Author Archive

Tietämättömyys on virhe… vihreät Stasin laboratoriosta

By |

Suomen koulujärjestelmän erinomaisuutta kehutaan ulkomaita myöten ja me suomalaisin uskommen suitsutetun harhan.
 
Minä olen sitä mieltä, että tietämättömyys historiasta on kansallinen virhe, ja tiedäthän vanhan sanonnan: jos et opi omista ja muiden virheistä, olet tuomittu toistamaan niitä. Minusta osa maailman tämän hetken ongelmista johtuu ihmisistä, joilla ei ole historian tajua ja kykyä hahmottaa kokonaisuutta.
 
Arno Laitisen kolumnista 7.5.2011 Iltalehdestä leike:
 

Read more »

Näin kansa valitsi 2015… pulinat poisko?

By |

ENNUSTIN 16. lokakuuta 2014
 
* Suomi keskustelee Stubbin sopivuudesta mm, pääministeriksi. No, aika näyttää..
 
* Ennustan tässä eduskuntavaalien tuloksesta sen, että

 
* Suomen Keskusta -puolueesta tulee suurin,
 
keskustalogo

 
* Perussuomalaiset toiseksi ja
persut

 
* Kansallinen Kokoomus kolmanneksi.
kokoomuslogo


 
* Politiikassa näin palataan wanhaan kolmen suurimman puolueen ”kauhun tasapainoon”, kilpailuun hallitusvastuusta. .. Suomen sosialidemokraattinen puolue SDP pysyy neljäntenä, koska demarinaiset (juttalaiset) ja sak-laiset työttömät boikotoivat puoluetta,,.
 
* Antti Rinne kun tunnistetaan toimihenkilösektorilaiseksi. Työväenliikettä ei Suomessa enää ole muuta kuin veteraanien muistikuvissa… Näyttää siltä, että SDP näivettyy ”sisäisten virtausten johdosta pienpuolueeksi…?

Read more »

LOTTOVOITTO, laman kynnykseltä, mutta kenelle?

By |

Marjatta Kannus, esikoisromaani (ISBN 978-952-99691-2-8) 367 sivua. (sidottu)

Tilaa…

 
* Kirja painotuotteena kirjoittajan omistuskirjoituksella. H: 15.- €uroa
 
* Lottovoitto e-kirjana… H: 9,- €uroa, heti luettavaksi… https://kirja.elisa.fi/ekirja/lottovoitto
 
Elämän pallopelin pyörteestä on kyse…

 
Lottovoitto kertoo tarinan tavallisen naisen elämästä, Marketasta, joka on kuin kuka tahansa meistä, jotka ovat syntyneet suuriin ikäluokkiin. Kun lottovoitto todella osuu kohdalle mitä tapahtuu. Pysyykö elämä uomissaan, vai tuoko raha tullessaan onnea tai ehkä ongelmia?
 
Kirjan kertomus sijoittuu pääosin Turkuun ja kerronta on lauserakenteiltaan kansalaiskieltä: jossa lukukokemuksena turkulaisuus paistaa rivienkin välistä. Henkilöt ja tapahtumat elämänläheisiä ja –näköisiä, tarinassa annos dramatiikkaakin. Kirjan päähenkilön, Marketan elämänasenne on esimerkillinen. Kerronta on sujuvaa ja huumorikin pilkahtelee. Yhdyssiteet ja jännitteet kertomuksen henkilöiden välillä ovat tilanteista aivan tavallisten ihmisten inhimillisiä asenteita ja kohtaamisia – kenen tahansa kokemina. Se ”taiteellisuus” kirjasta puuttuu, ettei siinä räävittömästi kiroilla, eikä rällästellä ja sekoilla viinan ja huumeiden kanssa.
 
../.. Veijo antoi heti tuoreeltaan pankkiin määräyksen, että lasten elatusmaksut lopetettaisiin. Sitten hän soitti Hellevin miehelle langolleen Harri Sjöroos’ille, joka oli hänen asianajajansa ja kertoi:

– Kuule Marketta on pettänyt minua. Hänellä oli lottovoitto, jonka hän salasi omaisuuden jaon yhteydessä. Hän jatkoi kiihtyneessä äänilajissa:

– Haluan oikeusjutun nostettavaksi Markettaa vastaan.

Harri puolestaan kehotti häntä malttamaan mielensä ja punnitsemaan asiaa edes hetken:

– Jäitä hattuun, hyvä mies! Voitko todistaa sitovasti, että hänellä oli rahat ennen jakoa. Muistaakseni sinä itse kiirehdit allekirjoitusta, oliko jotain osinkoja, joita et halunnut jakoon mukaan tulossa parin viikon sisään, vai miten?

– Marketta pystyy varmasti näyttämään toteen, milloin hän sai rahat. Mutta jos nostat jutun, hänen ei ole pakko kertoa etukäteen, ainakaan sinulle. Sitten oikeudessa hän näyttääkin toteen, että rahat tulivat jälkeenpäin ja syyttää sinua vielä kunnianloukkauksesta ja siinä sinä sitten olet lirissä.

– Ajatteles, jos hän alkaa penkoa asioitasi enemmänkin. Onko sinulla puhtaat jauhot pussissa omaisuutenne jaossa ja kun lastesi elatusmaksuja määriteltiin? Marketallahan on nyt varaa palkata vaikka miten taitava juristi sinua vastaan.

– Elatusmaksut ainakin lopetan, uhosi Veijo.

Harrin vastaus oli kuiva:

– En kyllä sinuna lopettaisi, ne ovat sinun lapsiasi edelleen, eivätkä asiat sinun kohdallasi ole mitenkään muuttuneet. ../..

 

* * *

 
Tämä selvitys on ajankohtaistakin ajankohtainen… päällämme on Euroopan laajuinen lama. Kuka murroksen maksaa?
.
Tilaa…



Varastossa: 5

Lisää:
Laman ja Rahan Pelurit
Malli: Nidottu
Hinta: €15.00

Paino: 0,300 Kg

Tullut valikoimiin: lauantai 25 lokakuu, 2014
OPLK-ryhmän selvitys 1990-luvun laman hoidosta Mauno Koivisto omassa kirjassaan ”Kaksi kautta”: Lukijalle Kotikaupunkini Turun ruotsinkielisen Lisätietoja

.
* E-kirjana sähköisessä muodossa

heti luettavaksi. Maksutta

.
Prologi
.
Mauno Koivisto omassa kirjassaan ”Kaksi kautta”:
.
Lukijalle
.
Kotikaupunkini Turun ruotsinkielisen yliopiston, Åbo Akademin, valtio-opin professori Sven Lindman lähetti minulle vuonna 1975 eripainoksen mietteistänsä Presidentin asema ja perustuslakiuudistus. Tämän eripainoksen päälle hän oli käsin kirjoittanut tekstin, joka suomeksi kuuluu seuraavasti:
.
”Kun tässä eräänä päivänä väittelin Merikosken kanssa sanoin, että pitää ajatella tulevaisuutta. Jos esimerkiksi entinen oppilaani Mauno Koivisto valittaisiin presidentiksi, niin hänelle minä soisin vähän todellista valtaa.”
.
”Pankkikriisi” ja sen hoitoon liittyvä salainen pankkituen etupiirijako on Suomen taloushistorian suurin, toistaiseksi selvittämätön, oikeuspoliittinen puhallus.
.
Varsinkin laman seurausten, kuten pankkituen hoitoon – ennalta määrätyn ”oikeuden mukaisesti” – tarvittiin salaiset suunnitelmat, ohjelmat, päätökset, tuomiot ja päätöksentekijät, eli erittäin korkean tahon lainkäytön kartellit? Pankkituet eivät hoituneet itsestään.
.
Missä ja ketkä tekivät etupiirijaon pelastettavien ja kuopattavien osalta? Se kysymys kiinnostaa talouskriisissä omaisuutensa menettäneitä ”ylivelkaantuneita” Pankkikriisi ja sen hoitoon liittyvä salainen pankkituen etupiirijako on Suomen taloushistorian suurin, toistaiseksi selvittämätön, puhallus.
.
AVOIN KIRJE PRESIDENTTI MAUNO KOIVISTOLLE
.
Herra Presidentti,
.
Te järjestitte Oikeuspoliittisen keskustelutilaisuuden Linnassa 6.5.1992 tuomioistuinlaitoksen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten edustajien kanssa.
.
Tilaisuuden teemoina olivat:
.
1. tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttö ja riippumattomuus sekä
.
2. tuomioistuinten toiminnan arviointi ja arvostelu.
.
Keskustelutilaisuuteen osallistuneille henkilöille on lähetetty 5.6.2002 kysely koskien tilaisuuden luonnetta ja sisältöä sekä mahdollisia päätöksiä.
.
Eräältä osallistujalta saadun selvityksen mukaan ”tilaisuuden tarkoitus oli tasavallan presidentin ja mukaan kutsuttujen osallistujien arvovallalla painostaa Korkein oikeus tekemään Koiviston mieleinen ratkaisu pankkeja koskevassa asiassa”.
.
Selvityksessä ilmaistaan edelleen, että ”Koivisto puolsi kantaa, jonka mukaan pankeilla pitäisi olla oikeus yksipuolisesti nostaa lainakorkoa”, ja ”Tilaisuus ymmärtääkseni vahvisti Koiviston asemaa suhteessa juristeihin. Hänen mahdollisia nuhteitaan pelättiin. Koivistoa siis myötäiltiin enemmän pelosta…”
.
On herännyt epäily siitä, että Teidän linjauksenne, aiheutti oikeuslaitoksen toimintaan kauaskantoiset muutokset: heikomman osapuolen suojaaminen ei ole enää laajemminkaan kuulunut oikeusjärjestelmämme ensisijaisiin tavoitteisiin.
.
On syntynyt perusteltu epäily siitä, että Teidän puuttumisenne riippumattoman oikeuslaitoksemme päätöksentekoon, Herra presidentti, aloitti oikeudenmukaisen laillisuusvalvontamme alasajon. Miten se on perustuslaillisesti ja ihmisoikeussopimuksellisesti perusteltavissa?
.
Olemme yrittäneet saada seminaarinne asiakirjoja mm. presidentin kansliasta, mutta turhaan. Asiakirjat on julistettu salaisiksi. Pyydämme myötävaikutustanne asiakirjojen saamiseksi. Haluamme tietää mitä todella keskusteltiin ja mitä päätettiin.
.
Oikeuspolitiikan ja lainkäytön tutkimusryhmä

LAMAN JA RAHAN PELURIT –
SUOMEN ”PANKKIKRIISISSÄ”
1991–1995

”Ei oikeutta maassa saa,

ken itse sit’ ei hanki”

Teemat:

1. pankkikriisin uhrien omaisuuden ja perusoikeuksien palauttaminen

2. heidän henkisten kärsimystensä ja taloudellisten menetystensä korvaaminen

3. pankkikriisin taustahenkilöiden paljastaminen, heidän osuutensa selvittäminen tapahtumien kulkuun, mahdollisten rikosten tutkiminen ja rankaiseminen

4. selvitettävä, miten syntyi ja mihin käytettiin valtiolle otettu yli 400 miljardin markan valtionvelka ja kuka/ketkä maksavat sen.

”29.3.1992. Pankkien pelastaminen ei ole kansan oikeustajun mukaista. Tästä nousee vielä melkoinen meteli, kun tajutaan, että valtio maksaa pankeille, mutta pankit irtisanovat asiakkaittensa luottoja ja ajavat vanhat asiakkaansa maantielle.”
Oikeustieteen tohtori Hannele Pokka kirjassaan ”Porvarihallitus”
.

Read more »

Talvi- ja jatkosodan kielletty historia

By |

Videot  res. majuri, opetusneuvos Erkki Hautamäen luennnosta KHI Forumissa 29.5.2010 Kasvihuonelimiö EP:n ..kirjaosastolla Nummi-Pusulassa.
 

Katso videot…

 
* Osa 1 ..  kesto 55  min. tästä

 

* Osa 2 .. kesto 45 min. tästä

 

* Osa 3 .. kesto 20 min. tästä

 

* Osa 4 .. kesto 61 min. tästä

 

Videoissa ennen  julkaisemattomia  dokumentteja;   arkistofilmejä, skannauksissa   näytöllä  mm. Vilho Tahvanaisen omista alkuperäiskopioista ja Hautamäen kirjasta ”Suomi myrskyn silmässä”… 
 

Kirjat esittelyssä ja tilaus.. http://promerit.net/suomimyrskynsilmassa.htm

Read more »

Matkamuisto mielenrauhaan

By |

ENSIRETKI LAPPIIN

 

Read more »

Mitä uskoa mediasta tai ns. sosiaali-mediasta?

By |

Valtioneuvosto ja viranomaiset antavat päivittäin median välityksellä tietoja Suomen taloustilanteesta nykyisen luottolaman syövereissä.
 
Maailmaa hallitsee keikkuva rahoitusjärjestelmä
 
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2010/05/23/markkinoita-hermoromahduksen-partaalla/20107301/12
 

facebook-logo Onko SOME ”virallista” mediaa luotettavampi?

Read more »

Europyramidin varjot ja valot, velallisia n. miljoona

By |

Toimeentulovaikeuksia joka neljännellä kotitaloudella
 
Jo vuonna 2011 kansakuntaa vaivasi nämä luvut. Muuttuuko kuntavaalien jälkeen tilanne ja mihin suuntaan?
 
Toimeentulovaikeuksia oli vuonna 2011 kaikkiaan noin 650 000 kotitaloudella. Tämä tarkoittaa noin 25,4 prosenttia eli joka neljättä kotitaloutta. Toimeentulovaikeuksissa olevien talouksien määrä kasvoi edellisvuodesta 50 000:lla.
 
Pankkipomoilla vaiettu palkitsemisjärjestelmä – miljoonaosingot
 
OP-Pohjola-ryhmä siirtää osan tuotoistaan pankkiirien henkilökohtaisille holding- eli omistusyhtiöille, kirjoitti Helsingin Sanomat 2011.

Read more »

Ystävyyden pitkospuut…

By |

mariaporiYSTÄVÄNI – Liisa Mariapori kirjoittaa eräässä facebookin keskusteluketjussa:
”Kyllä tämä korruptio on vallalla koko Suomessa. Heti, kun olet toisinajattelija tai tiedät asioista enemmän kuin toiset, niin koko typerysten lauma on kimpussasi. Ei auta muu, kuin pitää puolensa. Muuta oikeutta Suomessa ei ole.”

YSTÄVYYDFEN PITKOSPUUT

Verkkosivuston ylläpitäjänä ja SOME-keskusteluihin osallistujana olen saanut kokea törkyä täydelta laidalta. Mutta todellinen ystävyys on kantava voima. Kanssakulkijoille kiitollisuudella – jotka edelleen jaksavat olla ”läsnä” ja niiden muistolle, joiden ”pitkospuut” ovat päättyneet, tämä Vladimir Vysotskin sanoma… Kalevi Kannus

Read more »

SUOMI myyty pilkkahinnalla – MIKSI?

By |

USEIN esitetty kysymys läänien lakkauttamisesta kaksikymmentä vuotta sitten: Mitä purkamisella on säästetty, sekä mitä yhteisen omaisuuden pilkkahintaan myynnillä on saavutettu?
 
Mielestäni nykyisin politiikan- ja hallinnon sanastossa ”SÄÄSTÖ” tarkoittaa kaikkea sitä mikä on kotitalouksilta, yrittäjiltä ja yksittäisiltä kansalaisilta riistetty, ryöstetty ja ulosmitattu ”LAILLISIN” keinoin. SE laskelma löytyy tästä linkistä:
 
VELKAKELLO
 
– SIIS, MIKSI me kansakuntana maksamme velkaa…

 

Read more »

Maakuntiin jako ja kaksikymmentä vuotta sitten lakkautetut läänit …

By |

Läänit lakkautettiin kaksikymmentä vuotta sitten, ylipäätään…

MIKSI?

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Read more »

Tikulla silmään joka vanhoja muistelee… Niinkö?

By |

Kyselyssä kohteena olivat vuoden 1996 kunnallisvaaleissa valitut Turun kaupunginvaltuuston kuusikymmentäseitsemän (67) jäsentä, kaupunginjohtaja ja kaksi apulaiskaupunginjohtajaa. Vastauksia sain kolmetoista (13), joista kaksi (2) nimetöntä. Vastaajista oli naisia 6 ja miehiä 9. Siis ei mikään häävi kattavuus. Ehkäpä arkailu johtui siitä kun kysely liittyi laajempaan EU:n työilmapiiritutkimukseen. Sen kahdessa vaiheessa olin osallisena.
 
Arvokeskustelua oli vaatinut silloinen kansanedustaja, myöhemmin eduskunnan varapuheenjohatajana toiminut Jukka Mikkola (sdp).
 
Kysymykseen, onko (Mikkolan) vaatimus arvokeskustelusta aiheellinen, vastaukset jotka sain ovat kiinnostava kontrasti siihen nähden, mitä alentuvasti kyselyyn suhtautunut enemmistö vahvistaa sitä kansalaismielipidettä, että Turun tuppisuuenemmistöinen kaupunginvaltuusto ei keskustele sekä valtuutettujen ja luottamuselinten enemmistö ovat ryhmäkuntaisesti ohjastettuja ja alistettuja päättäjiä. Paikallisdemokratia on korvattu keskitetyillä hallintopäätöksillä.

 

 
On aivan luonnollista, että vastuulliset vaikuttajat ottavat aina vallitsevat olosuhteet huomioon. Arvot ja arvostukset ovat yleisemmin muiden asia ja niihin sitoutumine on useimmiten toisten ehtävä.
 
Monen muunkin olisi ollut syytä harkita kykyjensä riittävyyttä pyrkieassään vaativiin tehtäviin tai ottaessaan vastuuta itselleen. Huomioitavaksi: Jukka Mikkola osoitti kunnioitettaaa siviilirohkeutta myöntäessään valmiutensa puutteet kun hän kieltäytyi oli: ”tämä tilanne(8.10.1997) ministerin virasta. Kaupunkilehti Turkulaisen päätroimittaja Per Lardotin mukaan yksi peruste oli: ”tämä tilanne, jossa aletaan pestä pyykkejä ei ole kovin houkutteleva”.
 
Näin raportissani v. 1998; onko jotakin ”edustuksellisessa demokratiassa” muuttunut ja mihin kehityksen suuntaan?
 
Kalevi Kannus

Read more »

Suomi myrskyn silmässä 1-osa – totuus talvisodasta

By |

Tilaa…

* Suomi myrskyn silmässä I-osa e-kirjana, heti luettavaksi tietokoneella, tabletilla tai kännykässä. Hinta 9.00€
 
* Kirjan tilaus painotuotteena verkkokaupasta H: 30.- €uroa .
 
Historiantutkija, opetusneuvos Erkki Hautamäen kirja on yhteenveto viimeaikoina paljon keskustelua aiheuttaneesta Talvisotamme 1939-1940 koskevista poliittisista taustatekijöistä. Pian 16 vuotta jatkunut tutkimus on perustunut Suomen marsalkka C. G. E. Mannerheimin salaisen asiakirjakansion (Kansio S-32) kopioihin ja marsalkan henkilökohtaisiin lausuntoihin, sekä laajaan koti- ja ulkomaiseen lähdeaineistoon.
 

 
Akateemiset historian tutkijamme ovat viime vuosina käyneet väsymättä kiistaa talvisotamme poliittisesta taustasta ja ennen kaikkea sodan 13.3.1940 päättäneen Moskovan rauhan synnystä ja merkityksestä…
 
Lähdetiedostoja:
 
Yhteyksiä itä-naapuriin on hoidettu kovissakin olosuhteissa, vahvistus Marskin salaisille yhteyksille NL:n korkeimpaan johtoon, Staliniin.
 
Turun yliopiston poliittisen historian laitoksen johtaja, professori Timo Soikkanen on tutkimustensa yhteydessä nähnyt asiakirjan, jonka mukaan NL:n korkea diplomaatti olisi kertonut silloiselle ulkoasiainministeriön valtiosihteerille Marskin yhteyksistä NL:n korkeimpaan johtoon, Staliniin, olevan perää.
 
Tämäkin vahvistaa Vilho Tahvanaisen kirjan “Marskin erikoisagenttina” tiedot ja myös Erkki Hautamäen kirjan: “Suomi myrskyn silmässä” kirjan havainnot.
 
Prof. Timo Soikkanen kirjoitti 10.11.2008 viestissään:
”../..Varmuudella voin sanoa, että venäläinen diplomaatti, joka oli varsin hyvin perehtynyt Neuvostoliiton politiikkaan Skandinavian maihin, totesi epävirallisesti Suomen ulkoministeriön valtiosihteerille, että suomessa esiintyneissä tiedoissa marsalkan kontakteista Staliniin näyttäisi olevan (tai ilmeisesti on) jotain perää… tuosta toteamuksesta otin valokopion, koska se tuntui kiinnostavalta../..”
 
TAHVANAINEN Vilho Johannes, s. 21.7.1913, Ilomantsissa;
 
Toiminut v. 1932 – 1945 Tasavallan presidenttien ja Marsalkka Mannerheimin erikoisasiamiehenä. Manerheim myönsi hänelle 3. luokan vapaudenristin.
 
Uusi Maailma nimisessä lehdessä 1971,
artikkelissa ”itsenäisyytemme historia uusiksi”, talousneuvos Axel Hallberg kertoo saaneensa tehtäväksi ottaa Tahvanainen yhtiön palvelukseen jo 30-luvulla työtehtävään, josta hän tarpeen tullen voisi nopeasti olla poissa. Johtaessaan Joensuun alueen desanttitorjuntaa hänen yksikkönsä (Häkkinen) ”peilasi” Tahvanaisen morsetukset, mutta asia oli jätettävä kirjaamatta, koska Päämajasta tuli käsky olla puuttumatta Tahvanaisen salaiseen radiotoimintaan.
 
– Jos Tahvanaisen kirja pitää paikkansa, on itsenäisen Suomen historia kirjoitettava uudestaan, huomauttaa eräs hyvinkin johtavassa asemassa ollut vasemmistopoliitikkomme. Huomautukseen yhtyvät tämän päivän historioitsijat Soikkasesta Hakalehtoon.
 
Saunassa eversti Sainio oli kertonut (1932), että kysymyksessä oli sama mies, joka oli pari vuotta aikaisemmin juoksemalla toimittanut Ilomantsin Koitajoella kommunisteilta sieppaamansa kumouspaperit Joensuuhun eversti Sainiolle. Eversti Sainio oli Mannerheimin luottomies ja yhteysmies Tahvanaiseen, josta presidentti Svinhufvud ja Mannerheim tämän neuvokkuuden, rohkeuden ja sähkötys- ja pikakirjoitustaidonkin johdosta palkkasivat itselleen salaisen asiamiehen ja kuriirin. Hoitaessaan salaista tehtäväänsä Tahvanainen joutui monenlaisiin vaikeuksiin selittäessään keksityillä syillä lähimmille työnjohtajilleen äkillisiä poissa olojaan.
 
Yhteinen sopimus oli, ettei näistä salaisista yhteyksistä koskaan kerrota kenellekään. Tahvanainen oli 30-luvulta alkaen hoitanut Mannerheimin salaisena agenttina radio- ja kirjeyhteydet tämän ystäviin Moskovassa, joilla puolestaan oli suora yhteys Staliniin. (Gregori, Luci, Irina ja Stalin) . Tämä Moskovan tietokanava oli äärimmäisen tärkeä Mannerheimille, mutta myös Stalinille. Se perustui lujaan keskinäiseen luottamukseen ja kunnioitukseen. Mannerheimin laajaan yhteysverkostoon eri puolilla maailmaa, mutta erikoisesti Euroopassa kuului monia johtavia ja vaikutusvaltaisia henkilöitä, joista Tahvanainen tuli yhteydenpitonsa kautta tietoiseksi.
 
Hautamäen tutkimuksen suuri saavutus on koodinimi I r i n a n takana olevan henkilön löytyminen, Kuvassa Stalin arvostamansa puna-armeijan Yleisesikunnan (Stavkan) päällikkö marsalkka Boris Shaposnikovin, eli Irinan kanssa.
 
Tästä aiheesta 1945-46 Suomen sotasyyllisyysoikeudenkäynnin aikana Tahvanainen oma aloitteisesti ilmoittautui tietoineen todistajaksi syytettyjen puolesta. Mannerheim oli tuolloin presidentti. Sodan jälkeen Tahvanaisen Helsinkiin kutsunut pääministeri J.K. Paasikivi yhdessä oikeusministeri Urho Kekkosen kanssa vei Tahvanaisen Mannerheimin luokse, esittäen, ettei tämä missään tapauksessa saa asettua todistajaksi, koska siitä voi olla erittäin vakavat poliittiset seuraukset Suomelle. Pitkän keskustelun jälkeen Mannerheim hyväksyi Paasikiven vaatimuksen ja ilmoitti, että hänen salaisen kansionsa S-32 (= Suvilahti 1932) asiakirjat, jotka Tahvanainen täydellisesti tunsi, käytetään myöhemmin esim. lopullisen rauhanteon yhteydessä (eli Pariisin rauhansopimus 1947).
 
Hävittikö Paasikivi asiakirjat? Sitä emme vielä tiedä, mutta asiamiehen tekemistä ja marsalkan tarkastamista jäljennöksistä ja kopioista olemme sitkeän työn tuloksena voineet rekonstruoida tapahtumat: Tosin Vilho Tahvanainen: ”Erikoistehtävä” – kirjan on v. 2011 eräs järjestö määrännyt myyntikieltoon ja tuhottavaksi.

Read more »

Saatavan (verovelan) lopullinen vanhentuminen

By |

https://oikeus.fi/ulosotto/fi/index/ulosotto/taytantoonpanokelpoisuudenmaaraaikajasaatavanlopullinenvanhentuminen.html
 
ULOSOTTO
 
Täytäntöönpanokelpoisuuden määräaika ja saatavan lopullinen vanhentuminen
 
Täytäntöönpanokelpoisuuden määräaika
Täytäntöönpanokelpoisuuden määräajasta ja saatavan lopullisesta vanhentumisesta säädetään ulosottokaaressa. Ulosottoperuste (esim. käräjäoikeuden tuomio tai yksipuolinen tuomio), jossa luonnolliselle henkilölle on asetettu maksuvelvoite, on täytäntöönpanokelpoinen 15 vuoden ajan. Määräaika on 20 vuotta, jos ulosottoperusteessa tarkoitettu velkoja on luonnollinen henkilö tai jos korvaussaatava perustuu rikokseen, josta velallinen on tuomittu vankeuteen tai yhdyskuntapalveluun. Ulosottoperusteen määräaika lasketaan siitä, kun yksipuolinen tuomio taikka lainvoimaiseksi tullut tuomio tai muu lopullinen ulosottoperuste on annettu.
 
Vuoden 2008 alusta voimaan tulleen ulosottokaaren mukaan määräajan umpeenkuluminen tarkoittaa myös saatavan lopullista vanhentumista. Mikäli ennen määräajan päättymistä saatava on ulosmitattu jostain omaisuudesta, voidaan saatavaa periä vielä tästä kyseisestä omaisuudesta, ei kuitenkaan palkasta, eläkkeestä tai muusta toistuvaistulosta.
 
Määräajan päättymisen oikeusvaikutukset
Täytäntöönpanokelpoisuuden määräajan päättymisen jälkeen saatavaa ei voida velkoa enää millään muullakaan tavalla, vaan saatava on vanhentunut lopullisesti. Saatavaa ei voida periä enää esimerkiksi perintätoimiston toimesta eikä sitä voida enää vanhentumisen jälkeen periä kuolinpesän omaisuudesta. Tätä määräaikaa ei voida katkaista. Velkojalla on kuitenkin oikeus nostaa tuomioistuimessa kanne velallista vastaan ja vaatia ulosottoperusteen määräajan jatkamista. Tuomioistuin voi määrätä määräajan jatkumaan 10 vuotta laskettuna alkuperäisen määräajan päättymisestä, jos velallinen on olennaisesti vaikeuttanut velkojan maksusaantia siten, että hän on esimerkiksi kätkenyt tai lahjoittanut omaisuuttaan, salannut tietoja tai antanut vääriä tietoja taloudellisesta asemastaan tms. Velkojan on nostettava tällainen kanne viimeistään kahden vuoden kuluttua alkuperäisen määräajan päättymisestä.
Vanhentumisen ja määräajan välisestä suhteesta
 
Ulosottokaaren mukaisesta täytäntöönpanon määräaikaisuudesta ja saatavan lopullisesta vanhentumisesta on pidettävä erillään velan vanhentumisesta annetun lain (vanhentumislaki) mukainen velan vanhentuminen. Vanhentumislaki säätelee yleistä velan vanhentumista ja niihin liittyviä vanhentumisaikoja sekä vanhentumisen katkaisemista.
 
Yleinen vanhentumisaika on 3 vuotta eräpäivästä. Sen jälkeen kun velasta on annettu lainvoimaiseksi tullut tuomio tai esimerkiksi yksipuolinen tuomio, on vanhentumisaika viisi vuotta tuomion antamisesta. Velan vanhentumisen katkaisemisesta alkaa kulua uusi, entisen pituinen vanhentumisaika. Vanhentuminen voidaan katkaista vapaamuotoisesti ja viranomaistoimin. Pääsääntöisesti asian vireilletulo ulosotossa katkaisee velan vanhentumisen ja uusi entisen pituinen vanhentumisaika alkaa kun ulosoton vireilläolo päättyy. Täytäntöönpanon määräaikaisuus asettaa kuitenkin ehdottoman rajan sille, kuinka kauan saatavaa voidaan periä ulosotossa ja milloin saatava lopullisesti vanhentuu.
 
Velan erääntymisestä laskettava vanhentumisaika
Vuoden 2015 alusta tuli voimaan säännös velan lopullisesta vanhentumisesta, joka lasketaan velan erääntymisestä. Ennen lakimuutoksen voimaantuloa velkoja saattoi periä velkaa määräämättömän ajan, jos hän katkaisi velan vanhentumisen kolmen vuoden välein, eikä hakenut velallista vastaan ulosottoperustetta. Lakimuutoksen jälkeen myös tällaisille veloille tuli lopullinen vanhentumisaika.
 
Velan erääntymispäivästä laskettava vanhentumisaika on 20 vuotta. Jos velkojana on luonnollinen henkilö, vanhentumisaika on 25 vuotta. Tätä vanhentumisaikaa ei voi katkaista. Säännös koskee luonnollisen henkilön sopimukseen perustuvaa rahavelkaa.
Vanhentumista koskevia uusia säännöksiä sovelletaan rajoitetusti taannehtivasti. Lain voimaan tullessa vanhentumisajasta katsotaan kuluneen enintään 15 vuotta. Tämä merkitsee sitä, että velkoja voi periä saataviaan lain voimaantulon jälkeen vielä 5 tai 10 vuotta.
 
Ulosotossa ei oteta automaattisesti huomioon velan erääntymisestä laskettavaa vanhentumista, vaan velallisen on vedottava siihen ja esitettävä erääntymisestä selvitys.
 

* * *

 

Milloin verot ja muut julkisoikeudelliset maksut vanhenevat?

 
http://www.porttivapauteen.fi/neuvonta/usein_kysyttya/milloin_verot_ja_muut_julkisoikeudelliset_maksut_vanhenevat#.WN9nvVQxksY.facebook
 
Verot ja julkisoikeudelliset maksut vanhentuvat 5 vuoden kuluttua seuraavan vuoden alussa, siitä päivästä laskien, jolloin maksu on määrätty tai maksuunpantu. Muussa tapauksessa sitä seuranneen vuoden alusta, jona se on erääntynyt.
Esimerkki: Vuoden 2010 verojen maksuunpano tapahtuu 2011 vuoden lokakuussa. Vanhenemisaika alkaa vuodesta 2012 ja vero vanhenee, kun vuosi 2016 vaihtuu vuodeksi 2017.
 
Julkisoikeudelliset tai niihin rinnastettavat maksut ovat lailla tai asetuksella säädetty suoraan ulosottokelpoisiksi ilman tuomioistuimen päätöstä. Tällaisia ovat esimerkiksi:
televisiomaksut 
vahinkovakuutusmaksut 
päivähoitomaksut 
julkiset terveyskeskus-, poliklinikka-, sairaala-, hammas-, koti- ja laitoshoidon maksut ja muut sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut 
joukkoliikenteen tarkastusmaksut 
pysäköintivirhemaksut 
tullin maksut 
ajoneuvovero 
oikeusapumaksut 
tuomioistuinmaksut
valtion takaama opintolaina

 

Read more »

Pehr Evind Svinhufvudin Testamentti kansalleni

By |

(Stockholm 1944)
Kirjan myynti ja levitys kiellettiin heti alkuunsa ja tuhottiin… 
 
Björn Wahlrooshan toimii vain wanhan käytännön mukaisesti:
 
Ote kirjasta:
 
   ”Kansan johtajat, jotka etukäteen tekevät laskelmia omaksi hyväkseen kansansa tuhoutumisen varalta, ja antavat näiden laskelmien vaikuttaa päätöksiinsä valtion asioita ratkaistaessa ja tekevät siinä mielessä palveluksia, menettelevät isänmaataan kohtaan edesvastuuttomasti. Sillä kansaa ei voi paeta. Se jää tuhon omaksi ../.. Terve kansallinen vaisto sanoo näin: En voi paeta, koska koko kansa ei voi sitä tehdä. Viipurin läänin asukkaat saattoivat siirtyä Suomeen, mutta me emme voi vaeltaa Ruotsiin.” ../..
 
Ukko-Pekan testamenttia olisi syytä suositella nykyisille politiikan päättäjille. Tokko heilläkään on kuitenkaan voimia paljon syventyä tällaisiin asioihin nykyaikaisessa mediamyllyssä. Tähän ajan puutteeseen viittaa Svinhufvudkin sivulla 50, että ”suunnattoman työtaakan rasittamat suurliikemiehet eivät ennätä ajatella asiaa huomispäivää pitemmälle eivätkä katsoa, minkälaisiin poliittisiin vekseleihin pistävät nimensä”. Nykyäänhän ministerit tekevät ulkomaanmatkoja liikemiesten eturintamassa! hr Evind Svinhufvudin Testamentti kansalleni (Stockholm 1944) Kirjan myynti ja levitys kiellettiin heti alkuunsa ja tuhottiin…
 

Kirja verkkokaupasta.

Read more »

Kansallista identiteettiä tuhoutuu Turun yliopistossa

By |

Turun yliopiston saamelaisarkiston osia roskalavalla…
 
Ritva Lehtonen kirjoittaa face–sivullaan:
 
”Kun kuuntelee vanhoja tarinoita, sodan jälkeisestä suomesta, tästä verellä, hiellä ja tuskalla lunastetusta isänmaastamme, unelmat olivat silloin aika lailla samat kuin nyt, mutta miksi meillä toimitaan toisin?
Myös silloin jokaisen toiveena oli työ, yhteistyön merkitys, missä rakennettiin kaikille hyvää isänmaata. Myös silloin haluttiin pitää huoli riittävästä palkasta, toimeentulosta, jota tukemaan luotiin myös sosiaalijärjestelmä.”
 
Nykyisin näyttää, ettei millään ole mitään väliä. Kansallista identiteettiä ja kulttuuria aliarvioidaan, kuten Turun yliopiston, kansankulttuuria käsittävän aineiston säilytyksen ja käsittelyn taso osoittaa…
 
Lehtileike: Turun Sanomat 23.3.2017.
 

 
Kaikki elämän ja arkipäivän todellisuus näyttää olevan kansalaisten kämmenessä, ruudulla jossa vuoropuhelu käydään enintään 160 kirjainmerkin viesteinä ja kaiken sortin self-kuvina.

Read more »