Sisällössä mm.

Päivän 8.3.1940 tapahtumat

Miksi Mannerheim suhtautui Hitlerin yhteydenottoihin niin nuivasti? Ensin hän ei ollut kiinnostunut, mitä hra Hitlerillä oli sanottavana (ei järjestänyt kuriiria) eikä sitten vaatinut poliitikkoja tekemään rauhaa. 4.3. Mannerheimillä oli jo tieto uhkavaatimuksesta, joten kaiken piti olla silloin jo selvää.

Mannerheim tiesi siis jo silloin, miksi NL ehdotti rauhanneuvotteluja. Silti hän 8.3. sähkötti Tannerille vaatien avunpyyntöä liittoutuneilta ja sodan jatkamista. Asian voisi selittää aselähetysten turvaamisella ja kyllähän liittoutuneilta pyydettiin viisaasti lupaa käydä rauhanneuvotteluja. Kuka sähkötti Moskovaan ja vaati neuvottelijoiden kotiin kutsumista? Jos tämä oli Mannerheim, hänen toimintansa olisi hyvin kyseenalaista. Jos neuvottelijoille vain esitettiin Mannerheimin mielipide, asia voi tietysti olla aivan toisin. Hrat Mannerheim, Tanner ja Ryti ehkä olivat jo päättäneet rauhan solmimisesta? Waldenillakin saattoi tietenkin olla ohje menettelystä Moskovassa, kuului Helsingistä mitä hyvänsä? Mannerheimin tempoilu tuntuu kummalliselta. Eikö hänellä ollut takataskussaan pelastus, jota koko kansa halusi. Miten Hitler olisi suhtautunut avunpyyntöön, vaikka hän oli juuri tarjonnut apua? Eihän Tanner tiennyt Hitlerin viesteistä. Vai tiesikö/arvasiko hän sentään jotain? Eikö rauha olisi sotilaiden säästämiseksi tullut tehdä heti? Oliko Mannerheim kaikesta huolimatta valitsemassa Englannin, kuten vuonna 1918?

Milloin Mannerheim sai ilmeisesti sitten luotettavan tiedon liittoutuneiden avun todellisesta tasosta? Vai tuliko 8.3. uudenlaisia lupauksia, sitten vasta 9.3. tieto Englannin ja Ranskan petoksesta. Heikki Ylikangas esitti Helsingin Sanomissa muistaakseni, että Hitlerin 9.3. viesti oli saksalaisten propagandaa, jota ei voi todistaa ja jota Mannerheim hänen mukaansa ei uskonut. Jospa rauhantekoon vaikuttivatkin vain luvatun avun pienuus ja sotilaallinen tilanne.