Kenraali Gustav Hägglundille

EI KELPAA..!

Talvisota, kirjeenne pvm 4.2.2002.

Suosituksestanne olen lukenut pro gradu-kirjoituksenne vuodelta 1969, uudelleen Jacobsonin kirjan Diplomaattien talvisota ja Martti Häikiön kirjan Maaliskuusta Maaliskuuhun.

Pro gradu-kirjoituksenne ei arvioni mukaan olisi tullut tasonsa puolesta hyväksytyksi esim. diplomityönä Teknillisessä korkeakoulussa. Vika ei ole täysin teissä vaan työtänne ohjanneessa professorissa. Aiheenne on 1960-luvulla pahimman suomettumiskauden aikaan ollut aivan liian poliittinen ja siis täysin mahdoton. Mihin muuhunkaan lopputulokseen te olisitte voinut päätyä kuin siihen, mitä Neuvostoliiton virallinen historian kirjoitus esitti eli Talvisota päättyi, kun Neuvostoliitto pelkäsi Englannin ja Ranskan hyökkäystä, viite kirjoituksenne sivu 116.

Jos olisitte esittänyt Talvisodasta kerettiläisiä ajatuksia, niin olisitte todennäköisesti eläköitynyt Dragsvikista valtiotieteen ylioppilaana ja korkeintaan komppanianvarapäällikkönä. Yleisesti ottaen pro gradu-kirjoituksenne on sekoileva, stobakillinen ja omatkin mielipiteenne ovat ristiriitaisia. Tästäkään syystä sitä ei olisi varmastikaan kelpuutettu Teknillisessä korkeakoulussa

Pro gradu-kirjoituksenne aiheen olisi tullut olla huomattavasti kapeammalta alalta, jotta käytettävissänne olleilla resursseilla olisitte voinut tutkia vain alkuperäislähteitä, eikä pääosin lukea muiden kirjoittamia kirjoja, ja päätyä johonkin täysin uuteen ja ennen tuntemattomaan lopputulokseen. Teillä olisi ollut myös mahdollisuus suorittaa vielä 60-luvulla Talvisodan neuvotteluihin ja taisteluihin osallistuneiden henkilöiden haastatteluja, joiden tekemättä jättäminen on ollut suuri virhe eli munaus.

Se, että te nyt neljän leijonan kenraalina, entisenä Suomen puolustusvoimien komentajana ja nykyisenä EU-kenraalina jatkatte entisen Neuvostoliiton valheiden levittämistä, on kuitenkin jo toinen juttu.

En halua yksityiskohtaisesti kritisoida pro gradu-kirjoitustanne, joka on oman aikakautensa tuote ja vain valtiotieteen ylioppilaan opinnäyte. Lähdeteoksillanne ja kirjoittelunne perusteluilla olisitte voinut päätyä toisenkinlaiseen lopputulokseen mutta tarkoituksenmukaisuusko lienee tässä vaikuttanut?

Sivulla 87 kirjoitatte Marskin epäilleen liittoutuneiden apua ja edelleen että Ruotsi menisi Neuvostoliiton puolelle Suomea vastaan, jos liittoutuneet tulisivat sen rajoille. Sivulla 92 kirjoitatte, että joukkoja liikenisi Suomeen vain 6000-33000 ja sivulla 97 joukkojen tulo kävisi mahdottomaksi, jos Norja ja Ruotsi vastustavat kauttakulkua. Sivulla 106 toteatte itse, ettei mitään huomion arvoista apua olisi Suomeen herunut. Miten siis voitte kuitenkin väittää, että Talvisodan loppumisen syy oli Neuvostoliiton pelko joutua Englannin ja Ranskan hyökkäyksen kohteeksi näiden avustaessa Suomea?
Miten te selitätte sen, että Englanti ja Ranska eivät auttaneet Tshekkoslovakiaa Saksan hyökkäykseltä ja Puolaa Saksan ja Neuvostoliiton hyökkäykseltä, joiden kanssa niillä sentään oli avunantosopimus mutta Suomen kanssa ei mitään sopimusta ja apua kuitenkin luvattiin? Ranskalla ja Neuvostoliitolla oli myös avunantosopimus edelleen voimassa. Luuletteko tosissanne, että Ranska olisi rikkonut sopimuksen vain auttaakseen Suomea suomalaisten sinisten silmien vuoksi?

Tosiasia on se, että Englanti ja Ranska halusivat tulla Skandinaviaan käyttämällä Suomen avustamista tekosyynä eli bluffina. Näiden ensisijaisena tarkoituksena oli vain omissa intresseissään estää Saksaa saamasta tarvitsemaansa rautamalmia Ruotsista ja luoda uusi rintama Skandinaviaan pakottamalla Norja ja Ruotsi mukaansa sotaan Saksaa vastaan. Edelleen Englannille ja Ranskalle oli äärimmäisen tärkeätä saada Neuvostoliitto mukaansa sotaan Saksan vastaiseen rintamaan kuten 1.maailmansodassa ja siinä punninnassa pieni Suomi oli vain kauppatavaraa. Ranskan pääministeri Daladier oli suorastaan epätoivoinen "avuntarjonnassaan" ja ehdottaessaan jopa maihinnousua Petsamoon. Daladier tiesi odotettavissa olevasta Saksan hyökkäyksestä Ranskan kimppuun minä hetkenä hyvänsä keväällä 1940, joka sitten toteutuikin 10.5.1940 Saksan tekemän Norjan valtauksen jälkeen ja heti kun oli ensimmäinen kelvollinen lentosää. Ranskalle siis nimenomaan olisi ollut äärimmäisen tärkeätä avata uusi rintama Skandinaviassa. Ruotsi taas teki kaikkensa estääkseen joutumasta maailmansotaan Jacobsonin kirjassa Diplomaattien talvisota ja Martti Häikiön kirjassa Maaliskuusta Maaliskuuhun vahvistuu Englannin ja Ranskan bluffi auttaa Suomea. Suosittelen, että luette nämäkin kirjat uudelleen ja varsinkin Marskin muistelmat ja ajatuksella, jos se on mahdollista, sekä tutustutte myös alan uusimpaan kirjallisuuteen.
Itse asiassa myös Marskilla oli vaikutusta siihen, että Norja ja varsinkin Ruotsi ei suostunut liittoutuneiden kauttakulkuun Marski kirjoittaa asiasta peitellysti: ³Ei ollut Suomen etujen mukaista²
Viite Mannerheimin muistelmat 2.osa, sivut 253-254
Lainaus alkaa
Ei ollut Suomen etujen mukaista, että Ruotsi ja Norja joutuisivat vedetyiksi suurvaltasotaan, sillä sehän olisi katkaissut tien sekä länsivaltojen että Ruotsin sotatarvikelähetyksiltä, ja me olisimme vielä kenties menettäneet ne vapaaehtoisjoukot, joita parhaillaan siirrettiin rintamalle.
Lainaus loppuu
Eräs mielenkiintoinen kirja on Markku Ruotsilan Churchill ja Suomi. Siitä selviää Englannin/ Churchillin sinänsä ymmärrettävä mutta Suomea kohtaan itsekäs politiikka, jossa Suomi oli vain kauppatavaraa ja myös Yhdysvaltojen Rooseveltin vaikutus 2. maailmansodan syttymiseen ja sodan päämääriin.
Uusin historiatieto kertoo, että liittoutuneiden joukkoja olisi liiennyt vain 6000 Suomen rintamalle, jos niitäkään, ja vasta huhtikuun lopulla. Luuletteko, etteikö tämä ollut Neuvostoliiton tiedossa? Saksalaisia oli Lapissa Jatkosodan aikana yli 200 000 eivätkä pystyneet juuri mihinkään. Muurmanskia ei vallattu ja venäläisten rautatieyhteyksiä ei saatu poikki. Mitä siis kourallinen liittoutuneiden palelevia joukkoja olisi Suomessa saanut aikaan? Ei mitään, olisivat vain olleet rasitteena meille.

Talvisota päättyi kuin veitsellä leikaten vaikka Neuvostoliitto olisi voinut valloittaa Suomen, kuten sillä oli tarkoituksenaan perustaessaan Kuusisen hallituksen. Talvisodan loppumiseen voi vain olla pääsyynä Saksan voimakas puuttuminen rauhan puolesta, jonka res.maj., opetusneuvos Erkki Hautamäki tulevassa kirjassaan tulee todistamaan. Saksan meno Norjaan itse asiassa pelasti Norjan, Ruotsin ja Tanskankin joutumasta sodan tantereeksi. Omassa pro gradu-kirjoituksessanne kirjoitatte sivulla 5: "Ribbentrop-sopimuksen jäljennöksen mukaan Neuvostoliitto sai edetä vain Viipurin tasalle ilman kompensaatiota Saksalle". Tätä samaa tarkoittaa Marski muistelmissaan sivuilla 266-267
Lainaus alkaa
Saksan muunlainen asennoituminen oli muuten vaikea ymmärtää. Tosin oli Saksan etujen mukaista, että Neuvostoliiton joukkoja oli kiinni Suomen rintamalla, mutta Saksalla olisi tuskin ollut hyötyä Suomen bolsevisoinnista, varsinkin kun se olisi merkinnyt venäläisten pääsyä Tornionjokilaaksoon - vain neljäntoista peninkulman päähän Saksalle niin tärkeistä malmikentistä. On tuskin luultavaa, että Kolmas valtakunta olisi voinut rauhallisesti nähdä Pohjolan tasapainon siinä määrin järkkyvän Neuvostoliiton hyväksi.
Lainaus loppuu

Kun Saksa puuttui voimakkaasti tunnetulla tavalla Skandinavian tilanteeseen miehittämällä Norjan juuri ennen liittoutuneiden sinne tuloa, niin luuletteko, että Saksa olisi vain katsellut ³kädet taskussa² miten Neuvostoliitto etenee Suomessa vastoin sopimuksia ja Saksan tärkeitä intressejä? Saksan Norjankin miehitys oli strateginen eli estää uuden rintaman muodostuminen Skandinaviaan ja taata rautamalmin kuljetukset. Kyseessä ei siis ollut mikään osa maailmanvalloitusstrategiaa

Pro gradu-kirjoituksenne sivuilla 106-117 annatte täysin virheellisen kuvan Suomen puolustuskyvystä maaliskuussa 1940. Kirjoitatte: ³Sotilaallinen tilanne ei olisi pakottanut solmimaan rauhaa 13.maaliskuuta ³. Jos olisitte keskustellut niiden sotilaiden kanssa, jotka ottivat osaa taisteluihin mm Viipurinlahdella, niin olisitte ehkä tullut aivan toisiin ajatuksiin.

Jos em väitteenne olisi tosi ja myös se, että Neuvostoliitto todella realistisesti pelkäsi Englannin ja Ranskan interventiota, niin miksi ihmeessä Suomen silloinen johto solmi tappiollisen rauhan? Jos Neuvostoliitolla oli kiire rauhaan, niin se olisi ymmärrettävää väitteidenne pohjalta. Miten selitätte Suomen kiireen luovuttaa strategisesti tärkeitä alueitaan pakkorauhalla.

Jos väitteenne valtiotieteen ylioppilaana olisi tosi, niin Suomen silloinen hallitus ja sotilasjohto olisi toiminut vastoin Suomen intressejä maanpetoksellisella ja stobakillisellä tavalla

En olisi tahtonut nähdä näinkään paljon vaivaa mielipiteittenne arvioimiseksi, jos ette olisi vastuullisessa asemassa EU:ssa. Kun te ette ole pystynyt analysoimaan ja ymmärtämään viime sotien suurvaltapolitiikkaa ja sodan strategiaa ylipäätänsä, niin te ette pysty arvioimaan sitä nytkään ja rakentamaan kelvollista EU:n puolustusta Suomen puolustuksesta puhumattakaan sekä ymmärtämään, mistä Suomen NATO:on liittymisestä tai liittymättömyydestä perimmiltään on kysymys. Herra kenraali, tykkinne, jos teillä niitä on, sojottavat väärään suuntaan.

Kunnioittaen

Jali Raita,
reservin luutnantti Suomen Armeijassa,
diplomi insinööri
Puistotie 11, 31400 Somero
puh/fax 02 7485346
E-mail jali.raita@pp.inet.fi

---