. Tapolan.(Kuvat )

Samalla saa Karjalan Armeija :
- Hyökkäyskäskynsä – kehittämis-suunnitelmineen.
- Ohjeet ja tiedot joukkojen uudelleen järjestelyistä hyökkäystä varten.
( joukot olivat olleet puolustusryhmityksessä tähän saakka.)
- Luvan tiedustelutoiminnan sallimisesta vihollisen alueella ja luvan vastata sen tulitoimintaan .
- Käskyn ilmoittaa joukkojen valmiudesta 3.7.1941 iltaan mennessä.
- Hyökkäyskäsky ilmoitettaisiin myöhemmin. ( 98 )+ kartta )

. Huomautus.

Olemme Suomen sotahistorian kannalta nyt tulleet hyvin tärkeään ja monilta osin taustoiltaan tuntemattomaksi jääneeseen vaiheeseen . Poliittinen johtomme oli viisaasti astunut ” Marskin tielle ” ( I-osa s. ), jolla hän rohkeasti uskoo laajan kokemuksensa pohjalta erillis- ja sopimuspohjaista sotaa käyden voivansa pelastaa maamme itsenäisyyden ja estää sen joutumasta suurvaltojen tuhoavaksi taistelukentäksi. Tämä onnistuikin hänelle poliittisen johtomme luottamuksen ja ennen kaikkea uskollisen ja raskaat uhrit antaneen armeijamme avulla. Näiden tukemana saattoi Mannerheim toteuttaa erikoislaatuista ”defensiivistä hyökkäystään” siten, ettei Saksan sodanjohdolle paljastunut salaisuus, jonka tunsi vain Stalinin kapea lähipiiri ( ”Irina”, ”Gregori”, ”Luci” ) ja perusteiltaan myös Churchill.

Tämä ajankohta, - Suomen armeijan siirtyminen hyökkäykseen , oli seikka ,josta sodan jälkeen 1945-46 kuitenkin syytettiin ja tuomittiin maamme silloisia johtavia poliitikkoja vankeuteen sodan aloittamisesta ja käymisestä. Voisimme hyvin sanoa, että se oli ”kulissi ”,jolla haluttiin antaa kuva ja luotiin uskottavuus, että Liittoutuneiden yhtenäistä menettelyä Saksan rinnalla sotineissa maissa sovellettaisiin myös Suomessa( pykälä 13.) Salaisuutta, jolla sotaa oli käyty, ei tarvinnut näin paljastaa. Marsalkka Mannerheim upseereineen ja sotilaineen saivat pääosin olla täysin rauhassa. Tilalle astuivat nyt aikaisemman vihollisen omien koti-kommunistiemme esityksestä ”valitsemat” isänmaan pojat, viimeiset Suomen reservit, - poliitikot! He kantoivat oman raskaan osansa syyttöminä uhrillaan, joka vaadittiin päästäksemme vihdoin ja lopullisesti rauhan tilaan. Marskin valitsema tie oli kuljettu loppuun! Sodan tarkoitus ja tavoitteena ollut lopputulos oli saavutettu!

”Yleisen edun nimissä” toki siirrettiin useita poliittisia henkilöitä ja upseereita syrjään virallisista tehtävistään. Lisäksi jouduttiin taistelua käymään Valvontakomission, rikollisten ilmiantajien ja koti- kommunistien laatimien henkilölistojen perusteella syyttömästi pidätettyjen ja vangittujen sotilaiden ( esim. ns.” Lista ” 1) ja

Katso laajemmin ..