Kaikki kirjoittajan Kalevi Kannus artikkelit

Suomalaisen oikeudenkäynnin kymmenen perusasiaa

Kalevi Kannus: Aluksi kysyn. Onko tämä käräjätuomari Jussi Nilssonin näkemys lehtileikkeessä vuodelta 2002 väärä?

Käräjätuomari Petra Spring kirjoittaa:

Käräjätuomari törmää joskus kummallisiin käsityksiin oikeudenkäynteihin liittyen. Monelle suomalaiselle oikeusjärjestelmä on tullut tutuksi enimmäkseen amerikkalaisten tv-sarjojen kautta. Suomalainen järjestelmä ei tarjoa aivan yhtä paljon teatteria ja viihdettä, vaan tavoitteena on tarjota mahdollisimman oikeudenmukainen ja tehokas foorumi tuomioistuimen ratkaistavaksi tuotujen asioiden käsittelylle.

Kesäisin julkaistaan monenlaisia listoja: suosituimmat uimarannat, ihanimmat kesäherkut, parhaat festaripoiminnat. Ennen lomallelähtöäni ajattelin laatia toisenlaisen listan suomalaisen oikeudenkäynnin perusasioista.

Varoituksena: listasta tuli tylsempi kuin olin etukäteen suunnitellut. Ehkä se kertoo jotakin olennaista meidän ja angloamerikkalaisen oikeudenkäynnin erosta.

1. Suomessa ei ole valamiehistöä

Suurin osa oikeudenkäynneistä käräjäoikeudessa istutaan yhden tuomarin kokoonpanossa. Toinen henkilö tuomarin pöydän takana on pöytäkirjaa pitävä käräjäsihteeri tai lainoppinut tuomioistuinharjoittelija eli käräjänotaari.

Vakavimmissa rikosasioissa käräjäoikeuden kokoonpanoon joko kuuluu ammattituomarin lisäksi kaksi lautamieheksi kutsuttua maallikkotuomaria tai kokoonpano koostuu kolmesta ammattituomarista.
Myös laajojen riita-asioiden kokoonpanossa voi tarvittaessa ja asianosaisen pyytäessä olla kolme ammattituomaria.

Suomessa ei ole valamiehistöä, joka arvioisi pelkän syyllisyyskysymyksen kuten angloamerikkalaisessa järjestelmässä. Tosin juryn käyttö on Yhdysvalloissakin hyvin harvinaista.
Meillä lautamiehet arvioivat tuomarin kanssa tasavertaisina sekä syyllisyyskysymyksen että rangaistuksen mittaamisen, ja jos lopputuloksesta äänestetään, lautamiehillä on kullakin yksi ääni kuten tuomarillakin.

Kaksi samaa mieltä olevaa lautamiestä voi siis äänestää kumoon ammattituomarin. Puhetta johtaa oikeudenkäynnissä aina ammattituomari tai tuomioistuinharjoittelua tekevä käräjänotaari.
Hovioikeuden normaaliin kokoonpanoon kuuluu kolme ammattituomaria ja osassa asioita lisäksi lainoppinut hovioikeuden esittelijä.

2. Rikosoikeudenkäynnit maksuttomia

Syyttäjän ajamat syyteasiat eli rikosoikeudenkäynnit käräjäoikeudessa ovat maksuttomia.
Tuomittu vastaaja voi kuitenkin joutua maksamaan rikoksen uhrin eli asianomistajan avustajan palkkion sekä syyttäjän ja asianomistajan kutsumien todistajien todistelupalkkiot.
Mikäli vastaajan tulot alittavat tietyn tason, puolustajan palkkio ja vastaajan omien todistajien kulut maksetaan valtion varoista.

Lähestymiskieltoasioissa, riita-asioissa ja hakemusasioissa peritään hakijalta tai kantajalta oikeudenkäyntimaksu, jollei heillä ole tietyn tason alittavien tulojen johdosta oikeutta oikeusapuun valtion varoista.

3. Suurin osa pieniä velkomusasioita

Suurin osa käräjäoikeudessa käsiteltävistä asioista on summaarisia riita-asioita eli pieniä velkomusasioita, joissa kysymys ei ole niinkään maksuhaluttomuudesta kuin maksukyvyttömyydestä.
Mikäli haasteen saanut velallinen ei vastusta vaadittua suoritusta, velkojan vaatima maksu vahvistetaan ns. yksipuolisella tuomiolla, ja siitä tulee ulosmittauskelpoinen. Suullista istuntoa ei silloin pidetä.
Osa pienistä velkomusasioista kuitenkin riitaantuu, kun vastaaja vastustaa maksuvelvollisuuden vahvistamista esimerkiksi siksi, ettei ostettu palvelu tai tavara ole vastannut sitä, mitä on sovittu.
Tällöin asiaa aletaan valmistella kuten laajaa riita-asiaa ja se ratkaistaan normaalin oikeudenkäynnin jälkeen tuomiolla.

4. Ei tiukkoja sääntöjä vastalauseineen

Riita-asioissa ja laajoissa rikosasioissa järjestetään kirjallisen valmistelun jälkeen valmisteluistunto, jossa ei vielä vastaanoteta näyttöä vaan valmistellaan asiaa pääkäsittelyä varten.
Pääkäsittelyssä esitetään vaatimukset ja vastaukset perusteluineen, käydään läpi kirjalliset todisteet, kuullaan asianosaisia ja todistajia sekä mahdollisia asiantuntijoita, ja annetaan lopuksi oikeudelle loppulausunnoksi kutsuttu perusteltu näkemys siitä, miten asia pitäisi ratkaista.

Todistajien kuulustelemisessa ei ole angloamerikkalaisesta oikeudenkäynnistä tuttuja tiukkoja sääntöjä vastalauseineen.

Todistajaa on kuitenkin kohdeltava asiallisesti eikä pääkuulustelussa saa käyttää johdattelevia kysymyksiä. Tuomari puuttuu tarvittaessa kuulustelun kulkuun.

5. Tuomioneuvottelut salaisia

Pääkäsittelyä seuraa tuomioharkinta. Jos kokoonpanossa on useampi kuin yksi tuomari, tuomioharkintaa tehdään tuomioneuvotteluissa.

Tuomioneuvottelut ovat aina salaisia. Yksinkertaisemmissa rikosasioissa tuomio julistetaan usein tuomioharkinnan jälkeen samana päivänä kun pääkäsittely on pidetty.
Monimutkaisemmissa asioissa tuomioharkinta kestää kauemmin, ja tuomio annetaan niin sanottuna kansliatuomiona.

Tämä tarkoittaa, että osapuolille ilmoitetaan etukäteen se ajankohta, jolloin tuomio on valmis ja saatavissa käräjäoikeuden kansliasta.

Tuomion antamisajankohta on tärkeä, sillä siitä rupeaa kulumaan muutoksenhaun määräaika. Jutun asianosainen voi pyytää, että tuomio lähetetään hänelle sähköpostilla tai kirjeitse.

6. Kirjallisessa menettelyssä ei istuntoa

Rikosasioita voidaan käsitellä myös kirjallisessa menettelyssä, jolloin asiassa ei järjestetä lainkaan istuntoa. Syyte ei tällöin koske vakavia rikoksia, eikä rikoksen johdosta voida tuomita ankarampaa rangaistusta kuin yhdeksän kuukautta vankeutta.

Vastaajan täytyy tunnustaa teko ja suostua asian käsittelyyn kirjallisesti. Alaikäisiin kohdistuvia syytteitä ei voi käsitellä kirjallisessa menettelyssä. Myös kirjallisessa menettelyssä tuomio annetaan asianosaisille etukäteen ilmoitettuna päivänä.

Suomen rikosoikeusjärjestelmässä on vuodesta 2015 lähtien ollut käytössä myös angloamerikkalaisesta oikeudesta tuttu syytteen tunnustamisoikeudenkäynti (”plea bargain”).

Siinä syyttäjä ja vastaaja ovat sopineet tietynlaisesta tuomiosta ja esittävät sitä oikeuden hyväksyttäväksi. Tunnustamisoikeudenkäyntien käyttö on Suomessa jäänyt vähäiseksi.

7. Riitaiset lapsen huoltoa käsittelevät asiat oikeuteen

Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevat asiat kuuluvat hakemusasioihin.
Mikäli ne riitaantuvat, ne käsitellään samanlaisessa oikeudenkäynnissä kuin riita-asiat. Riidattomat lapsiasiat käsitellään kaupunkien ja kuntien lastenvalvojien vastaanotolla, eikä niiden takia tarvitse tulla oikeuteen.

Suuri osa riitaisistakin lapsiasioista ratkeaa käräjäoikeudessa tuomioistuinsovittelussa, jossa tuomaria avustaa kokenut sosiaalityöntekijä tai lapsipsykologi.

8. Suulliset istunnot pääosin julkisia

Oikeudenkäyntien suulliset istunnot ovat pääosin julkisia. Kuka tahansa voi tulla seuraamaan oikeudenkäyntiä ilman ennakkoilmoittautumista, eikä yleisöltä kysytä henkilöllisyyttä tai syytä paikallaoloon. Sisäänpääsy on ilmainen.

Mikäli oikeudenkäynnissä käsitellään muun muassa yksityistä henkilöä koskevia arkaluontoisia tietoja tai yritysten liikesalaisuuksia, istunnot voidaan julistaa salaisiksi.
Salaiseksi julistaminen on kuitenkin muissa kuin seksuaalirikoksia koskevissa oikeudenkäynneissä poikkeuksellista.

9. Asiakirjat pääosin julkisia

Myös oikeudenkäyntiasiakirjat ovat pääosin julkisia. Kuka tahansa voi saada niistä kopion pientä maksua vastaan.

Silloinkin kun oikeudenkäynti ja asiakirjat ovat pääosin määrätty salaiseksi, rikosasian vastaajan nimi, syytteessä olevien tekojen rikosnimikkeet, syyksilukeminen ja sen johdosta määrätty rangaistus ovat aina julkisia.

10. Tuomarit eivät käytä viittaa tai peruukkia

Tuomarit eivät Suomessa käytä viittaa tai peruukkia.
Tuomarin tunnistaa siitä, että hän istuu salin etuosassa korokkeella olevan pöydän takana yrittäen näyttää samaan aikaan asiantuntevalta ja rennolta. Joskus se onnistuu.

”Terrorismin tarkoituksessako”?

Otsikon kuva ei ole tästä tapauksesta.

Miksi kantasuomalainen on näin riemastunut?

Väkivaltainen mies riehui Karjaan keskustassa eilen illalla, tiedottaa Länsi-Uusimaan poliisilaitos. Pelastuslaitos sai noin kello 18 ilmoituksen, jonka mukaan teini-ikäistä poikaa oli lyöty kirveen hamarapäällä Karjaan linja-autoasemalla.

Muutaman sentin haavan saanut poika toimitettiin Karjaan sairaalaan. Rikoksesta epäilty mies ehti poistua ennen poliisin saapumista.

Epäilty on paikkakuntalainen
Parin tunnin jälkeen miehen saatiin kuulla riehuvan keskustan alueella. Paikkakuntalainen, noin 40-vuotias mies oli rikkonut kirveellä apteekin, pankin ja ravintolan ikkunoita.
Poliisi otti miehen lopulta kiinni kerrostaloasunnosta.

Punnuksen kaivo talvisodan ajalta

Valokuva Jarkko Väänänen, 2018

Koulun paikalla on järkyttävä määrä kiviä

Luonnollinen maanpinta on varmaan 1 – 2 m:n pinnan alla. Yksi mielenkiintoinen painanne löytyi ”väärästä paikasta” … mutta tarkemmin ajatellen se voi ollakin just oikealla paikalla.

Punnuksen kansakoulunmäen taistelussa Iitin komppanian kaatuneiden joukkohaudaksi oletetaan koulun KAIVOA. Tämä kertomuksen tieto nyt tutkitaan.

Jarkko Väänänen:

– Olin vuosi sitten (2017) yhteydessä Kansallisarkistoon ja sieltä ei silloin löytynyt juurikaan etsimiäni kiinteistökarttoja Punnuksen kansakoulun alueelta.
– Sitten juolahti mieleeni Tykkitie, sehän valmistui hieman ennen talvisotaa. Tykkitiestä saattaisi löytyä tiesuunnitelma, jossa myös tien vierellä sijaitseva kansakoulu saattaisi näkyä.
– Kansallisarkiston alaisessa Mikkelin maakunta-arkistossa on Viipurin tie- ja vesirakennuspiirin arkisto ja siltä löytyi tiesuunnitelma ja todella siinä näkyy Punnuksen kansakoulun rakennukset ja suureksi ällistykseksi myös koulun KAIVO.
– Tilanne muuttui kertaheitolla – nyt kaivon sijainti koulun pihapiirissä ei enää perustu pelkästään muistikuvaan, vaan faktaan.

Tiesuunnitelma (kuvat alempana) vuodelta 1931 on piirretty mittakaavaan1:2000, kun topografikartta on 1:20 000.
Tiesuunnitelma vie koulun mäenpäälle, kuten se ilmakuvassakin on nähtävissä,
Tiesuunnitelmaan on myös merkitty kansakoulun KAIVO, joka on aiempaa tietoa syrjemmässä.

Viimeisin valistunut arvaus kaivon sijainnille on kuvassa keltainen ympyrä, joka sisältää keväällä löytyneen pyöreän painanteen, jota ei runsaan kasvillisuuden takia ole vielä tutkittu kunnolla. Uusi tutkimus tehdään 2018 syksyllä.

Kuvassa valkoinen rakennus Muolaan Punnuksen kansakoulu.

Kansallisarkiston karttoja Punnuksen koulun alueesta

Erityisen kiinnostavia ovat kartta Punnuksen koulun alueen tiesuunnitelma vuodelta 1931.

Aate Matiaksen viimeinen taistelu

<- isäni – s.1916, k.15.2.1940.

Talvisodan 4./JR 5. sotapäiväkirjasta Karjalan kannakselta

14.2.1940

Vihollisen onnistuttua ankaran painostuksen jälkeen murtautumaan 5. ja 6. komppanian lohkolla asemien sisään sai vänrikki Yrjölä käskyn tehdä vastahyökkäys.

15.2.1940

Komppania puolusti koulu- ja rantatukikohtaa. Kello 7.15 alkoi ankara tykistötuli koulutukikohtaan, jonka vihollinen mursi noin puolenpäivän aikana. Tukikohdan päällikkö vänrikki Yrjölä kaatui ja jäi tukikohtaan vihollisen puolelle. Samoin jäi 18 muuta haavoittuneina ja kaatuneina tukikohtaan.

Vänrikki Olavi Yrjölän ryhmä R.I.P. 15.2.1940.


 

 
Kello 14.00 komppania miehitti sulkuasemat yhdessä 6. komppanian kanssa. Noin kello 16 ajoissa saimme avuksi komppania Kirman, ja komppania Metson, jotka miehittivät sulkuasemat Ns.talo, huoltotie, Punnusjärvi. Komppania luovutti asemat Kirmalle ja Metsolle kello 24.00, jonka jälkeen komppaniamme siirtyi majapaikkaan lepäilemään.

Tässa alla kaksi sivua JR/5:n sotapäiväkirjasta. (Sota-arkisto)

<

JR/5 taistelussa Punnuksen lohkolla.

Mikä tälle kansakunnalle on tärkeää? Vai onko mitään?

Valtakunnassa on julkistettu esitys puolustusvoimien rakenneuudistukseksi. Esitys oli valmisteltu puolustushallinnon virkamiesten toimesta. Lähtökohtana oli supistaa puolustusvoimien kuluja. Esitys annettiin harkitusti vasta presidentin vaalien jälkeen. Toisaalta se haluttiin varmuuden vuoksi julkistaa ennen uuden presidentin valtaan astumista. Nyt voitiin ilmoittaa miten esityksellä on hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan ja nykyisen presidentin hyväksyntä. Näin kirjoittaa sotaveteraani Yrjö Sarasteen sähköpostissaan otsikolla: Tarjolla ”kättä pitempää”?

Lehtien pääkirjoitus- ja mielipidekirjoitussivut ovat täyttyneet toisaalta järkyttyneistä ja toisaalta helpottuneista kannanotoista. Kirjoitetaan miten ”Tämä ei kerta kaikkiaan käy päinsä”, ”Pohjanmaan sotilaallinen tyhjiö”, ” Varuskunnan lakkauttaminen on kirvelevä isku”, ” Katkeria kyyneliä Lapualla” jne. Toisaalta esim. ”Dragsvikin säilyminen on koko alueen etu” ja

”Riihimäeltä kuultiin helpotuksen huokaus.”

Yleensä kirjoittajat eivät ole muistaneet tässä yhteydessä Naton olemassaoloa. Poikkeuksen tekee Turun Sanomat. Lehti toteaa miten ”Uudistus ei ollut järisyttävä, jos sitä verrataan monissa EU- ja Nato-maissa tehtyihin puolustusmenojen leikkauksiin. Puolustusvoimien on määrä pärjätä uusitulla organisaatiollaan vuoteen 2020 saakka. Sitä ennen voi tapahtua paljon. Tuskin säästöpaineetkaan helpottavat.”

Sitten lehti kiteyttää ”Jos niukkaslinja vielä tiukkenee, puolustuksen perusratkaisu on mietittävä uusiksi. Ruotsi on jo miettinyt. Muilla Pohjoismailla ja Virolla kättä pidemmästä huolehtii Nato.”

Voiko joku todella uskoa, että rahattomalle olisi tarjolla ”kättä pitempää.”

* * *

Myös vuoden 1946 eduskuntavaalit aiheuttivat puoluekartalla suuret muutokset. Sotiin liittyvistä asioista vaiettiin. Edessä olivat sotasyyllisten ja asenkätkijöiden tuomiot, Pariisin rauhansopimuksen erittäin kovat ehdot, valvontakomission ja sotakorvausten synkät varjot kansakunnan yllä. Meitä sotaorpoja ja sotalapsia käytännöllisesti katsoden ei ollut olemassa. Suuri joukko häivytettiin kaiken kansan silmistä lastenkoteihin – kasvatuslaitoksiin, niin kuin etupäässä poikakoteja nimitettiin.

Katso video ”Ei kenenkään lapsi” sotaorvon kohtalosta sotien jälkeisessä Suomessa: http://areena.yle.fi/video/1305442777047

Isäni hautapaikka on nyt löytynyt. Olen saanut isäni JR/5 -komppanian vaiheita tutkimuksen tehneeltä viestin: ”Viime viikonloppuna sain muistinvaraisesti piirretyn karttapohjan Punnuksen kansakoulun pihapiiristä. Myös kaivo, jonne Aate Matiaskin on todennäköisesti haudattu, on siihen merkitty. Ensi keväänä minulla on tarkoitus lähteä paikallistamaan kaivo maastosta.”

Samalta sotatantereelta, Muolaan männiköissä, kerrotaan Tapani Vallin kirjassa” Varsinais-suomalaisten sotatie 1939-1944”:

Lähteen tienhaarassa käytiin koko päivän 15.2. ankaria taisteluita. Vilho Tervasmäki (6./JR 14) kertoo:

”Kymmenet hyökkäysvaunut pyrkivät kovasti ampuen pataljoonan asemiin ja uusivat hyökkäyksensä ammustäydennystä noudettuaan. Pataljoona onnistui kuitenkin torjumaan vaunuja seuraavan jalkaväen ryntäykset. Näissä taisteluissa kaatuivat 6.K:n päällikkö vänr. Heikki Kuutti ja joukkueenjohtaja, res.vänr. Holger Nummila. Niinpä minä jouduin ainoana upseerina ottamaan komppanian päällikkyyden.”

.. Kämärän asemalle illalla 14.2. saapuneet II ja III/JR 62 saivat aamuyöllä 15.2 käskyn ryhmittyä Kultakummun ja Kilteenlammen välille. Turkulainen res.vänr. Osmo Laine oli JR 62:n KrhK:ssa joukkueenjohtajana:

”KrhK kuljetettiin Itä-Kannakselta yötä myöten yli 40 asteen pakkasessa avokuorma-autoilla Summan suuntaan. Matka ei ollut ylentävä, istuimme kylmässä autossa vieri vieressä, lähestyimme jylisevää rintamaa, ohitimme Kämärän aseman ja majoituimme erääseen läheiseen koulurakennukseen. Juuri kun olimme asettuneet sisään, tuli tieto, että venäläiset olivat aivan ulottuvilla. Koulusta oli pakko lähteä ja vieläpä niin kiireesti, että komeroon minulta jäivät reppu ja aivan uudet saappaat.”

.. hyökkääjän päävoimat pysähtyivät yöksi tienristeyksen maastoon eivätkä jatkaneet Kämärän suuntaan. Tämä oli väsyneet ja hajanaisen puolustajan onni. Häikäilemättömästi edeten puna-armeija olisi helposti päässyt pitkällekin. Toisaalta läpimurtokohta oli vielä varsin kapea ja suomalaisjoukkoja sen molemminpuolin. Neuvostoliittolaiset olivat myös todenneet vastarinnan sitkeäksi ja heillä oli vahvat perusteet olettaa sen sellaisena jatkuvan..

Tässä Wikipediasta lainaus:

Seuraava suurempi taistelu käytiin Punnusjärven molemmilla puolilla 8. ja 9. helmikuuta välisenä aikana.

Seuraava suurempi taistelu käytiin Punnusjärven molemmilla puolilla 8. ja 9. helmikuuta välisenä aikana. JR 5:n ja JR 6:n joukkojen onnistui kuitenkin lyödä kaksipäiväisissä taisteluissa neuvostojoukot takaisin lähtöasemiinsa suuria tappioita kärsineenä. [27]
Lähitorjuntamiehet eivät päässeet enää helposti neuvostopanssarien lähelle polttopulloineen.

Suomalaisjoukot totesivan koko Karjalankannaksen alueella heti hyökkäysten alettua neuvostojoukkojen taisteluissa käyttämän taktiikan kehittyneen huomattavasti joulukuisen hyökkäyksen aikaisesta taktiikasta. Puna-armeijan panssarivaunut eivät enää syöksyneet yksin (välittämättä omien jalkaväkijoukkojen seuraamisesta mukana) suomalaisasemiin vaan pyrkivät selvästi saamaan myös jalkaväen joukot mukaansa. Panssavaunut jäivät myös aiempaa selvästi kauemmaksi suomalaisasemista, joten suomalaisten vähälukuiset panssarintorjuntatykit eivät niitä kyenneet ampumaan ja tilapäisvälinein (polttopullo, kasapanos) toimineiden lähitorjuntamiesten toiminnan esti taas neuvostojalkaväki. Puna-armeijan joukkojen todettiin myös pyrkivän hävittämään järjestelmällisesti suomalaisten, jo aiemmassa tulessa vaurioituneita, estelinjoja. [28]

Puna-armeijan varsinainen suurhyökkäys koko 2. divisioonan lohkoa vastaan alkoi 11. helmikuuta hyökkäyksen painopisteen ollessa Punnuksen lohkolla. Neuvostojoukkojen onnistui jo aamupäivästä tunkeutua mainitulla lohkolla hyökkäysvaunujensa tukemana suomalaisasemiin. Varsinaiseen läpimurtoon puna-armeijan joukot eivät kuitenkaan päässeet vaan suomalaisten onnistui rajoittaa murtokohta pääpuolustuslinjan etummaisiin asemiin. Puolilta päivin Punnuksen lohkolla neuvostojoukot onnistuivat valtaamaan etummaisia tukikohtia myös toisaalla alueen puolustuksesta vastanneen JR 5:n alueella. Illan aikana puna-armeija kykeni jatkamaan hyökkäystään noin kilometrin syvyyteen suomalaisten etulinjasta. Seuraavan yön aikana suomalaisjoukkojen tekemät vastahyökkäykset eivät johtaneet tulokseen ja etulinjan takaisinvaltaamisessa epäonnistuttiin. Divisioonan oikeanpuoleista Kyyrölän lohkoa puolustanut 4. prikaati joutui myös luopumaan etummaisista asemistaan jo aiemmin mainitun Oinalan alueella, mutta asemat saatiin vallattua takaisin suomalaistykistön tehokkaan tuen avulla illan aikana paikallisten joukkojen voimin. 2. Divisioonan muilla lohkoilla suomalaisjoukot onnistuivat torjumaan kaikki neuvostojoukkojen tekemät yritykset päästä läpimurtoon. Päivän taisteluiden kiivautta kuvaa neuvostojoukkojen divisioonan alueella käyttämien panssarivoimien määrä, joka oli divisioonan ylemmälle esikunnalleen kello 17.30 antaman ilmoituksen mukaan noin 150. Kyseisen ilmoituksen mukaan siihen mennessä puna-armeijan hyökkäysvaunuista olisi tuhottu 9 kappaletta, joka tieto oli kuitenkin tarkistamaton. [29]

12. helmikuuta neuvostojoukot jatkoivat hyökkäystään saaden uudelleen haltuunsa Oinalan alueella eteentyönnetty tukikohta, jonka suomalaiset saivat kuitenkin vallattua takaisin illan kuluessa. Punnuksen lohkolla puna-armeija yritti jatkaa etenemistään, mutta suomalaisten onnistui kuitenkin torjua yritykset. Divisioonan muilla lohkoilla päivä oli rauhallisempi.

13. helmikuuta puna-armeija jatkoi hyökkäyksiään painopisteen ollessa nyt Kirkkojärven molemmin puolin. Idempää Punnuksen lohkoa puolustanut JR 5 onnistui torjumaan päivän aikana tehdyt hyökkäykset alueellaan. Mainitun järven länsipuolella, Muolaan lohkolla, joutui aluetta puolustanut JR 4 luovuttamaan osan taisteluasemistaan vastustajalle. Paikalle siirrettiin lisäjoukkojakin, mutta iltapäivällä toteutettu vastahyökkäys onnistui vain osittain ja osa taisteluasemista jäi puna-armeijan haltuun. Kyyrölän lohkoa puolustanut 4. Pr onnistui torjumaan useita neuvostojoukkojen hyökkäyksiä. Divisioonan vastuualueen vasemmassa laidassa, Pasurin lohkolla, taistellut JR 6 onnistui niin ikään torjumaan kaikki hyökkäykset asemiaan vastaan. [30]

Suomalaisten puolustus alkoi horjua 2. divisioonan alueella 14. helmikuuta. Päivän aikana neuvostojoukot kohdistivat hyökkäyksiään kaikkia divisioonan puolustusalueen lohkoja vastaan. Suurimmissa vaikeuksissa olivat Muolaan lohkoa puolustanut JR 4 ja Punnuksen lohkon JR 5. Mainituilla lohkoilla syntyi päivän aikana useita hankalia tilanteita neuvostojoukkojen päästessä etenemään suomalaisasemiin eri kohdissa. Suomalaisjoukot saivat pidettyä kuitenkin tilanteen hallinnassaan lohkoilla olleiden reserviensä avulla. Suomalaiset yrittivät vastahyökkäyksin palauttaa pääaseman takaisin hallintaansa siinä kuitenkaan onnistumatta. Useita päiviä jatkuneiden kiivaiden taisteluiden vuoksi puolustajan taistelukyky alkoi laskea merkittävästi tappioiden ja uupumuksen vuoksi.
Kuvassa suomalaisasemien eteen tuhottu neuvostoliittolainen T-26-hyökkäysvaunu.

15. helmikuuta suomalaisten puolustusasema alkoi lopullisesti murtua neuvostojoukkojen päästessä iltapäivän ja illan aikana etenemään noin kilometrin syvyyteen Punnuksen lohkolla puolustautuvan JR 5:n asemiin. Suomalaiset joutuivat sitomaan etulinjaan viimeisetkin reservinsä. Väsyneillä ja kuluneilla joukoilla suoritettu vastahyökkäysyritys päättyi lähes välittömästi neuvostojoukkojen kiivaaseen tulee. Divisioonan muilla lohkoilla suomalaiset pystyivät vielä mainitun päivän ajan torjumaan puna-armeijan hyökkäykset. Tässa taisteluvaiheessa Aate Matias kaatui…

Päivän aikana suomalaisten asema oli heikentynyt lähes kestämättömäksi, mutta varsinainen ratkaisu tapahtui muualla. Neuvostojoukkojen oli onnistunut aikaansaada läpimurto Mannerheim-linjaan Lähteen lohkolla 2. divisioonan vastuualueen länsipuolella noin 15 kilometrin päässä. Tämän läpimurron seurauksena armeijan ylipäällikkö teki kello 15 päätöksen pääasemasta luopumisesta II armeijakunnan alueella. 2. divisioonan esikunta sai käskyn joukkojensa vetämisestä väliasemaan ja illalla divisioonan esikunta antoi omat käskynsä vetäytymiseen valmistautumisesta. [32]ja JR 6:n joukkojen onnistui kuitenkin lyödä kaksipäiväisissä taisteluissa neuvostojoukot takaisin lähtöasemiinsa suuria tappioita kärsineenä.

Lähitorjuntamiehet eivät päässeet enää helposti neuvostopanssarien lähelle polttopulloineen.

Suomalaisjoukot totesivat koko Karjalankannaksen alueella heti hyökkäysten alettua neuvostojoukkojen taisteluissa käyttämän taktiikan kehittyneen huomattavasti joulukuisen hyökkäyksen aikaisesta taktiikasta. Puna-armeijan panssarivaunut eivät enää syöksyneet yksin (välittämättä omien jalkaväkijoukkojen seuraamisesta mukana) suomalaisasemiin vaan pyrkivät selvästi saamaan myös jalkaväen joukot mukaansa. Panssarivaunut jäivät myös aiempaa selvästi kauemmaksi suomalaisasemista, joten suomalaisten vähälukuiset panssarintorjuntatykit eivät niitä kyenneet ampumaan ja tilapäisvälinein (polttopullo, kasapanos) toimineiden lähitorjuntamiesten toiminnan esti taas neuvostojalkaväki. Puna-armeijan joukkojen todettiin myös pyrkivän hävittämään järjestelmällisesti suomalaisten, jo aiemmassa tulessa vaurioituneita, estelinjoja.

Puna-armeijan varsinainen suurhyökkäys koko 2. divisioonan lohkoa vastaan alkoi 11. helmikuuta hyökkäyksen painopisteen ollessa Punnuksen lohkolla. Neuvostojoukkojen onnistui jo aamupäivästä tunkeutua mainitulla lohkolla hyökkäysvaunujensa tukemana suomalaisasemiin. Varsinaiseen läpimurtoon puna-armeijan joukot eivät kuitenkaan päässeet vaan suomalaisten onnistui rajoittaa murtokohta pääpuolustuslinjan etummaisiin asemiin. Puolilta päivin Punnuksen lohkolla neuvostojoukot onnistuivat valtaamaan etummaisia tukikohtia myös toisaalla alueen puolustuksesta vastanneen JR 5:n alueella. Illan aikana puna-armeija kykeni jatkamaan hyökkäystään noin kilometrin syvyyteen suomalaisten etulinjasta. Seuraavan yön aikana suomalaisjoukkojen tekemät vastahyökkäykset eivät johtaneet tulokseen ja etulinjan takaisinvaltaamisessa epäonnistuttiin. Divisioonan oikeanpuoleista Kyyrölän lohkoa puolustanut 4. prikaati joutui myös luopumaan etummaisista asemistaan jo aiemmin mainitun Oinaalan alueella, mutta asemat saatiin vallattua takaisin suomalaistykistön tehokkaan tuen avulla illan aikana paikallisten joukkojen voimin. 2. Divisioonan muilla lohkoilla suomalaisjoukot onnistuivat torjumaan kaikki neuvostojoukkojen tekemät yritykset päästä läpimurtoon. Päivän taistelujen kiivautta kuvaa neuvostojoukkojen divisioonan alueella käyttämien panssarivoimien määrä, joka oli divisioonan ylemmälle esikunnalleen kello 17.30 antaman ilmoituksen mukaan noin 150. Kyseisen ilmoituksen mukaan siihen mennessä puna-armeijan hyökkäysvaunuista olisi tuhottu 9 kappaletta, joka tieto oli kuitenkin tarkistamaton.

12. helmikuuta neuvostojoukot jatkoivat hyökkäystään saaden uudelleen haltuunsa Oinaalan alueella eteentyönnetty tukikohta, jonka suomalaiset saivat kuitenkin vallattua takaisin illan kuluessa. Punnuksen lohkolla puna-armeija yritti jatkaa etenemistään, mutta suomalaisten onnistui kuitenkin torjua yritykset. Divisioonan muilla lohkoilla päivä oli rauhallisempi.

13. helmikuuta puna-armeija jatkoi hyökkäyksiään painopisteen ollessa nyt Kirkkojärven molemmin puolin. Idempää Punnuksen lohkoa puolustanut JR 5 onnistui torjumaan päivän aikana tehdyt hyökkäykset alueellaan. Mainitun järven länsipuolella, Muolaan lohkolla, joutui aluetta puolustanut JR 4 luovuttamaan osan taisteluasemistaan vastustajalle. Paikalle siirrettiin lisäjoukkojakin, mutta iltapäivällä toteutettu vastahyökkäys onnistui vain osittain ja osa taisteluasemista jäi puna-armeijan haltuun. Kyyrölän lohkoa puolustanut 4. Pr onnistui torjumaan useita neuvostojoukkojen hyökkäyksiä. Divisioonan vastuualueen vasemmassa laidassa, Pasurin lohkolla, taistellut JR 6 onnistui niin ikään torjumaan kaikki hyökkäykset asemiaan vastaan.

Suomalaisten puolustus alkoi horjua 2. divisioonan alueella 14. helmikuuta. Päivän aikana neuvostojoukot kohdistivat hyökkäyksiään kaikkia divisioonan puolustusalueen lohkoja vastaan. Suurimmissa vaikeuksissa olivat Muolaan lohkoa puolustanut JR 4 ja Punnuksen lohkon JR 5. Mainituilla lohkoilla syntyi päivän aikana useita hankalia tilanteita neuvostojoukkojen päästessä etenemään suomalaisasemiin eri kohdissa. Suomalaisjoukot saivat pidettyä kuitenkin tilanteen hallinnassaan lohkoilla olleiden reserviensä avulla. Suomalaiset yrittivät vastahyökkäyksin palauttaa pääaseman takaisin hallintaansa siinä kuitenkaan onnistumatta. Useita päiviä jatkuneiden kiivaiden taistelujen vuoksi puolustajan taistelukyky alkoi laskea merkittävästi tappioiden ja uupumuksen vuoksi. [31]
Kuvassa suomalaisasemien eteen tuhottu neuvostoliittolainen T-26-hyökkäysvaunu.

15. helmikuuta suomalaisten puolustusasema alkoi lopullisesti murtua neuvostojoukkojen päästessä iltapäivän ja illan aikana etenemään noin kilometrin syvyyteen Punnuksen lohkolla puolustautuvan JR 5:n asemiin. Suomalaiset joutuivat sitomaan etulinjaan viimeisetkin reservinsä. Väsyneillä ja kuluneilla joukoilla suoritettu vastahyökkäysyritys päättyi lähes välittömästi neuvostojoukkojen kiivaaseen tuleen. (Tässä vastahyökkäyksessä Aate Matias kaatui…) Divisioonan muilla lohkoilla suomalaiset pystyivät vielä mainitun päivän ajan torjumaan puna-armeijan hyökkäykset.

Päivän aikana suomalaisten asema oli heikentynyt lähes kestämättömäksi, mutta varsinainen ratkaisu tapahtui muualla. Neuvostojoukkojen oli onnistunut aikaansaada läpimurto Mannerheim-linjaan Lähteen lohkolla 2. divisioonan vastuualueen länsipuolella noin 15 kilometrin päässä. Tämän läpimurron seurauksena armeijan ylipäällikkö teki kello 15 päätöksen pääasemasta luopumisesta II armeijakunnan alueella. 2. divisioonan esikunta sai käskyn joukkojensa vetämisestä väliasemaan ja illalla divisioonan esikunta antoi omat käskynsä vetäytymiseen valmistautumisesta.

* * *

Saiko Suomi lännen apua 3-vuotisvalokuvani aikoihin?

Koulukaverini Pekka O:n oman elämänsä kirjasta, hänen tarkoista kuvauksista löysin hyvin monta itseltäni kadoksissa ollutta yhtymäkohtaa omaan lapsuuteeni, varhaisnuoruuteeni, erityisesti oppikoulun ajalta. Jossa totta puhuen, sotaorpouteeni liittyen, sain kokea melkoisesti alentuvaa ja syrjivää kohtelua. Ei toki ikäluokkani lasten ja nuorten taholta, vaan aikuisten, eräiden opettajien ja joidenkin kyläläisten taholta, ilmeisesti kateudesta kun kasvatusvanhempani saivat minusta ”sotakorvausta”.

Oma naamataulu on toki vuosikymmenten kuluessa muokkautunut.


Sotaorpous varsinkaan nuoruuteni vuosina ei ollut mikään kunnia-asia.
 
Sodat hävinneelle, tai ”torjuntavoiton” saavuttaneelle kansakunnalle sotaorvot ja sotalesket olivat pääosin paarialuokkaa, eli liikaväestöä, joita oli pakko taloudellisesti tukea. Tähän samaan kastiin luokiteltiin myös osa sotalapsista joita palautui Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta – suuret ikäluokat olivat syntymässä.

Sotaorpotunnus

sotaorpotunnus2.12.2014 SAIN POSTIN VÄLITYKSELLÄ sotaorpotunnuksen kunnianosoitus-kirjeen, jonka olivat allekirjoittaneet pääministeri Jyrki Katainen ja sosiaali-ja terveysministeri Paula Risikko.

* Sekä Kaatuneitten Omaisten Liiton kunnianosoitus, jonka allekirjoittajat ovat Mauri Niskakoski, puheenjohtaja ja Jarmo Hietanen, toiminnanjohtaja.

kunnianositus

Onhan se tunteita myllertävää 77-vuotiaana vastaanottaa viimeinkin virallinen tunnustus sotaorpoudesta. Saman kunnianosoituksen on saanut 16 000 talvi- ja jatkosodan orpoa… Isäni kohdalta ole saanut selville hänen viimeisistä vaiheistaan talvisodassa 1940; jolloin oli 2,5 vuotias.
* Hartain toiveeni on ettei sota-ajan lapsuuden muistoksi kansakuntamme tulevaisuudessa näitä kunnianosoitusten ja rintamerkkien jakamiseen tule tarvetta…
 

Seuraavassa otteita talvisodan 4./JR 5. sotapäiväkirjasta Karjalan kannakselta,

Muolaan pitäjässä Punnuksen lohkolta…
ja Jari Jaakkolan historiatutkimuksestab IITIN komppanian vaiheista. Teos on kirjastoista lainattavissa.


 

 

 

 

 

 

”TASAPUOLISUUDEKSI”


Suomessa asuvan venäläisen sotahistorioitsijan Bair Irincheev’in kirjassa: ”Talvisota venäläisin silmin”
silminnäkijäkuvauksiin, sotapäiväkirjoihin sekä taisteluraportteihin ja muihin arkistomateriaaleihin pohjautuva teos siitä, millaisena talvisota koettiin puna-armeijan riveissä – eturintamataisteluista kovimmissa mahdollisissa olosuhteissa; kirjassa selostus
Punnuksen taistelusta. E-kirjana https://kirja.elisa.fi/ekirja/talvisota-venalaisin-silmin

 

 

 
MUISTOTAULU Nivalan Ruuskankylän koulussa.
 

Paavon seitsemän tähden sakarat

Paavon ”uusi – vanhan mallin – tuleminen”, seitsemän tähden sakarat… mutta onhan näitä politiikan historiassa nähty:

Totuuden Torvi – ”oikean opin airut”

Totuuden Torvi oli suomalainen sensaatiouutisiin painottunut sanomalehti, joka ilmestyi vuosina 1928–1933, 1945–1946, 1947, 1948–1951 ja 1954–1958.
Ernesti Hentunen

Totuuden torvi-lehteä julkaistiin vielä Hentusen kuoleman jälkeenkin vuoteen 1958 saakka. Hentusen puoluetta ja Totuuden Torvi-lehteä voi pitää edelläkävijänä 1960- ja 1970-lukujen Veikko Vennamon SMP:n ja Urpo Lahtisen Hymy-lehden edustamalle populismille.

Mitä yhteiskunnallista arvonlisää niistä on jäänyt? Riitoja, hajaannusta, harhautuneita äänestäjiä.

E-kirjoja heti luettavaksi

Kaksi e-kirjaa
I L M A I S E K S I – verkkolehden seuraajille

https://kirja.elisa.fi/kustantaja/promerit/kaikki

Näissä kirjoissa on Suomen oikeuskäytännön historian kaksi kiinnekohtaa. Hornborgin komitean mietintö on Neuvostoliiton ja Suomen sotaan syyllisyyden selvitys ja Laman ja Rahan Pelurit on 1990-luvun laman ”hoidosta”. Molemmissa syyllisyydet olivat ennakkoon, enne oikeudenkäyntejä määriteltyjä.
 
HORNBORGIN KOMITEAMIETINTÖ 1945
1) Tästä e-kirjana -> Hornborgin lomitean mietintö 1945, miten vieraskieliset tuomitsivat Suomen kansan ”sotaan rikollisina”: Valvontakomission vaatimuksesta Pariisin rauhansopimuksessa 1947.
 

LAMAN JA RAHAN PELURIT
2) Tästä e-kirjana -> selvitys pankkien kriisin 1991 – 1995 ”hoidosta”, jossa suomenkieliset syyttivät omia kansalaisia ”kulutusjuhlinnasta” ja tuomitsivat kymmeniätuhansia (osan) elinkautiseen velkavankeuteen.

* Tarvitset vain ilmaisen ElisaKirja -sovelluksen (iOS tai Android) ja ilmaiset Elisa Kirja-tunnukset, jotka teet käden käänteessä ladatessasi kirjan.

Muut e-kirjat ja painotuotteet

TESTAMENTTI KANSALLENI, Pehr Evind Svinhufvud 1944
Kirjan myynti ja levitys kiellettiin heti alkuunsa ja tuhottiin…
Björn Wahlrooshan toimii vain wanhan käytännön mukaisesti:´
Tästä: Painotuotteena, esittely kaupassa.
Hinta, lähetyskuluineen 12,- euroa
Ote kirjasta:
”Kansan johtajat, jotka etukäteen tekevät laskelmia omaksi hyväkseen kansansa tuhoutumisen varalta, ja antavat näiden laskelmien vaikuttaa päätöksiinsä valtion asioita ratkaistaessa ja tekevät siinä mielessä palveluksia, menettelevät isänmaataan kohtaan edesvastuuttomasti. Sillä kansaa ei voi paeta. Se jää tuhon omaksi ./.. Terve kansallinen vaisto sanoo näin: En voi paeta, koska koko kansa ei voi sitä tehdä. Viipurin läänin asukkaat saattoivat siirtyä Suomeen, mutta me emme voi vaeltaa Ruotsiin.” ../..

SUOMEN VAPAUSSODAT 1918 .2018.
Tästä: e-kirjana heti luettavaksi Hinta: 11.90 €
Tästä: Kirja painotuotteena, Esittely kaupassa, valitse lajittelu uusin ensin.

ALKUSANAT Suomi täyttää 100 vuotta joulukuussa 2017. Juhlavuoden kunniaksi on paikallaan tarkastella ensimmäistä kertaa suomeksi mitä rikoksia Neuvostoliitto on toteuttanut kansainvälisoikeudellisesti arvioituna Suomen itsenäisyyden aikana ja millä tavalla sen seuraajavaltio Venäjä on käyttäytynyt. Ei ole sattumaa, että Venäjän presidentti Vladimir Putin Suomessa viime kesänä käydessään ei edes onnitellut juhlavuoden johdosta. Neuvostoliiton terroripommituksia talvisodassa ja jatkosodassa ei ole arvioitu oikeudellisesti ennen minun tutkimuksiani, ei myöskään desanttien siviiliväestöön, pääasiassa naisiin ja lapsiin kohdist ../..

SOVIET WAR CRIMES AGAINST FINLAND
Tästä: Shop Pris 12,00 €
Tästä: Tästä: e-book

Soon it will have been exactly 70 years that the Soviet terror bombings of Finnish civil targets have taken place. Also the 70´th anniversary of Finnish victims of partisans is nearing. Therefore this study is of most current interest.

This is not a study on Finnish or Soviet history. This is a study on international law and therefore a study from the viewpoint of international law. The aim of the study is to solve war crimes that the Soviet Union committed in and against Finland during last wars. Surprisingly, crimes did not end when the wars ended, but can be seen continuing until the very end of the Soviet Union, or even later. ../..

SUOMI MYRSKYN SILMÄSSÄ. 1. osa
Tästä: Tästä e-kirjana, heti luettavaksi tietokoneella, tabletilla. Hinta 9.00€

Historiantutkija, opetusneuvos Erkki Hautamäen kirja on yhteenveto viimeaikoina paljon keskustelua aiheuttaneesta Talvisotamme 1939-1940 koskevista poliittisista taustatekijöistä. Pian 20 vuotta jatkunut tutkimus on perustunut Suomen marsalkka C. G. E. Mannerheimin salaisen asiakirjakansion (Kansio S-32) kopioihin ja marsalkan henkilökohtaisiin lausuntoihin, sekä laajaan koti- ja ulkomaiseen lähdeaineistoon.
 
LOTTOVOITTO

Tästä: Tästä e-kirjana… Hinta: 9,- €uroa, heti luettavaksi… https://kirja.elisa.fi/ekirja/lottovoitto

Tästä: Kirja painotuotteena kirjoittajan omistuskirjoituksella. Hinta: 15.- €uroa

Elämän pallopelin pyörteestä on kyse…
Kirjan kertomus sijoittuu pääosin Turkuun ja kerronta on lauserakenteiltaan kansalaiskieltä: jossa lukukokemuksena turkulaisuus paistaa rivienkin välistä. Henkilöt ja tapahtumat elämänläheisiä ja –näköisiä, tarinassa annos dramatiikkaakin. Kirjan päähenkilön, Marketan elämänasenne on esimerkillinen. Kerronta on sujuvaa ja huumorikin pilkahtelee. Yhdyssiteet ja jännitteet kertomuksen henkilöiden välillä ovat tilanteista aivan tavallisten ihmisten inhimillisiä asenteita ja kohtaamisia – kenen tahansa kokemina. Se ”taiteellisuus” kirjasta puuttuu, ettei siinä räävittömästi kiroilla, eikä rällästellä ja sekoilla viinan ja huumeiden kanssa.

Kolleegan muistolle

Aikaa ei meille jaeta samaa määrää tasaerinä.

Pitkäaikasen kolleegani, työuraltamme, Markku Pynnösen muistolle julkaisen MATKAKERTOMUKSEN MIELENRAUHAAN, niin kuin tuon ”A-ryhmän” retki tasan 40 vuotta ajast’aikaa Kittilän Tepsaan, tuli nimettyä.

Markku oli kalamies, kairojen kulkija varsinaisesti omilla retkillään.

Kopiot KOMMENTTEJA-julkaisusta.

Prologi: Meistä vahvimmatkaan eivät ehjiksi jää.

Pakolaisia

Tiesitkö? Nämäkin kuuluisuudet olivat joskus pakolaisia

KATSO galleria

1/24 DIAA © ullstein bild via Getty Images; Mike Pont/WireImage/Getty Images…

YK:n mukaan joka minuutti ainakin 20 ihmistä maailmassa joutuu pakenemaan kotimaastaan sodan, terroriuhan tai vainoamisen seurauksena. Muutamat näistä miljoonista naisista ja miehistä onnistuu taistelemaan tiensä pois sorrosta, ja saavuttamaan yhteiskunnallisesti merkittäviä tuloksia.
Klikkaa eteenpäin galleriassa, nähdäksesi keillä menestyneillä henkilöillä on palkolaistausta.

Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2017 on ilmestynyt.

Yli 376 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä.

Liisa Mariapori kirjoittaa:

Eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan huomattava määrä velallisista on saanut virheellisin perustein maksuhäiriömerkinnän ja joutunut kärsimään sen seurauksista.

Nyt olemme saaneet jo Velallisten Tuki face..ryhmän ja yhdistyksen toimesta Eduskunnan oikeusasiamiehenkin heräämään.

Kaikkien niiden, jotka ovat joutuneet tietojärjestelmien tai virkamiesten aiheuttamisen vahinkojen kohteeksi, on saatava siitä myös valtiolta korvausta. Näitä ihmisiä on todella paljon ja syystäkin voi todeta, että Suomessa poljetaan suomalaisten ihmisoikeuksia oikein olan takaa.

Ihmiset ovat joutuneet aivan syyttä kärsimään

Satu Taavitsainen

Käsittelimme eduskunnassa tärkeää asiakirjaa, eduskunnan oikeusasiamiehen kertomusta vuodelta 2017. Kertomuksessa hän kiinnittää huomiota julkisen hallinnon ja julkisten tehtävien hoidon tilaan sekä erityisesti perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Keskityin omissa puheenvuoroissani maksuhäiriöihin, perintäasioihin sekä soten ja päivähoidon ulosottoon joutuneisiin asiakasmaksuihin.

Jätimme myös tiistaina lakialoitteen yhdessä edustaja Myllykosken, Pirttilahden, Jaskarin, Alanko-Kahiluodon, Vähämäen, Kivelän, Laukkasen ja Strandin kanssa. Ehdotamme luottotietolain ja ulosottokaaren muuttamiseksi siten, että maksuhäiriömerkinnät tulee poistaa luottotietorekisteristä aina kun velka on suoritettu tai sen peruste on poistunut. Jo 138 kansanedustajaa on allekirjoittanut aloitteen ja se etenee eduskunnan käsittelyyn.

Yli 376 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä. Oikeusasiamiehen mukaan huomattava määrä velallisista on saanut virheellisin perustein maksuhäiriömerkinnän ja joutunut kärsimään sen seurauksista. Tämä on aivan pöyristyttävän hirveä asia. Luin oikeusasiamiehen kertomuksesta tätä kohtaa niin monta kertaa, että sivukin lähti irti kirjasta!

Miten voi olla mahdollista, että oikeusministeriön tietojärjestelmästä johtuen ihmiset ovat joutuneet aivan syyttä kärsimään. Tämä on todella vakava asia ja oikeusministeriön tulee pyytää ihmisiltä anteeksi ja korvata heille aiheutetut kärsimykset.

Maksuhäiriömerkintä hankaloittaa ihmisten elämää monin tavoin. Merkintä voi estää vuokra-asunnon, kotivakuutuksen, sähkösopimuksen ja puhelinliittymäsopimuksen saamisen ja jopa työllistymisen.
Eräs nainen kertoi, ettei voi tulla pääkaupunkiseudulle töihin, koska ei saa asuntoa vuokrattua maksuhäiriömerkinnän vuoksi. Eräs henkilö kertoi, ettei pääse pois sisäilmaongelmaisesta asunnosta, koska ei saa uutta asuntoa vuokrattua maksuhäiriömerkinnän vuoksi.

Olen aiemmin kuullut, että virheellisiä merkintöjä on tapahtunut esimerkiksi ulosottomiesten virheestä johtuen. Kun ihmiset ovat saaneet väärin perustein merkinnän niin he ovat pyytäneet, että asia korjataan. Mutta virheitä ei ole korjattu ihmisten pyynnöistä huolimatta. Heiltä on evätty pankkikortit ja heidän elämä on vaikeutunut vuosiksi. Eräs henkilö kertoi, että ulosottomies oli todennut tehneensä virheen mutta ei voi muka peruuttaa maksuhäiriömerkintää. Tällainen toiminta on heikentänyt ihmisten luottamusta Suomeen oikeusvaltiona. Samoin se, että käräjäoikeudet ovat antaneet ulosottotuomioita ilman, että perintäyhtiöllä on ollut mitään todistetta velasta, ei velkakirjaa, ei alkuperäistä laskua, ei sopimusta tilatusta palvelusta. Keksityistä tai vanhentuneista veloista laitetaan ihmiset ulosottoon. Miten tämä voi olla mahdollista?

Tietosuojavaltuuttu on sanonut, että ”hänellä ei ole pääsyä luottotietorekisteriin, eikä hän voi tarkistaa rekisterin oikeellisuutta”. Kuitenkin oikeusasiamies kertomuksessaan ehdottaa, että tietosuojavaltuutettu voisi toimivaltansa puolesta puuttua virheellisiin merkintöihin. Miten oikeusasimiehen mukaan tietosuojavaltuttettu voi puuttua, jos hänellä ei ole pääsyä rekisteriin tarkastaakseen onko rekisteri oikein? Kuka ylipäätään voi Suomessa tarkistaa yksityisten yritysten ylläpitämien luottotietorekisterien oikeellisuuden? Tämän aion selvittää.

Juuri viime viikolla kansainvälinen perintäyhtiö Alektum sai aluehallintovirastolta varoituksen meneteltyään lain ja hyvän perintätavan vastaisesti. Alektum oli tehnyt useita rikkomuksia, mm. pitkittänyt aiheettomasti perintää ja aiheuttanut velalliselle tarpeettomia kuluja ja laskuttanut liian suuria, lain vastaisia perintäkuluja. Valvontaa tarvitaan ehdottomaati lisää. Kansalaisemme ovat riistäjien armoilla ja näyttää sille, ettei Suomi valtiona tällä hetkellä kykene heitä suojelemaan näiltä kansainvälisiltä saalistusfirmoilta. Pikaisia korjauksia lakeihin myös tarvitaan.

Tiistaina jättämämme lakialoite esittää, että maksuhäiriömerkintä poistetaan heti kun velka on maksettu. En voi hyväksyä nykytilannetta, että maksuhäiriömerkintä säilyy luottotietorekisterissä 2-4 vuotta siinäkin tapauksessa, että velka on suoritettu. Ihmiset kokevat olevansa suurempia rikollisia kuin väkivallan tekoja tehneet, jotka selviävät lyhyemmillä rangaistuksilla.
Kaksi vuotta sitten ilmoitin kilpailu- ja kuluttajavirastolle sähköyhtiö Suur-Savon sähkön käytännöstä vaatia vakuus silloin, kun ihmisellä on luottotiedoissa häiriömerkintä. Eräs lapsiperhe ei saanut kasaan vaadittua vakuutta, joka vastasi viiden kuukauden sähkölaskuja, eivätkä meinanneet saada sähköjä kotiinsa.

Kuluttaja-asiamies puuttui asiaan pitäen sähköntoimitusta välttämättömyyspalveluna, jota ilman kuluttajat eivät nyky-yhteiskunnassa tule toimeen. Tämän vuoksi on tärkeää turvata palvelun kohtuullinen saatavuus kaikille kuluttajille taloudellisesta asemasta ja muista henkilökohtaisista olosuhteista riippumatta. Sähkön saatavuus tulee taata kaikille kuluttajille kohtuullisin ehdoin ja kuluttaja-asiamies teki asiassa ratkaisun ja vaati sähköyhtiötä muuttamaan käytäntöään.
Näitä tapauksia on paljon eri puolilla Suomea. Kaikki ihmiset eivät ole saaneet oikeutta. Työtä meillä kansanedustajilla on siis vielä paljon.

Lähde: https://mailchi.mp/fb1fc1e1b5f2/xbfvf32x6a-2818781

LAKIALOITE ja sen allekirjoittajat

Maksuhäiriömerkinnät poistettava velkansa maksaneilta

Laaja puoluerajat ylittävä joukko kansanedustajia esittää, että maksuhäiriömerkinnät on poistettava velkansa maksaneilta.

– Tarkoituksena on puuttua yleiseen ongelmaan, jossa maksuhäiriömerkintä hankaloittaa velallisten elämää monin tavoin vielä pitkään sen jälkeen kun velka on maksettu, ilmoitetaan edustajien yhteisessä tiedotteessa.

Kansanedustajien aloiteryhmä, jossa on jäseniä kaikista eduskuntaryhmistä, on jättänyt lakialoitteen luottotietolain ja ulosottokaaren muuttamiseksi siten, että maksuhäiriömerkinnät tulee poistaa luottotietorekisteristä aina kun velka on suoritettu tai sen peruste on poistunut.

Lähde: https://mailchi.mp/fb1fc1e1b5f2/xbfvf32x6a-2818781

LAKIALOITE ja sen allekirjoittajat

Helsingissä 19.6.2018
JariMyllykoskivas
MarkusMustajärvivas
KariUotilavas
Aino-KaisaPekonenvas
MattiSemivas
AnnikaLapintievas
AnnaKontulavas
HannaSarkkinenvas
SilviaModigvas
LiAnderssonvas
PaavoArhinmäkivas
KatjaHänninenvas
KimmoKiveläsin
Vesa-MattiSaarakkalasin
KariKulmalasin
PenttiOinonensin
LeaMäkipääsin
TiinaElovaarasin
AriJalonensin
ReijoHongistosin
OutiAlanko-Kahiluotovihr
HannaHalmeenpäävihr
JaniToivolavihr
JyrkiKasvivihr
JohannaKarimäkivihr
OzanYanarvihr
SatuHassivihr
ToukoAaltovihr
KristaMikkonenvihr
Olli-PoikaParviainenvihr
HeliJärvinenvihr
EmmaKarivihr
PekkaHaavistovihr
HarriJaskarikok
SariRaassinakok
JuhanaVartiainenkok
JaanaPelkonenkok
PauliKiurukok
SariSarkomaakok
EeroLehtikok
RaijaVahasalokok
JukkaKoprakok
KajTurunenkok
TimoHeinonenkok
IlkkaKanervakok
SariMultalakok
SusannaKoskikok
Saara-SofiaSirénkok
Mari-LeenaTalvitiekok
JoakimStrandr
MatsLöfströmr
MatsNylundr
Anna-MajaHenrikssonr
AndersAdlercreutzr
MikaelaNylanderr
EvaBiaudetr
StefanWallinr
ThomasBlomqvistr
VeronicaRehn-Kivir
ArtoPirttilahtikesk
PetriHonkonenkesk
EerikkiViljanenkesk
MarkkuRossikesk
PerttiHakanenkesk
TuomoPuumalakesk
HannakaisaHeikkinenkesk
MikkoSavolakesk
NiiloKeränenkesk
MarttiTaljakesk
AnneKalmarikesk
HannuHoskonenkesk
KimmoTiilikainenkesk
TapaniTöllikesk
EskoKivirantakesk
MauriPekkarinenkesk
SeppoKääriäinenkesk
KaukoJuhantalokesk
JuhaRehulakesk
EeroReijonenkesk
Timo V.Korhonenkesk
LasseHautalakesk
AilaPaloniemikesk
OlaviAla-Nissiläkesk
MarkkuPakkanenkesk
AriTorniainenkesk
Eeva-MariaMaijalakesk
PekkaPuskakesk
UllaParviainenkesk
KatriKulmunikesk
AnttiKurvinenkesk
JuhaPylväskesk
TimoKallikesk
Sirkka-LiisaAnttilakesk
MattiVanhanenkesk
HannaKosonenkesk
MarkusLohikesk
SatuTaavitsainensd
MariaTolppanensd
IlmariNurminensd
JoonaRäsänensd
TyttiTuppurainensd
VilleSkinnarisd
PilviTorstisd
MikaKarisd
SunaKymäläinensd
MariaGuzeninasd
KatjaTaimelasd
MerjaMäkisalo-Ropponensd
SirpaPaaterosd
AnneliKiljunensd
KristaKiurusd
RiittaMyllersd
TimoHarakkasd
PiaViitanensd
AnttiRinnesd
KristiinaSalonensd
JohannaOjala-Niemeläsd
MaaritFeldt-Rantasd
Eeva-JohannaElorantasd
JukkaGustafssonsd
RiittaMäkinensd
LauriIhalainensd
AnteroLaukkanenkd
PäiviRäsänenkd
SariTanuskd
PeterÖstmankd
SariEssayahkd
VilleVähämäkips
VilleTaviops
SamiSaviops
JariRonkainenps
TomPackalénps
JaniMäkeläps
JuhoEerolaps
RamiLehtops
TeuvoHakkarainenps
RitvaElomaaps
ToimiKankaanniemips

Ajoiko Don Trump Yhdysvallat Singaporessa miinaan?

NÄMÄ kaksi valtakunnanjohtajaako määrittävät 2020-luvulle maailmanpolitiikan AGENDAN?

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin perjantaina julkistamat Kiinan vastaiset tuontitullit ja Kiinan lupaus vastata samalla mitalla latistivat pörssikursseja ympäri maailman perjantaina.

Yhdysvalloissa New Yorkin pörssin Nasdaq-, S&P 500- ja Dow Jones -indeksit laskivat kaikki. Hiipumista nähtiin myös Euroopan ja Aasian pörsseissä muun muassa Lontoossa, Pariisissa, Hongkongissa ja Shanghaissa.

Talousanalyytikot ja teollisuuden edustajat pelkäävät täysimittaista kauppasotaa Yhdysvaltain ja Kiinan välille. Tästä olisi vakavaa haittaa maailmantaloudelle.

– On olemassa todellinen eskalaation riski. Pitkittynyt kiista maiden välillä voi kestää läpi kesän aina syksyyn asti, arvioi poliittisiin riskeihin erikoistunut konsulttiyritys Eurasia Group asiakkailleen lähetetyssä kirjeessä.

KATSO tämä video -> MIKSI näin mieletön näytelmä ”suuruuden hulluudesta” on koko planeetalle jakelussa? Voidaanko USA:n presidentti-instituutio karkeammin nolata?

Donaldille Angelan ripitys ja kotimuikkariko?

Eräs kuvaa kommentoineista arvelee, että kyseessä on merkittävä 2000-luvun maailmanpolitiikasta kertova valokuvateos.

Sosiaalisessa mediassa on laajasti levinnyt Saksan liittokanslerin Angela Merkelin Instagramissa jakama kuva, joka on Merkelin mukaan otettu ”spontaanissa tapaamisessa kahden työistunnon välillä”. Kuva antaa käsityksen siitä, että käynnissä on kiivas väittely Donald Trumpin ja muiden kokouksen osallistujien välillä.

Kuvaa G7 – kokouksesta tulkittu kahdella tavalla.

– Jos hän haluaa käyttäytyä kuin lapsi, ole kiltti ja laita hänet jäähylle, yhdysvaltalainen kommentoija sanoo.
Trumpin asemaa kuvassa on kuitenkin tulkittu kahdella eri tavalla.
– On huvittavaa, miten konservatiivit näkevät kuvassa Trumpin voimakkaana, kun taas liberaalit näkevät Trumpin lapsellisena.

Johtavien teollisuusmaiden G7-kokous on päättynyt sekavissa tunnelmissa Kanadassa.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump syytti kokouksen päätyttyä Kanadan pääministeriä Justin Trudeauta ”epärehelliseksi ja heikoksi”.

Trump poistui G7-kokouksesta ennen sen päättymistä, mutta Trudeau kertoi hänen ensin hyväksyneen kokouksen yhteisen julkilausuman. Trump kiisti tämän Twitterissä ja kertoi antaneensa virkamiehilleen määräyksen Yhdysvaltain hyväksynnän takaisinvetämisestä.

–Kanadan pääministeri Justin Trudeau toimi niin nöyrästi ja vaisusti G7-kokouksen aikana vain pitääkseen lehdistötilaisuudeen lähtöni jälkeen sanoakseen, että USA:n tullit ovat eräänlainen loukkaus. Erittäin epärehellistä ja heikkoa, Trump kommentoi Twitterissä.

Trudeaun esikunta vastasi Reutersin mukaan Trumpille toteamalla, ettei Trudeaun tiedotustilaisuudessa tullut esiin mitään sellaista, mitä Trudeau ei olisi sanonut aikaisemmin julkisesti ja myös yksityisissä keskusteluissa Trumpin kanssa.

Eri arvioiden mukaan G7-kokous päättyi harvinaisen eripuraisena.
–Kokouksen tulokset on kaikki tuhottu, ehkä jopa ikuisesti, Toron yliopiston G7-tutkimusryhän johtaja John Kirton kommentoi Bloombergille.

Pelataanko 2018 MM-jalkapallossa samoissa maailmapolitiikan tunnelmissa kuin Berliinin olympialaisissa 1936?