Kaikki kirjoittajan Kalevi Kannus artikkelit

Näinkö rajat-kiinnni toimii jo käytännössä – Turuús?

Tässä jamassako jo länsirajan osalta ollaan?


Ylen radiojuontaja Yagmur Özberkan haki asuntolainaa Nordeasta. Pankkineuvoja kysyi, miten kauan hän on asunut Suomessa ja kehotti menemään takaisin kotimaahan.
Yagmur Özberkan, 29, meni poikaystävänsä kanssa perjantaina sovittuun aikaan Nordean Turun konttoriin neuvottelemaan asuntolainasta.

– Kun pankkineuvoja kutsui meidät, hän ei kätellyt, esitellyt itseään tai katsonut silmiin. Hän käski meidän seurata huoneeseensa ja sanoi vain, että asuntolainahommia, Özberkan kertoo.

Pari levitti pöydälle papereita asunnosta, jonka ostamista he suunnittelivat. Pankkineuvoja sanoi, että ihan ensin pitää selvittää perustiedot, onko kohde olemassa ja onko asuntolaina edes mahdollinen. Özberkanista tämä oli kummallista, sillä pari oli ennalta täyttänyt lainahakemuksen henkilötietoineen, ja luottotietojen olisi pitänyt jo olla pankin tiedossa.

Pankkineuvoja totesi, että kyse oli perustiedoista.

– Ensimmäinen kysymys oli, miten kauan olette asuneet Suomessa? Özberkan kertoo.

Hän ihmetteli, miten tuo voi olla ensimmäinen kysymys eikä esimerkiksi se, millaiseen kohteeseen ja miten paljon olette lainaa hakemassa? Näitä asioita oli kysytty edellisessä pankissa, jossa pari oli käynyt samalla asialla.

– Vastasin, että olen asunut Suomessa 25 vuotta. Olin jatkamassa, että uskon, että ihan tarpeeksi pitkään, jotta täytän asuntolainakriteerit, mutta en ehtinyt, kun pankkineuvoja sanoi, että ”sitten kuule takaisin kotimaahan”.

– Kysyin, anteeksi kuinka? Ihmettelin, että tämä ei voi olla normaali käytäntö, että asuntolainaneuvottelussa asiakkailta kysytään ensiksi, miten kauan olet asunut Suomessa?

Pankkineuvoja sanoi Özberkanin mukaan nimien perusteella päätelleensä, että Özberkan ja hänen poikaystävänsä eivät ole kantasuomalaisia.

– Kun sanoin, että minusta kyse on puhtaasta ennakkoluulosta, hän naureskeli.

”Tämä pääsee ennakkoluulojen top kolmeen”
Özberkan toimittaa Susani Mahaduran kanssa Yle puheessa ohjelmaa, jossa keskustellaan suomalaisista, yhteiskunnasta, rakenteellisista ongelmista ja ennakkoluuloista. Ohjelmassa on puhuttu hyvin paljon vähemmistöjen asemasta Suomessa ja todellisuudesta, jossa vähemmistöt elävät.

– Tämä tapaus pääsee kaikkien kokemieni ennakkoluulojen top kolmeen, Özberkan sanoo.

Kun hän pyysi pankkivirkailijaa kutsumaan esimiehensä paikalle, hänestä tuntui, että virkailija ei vieläkään ottanut asiaa vakavasti, vaan näpytteli vain tietokonettaan.

– Koska esimies oli varattu, sovimme, että hän soittaa. Sanoimme kiitos ja lähdimme pois.

Esimies soitti Özberkanille. Özberkan kertoo pyytäneensä häntä kertomaan, onko tämä pankin tapa toimia. Esimies varmisti, millä sävyllä virkailija oli kysynyt, miten pitkään pari on asunut Suomessa. Kuultuaan, että kyse ei ollut vain jutustelusta, hän pahoitteli asiaa.

Özberkan tiedusteli, miten Nordea toimii tällaisessa tilanteissa. Esimies sanoi, että kyse on yksittäisestä tapauksesta. Hän lupasi keskustella virkailijan kanssa ja viedä asiaa myös ylemmän johdon tietoon.

– Ei vuoden 2018 Suomessa voi toimia näin. Vaadin oikeuksia ja tasa-arvoa; on melko vaarallista, että asiakaspalvelussa on henkilö, jolla on tuollainen asenne.

Nordea: ”Tässä on epäonnistuttu täysin”
Nordean liiketoimintajohtaja Riikka Laine-Tolonen vastaa sähköpostitse Taloussanomille, että Nordean periaatteisiin kuuluu kohdella kaikkia asiakkaitaan yhdenvertaisesti.

– Torjumme syrjinnän kaikissa muodoissaan ja irtisanoudumme siitä. Edellytämme kaikilta työntekijöiltämme sitoutumista näihin periaatteisiin. Tässä asiakaspalvelutilanteessa on epäonnistuttu täysin.

Asia käsitellään hänen mukaansa sisäisesti perin pohjin. Se on jo käyty läpi asiakasneuvojan kanssa.

– Pahoittelen syvästi asiakkaan saamaa huonoa ja täysin asiatonta kohtelua, Laine-Tolonen kirjoittaa.

Lainaus Taloussanomat

Tarvitaanko Suomeen maakuntahallinto?

Ymmärrykseni mukaan Suomen 350-vuoden aikaisen läänihallinnon purkaminen liittyi Euroopan liittovaltionkehityssuunnitelmiin, eli EU:n aluehallintorakenteisiin.

Siis Suomi kokonaisena Euroopan lääni ja EU-vaaleissahan Suomi on jo yksi vaalipiiri. Suomen sisäiseksi aluerakenteeksi organisoitiin TE-keskukset. MUTTA, keskustapuolueelle ja kokoomukselle POPULISMIN nousu (JYTKYT) aiheutti pelkotilan poliittisen vallanjaon muutoksina.

Keksittiin, eri vaiheiden kautta SOTE ja hallintomalliksi palautettiin maakunnat ja aluepolitiikan ”turvaamiseksi” maakuntavaalit. Mutta  politikointi on tuottanut hallintohirviön (kuva), jossa himmelissä yksityistäminen saa yliotteen ja kansalaisten keskuudessa ”valinnanvapaus” aiheuttaa syvät JAKOLINJAT.

Suomen vapaussodat, 1918 – 2018

Kari Silvennoinen

varatuomari, oikeustieteen lisensiaatti, lupalakiasiamies Helsingistä.

Uusi kirja, Suomen vapaussodat -1918 – 2018 painotuotteena, Esittely kaupassa, valitse lajittelu uusin ensin.

E-kirjana heti luettavaksi

ALKUSANAT

Suomi täyttää 100 vuotta joulukuussa 2017. Juhlavuoden kunniaksi on paikallaan tarkastella ensimmäistä kertaa suomeksi mitä rikoksia Neuvostoliitto on toteuttanut kansainvälisoikeudellisesti arvioituna Suomen itsenäisyyden aikana ja millä tavalla sen seuraajavaltio Venäjä on käyttäytynyt. Ei ole sattumaa, että Venäjän presidentti Vladimir Putin Suomessa viime kesänä käydessään ei edes onnitellut juhlavuoden johdosta. Neuvostoliiton terroripommituksia talvisodassa ja jatkosodassa ei ole arvioitu oikeudellisesti ennen minun tutkimuksiani, ei myöskään desanttien siviiliväestöön, pääasiassa naisiin ja lapsiin kohdistuneita murhia ja julmuuksia. Desanttien tekoja juhlitaan Moskovassa joka toukokuun 9. päivänä voitonpäiväjuhlassa. Meidän valtiojohtomme on osallistunut (päinvastoin kuin Baltian maiden valtiojohdot) näihin mm. murhamiesten kunniaksi järjestettyihin juhliin. Tutkimus pohjautuu aikaisempiin kansainvälisoikeudellisiin tutkimuksiini The Soviet Guilt (2011) ja Soviet War Crimes (2013). Tämä työ on ensimmäinen asiallinen ja oikeustosiseikkoihin perustuva suomeksi kirjoitettu tutkimus. Aiemmissa englanninkielisissä tutkimuksissani olen käsitellyt sekä Neuvostoliiton syyllisyyttä sotiin, että sen toteuttamia sotarikoksia Suomea vastaan aloittamissaan sodissa. Tässä työssä käydään nyt ensimmäistä kertaa nämä rikokset läpi suomeksi hiukan laajemmalla perspektiivillä. Mukana tutkimuksessa ovat myös suomalaisiin sotavankeihin kohdistuneet, sekä desanttien siviiliväestöön kohdistamat rikokset. Nämä rikokset käydään nyt ensi kertaa läpi suomeksi ilman suomettuneisuuden häpeällistä taakkaa. Kiitän ystäviäni ja kollegoitani, joita olen vaivannut kysymyksilläni niin historian tapahtumista kuin kansainvälisen oikeudenkin kysymyksistä. Eduskunnan kirjastosta olen saanut nyt (kuten aina ennekin) osakseni erittäin hyvää palvelua, jota ilman tämän kirjan kirjoittaminen ei olisi ollut mahdollista. ../..

Kari Silvennoisen aikaisempi kirja (english)

Soviet War Crimes against Finland

Suomessa keskustellaan Venäjän lainkäytön asenteista Greenpeace-hyökkäykseen käytännössä. VERTAILUKSI, onko Neuvostoliiton ajoista jotakin muuttunut?

A Study on International Law. The Soviet Union and Her War Crimes against Finland 1917 – 1991

Written by Kari Silvennoinen, Attorney at Law, Trained on the Bench.

Heti luettavaksi ekirjana <- haku


Pian tulee kuluneeksi tasan 70 vuotta Neuvostoliiton terroripommituksista suomalaisiin siviilikohteisiin. Neuvostoliitto pommitti suomalaisia siviilejä erityisen rajusti vuonna 1944 murtaakseen suomalaisten vastarinnan. Myös neuvostopartisaanien rikoksista tulee pian kuluneeksi tasan 70 vuotta, joten tämä kirja on hyvin ajankohtainen.

Tämä ei ole tutkimus Suomen tai Neuvostoliiton historiasta, vaan kansainvälisoikeudellinen tutkimus niistä sotarikoksista, joihin Neuvostoliitto syyllistyi viime sotien aikana. Yllättävää kyllä neuvostorikokset eivät loppuneet siihen kun sodat päättyivät, vaan sen rikokset jatkuivat aivan Neuvostoliiton loppuun saakka, jopa myöhemminkin.

Turha 12-vuotias turkulaisuhri

TS:n artikkeli on selkeä näyttö piittaamattomuudesta.

http://www.ts.fi/…/Uhrin+tarina+Turku+paasti+ahdistelijaksi…

Tämä artikkeli alkoi syntyä, kun 35-vuotias turkulaisnainen otti yhteyttä Turun Sanomiin ja kertoi Luostarivuori-uutisoinnissa olevan epätarkkuuksia ajankohtien suhteen. Nainen tiesi tämän, koska hän oli itse Luostarivuoren koulun opettajan uhri.

Hän oli tehnyt tapahtumista kirjauksia päiväkirjaansa käydessään koulua. Ne auttoivat toimitusta suuresti tapahtumien kulun hahmottamisessa.

Turun kaupunki ei ottanut ahdistelusyytöstä vakavasti vaan päästi mieheni takaisin töihin.

Seikkaperäinen artikkeli Turun Sanomissa 13. tammikuuta 2018

Kansallisesti mellotaan maahanmuuttajista, kun taas kantasuomalaiset pedofiilit ovat kunnallisessa suojelussa. Hallussani on asiakirjoja kun 2000-luvun vaihteessa lapsille oikeudet-yhdistys paljasti pedofiilitoimintaa; yhdistyksen puheenjohtaja määrättiin oikeuden päätöksellä pakkohoitoon; vapautettiin toki terveen papereilla – mutta lasten hyväksikäytöt ja pedofiiliringit saattoivat jatkaa virkavallan ”suojelussa”, niin kuin näkyy…

TS:n artikkeli selkeä näyttö.
Myönnän tunnekuohut siitä miten osa virkavallasta, jolle kuuluu kansalaisten, erityisesti lasten turvallisuus, ovatkin mukana salaamisessa ja tapausten peittelyssä… Kyseessä on jos mikä niin pahanlaatuinen virkavelvollisuuden laiminlyönti. Samassa kategoriassa on joukko median edustajia.

Mitä presidentinvaalien jälkeen?

SAULI NIINISTÖÄ ylöskohottava seikka

– vähemmän huomioitu on se tosiasia, että edellinen kokoomustaustainen presidentti on ollut Pehr Evind Svinhufvud. Nyt jatkossa mitä suomalaiset rakastavat ja kunnioittavat kokoomuspoliitikko Niinistöä vai SN-valtuuskunnan ”koko kansan presidentti Niinistöä? Siinäpä kysymys. Muut pelut taitavat olla pieniä.

Samaa GLORIAAHAN testattiin Mauno Koiviston kakkoskaudelle. Myös puolueesta irrallinen vaalikampanja toteutettiin Martti Ahtisaaren vaalirakenteissa, koska ei oltu varmoja, oliko Mara demari? Ei ollut vilpittömästi, kuten myöhemmin on selvinnyt.

Tosiaankin, mitä presidentinvaalien jälkeen?

Vuosi 2018 on yhteiskuntaqrakenteille3 rankkaa aikaa. Suomen kansallista ongelmaa kansakunnan jakolinjoja ei presidentin vaalit ratkaise.

Sanotaanko näin, että JYTKYT antoivat osalle äänestäjistä ”toiveita muutoksista”, mutta miten on käynyt?

Suurin osa suomalaisista ovat jättäneet mielestään Jyrki Kataisen ja Jutta Urpilaisen SIXPACK-hallituksen kokoonpanon ja ”aikaansaannoksetkin”.

Eduskuntavaalit 2019 muuttavat Suomen puolueiden karttaa vanhan käytännön suuntaan: KOLMEN suuren ”kauhun tasapainoon”; eli kaksi suurinta muodostaa hallituksen ja lisääntyvät sirpalepuolueet taistelevat ”kiilaministerien” viroista.

Mutta mikä on luotettavuuden ja uskottavuuden laita?

Onko esim. puolueena Antti Rinteen johdossa SDP;n oppositiokäytös uskottavaa ja vakuuttavaa?

Palkansaajien kannalta vertaus: Eduskunnassa karvalakkilähetystöä vastaanottanut ministeri lupasi käyttää KOKO ARVOVALTANSA asian ”eteenpäin” viemiseksi. Lähetystön vetäjä vastasi hänelle: ”Ei se riitä. Me haluamme enemmän!”

YLE:ssä valeuutisia

Seppo Konttinen

YLE:n ex-taloustoimittaja kirjoittaa face..ssa:

Saimme jälleen eilen Ylen pääuutislähetyksessä nähdä ja kuulla valeuutisia, jotka oli tuotettu Elinkeinoelämän keskusliitossa. ”Uutisissa” oli kaksi kärkeä. ”EK ylistää yhteisöveron kevennystä: Teki Suomesta houkuttelevan maan.” Jutussa kerrottiin tj. Häkämiehen suulla, joka todisti, etteivät yhteisöveron tuotot ole romahtaneet, kun Kataisen hallitus pudotti yhteisöveroa 24,5 prosentista 20 prosenttiin.

Molemmille väitteille on yhteistä se, että ne ovat täyttä potaskaa.

Ensinnäkin EK kertoo omassa tiedotteessaan: ”Ennen vuotta 2014 suomalaisia yhtiöitä sulautettiin ulkomaalaisiin suunnilleen yhtä usein kuin ulkomaalaisia suomalaisiin, mutta veroalen jälkeen suunta on ollut EK:n mukaan Suomeen päin. Selvitys perustuu Patentti- ja rekisterihallituksen aineistoon, mutta EK EI KERRO MISTÄ YRITYKSISTÄ ON PUHE.

On siinä meillä selvitys.

EK ei myöskään selvityksessään kerro, miten se pystyy erottamaan selvityksessään yritysverouudistuksen vaikutukset verokertymään. Ei kerro, koska verouudistuksen vaikutuksia ei kukaan pysty erottamaan esimerkiksi taloudellisen kasvun vaikutuksista verokertymään. Mutta EK:n Häkämiehellä ja ekonomisti Penna Urrilalla on tällaisia yliluonnollisia kykyjä.

Mutta miksi Ylen uutiset syöttää meille tällaisia perustelemattomia selvityksiä ”uutisina”? Kyse on propagandasta.

Nissinen pokkana töihin

On vaikea ymmärtää tilannetta, jossa valtakunnan ylin syyttäjä, syyttäjälaitoksen johtaja ja oikeuslaitoksen keskeinen toimija, rikkoo oikeuden mukaan tahallisesti lakia virkatehtävässään. Vielä vaikeampi on ymmärtää tilannetta, jossa sama valtakunnansyyttäjä tekee edellä mainitun – ja palaa pokkana virkaansa.

Näin on kuitenkin käymässä, sillä valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen kuittaa 1700 euron sakkonsa ja jatkoi tehtävässään heti torstaina, korkeimman oikeuden ratkaisua seuranneena päivänä.

Suomessa puhutaan usein siitä, että poliittiset tai muut johtajat eivät joudu kantamaan vastuutaan. Tämä tapaus on silti räikeimpiä, mitä muistan. Jos Nissinen ei todella ole ymmärtänyt esteellisyyttään päättäessään hankinnoista veljensä firmasta, hän vaikuttaisi olevan kyvytön hoitamaan virkaansa, ja näin on myös, jos hän on sen ymmärtänyt.

Soitin SDP:läiselle lakimiehelle Valtteri Aaltoselle, joka vaati täällä Puhiksen blogissaan julkisesti Nissisen välitöntä eroa. Hänen mielestään tapausta ei voi lähestyä pelkästään virkamiesoikeudellisesti ja virkamieslain näkökulmasta, koska kyse on ennen kaikkea instituution – valtakunnansyyttäjän – suojelemisesta sekä kansan luottamuksesta oikeuslaitokseen.

– Kun ollaan näin korkeassa johtavassa asemassa, niin silloin henkilöllä itsellään pitää olla kokonaiskuva asemastaan ja siitä, miten hän vaikuttaa asemassaan koko organisaatioon ja instituutioon. Esimerkiksi pörssiyritysten toimitusjohtajat lähtevät yleensä sen siliän tien itse, kun alkaa näyttää siltä, että heillä ei ole esimerkiksi hallituksen täyttä luottamusta tai heidän jatkonsa jollain tavalla voisi heikentää yhtiön asemaa, Aaltonen sanoi puhelimessa.

Oikeusjärjestelmän tulee nauttia kansalaisten luottamusta, joten kansalaismielipiteellä on merkitystä, vaikka sen perusteella ei potkuja jaetakaan. Puhtaasti virkamieslain irtisanomisperusteita peilatenkin voi Aaltosen mukaan ajatella, että Nissisen edellytykset viranhoitoon ovat heikentyneet, minkä lisäksi teko on luonnollisesti ollut vastoin hänen velvollisuuksiaan virassa. Lain mukaan virkamiehen virkasuhde voidaan purkaa, jos hän törkeästi rikkoo tai laiminlyö virkavelvollisuuksiaan.

Aaltonen toteaa, että tuomio ei missään nimessä ole erityisen iso. Esimerkiksi kyseenalaisten hankintojen kokonaisarvo oli vain 30 000 euroa, ja rangaistus virkavelvollisuuden rikkomisesta annettiin sakkoina. Olennaista sen sijaan on, että tuomio tuli nimenomaan virassa tehdystä, tahallisesta rikoksesta. Aaltosen mukaan Nissisen on täytynyt ymmärtää, että hän toimii väärin, mutta hän on toiminut näin siitä huolimatta. Näin katsoi myös oikeus.
– Se lähettää sen viestin, että hän on ajatellut, että hän voi tässä tehtävässään rikkoa lakia, koska hänen asemansa on niin vahva, Aaltonen sanoo.

Samasta ajattelusta kertoo se, että Nissinen ilmoittaa tiedotteessaan ”odottavansa” pääsevänsä keskustelemaan virkamiesoikeudellisesta asemastaan luottamuksellisesti oikeusministeriön kanssa. Hän viittaa oikeusministeriön selvitykseen, jossa tapauksen seurauksia ja merkitystä pohditaan. Nissistä ei huoleta.

Tämä kertoo kokonaiskuvan ja harkintakyvyn hukkaamisesta.
Kirjoittaja on Uuden Suomen toimittaja.

Paavo muistaa väärin…

”Unionissa on Suomen puolueettomuuden mentävä aukko eikä yhteisö muutu liittovaltioksi.”

Paavo Väyrynen teki helmikuussa 1992 uransa merkittävimmän ratkaisun. Väyrynen hyväksyi, ulkoministerinä, Suomen EY-jäsenhakemuksen jättämisen. Hän luultavasti katuu nyt,  epäilee  Olli Ainola.

Hän antoi Keskisuomalaiselle haastattelun 2. helmikuuta. Väyrynen sanoi jyväskyläläislehdessä, että olisi uhkapeliä olla jättämättä jäsenhakemusta. Kirjoittaa Ainola.
- Jos nyt suljemme mahdollisuuden neuvotella samanaikaisesti Ruotsin ja Itävallan kanssa, saatamme joutua tilanteeseen, jossa meillä on vain huonoja vaihtoehtoja. Hakemuksen jättäminen merkitsee eri vaihtoehtojen varaamista tulevaisuudessa tehtäviä ratkaisuja varten, Väyrynen painotti haastattelussa.

Väyrynen oli näin lyönyt kantansa lukkoon. Suomi jätti jäsenhakemuksen maaliskuussa.

Suomi tavoitteli jäsenyyttä tosissaan. Suurvallatkin tulkitsivat, että hakemus tarkoitti varmaa jäsenyyttä.
Jo kaksi viikkoa myöhemmin Saksan liittokansleri Helmut Kohl kertoi Yhdysvaltain presidentille George Bushille itsestäänselvyytenä, että Suomi liittyy unioniin vuonna 1995 – kuten sitten kävikin.

Lähde: www.iltalehti.fi/politiikka/201702122200069275_pi.shtml

Onko Brexit-neuvottelut jäätymässä?

Britannian brexit-neuvottelija David Davis ilmoitti sunnuntaina yllättäen BBC:n haastattelussa, ettei pääministeri Theresa Mayn EU:n kanssa neuvottelema brexit-sopimus olekaan sitova.

–Sopimus ei ole laillisesti täytääntönpanokelpoinen, vaan aiesopimus. Jos emme pääse sopuun kauppasopimuksesta EU:n kanssa, emme myöskään maksa, Davis linjasi.

Theresa May ja Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker kertoivat perjantaina, että neuvotteluissa on saavutettu riittävä kompromissi kolmen keskeisen seikan osalta: EU-kansalaisten oikeuksista Britanniassa, Pohjois-Irlannin asemasta sekä Britannian eron taloudellisesta korvauksesta. Sovun mukaan Britannia maksaa lisäksi EU:lle 40-60 miljardin euron ”eromaksun”.
Davis määritteli myös, mitä Britannia haluaa kauppasopimukselta.

Haluamme ne asiat, mitkä ovat parhaita Kanadan, Japanin ja Etelä-Korean sopimuksissa. Sitten lisäämme sopimukseen asiat, jotka näistä puuttuvat.
Euroopan unionin huippukokouksen on tarkoitus ensi viikon lopulla pohtia, voidaanko brexit-neuvotteluissa edetä ensi vuonna neuvottelemaan kauppasopimuksesta.

Presidentinvaalin ennakointiá

Viitteellinen .. äänestys palkissa .. >

kännykässä ja tabletissa palkki sivun lopussa, mielipiteiden jälkeen.

VIRALLISESTI ehdokkaaksi on asetettu: Tuula Haatainen, sdp; Pekka Haavisto, vihr; Laura Huhtasaari, ps; Merja Kyllönen, vas; Sauli Niinistö, vy; Nils Tofvalds, rkp; Matti Vanhanen, kes; Paavo Väyrynen, vy.

ÄÄNESTYS palkissa mahd, puolue huomioiden.

HUOMIO! Älypuhelimissa ja tableteissa äänestyspalkki mielipidekirjoitusten jälkeen

AIKATAULU
Ensimmäinen vaali:
vaalipäivä sunnuntai 28.1.2018
ennakkoäänestys kotimaassa 17.-23.1.2018
ennakkoäänestys ulkomailla 17.-20.1.2018
ehdokasasettelu vahvistetaan 21.12.2017
ehdokashakemukset jätettävä viimeistään 12.12.2017 ennen klo 16
äänioikeustiedot määräytyvät 8.12.2017 ja äänioikeusrekisteri perustetaan 13.12.2017.
Mahdollinen toinen vaali:
vaalipäivä sunnuntai 11.2.2018
ennakkoäänestys kotimaassa 31.1.-6.2.2018
ennakkoäänestys ulkomailla 31.1.-3.2.2018
 
Viimeisin puoluekannatusmittaus

ILTALEHDEN viimeisin mittaus…
 

Tähänkö on tultu?

Helsingin Tukkutorin päällikkö Elina Siltanen sanoo, että lasten tapahtuman ja uusnatsien marssin järjestäminen yhtä aikaa samalla paikalla olisi turvallisuusriski.

Isänmaallisen 612 -ryhmän soihtumarssi ja sitä vastustanut Vapaus pelissä -vastamielenosoitus itsenäisyyspäivänä 2015.
Itsenäisyyspäivänä useita mielenosoituksia – myös uusnatsien marssi toteutumassa.

Suomi 100 -teema huipentuu itsenäisyyspäivän juhlallisuuksiin. Maa on täynnä erilaisia tapahtumia. Toreille on tunkua. Helsingin Sanomat uutisoi viime viikolla ikävästä päällekkäisyydestä, joka toteutuessaan olisi tuonut uusnatsit ja lapset viettämään itsenäisyyspäivää samalle torille.

Töölöntorilla piti olla samaan aikaan Suomi 100 -vee synttärit! -lasten tapahtuma sekä uusnatsien kokoontuminen. Perhejuhlassa on tarkoitus olla muun muassa alpakoita ja pupuja. Sen ajankohdaksi on ilmoitettu 16.30-19.00, kun kansallissosialistien Kohti vapautta! -marssi päättyy Töölöntorille samoihin aikoihin.

Töölöntorille kokoontuu kuuden jälkeen myös 612-soihtukulkue.
Monet pitävät tapahtumaa äärioikeistolaisena, joskin järjestävä yhdistys pitää itseään poliittisesti sitoutumattomana ja isänmaallisena. Kello 18.30 järjestettävään tapahtumaan aikovat osallistua muun muassa Pohjoismainen vastarintaliike, Suomi ensin sekä Rajat kiinni! -kansanliikkeet.

Helsingin Tukkutorin päällikkö Elina Siltanen kertoo, että lasten tapahtuman lupa peruttiin jo perjantaina Töölöntorin suhteen.

Maakuntiin jako ja kaksikymmentä vuotta sitten lakkautetut läänit …

Läänit lakkautettiin kaksikymmentä vuotta sitten, ylipäätään…

MIKSI?

USEIN esitetty kysymys läänien lakkauttamisesta: Mitä purkamisella on säästetty tai hoidettu paremmin?
Mielestäni nykyisin politiikan- ja hallinnon sanastossa “SÄÄSTÖ” tarkoittaa kaikkea sitä mikä on kotitalouksilta, yrittäjiltä ja yksittäisiltä kansalaisilta riistetty, ryöstetty ja ulosmitattu “LAILLISIN” keinoin…
ME vain maksamme velkaa…