Kaikki kirjoittajan Toimitus artikkelit

FINLAND In the Eye of the Storm

Finnish author Erkki Hautamäki is also a councillor of education and a reservist in the Finnish army, holding the rank of Major. Hautamäki has completed a lengthy process and fulfilled a historical task in his book “Finland in the Eye of the Storm”, which Marshall Mannerheim and his trusted aid Vilho Tahvanainen left for future generations. Driven by a need to bring out the historical truth ERKKI HAUTAMÄKI
FINLAND In the Eye of the Storm

Based on the secret documents of Field Marshall C.G.E. Mannerheim from 1932 to 1949.

Part 1


This book is dedicated to Vilho Tahvanainen, an unrelenting patriot and aid to Field Marshall C.G.E. Mannerheim.


The Second World War (in Europe) ended in the spring of 1945. Nations were awakening from a nightmare of which the toll of material destruction and human casualties could not yet even be evaluated. Germany, the core of Europe was a smouldering heap of rubble. National Socialism had been crushed, good had triumphed over evil and peace had finally arrived.

The defeated were forced to surrender without compromise. The word of the victor was now law and their interpretation for causes of the war and of those guilty would remain as the only truth for future reference. In the same instance one’s own slate was wiped clean of any guilt or wrongdoing. The full weight of guilt for the insane evil and war crimes that took place was placed solely on the shoulders of the defeated even though all parties involved have later been proven guilty of atrocities to varying degrees.

Justice of the victor was dished out at the Nurnberg trials. Not in the sense that the accusations were wrong or falsified but in the sense that the accused were not given the chance to defend themselves against false and weak accusations. The same holds true for allied actions during the war.

Some of the war crimes committed by the allies were e.g. the mass murder of Polish officers by the Russians in Katyn in the spring of 1940, the horrifying terror bombings of Hamburg and Dresden by England and America in February of 1945 and the cruelty towards German POW’s by the Americans and Russians. The bombing of Hiroshima and Nagasaki in September of 1945 remains one of the worst acts of genocide to date.

With time and a change in the political climate, restrictions were removed and researchers were granted access to previously inaccessible files giving us yet again a different viewpoint of true accounts. It then came to light that the truth of the victor had on many accounts been established by forgery, hiding documents, suppressing evidence and even lies.

For over half a century we have knowingly been brainwashed into linking all the evil in the world to Hitler and the German people. The holocaust, which is continuously in the press, literature, the theatre, film, music, the radio and television has coloured our judgement as to the actual causes of the Second World War and those guilty.

It is clear that Hitler and the Nazi leaders of the Third Reich were guilty of terrible crimes against humanity. However, this book will not tackle these matters, as they are well known and documented. On the other hand, one cannot deny war crimes committed by the allies and especially Russia under the leadership of Stalin.

Larger nations displayed a ruthless disdain towards smaller nations and their right to remain neutral. In its entirety are revealed the secret agreements, political intrigue, deception and an inconceivable chain of events that led to the beginning of the Second World War and finally its end.

Even Finland, a small northern republic and democracy was unwittingly drawn to this war frenzy of the lager nations. Finland was however fortunate in those years of turmoil to have as its military and political leader a figure of great foresight and determination in the form of field Marshall Mannerheim. He had a broad experience spanning many years in international politics and a network of contacts on to which Finland was able to build the military and political alliances that saved the country.

During the Winter War, having received details of a secret agreement between the Western Powers and the Soviet Union to destroy Germany, Mannerheim, along with Finland’s political leaders made crucial decisions that saved the nation and possibly all the Nordic countries from becoming one large battleground.

From 1932 onwards, Mannerheim kept original documents consisting of , for example, secret reports, letters, personal notes, into a file code named ”S-32”. Political reasons stopped Mannerheim from using this file as evidence after the war.

I have used secret documents, which victor nations have suppressed for 50 years, in Marshall C.G.E. Mannerheim’s file ”S-32” as the basis of my research. This material can finally shed some light on the historical truth that was not published along with Mannerheim’s memoirs.

I have strived to merge the dramatic content in file S-32 with other source material and to display it in chronological order to give a clear account of political and military development in Europe. We can thus follow a logical chain of historical events, which lead us on from the First World War.

We will come to realise – as the Marshall used to say- that matters which were put forward to him were often so complex, unclear and even unbelievable that he had to pause to get a sense of what was actually meant. The same patience is asked of the reader.

With this book I hope to prove, particularly to my Finnish countrymen along with readers from other countries that our wartime leaders were not guilty of the crimes they were blamed for or the wars Finland was dragged into between 1939-1945. Conflict was inevitable in order for us to remain independent. The crimes for which our leaders were accused and tried for were a direct result of demands from the victor nations, especially the Soviet Union.

This now published volume I deals with the time period 1932-1940 up to “ the war of continuation”. My purpose is to deal with “the war of continuation” in volume II and the peace process that followed (1941-1948).

Erkki Hautamäki

Following are two evaluations by Swedish Military Journals.

Was the non-aggression pact between the Soviet Union and Germany on 23.8.1939 just a tactical ploy to win time? Was allied aid to Finland in 1939-40 just a ruse to invade Norway and Sweden whilst giving the Soviet Union an opportunity to invade Finland and the Baltic States, creating a northern front against Germany? Erkki Hautamäki, who holds the rank of Major in the Finnish army, has at his disposal the secret files of Vilho Tahvanainen, an undercover courier and trusted aid to Marshall Mannerheim. The Tahvanainen files consist of copies of Mannerheim’s secret (S-32) files covering the years 1932-50 duplicated with the authority of the Marshall himself. The author of this book has had a unique opportunity to compare and contrast documents and files from different countries and get an idea of the behind the scenes politics of the larger nations during WW2.


ach Svärdet, Tidskrift för svenskt militärhistorikt Bibliotek, N:10 B 2004
Now a clearly new and previously unknown part of history is uncovered which will affect all of the Nordic countries. The Finnish, in the wars they were forced to participate in, committed no crimes and were in no way to blame for the beginning of the conflict. The author has given us an engrossing and somewhat frightening account of the political scheming and double dealing of the major world powers.

Kenneth Awebro, Norbottens Kuriren 7.6.2004

UUTISTOIMISTO: Trumpin kampanjaväkeä epäillään?

Asialla Trumpin vävyn Jared Kushnerin (kuva) johtama digitaalisen vaalikampanjoinnin osasto
Eräs lähteistä sanoo tutkijoiden epäilevän, etteivät venäläiset olisi osanneet kohdentaa hyökkäystään niin taitavasti ilman apua Yhdysvalloista.
Yhdysvalloissa senaatin ja edustajainhuoneen tiedustelukomiteat sekä oikeusministeriö tutkivat, auttoiko presidentti Donald Trumpin vaalikampanjaväki venäläisiä kohdentamaan valeuutishyökkäyksiä, joita tehtiin Trumpin vastaehdokasta Hillary Clintonia vastaan presidentinvaalikampanjan aikana. Asiasta kertoi keskiviikkona uutistoimisto McClatchy DC nimettömiin lähteisiin nojaten.
Yhdysvaltojen mukaan Venäjä teki vaalipäivänä laajan kyberiskun, jossa Clintonille haitallisia valeuutisia lähetettiin sosiaalisessa mediassa automatisoidusti miljoonille äänestäjille.
Venäjä-tutkintaa tekevät epäilevät, että valeuutishyökkäys kohdennettiin taitavasti vaalituloksen kannalta keskeisiin osavaltioihin tai jopa keskeisiin vaalipiireihin.
Lähteiden mukaan tutkinnoissa pyritään selvittämään, auttoiko Trumpin vävyn Jared Kushnerin johtama digitaalisen vaalikampanjoinnin osasto venäläisiä löytämään alueet, joilla valeuutishyökkäys uppoaisi mahdollisimman hedelmälliseen maaperään ja vaikuttaisi vaalitulokseen mahdollisimman paljon.
Eräs lähteistä sanoo tutkijoiden epäilevän, etteivät venäläiset olisi osanneet kohdentaa hyökkäystään niin taitavasti ilman apua Yhdysvalloista.
Lisäksi Venäjä-tutkijoita kiinnostaa, oliko Trumpin kampanjaväki millään tavalla osallinen demokraateilta hakkeroimalla saatujen sähköpostien julkistamiseen.

Velan vanhentumisesta

Tietoa velanvanhentumisesta.

Tärkeää on erottaa toisistaan kaksi eri asiaa tarkoittavaa velan vanhentumistermiä,jotka on yleinen vanhentuminen ja lopullinen vanhentuminen.
Yleinen vanhentuminen kolmessa vuodessa ,ellei velkoja ole laskuttanut saatavasta tuona aikana.Sama pätee myös silloin mikäli laskusta ei ole huomautettu tai sen osalta ei ole tehty mitään perintätoimia viimeisen kolmen vuoden aikana.Yleinen vanhentumisaika pitenee viiteen vuoteen,mikäli haettu ulosottoperuste.
Velan lopullinen vanhentuminen tarkoitetaan sitä että jokainen velka vanhenee tietyn määräajan kuluessa erääntymisestä,vaikka sitä olis peritty säännöllisesti niin,ettei kolmen vuoden aikaraja ole ylittynyt.
Erilaisilla veloilla on eripituinen lopullisen vanhentumisen määräajat.Mikäli velkoja on yksityishenkilö eikä velalle ole haettu ulosottoperustetta on vanhentumisaika 25 vuotta laskun eräpäivästä .Mikäli .velkojana yksityishenkilö on hakenut saatavalleen ulosottoperusteen,on vanhentumisaika 20 vuotta tuomion antamispäivästä.
Mikäli velkoja on yritys tai yhteisö on velan lopullinen vanhentumisaika ilman ulosottoperustetta 20 vuotta ja ulosottoperusteen kanssa 15 vuotta.
Toisaalta pitää olla osoittaa että velallinen on saanut maksumuistutuksen.
Velallinen voi itsekkin katkaista yleisen vanhentumisajan esim.neuvottelemalla saatavasta maksusuunnitelman muodossa,tai maksamalla saatavaan liittyen osasuorituksen
Olisko tämä tarpeeksi selkeä ymmärtää?
Seija Vikamaa

FB-naamakuvat yhdessä

Kaikkien 1,2 miljardin Facebook-käyttäjien julkiset profiilikuvat kerättiin yhteen kuvaan, kertovat kansainväliset uutislähteet.

Kuvan teki suunnittelija Natalia Rojas, jonka mukaan jokaisen kuvan selaaminen yksitellen veisi yli 36 vuotta, kertoo Daily Mail.

Teos näyttää aluksi TV:n lumisateelta, mutta zoomatessa huomaa, että katsot kuudesosaa planeetan väestöstä, ->katso Gizmodon likki.

Näinkö nyt lama hoidetaan?


Porttikielto kiintiöpakolaisille, Yle myyntiin


terveydenhuoltoon lisää maksuja

Kokoomuksen Nuorten Liitto arvostelee emopuolueensa ja hallituksen toimia talouden sopeuttamiseksi täysin riittämättömiksi. Liitto vaati jo Kataisen hallituksen ajalla tavoiteohjelmassaan radikaaleja uudistuksia muun muassa talouspolitiikkaan sekä sosiaali- ja terveyspolitiikkaan. »

Lue HS-uutinen

* Ensipainoksia ja wanhoja verkkokaupassa <- haku

* E-kirjat heti luettavaksi <- haku

WTC-kaksoistornien tuhosta 16 vuotta

Altaiden pronssikaiteisiin leikatut terrori-iskun uhrien nimet muistuttavat muistomerkin tarkoituksesta. Mutta muuten muistomerkin abstraktisuus nostaa sen yleiselle tasolle.
Veden jatkuvaa huuhtoutumista pohjattomaan mustaan kuiluun voi ajatella kaiken katoavaisuutena – tai pysyvyytenä. Putousten yksittäiset vesijuovat voivat tuoda mieleen päivin ja öin virtaavat kyynelpurot, läheisten menetykset.
Tai sitten voi vain seurata veden jatkuvaa virtaamista, joka on aina yhtä arvoituksellista ja kiehtovaa. Muistomerkin voima ja vaikuttavuus on siinä, että se sallii jokaisen vierailijan tuntevan sen omalla tavallaan, oman kokemuksensa kautta.

Tällainen on WTC-iskujen muistomerkki

Miksi ihmeessä Ruotsin ei tarvitse osallistua euro-kriisin pelastamiseen?

Arkistosta v:lta 2013
Katso: http://jormajaakkola.fi/EMU-varaumien%20oikeudellisuus
* Miten Ruotsin ja Suomen EMU-varaumat erosivat?

* Miten Ruotsin ja Suomen kansallinen euroon siirtymisen lainsäädäntö erosivat? 

Kimmo Kiljunen: Nahkurin orsilla, sivu 343:
”Oppositiojohtajana Aho saa vastauspuheenvuoroja toisensa perään. Hän alkaa uuvuttavan perusteellisesti kinastella Erkki Tuomiojan kanssa siitä, poikkeavatko Suomen ja Ruotsin EU-jäsenyysneuvottelujen yhteydessä antamat Emu-varaumat toisistaan. Molemmat ovat samaa mieltä siitä että juridisesti ja poliittisesti naapurukset ovat samassa asemassa.”

Keskitysleirejä Suomeen?

Yrjö Saraste…

Sami Savio kirjoittaa miten ”Palautuskeskukset” parantaisivat turvallisuutta.” Hän on pelästynyt kun hallituksen tuoreessa sisäisen turvallisuuden selonteossa todetaan terrorismin uhan kohonneen Suomessa.
Selonteon mukaan terrorismiuhkaa lisäävät konfliktialueilla taisteluihin osallistuneiden tulo Suomeen. Myös laajamittainen laiton maahantulo mainitaan merkittävänä turvallisuusympäristön muutoksen syynä. Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksista on kadonnut vuoden 2015 ja alkuvuoden 2016 aikana peräti noin 2 500 turvapaikanhakijaa. Keskusrikospoliisin tiedusteluosaston päällikkö Sanna Palo arvioi vastaanottokeskuksista viranomaisten tietämättä poistuneisiin turvapaikanhakijoihin liittyvän vakavia riskejä.
Savio kertoo jättäneensä sisäministeri Petteri Orvolle kirjallisen kysymyksen, jossa hän tiedustelee vastaanottokeskuksista kadonneiden ja osin tuntemattomienkin turvapaikanhakijoiden Suomessa oleskelun aiheuttamaan uhkaan vastaamiseksi käytettäviä toimenpiteitä.
Savio esittää, että Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt olisi tarkoituksenmukaista siirtää säilöönottoyksiköihin tai hallituksen 8.12.2015 julkaiseman turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman mukaisesti perustettaviin, tarkasti valvottuihin palautuskeskuksiin. Hän esittää miten tämä olisi yksinkertainen ja kustannustehokas tapa parantaa Suomen sisäistä turvallisuutta.
Perinteisesti tällaisia ”tarkasti valvottuja palautuskeskuksia” on kutsuttu keskitysleireiksi ”
Mielestäni hallituksen ja median turvallisuuspelottelu menee jo liian pitkälle. Pytkimys on tietysti saada kansa alistumaan yhä tiukempaan valvontaan.
Yrjö Saraste

Tietoa ulosotossa oleville


Hilkka Laikko:

5. Ulosottokaaren 11 luvun 1 §:n mukaan täytäntöönpanotoimesta tai ulosottomiehen päätöksestä saa valittaa se, jonka oikeutta toimi tai päätös koskee.
6. Velallisella on yleensä oikeus valittaa omaisuuteensa kohdistuvasta ulosottomiehen päätöksestä. Konkurssilain 3 luvun 1 §:n mukaan velallinen kuitenkin menettää konkurssin alettua oikeuden määrätä konkurssipesään kuuluvasta omaisuudestaan. Tällaista omaisuutta koskevassa ulosottovalitusasiassa omistajalle kuuluvaa puhevaltaa käyttää konkurssipesä, eikä konkurssivelallisella ole yksin omistusoikeutensa perusteella valitusoikeutta. Ulosottovalituksen tekemiseen ei myöskään voida soveltaa konkurssilain 3 luvun 3 §:n 2 momentin säännöstä, jonka mukaan velallisella on oikeus konkurssin alettua nostaa kanne konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta, jos konkurssipesä on siitä kieltäytynyt.
7. Ulosottokaaren 11 luvun 1 §:n 1 momentissa valitusoikeutta ei kuitenkaan ole rajoitettu koskemaan vain ulosmitatun omaisuuden omistajaa tai muita ulosottoasian asianosaisia. Säännöksen mukaan valitusoikeus on yleisesti niillä, joiden oikeutta päätös koskee. Oikeuskäytännön mukaan valitusoikeus määräytyy sen mukaan, onko valituksen kohteena olevalla toimella tai päätöksellä välitön haitallinen vaikutus muutoksenhakijan omiin oikeuksiin (KKO 2004:93, kohta 10 ja KKO 2006:30, kohta 5).
8. Oikeuskäytännössä on muun muassa katsottu, että ulosottovelallisella voi joissakin tilanteissa olla muutoksenhakuoikeus, vaikka ulosotto koskee sivulliselle kuuluvaa omaisuutta. Korkein oikeus on ennakkoratkaisussaan KKO 2004:93 (kohta 14) katsonut, että velallisen tuli valituksessaan saattaa todennäköiseksi, että ulosmittauksesta aiheutui hänelle itselleen sellaisia haitallisia seuraamuksia, joita hän ei muilla toimilla pystynyt torjumaan tai vähentämään. Muutoksenhakusäännöksen väljän sanamuodon tarkoituksena voitiin katsoa olevan sen, että näin sellaisella henkilöllä, jonka oikeuksiin ulosottoasiassa ennalta arvaamattomalla tavalla välittömästi puututaan, on mahdollista saada oikeussuojaa. Kynnystä ulosottovelallisenkaan valitusoikeudelle ei siten ollut syytä asettaa kovin korkealle.
9. Korkein oikeus katsoo, että näitä oikeuskäytännössä omaksuttuja arviointiperusteita voidaan soveltaa myös silloin, kun kysymys on konkurssivelallisen oikeudesta valittaa ulosottomiehen päätöksestä, joka koskee konkurssipesään kuuluvan omaisuuden myyntiä. Valitus on siten tutkittava, jos velallinen saattaa todennäköiseksi, että ulosottomiehen päätöksestä aiheutuu hänelle itselleen välittömiä ja haitallisia seurauksia, joita hän ei pysty torjumaan muilla toimilla. Korkein oikeus toteaa, että ulosottomiehen päätös hyväksyä väitetysti alihintainen tarjous voi suoraan vaikuttaa siihen, minkälaiseksi henkilökohtaiseen konkurssiin asetetun velallisen taloudellinen asema muodostuu konkurssin päättymisen jälkeen. Konkurssilain 1 luvun 6 §:n mukaan velallinen ei nimittäin vapaudu vastaamasta niistä konkurssisaatavista, joille ei konkurssissa kerry täyttä suoritusta.
Korkeimman oikeuden arviointi tässä tapauksessa
10. A:n ulosottovalitus on perustunut väitteeseen, että hänen kiinteistönsä oli myyty ulosottomenettelyssä huomattavaan alihintaan, mistä aiheutuu hänelle merkittävää taloudellista vahinkoa. Koska ulosottomiehen hyväksymä tarjous ei kattanut kaikkia hänen velkojaan, A:n maksettavaksi jää konkurssimenettelyn päättymisen jälkeen vielä huomattava määrä velkaa.
11. Korkein oikeus katsoo A:n saattaneen esittämillään perusteilla todennäköiseksi, että ulosottomiehen 19.8.2014 tekemästä päätöksestä voi aiheutua hänelle itselleen välittömiä haitallisia seurauksia, koska hän jää konkurssissa suorittamatta jäävistä saatavista henkilökohtaiseen velkavastuuseen. A:lla on siksi oikeus valittaa ulosottomiehen myyntipäätöksestä, vaikka hän on konkurssin alkamisen myötä menettänyt oikeuden määrätä kiinteistöstä.
12. Hovioikeus on ulosottokaaren 5 luvun 2 §:n 2 momenttiin viitaten katsonut, että A:lla ei ollut oikeudellista tarvetta valittaa ulosottomiehen myyntipäätöksestä. Mainitun säännöksen mukaan kiinteistön myynti, jossa on käytetty ulosottokaaren mukaan sallittua myyntitapaa, voidaan kumota myyntitavan valinnan perusteella vain, jos saatetaan todennäköiseksi, että muulla myyntitavalla olisi saatu huomattavasti korkeampi kauppahinta. Korkein oikeus toteaa, että mainittu säännös koskee muutoksenhaun menestymisen edellytyksiä eikä se sinänsä rajoita valitusoikeutta silloinkaan, kun valitus koskee myyntitavan valintaa. Korkein oikeus katsoo, ettei A:n ulosottovalitusta voida tällä perusteella jättää tutkimatta.
13. A:n ulosottovalitus olisi siten pitänyt tutkia. Oikeusastejärjestyksen vuoksi asian käsittely on syytä palauttaa käräjäoikeuteen.

* * *

Suuren laman kertaus

Edessä näyttää olevan samat laulujen lunnaat ja nuotit kuin 1990-laman tahtien rytmityksissä.

On varmasti enemmän kuin taivaallinen ihme jos tästä velkakriisistä kansakuntana Suomi selviää vähäisemmin vaurioin kuin kaksikymmentä vuotta sitten alkaneesta tuhosta.

Väite, että Suomi on selvinnyt poliitikkojensa ja pankkiensa aiheuttamasta kriisistä, on täyttä harhautusta. Joukossamme on jo valmiiksi 150 00 köyhyydessä elävää lasta ja 40 000 syrjäytynyttä nuorta, joiden osalta tulevaisuudelta tämä lama vie viimeisetkin mahdollisuudet.

Koskettavinta mitä olen pitkän elämäni varrella kokenut sisältyi kirjatilauksen oheisviestiin:

"Tilaan kaiken omaisuutensa v. 1994 menettäneen ja sen seurauksena itsemurhan tehneen ystäväni pojalle lahjaksi OPLK tutkimusryhmä “Laman ja Rahan Pelurit”, Pankkien kriisin 1991 -1995 selvityksen.

Kirjan lähetteeseen kirjoitin: Viestinne koskettaa. Nimenomaan siksi kun selvityksen ja kirjan julkaisun lähtökohta oli virkavallan ja politiikan silloisten vastuullisten toimijoiden asenne: Kuolleet haudatkoon kuolleensa... Edessämme on sama talouden sairaus, joka näyttää saavuttavan maailmanlaajuisen "pandemian" luonteen. Kunnioitus vastuuttoman ja väärän politiikan uhrien muistolle.

YST Kalevi Kannus

E-KIRJANA heti luettavaksi Tästä ILMAISEKSI

Tilauslomake painotuotteena

* Ilmoita nimi ja postiosoitteesi, sähköpostisi
Hinta 15,- €uroa
* indicates required field

Taustalla pyörii Fast Secure Contact Form

Vakuutuksenottajan oikeusturva – olematon?



Suomessa tapahtuneen tapaturman seurauksena joudun käyttämään erilaisia lääkkeitä loppuelämäni ajan. (tapaturma v.1997)

Maaliskuussa 2014 muutimme vaimoni kanssa Espanjasta Viroon. Alkuvuodesta 2015 otin yhteyttä vakuutusyhtiöön. Tiedustelin menettelytapaa, liittyen lääke -ja kontrollikustannuksiin asuinvaltiossa, joista osan jouduin maksamaan. Vakuutuskäsittelijän tiedon mukaan ( E-mail) kustannukset maksaa Viro, kansallisen lainsäädäntönsä mukaan, ei vakuutusyhtiö.

Vakuutuskäsittelijän tiedosta huolimatta lähetin vakuutusyhtiölle velkomuksen aiheutuneista kustannuksista. Vakuutusyhtiö viittasi EU:n Uudet sosiaaliturvalainsäännökset ja tapaturmavakuutus. 883 / 2004 säännöksiin, olla korvaamatta lääke ja kontrolli velkomusta, tosin korvasi myöhemmin kontrollikäynnin joulukuussa 2015.

Pidin ja edelleen pidän menettelytapaa erittäin epäoikeudenmukaisena JOKAISTA VASTAAVASSA TILANTEESSA OLEVAA KOHTAAN.
Tein valituksen yllä olevan johdosta Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan joka hylkäsi xx. xx. 2016 päätöksellään lääkevelkomukseni vakuutusyhtiön eduksi, eli vakuutusyhtiö ei ole korvausvelvollinen.

Nyt vakuutusyhtiö saa täysin vastikkeettoman rahallisen hyödyn kaikista lääkekustannuksista, ilman mitään vastikkeellisuutta. Kustannukset maksaa toisen EU:n jäsenvaltion veronmaksajat, tapauksessani Viro, minä ja lopuksi suomalaiset veronmaksajat.

Lainaus: ” Vuonna 2014 Suomelle maksettiin yhteensä vajaat 5 miljoonaa euroa. Suurimmat maksut Suomi sai Virolta, Saksalta ja Italialta.” http://www.aamulehti.fi/juttuarkisto/?cid=1194993438984

Tämä tarkoittaa suoraa tulosiirtoa vakuutusyhtiölle veronmaksajien kustannuksella. Firmat / yrittäjät maksavat lakisääteistä vakuutusmaksua työntekijöistä vakuutusyhtiöille tapaturmien varalta. Jos muuttaisin takaisin Suomeen, vakuutusyhtiö maksaisi tapaturmalain edellyttämät kustannukset, ei suomalaiset veronmaksajat, näin ymmärrän.

* * *
Vakuutusyhtiö ja Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta vetoaa: EU:n Uudet sosiaaliturvalainsäännökset ja tapaturmavakuutus. 883 / 2004 säännöksiin.

Yksi monista oleellisista vetoomuksista on tekstin sana ”luontoisetuisuus”.

EU-tuomioistuimella EI OLE KANTAA Suomen tilanteesta TAPATURMAVAKUUTUKSISTA, MITKÄ OVAT ”LUONTOISETUUKSIA” MITKÄ OVAT RAHAETUUKSIA? Tapauksessani Vakuutusyhtiö ja Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta ”nojaa” kannoissaan asiaan jota ei ole käsitelty EU-tuomioistuimessa. Tähän asiaan täytyy hakea ratkaisu EU:n tuomioistuimelta sekä tarvittaessa EU:n ihmisoikeustuomioistuimelta. Oliko kyseessä tarkoituksen hakuisuus, inhimillinen virhe vai ymmärtämättömyys Suomen neuvotellessa 883 / 2004 säännöksiä?
Alla suora lainaus:

”Sellaisia EU-tuomioistuimen päätöksiä ei ole, joissa olisi otettu kantaa, mitkä Suomen tapaturmavakuutuksesta maksettavista etuuksista kuuluvat luontoisetuuksiin ja mitkä rahaetuuksiin, mutta käytännössä jaottelu on tehty edellä todetun linjan mukaisesti. Seuraavassa esitetty jaottelu on siis luontoisetuuksien osalta merkityksellinen Tapaturmavakuutuslaitosten liiton näkökulmasta, koska TVL maksaa asuin- ja oleskelupaikan laitoksena tapaturmavakuutuslain mukaisia luontoisetuuksia toisessa jäsenvaltiossa vakuutetulle henkilölle.”

Luontoisetuuksia ovat:
– sairaanhoito- ja tutkimuskulut ja niihin liittyvät matkakulut
– lääkkeet ja sidostarpeet
– laitoshoito
– apuvälineet, hoitotarvikkeet, proteesit
– lääkinnällinen kuntoutus ja siihen liittyvät matkakulut

Ironisesti todettuna tapaturman kokenut ihminen ”nauttii” toisessa EU:n jäsenvaltiossa ”luontoisetuudesta, etuisuuksista” ja maksaa loput mikä ei kuulu ko. valtion kansallisen lainsäädännön piiriin. Jos hän palaa takaisin Suomeen,”luontoisetuus, luontoisetuisuudet” poistuu, vakuutusyhtiö alkaa maksaa tapaturmalakiin perustuvia kustannuksia. Tapaturmassa vammautunut ihminen palaa ns, arkeen.

Kun ihminen loukkaantuu tapaturmaisesti, kyseessä ei voi olla ”luontoisetuisuus.” Kyseessä on tapaturman seurauksen hoitamista lääkkeillä ja muilla apuvälineillä, pyrkimyksenä helpottaa tapaturman aiheuttamaa rajoittunutta elämää.

Sana ”luontoisetuisuus / luontoisetuisuudet” vapauttaa vakuutusyhtiön vastuusta ja rahallisista kustannuksista. Samalla kustannukset siirtyvät veronmaksajien maksettavaksi. ( yllä oleva linkki) Luetaanko luontoisetuudeksi tapaturman aiheuttama vamma joka rajoittaa elämää, toisin kuin terveellä ihmisellä?

Luopuisin mielihyvin lääkkeistä ja jokapäiväistä elämää rajoittavan tapaturman seurauksista jos olisi mahdollista luopua ”luontoisetuisuuksista,” jos luopuminen palauttaa ennen tapaturmaa olleen terveyteni.

Mielestäni verottajan määritelmä on oikea luontoiseduista.
Verottajan määritelmä luontoisedusta:

Työnantajalta työ- tai virkasuhteen perusteella saatu etu, joka on muuta kuin rahaa

Luontoisetuja ovat esimerkiksi auto-, asunto-, puhelin- ja ravintoetu.
* * *


Täyskustannusvastuu sanan merkitys, kuten sana mielletään ja ymmärretään, muuttaa merkitystään toisessa EU:n jäsenvaltiossa. ( näin mm. Virossa)

Suomessa tapahtuneessa tapaturmassa, toisessa EU:n jäsenvaltiossa asuva tai sinne muuttava joutuu maksumieheksi. Kuinka paljon, riippuu jäsenvaltion kansallisesta lainsäädännöstä jos on uskominen tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen. Näin olen tulkinnut hylkäämispäätöksen. Esimerkki: Suomessa tapaturman seurauksena henkilö A:n vakuutusyhtiölle aiheutuvat vakiintuneet kustannukset voi olla esim, 500 € / kk. A haluaa muuttaa toiseen EU:n jäsenvaltioon. Kansallisen lainsäädännön korvaus osuus voi olla 2% 500 €: sta. A:n nettotulo on 1200 € / kk tai henkilö B joka on samassa tilanteessa, hänen nettotulo vielä vähemmän.

1200 €:n netosta A joutuisi itse maksamaan 490 € lääkekustannuksia joka kuukausi. 2 % osuuden maksaa ko. valtion veronmaksajat, ja lopuksi suomalaiset veronmaksajat. Vakuutusyhtiö ”kuittaisi” joka kuukausi katteettomasti 500 €.

Edellisen johdosta analysoin erästä EU:n peruspilaria, vapaata liikkuvuutta.

Esimerkin henkilö A:lla voi olla akuutti tarve muuttaa terveydellisistä syistä toiseen EU:n jäsenvaltioon, ilman yhteyttä tapaturmaan. ( astma, psoriasis, liikuntarajoite, jne.) A:n tai B:n muutto on tuskin mahdollista JOHTUEN JUURI kansallisesta lainsäädännöstä koska A:n ”netoksi” jää käteen lääkekustannusten jälkeen 710€ / KK. Henkilö B:n vielä vähemmän. Vastaavasti henkilö C jolla ei ole rasitteena tapaturma, vaan muut terveydelliset syyt tai ei ole mitään terveydellisiä ongelmia, hänelle ei tule rahallisia vaikeuksia muuttaa 1200 €: n nettotuloilla joka tulee joka kuukausi. Kuinka tällainen, yksi EU:n tärkeimpiin peruspilareihin kuuluvan epäkohdan Suomen kansalaisia edustaneet neuvottelijat selittävät? Kuinka yhtälö voi toimia esimerkin mukaisesti?

Syvällisemmin edellisiä asioita analysoidessa päädyn seuraavan ongelmaan, ihmisten tasa-arvo kysymykseen. Ovatko KAIKKI tässä esille tulleessa kokonaisuudessa lain edessä tasa-arvoisia? Millaisia ajatuksia herää kansainvälisissä ihmisoikeus kysymyksissä Suomen kansallinen lainsäädäntö ihmisten tasa-arvoisuudesta?

Ymmärrän että kyseessä pitäisi olla sovittujen sopimusten noudattaminen tapaturmavakuutuslain puitteissa jota firmat / yrittäjät ovat maksaneet ja edelleen maksavat. Ymmärrän että täyskustannusvastuu toimii vain Suomessa asuessa.

Olen ottanut yhteyttä Mm, kolmeen iltapäivälehteen, 2 istuvaan kansanedustajaan, 1 istuvaan ministeriin, yhteen X – europarlamentaarikkoon. Istuva ministeri kuittasi E-mailin vastaanotetuksi, (kesäkuu 2015) entinen X – europarlamentaarikko vastasi E-mailiin, sekä yksi iltapäivälehden toimittaja. Ihmettelen kiinnostuksen puutetta. Onko yhteiskunnan asioihin vaikuttavien ihmisten ja median välillä sidonnaisuuksia vakuutusyhtiöihin? Eikö tällainen asia ole yhteiskunnallisesti merkittävä? Onko realismi ja terveet moraaliset käsitykset kärsineet taantuman, vai onko henkilökohtainen itsekkyys hallitseva olotila?

Toivon tämän kirjoituksen herättävän julkisen keskustelun aiheesta.
* * *
Yllä kaiken olevan olen kirjoittanut tuntemukseni ja ymmärrykseni perusteella, viitaten alla olevaan sitaattiin.

”Jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen; tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta.” -Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen

Miksi ei kysytä. kuka on vihaan yllytyksestä vastuussa?

KENELLÄ, millä taholla on sosiaalisessa mediassa harjoitetun vihaan kiihotuksen VASTUU?

Vakauden horjuttaminen vallantavoittelun vuoksi on mielestäni vieras asenne enemmistölle kansalaisista, joita suvakeiksi haukutaan…
Helsingin rautatieasema-aukion surman toisinto totaalisesti rajummalla tavalla pitää pysäyttää miettimään, mihin vihakaamokseen on ajauduttu?
Tolokun ihmiset, noustaan vastarintaan PAHAA ja vihaan yllyttämistä vastaan…
ILMEISESTI järki on saavuttamassa kansalaistason. 11. maaliskuuta 2017 rautatientorilla vältyttiin väkivallalta. Enemmistöstä löytyy yhteisvoimaa vakauden ja turvallisuuden puolesta.


Yhä kinastellaan siitä voidaanko 1941-44 ”jatkosotaa” pitää erillissotana. Saksan tavoitteena oli murskata Neuvostoliitto, levittää kansallissosialismi kaikkialle ja muun muassa tuhota juutalaiset. Ainakin valtaosa (90 o/o ?) suomalaisista halusi aluksi vain hankkia Talvisodassa menetetyt alueet takaisin. Natseja ei Suomessa ollut kuin nimeksi, eikä kukaan havitellut juutalaistemme tappamista. Sitten Suomi lähti Itä-Karjalaan vapauttamaan heimoveljiä, joita siellä ei loppujen lopuksi montaakaan enää ollut hengissä.
Tottahan yhdessä sodittiin, mutta tulee huomioida miten molemmilla oli aivan eri tavoitteet. Lisäksi molemmat armeijat toimivat oman johtonsa alaisina.
Nyt Länsivallat ja Venäjä sotivat samalla alueella. Siksi niilden pakostakin täytyy, ainakin jossakin määrin, olla yhteistyössä. Tavoitteet ja ystävät eroavat kyllä toisistaan, joten voidaan kuitenkin sanoa niiden käyvän erillissotaa
Yrjö Saraste
* * *
Sotaan syyttömät ylös kumpujen yöstä: HORNBORGIN KOMITEAN mietintö1945 alkuperäiskopio e-kirjana.
Veikko Saksin kirja

Miksi poliisijohto ja oikeusjärjestelmä pettävät?

Helsingin Sanomat sunnuntaina 19. huhtikuuta 2015 otsikolla MIKSI POLIISI PETTI?


Rikoksia, virkavirheitä ja tutkintatöppäyksiä. Seuraavalla poliisijohtajalla on edessään suuri puhdistus. Luottamus lainvalvojaan on pakko palauttaa.

Jos olette kanssani samaa mieltä HS kirjoituksesta, jakakaa kirjoituksesta infoa ja pyytäkää ihmisiä lähettämään toimittaja Niemiselle, sisäministeri Räsäselle ja Paaterolle esimerkkejä. Niitä on ja saadaan liikkeelle tuhansia.

Lähetän omastani heille, mutta myös usealle tulevalle päättäjälle, siitä syntyvän esimerkin, miten poliisi jätti prosessipetoksen tutkimatta.

Tämä täysin mätä – moraaliton – yhteiskunta on nyt muutettava, oikeuslaitosta myöten.

Oikeusvoima on keino salata aineellisesti tai muuten virheelliset tuomiot.

Oikeusturvaan kuuluu päätösten ennakoitavuus. Harhakuvitelma on se, että KKO:n päätökset ovat ennakkopäätöksiä. Tästä esimerkkinä päätös velaksiannosta KKO 1994:54. Miten monta päätöstä, maksuvelvoitetuomiota on tämän jälkeen tehty, tämän päätöksen periaatetta noudattaen – velaksianto tarkoittaa varojen luovuttamista luoton saajan hallintaan – disponoitavaksi.