Archive For The “Sodan ja rauhan historiaa” Category

Kysymys 2. Miksi Suomi ei ottanut länsiapua?

By |

 
Miksi Suomi ei ottanut vastaan länsiliittoutuneiden Talvisodan loppuvaiheessa tarjoamaa sotilaallista apua? Eikä myöskään Saksan, jota varmuudella olisi saatu?
 
Ehkä tässä yksi viite:
 
Siis, 28. marraskuuta 1939 länsi, eli ympärysvaltiot olettivat, että Suomi todellakin pyyhkäistään pois maailman kartalta…
Mutta toisin kävi. Tässä kartassa Saksan vastatoimet helmikuun 9. päivän 1940 jälkeen…

* Hiltler pakottaa Neuvostoliiton (Stalinin) rauhaan Suomen rintamalla 3-4.3.1940. Talvisota päättyy 12-13.3.1940.
 
Laajemmin ”Suomi myrskyn silmässä” I-osan s. 200.

 
 
* E-kirjat heti luettaviksi
 
* Painotuotteena verkkokaupasta

Read more »

Sota ja rauha: Kysymys 6.

By |

Arkistosta 29.8.2011
 
Miksi Hitlerin lopullinen päätös 1. 3.- 40 Tanskan ja Norjan miehitykseen tähtäävästä operaatio Weserubungista ajoittuu Suomen Talvisodan tullessa ratkaisuvaiheeseen?
 
kommentointia:
nbsp;
Anonyymi kirjoitti… 29. elokuuta 2011 2.16
..Hitler pelkäs Suomen romahdusta..Halus Suomen omaan etupiiriinsä, alusta asti..Stalin vaan jyräs Hitlerin, ja Aatua alko ottaa pattiin…;DD

Read more »

Pariisin rauhansopimus 1947 sitoo edelleen?

By |

ARKISTOSTA, Pariisin rauhan sopimus 70 vuotta

 
Surkuhupaisalta vaikuttí ulkoministeri Alexander Stubbin ”pohdiskelu” Suomen sotavoimien sallistumisesta libyalaisten tappamiseen.
 
Surkuhupaisalta sen vuoksi, kun liittouma Iso-Britannia ja Pohjois-Irlannin Yhdistynyt Kuningaskunta, Australia, Valko-Venäjän Sosialistinen Neuvostotasavalta, Kanada, Tsekkoslovakia, Intia, Uusi-Seelanti, Ukrainan Sosialistinen Neuvostotasavalta ja Etelä-Afrikan Unioni, sekä Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitto valtioina, jotka olivat sodassa Suomen kanssa ja jotka huomattavin sotavoimin aktiivisesti osallistuivat sotaan eurooppalaisia vihollisvaltoja vastaan, vaativat vuoden 1947 rauhansopimuksessa Suomen tuomittavaksi sotaan rikollisena.
 
Nytkö osa tuosta liittouman valtioiden hallituksista edellyttäisi Suomen osallistumista Libyan sotaan, joka on itseasiassa sisällissota?
 
Stubbin pähkälystä tulee mieleen Väinö Linnan tuntemattoman sotilaan alikersantti Lahtinen, joka tuskaili; ”kun yksi kohjo on lähtenyt liikkeelle, niin meidän nilkit painaa kohta perässä”. Eikö historiasta ole opittu mitään?
 
Onko Libya valtiona julistanut Suomelle sodan? Mitä libyalaiset ovat meitä vastaan rikkoneet?
 
Toisaalta, onko Pariisin rauhansopimus 1947 joidenkin edellä mainittujen valtioiden toimesta purettu?
 

* * *
 
E-kirjat heti luettavaksi <- haku
Uutta ja wanhaa verkkokaupassa <- haku

Read more »

Ukrainan identiteetistä…

By |

Suomesta käsin 1920-luvulla ”hoidettiin” kansallismieliset ja Ukraina Neuvostoliiton valtapiiriin…
 
Kuvassa Stalinin erikoistehtävissä toimineen ukrainalassyntyisen Pavel Sudoplatovin muistelmista sivu 41.
 

Ukrainan ja Suomen kohtalon vuosia on aiheellista vertailla, etenkin kansalaisten on syytä perehtyä historiaan, eikä juosta päätäpahkaa minkä tahansa disinformaation varassa. Olemmeko me suomalaiset sitä mieltä, että Ukrainassa pitäisi palata siihen komentoon, joka alkoi siellä jo v. 1921?… Talvisodassa Suomi taisteli yksin puna-armeijaa vastaan… Samaako toivomme ukrainalaisille v. 2014?
 

Pavel Sudoplatovin muistelmista lainaan osion:
 

Sudoplatov kirjassa Stalinin erikoistehtävissä, kiusallisen todistajan muistelmat WSOY 1991, siv.35 kertoo:
”Vuosi 1921 merkitsi käännekohtaa elämässäni. Divisioona siirrettiin 130 kilometriä Kiovasta länteen sijaitsevaan Zitomirin kaupunkiin. Erikoisosastomme päätehtävä oli auttaa sikäläistä Tsekan osastoa soluttautumaan Petljuran ja Konovaletsin johtamien Ukrainan kansallismielisten partisaanien maanalaisiin joukkoihin. Heidän aseistetut vastarintaryhmänsä sabotoivat Neuvostoliiton hallinnollisia keskuksia. Tsekian paikallisosasto onnistui saamaan keskusteluyhteyden partisaanijohtajiin ja käymään heidän kanssaan epävirallisia neuvotteluja. Tapasimme heidät Zitomirissa sijaitsevassa Tsekan valvomassa turvatalossa. Nuorempana teknikkona minut määrättiin asumaan talossa ja pitämään huolta siitä, ettei neuvottelujen aikana puhjennut väkivaltaisia yhteenottoja. Partisaanijohtajien, noiden paikallisten diktaattorien, käsittelyssä hankkimani kokemukset auttoivat minua tulevassa työssäni tiedusteluvirkailijana. Näitä ukrainalaisia nationalistigangstereita tavatessani sain esimakua siitä, millaista oli olla tekemisissä salaliittojen ja maanalaisten operaatioiden kanssa
 
”Kansallismielisen sotaa jatkui lähes kaksi vuotta ja se päättyi lopulta kompromissiin paikallisjohtajien hyväksyessä Neuvosto-Ukrainan hallituksen tarjoaman armahduksen. Tämä tapahtui vasta sen jälkeen, kun Konovalersin Zitomiriin lähettämä kahdentuhannen ratsumiehen taistelujoukko oli joutunut puna-armeijan yksiköiden saartamaksi ja antautunut. Konovalers lyötiin.”

Read more »

Miksi ihmeessä Ruotsin ei tarvitse osallistua euro-kriisin pelastamiseen?

By |

Arkistosta v:lta 2013
 
Katso: http://jormajaakkola.fi/EMU-varaumien%20oikeudellisuus
 
* Miten Ruotsin ja Suomen EMU-varaumat erosivat?

 
* Miten Ruotsin ja Suomen kansallinen euroon siirtymisen lainsäädäntö erosivat? 

 
SUOMEN ja RUOTSIN EMU-VARAUMIEN JURIDINEN ERO
 
Kimmo Kiljunen: Nahkurin orsilla, sivu 343:
”Oppositiojohtajana Aho saa vastauspuheenvuoroja toisensa perään. Hän alkaa uuvuttavan perusteellisesti kinastella Erkki Tuomiojan kanssa siitä, poikkeavatko Suomen ja Ruotsin EU-jäsenyysneuvottelujen yhteydessä antamat Emu-varaumat toisistaan. Molemmat ovat samaa mieltä siitä että juridisesti ja poliittisesti naapurukset ovat samassa asemassa.”

Read more »

Euro-kriisimaiden auttaminen on Suomen EU-liittymislaissa!

By |

Arkistosta 18.5.2012
 

Jorma Jaakkola:

Suomen EU-liittymislaista HE-135 vp 1994 löytyy sivuilta 48-52 kuntauudistuksen taustalla oleva Alue- ja rakennepolitiikka. Sivulla 49 on mielenkiintoista tekstiä. Vasemmalla palstalla kerrotaan aluepolitiikan historiasta;
 
”Yhteisen aluepolitiikan tarve nousi esille 1970-luvun puolivälissä yhteisön ensimmäisen laajentumisen seurauksena. Varsinkin Irlannin liittyminen yhteisöön…”
 
Sivun 49 oikeassa palstassa lukee:
 
”Yhteenkuuluvuuden merkitystä korostettiin entisestään Maastrichtin sopimuksessa. Perusteena mainittiin nyt lähinnä suunnitellun talous- ja rahaliiton aiheuttamat kehityspaineet ja talous- ja rahaliiton ehdot yhteisön heikoimmilla alueilla. Rakennerahastojen toiminnan ja voimavarojen vahvistamisen lisäksi päätettiin perustaa erityinen koheesiorahasto auttamaan yhteisön heikoimmin kehittyneitä maita Espanjaa, Kreikkaa, Irlantia ja Portugalia saavuttamaan talous- ja rahaliiton ehdot.”
 
Sivujen 49 ja 50 taitteessa lukee:
”Vaikka uudistus suoranaisesti koski vain rakennerahastoja, pyrkimyksenä oli saattaa myös muut EY:n rahoituslaitokset saman yhteensovittamisen piiriin.”
 
Euro-kriisimaiden auttaminen ERVV:n takausvastuilla kuuluu edelleen EU:n aluepolitiikkaan!
Skannaus em. sivuilta:
 
Siis näiden sivujen 49 ja 50 taitteessa lukee:
”Vaikka uudistus suoranaisesti koski vain rakennerahastoja, pyrkimyksenä oli saattaa myös muut EY:n rahoituslaitokset saman yhteensovittamisen piiriin.”
 

 

 

Ekirjoja heti luettavaksi <- haku
Uutta ja wanhaa verkkokaupassa <- haku

Read more »

Suomi hyväksyi Maastrichtin sopimuksen jo 1992

By |

Arkistosta 28.2.2014
 

 

Vaiettua totuutta putkahteli esille Yle Radio 1 Ykkösaamussa 28.2.2014:
http://areena.yle.fi/radio/2193595
 
Erkki Liikanen on toimittaja Jari Korkin haastattelussa kohdasta 23.40 lähtien. Linkki Ylen areenaan alempana. Korkki aloittaa haastattelun kertomalla, että Suomi hyväksyi Maastrichtin sopimuksen maaliskuussa 1992.
 
Liikanen jatkaa, että jäseneksi pyrkivän pitää hyväksyä laki ja oikeus, se on lähtökohta.
 
Missä on muualla on kerrottu, että Suomi hyväksyi Maastrichtin sopimuksen jo maaliskuussa 1992?
 
Vastaus löytyy Eduskunnan pöytäkirjasta 16.3.1992 sivulta 480, jossa pääministeri Esko Aho sanoo:
 
”Integraatio on edistynyt ja edennyt Euroopan yhteisössä vaiheittain syventyen ja laajentuen.
Maastrichtin sopimuksella jäsenmaat kehittivät yhteisöä uuteen vaiheeseen kohti taloudellista ja poliittista unionia. Pyrkiessään EY:n jäseneksi Suomi on valmis hyväksymään yhteisön nykyisen säännöstön, Maastrichtin sopimuksen sisällön ja Euroopan unionin päämäärän.”

 
Keskeinen EY-neuvottelija Antti Kuosmanen kertoo hätäisesti pois myynnistä vedetyssä EU-kirjassaan ”Suomen tie EU:n jäseneksi” luvussa ”1.5. Jäsenyys tavoitteeksi”, sivulla 16:
 
” Pääministeri Ahon puhe eduskunnalle 16.3.1992 tiedonannon johdosta käydyn keskustelun aluksi oli yksi jäsenyysprosessin virstanpylväitä. Sitä ei ollut suunnattu vain eduskunnalle, vaan mitä suurimmassa määrin myös tuleville neuvottelukumppaneille EY:ssä. Siinä viestittiin, että Suomi jäsenyyttä hakiessaan hyväksyi Maastrichtin sopimuksen samoin kuin EY:n ”acquis’n” ja ”finalite politique’n” (näiden termien sisällöstä tulee enemmän puhetta tuonnempana).”
 
Kuosmanen määrittelee kirjassaan kyseisen termistön. Luvussa ”Arki alkaa – screening”, sivulla 27 Kuosmanen kirjoittaa:
 
”Avausistunnossa alkoi jäsenyysneuvottelujen arki. Niiden ensimmäinen vaihe oli EY:n acquis’n tutkinta eli ”screening”.
Acquis-sanasta en ole nähnyt kunnollista käännöstä mihinkään muihin kieliin, enkä varsinkaan suomeen. Se on partisiipin perfektimuoto ranskan kielen verbistä ”acquerir”, saavuttaa. Kyse on siis kaikesta siitä, mitä EY ja sittemmin EU on saavuttanut.”

 
Mitä acquis tarkoittaa EU-lainsäädännössä?
 
Vastaus löytyy erittäin hyvin ilmaistuna sivustolta: http://europa.eu/legislation_summaries/glossary/community_acquis_fi.htm
 
Acquis communautaire
 
Acquis communautaire eli yhteisön säännöstö on yhteiset oikeudet ja velvollisuudet sisältävä oikeusperusta, joka sitoo kaikkia Euroopan unionin jäsenvaltioita yhteisesti. Jatkuvasti kehittyvään acquis communautaire en kuuluu:
 
– perussopimusten sisältö, periaatteet ja poliittiset tavoitteet
– perussopimusten nojalla hyväksytty lainsäädäntö ja EY:n tuomioistuimen oikeuskäytäntö
– unionin toimialalla hyväksytyt julistukset ja päätöslauselmat
– yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvät asiakirjat
– oikeus- ja sisäasioita koskevat asiakirjat
– yhteisön tekemät kansainväliset sopimukset sekä jäsenvaltioiden unioniasioissa keskenään tekemät sopimukset.
 
Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneiden maiden on hyväksyttävä acquis communautaire ennen kuin ne liittyvät unioniin. Poikkeukset acquis communautairen soveltamisesta ovat mahdollisia ainoastaan poikkeusoloissa, ja ne ovat laajuudeltaan rajoitettuja. Integroituakseen unioniin ehdokasmaiden on siirrettävä acquis communautaire osaksi kansallista lainsäädäntöään ja sitä on sovellettava heti liittymisestä lähtien.”

 
Finalite politique tarkoittaa yhteisön (EU:n) lopullisia päämääriä. Antti Kuosmanen määrittelee ”Finalite politiquen” luvussa ”3.1. Komission lausunto” sivulla 23 tällaisessa yhteydessä:
 
”Vielä vuonna 1992 kylmän sodan muovaamat käsitykset Suomesta ja sen asemasta vaikuttivat pinnan alla monien mielipiteisiin. Tämä täytyi nähdä myös EY:n omassa piirissä käydyn, sen tulevaisuutta eli ”poliittista finaliteettia” koskevan keskustelun taustaa vasten. Tietynlainen puolueettomuuden vierastaminen oli varsin yleistä niiden keskuudessa, jotka haaveilivat tulevalle Euroopalle merkittävää ulko- ja turvallisuuspoliittista identiteettiä, eritoten myös sotilaallista.”
 
Liikanen kertoo haastattelun kohdassa 25.38, että Suomi jätti hakemuksen helmikuussa 1992.
Tämäkään ei ole virallinen tieto, vaan totuuden lipsahtaminen julkisuuteen, sillä media kertoi 18.3.1992, että eduskunta hyväksyi jäsenyyshakemuksen jättämisen selvin numeroin.
 
Tosiassa eduskunnassa oli tuolloin demareiden kirjoittama äänestysnäytelmä, jossa vastaan äänestäneet kansanedustajat joutuivat painamaan tyhjää.
 
Mitä äänestysnäytelmän taustalla oli?
 
Presidentti Koivisto määräsi Hallitusmuodon 33 §:n mukaan ulkopolitiikasta. Koivisto halusi jättää hakemuksen, mutta päätöksenteko piti parlamentarisoida. Mutta koska eduskunta ei voi antaa epäluottamusta presidentille, piti hallitus iltakoulukokouksen 27.2.1992, jonka jälkeen hakemuspaperit lähetettiin erikoispostina puheenjohtajamaa Portugalin ulkoministerille jo samana iltana.
 
Iltakoulun kokouspöytäkirjan liitteenä on Ulkoministeriön salainen muistio.
 
Liikasen haastattelu toi esille vaiettuja asioita.
 
Kysymyksessä on valtiopetos, sillä haastattelun ja em. EU-legislation-sivuston perusteella Suomesta tuli EU:n jäsen jo maaliskuussa 1992.
 
Lukekaapa uudelleen EU-legislation-sivuston acquisen määrittely
http://europa.eu/legislation_summaries/glossary/community_acquis_fi.htm
 
Tässä Liikasen haastattelun osoite:
http://areena.yle.fi/radio/2193595

 
Kuvaruutuun ilmestyy teksti:
 
Mitä Venäjä aikoo Ukrainan suhteen?
 
Ukrainassa pelko Venäjän sotilaallisesta puuttumisesta kasvaa. Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen pohtii mitä Venäjä haluaa. Mepit Liisa Jaakonsaari ja Anneli Jäätteenmäki arvioivat tilannetta ja Ukrainan tarvitsemaa tukea. Suomen EU-jäsenyysneuvotteluista on 20 vuotta. Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen kertoo niihin liittyvästä epävarmuudesta.
 
Hiirellä pääsee siirtymään Liikasen haastatteluun niin, ettei Yle Radio 1:n Ykkösaamulähetystä tarvitse kuunnella alusta asti.
 
Oleelliset kohdat ovat haastattelun alussa kohdassa 23.40 ja jäsenyyshakemus kohdassa 25.38.

Read more »

Koivisto kiistää väitteen KGB:n roolista inkeriläisten paluumuutossa

By |

Arkistosta. (HS.6.2.2011)

Presidentti Mauno Koivisto kiistää Helsingin Sanomien haastattelussa tutkijan väitteen, jonka mukaan Neuvostoliiton tiedustelupalvelu KGB olisi ideoinut inkeriläisten paluumuuton Suomeen. » Lue uutinen
 
KGB:n Helsingin-päällikkö Feliks Karasev olisi esittänyt asian ensi kerran Supon päällikölle Seppo Tiitiselle jo kesällä 1988. Sama väite esitetään tuoreessa Maahanmuuttoviraston historiikissa.
 
Tiitisen mukaan paluumuuttoidea oli Koiviston. Karasev sanoo, ettei muista mitään.

 

Koivisto kiistää väitteen KGB:n roolista inkeriläisten paluumuutossa

 
KETÄ USKOA ja mihin luottaa…> HS .juttu http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005034178.html

Read more »

Väite: ”Euron loppu hyödyttäisi kaikkia”

By |

Julkaistu aiemmin 4. elokuuta 2010
 

 
Vastaa kyselyyn: http://www.promerit.net/nuijasotaaanko.htm
 
Euroalueen hajoaminen ei suistaisi euromaiden taloutta kaaokseen. Päinvastoin, rahaliiton loppu olisi euromaiden kivuttomin ja nopein tie talouskriisistä uuteen kasvuun. Näin väittää Euroopan arvostetuimpiin kuuluva analyysiyhtiö, jonka mukaan tavoitteissaan epäonnistunut rahaliitto vain pitkittää euroalueen taantumaa.
 
Euroalueen talous- ja rahaliitto EMU ja samalla nykyinen euro tuskin pysyvät enää koossa viittä vuotta pidempään. Todennäköisemmin euro hajoaa mahdottomuuteensa jo muutaman lähivuoden kuluessa.
 
Euroalueen todennäköinen hajoaminen ei silti ole yllättävin yhtiön ekonomistien johtopäätöksistä.
 
Yllättävämpi ja omaperäisempi on raportin väite, jonka mukaan euroalueen hajoaminen olisi euromaille nopein ja kivuttomin tie ulos nykyisestä talouskriisistä.
 
Yhtiön mukaan rahaliiton pitäminen koossa väkisin vain pitkittäisi koko euroalueen taantumaa ja suistaisi heikoimmat jäsenmaat vuosien tai jopa vuosikymmenten mittaiseen deflatoriseen lamaan.
 
Laajemmin: http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2010/08/04/euron-loppu-hyodyttaisi-kaikkia/201010678/12

Read more »

Käytössä samat ”hoidon tunnukset” kuin 1990-luvun lamassa

By |

Palautan ”päiväjärjestykseen” verkkokeskustelun Promerit.ne foorumissa syyskuulta 2007
 
Nimittäin etenkin Turun ja Rauman seuduilla mertiteollisuuden toimihenkilöt, työntekijät ja alihankintayritykset ovat saman rotkon reunalla kuin tasan 20 vuotta takaperin, johon syöksyyn yrittäjyys ja kotitaloudet Suomessa joutuvat. 1990-laman uhrien asiat ovat edelleen selvittämättä.
 
Miten Jyrki Kataisen ja Jutta Urpilaisen ”selonteot” poikkeavat Esko Ahon ja iiro Viinasen menettelyistä? Molemmissa muut ministerit toimivat kuin talutusnarussa, suljetussa järjestelmässä.
 
Taas tuhoutuu yrityksiä ja työpaikkoja katoaa…
 

Miksi 990-lama uhrit eivä saa oikeutta Suomessa?

 

 

 

Lainaus käyttäjältä: LEFA – 18. Syyskuuta 2007, 15:37
Ei Viinanen ollut ainoa tyhmä valtakunnassa. Viinanen ei vieläkään näytä ymmärtävän kansantalouden mekanismeista mitään. Muuten hän pitäisi turpansa kiinni tai ainakin puhuisi toisella tavalla. Presidentti Koivisto tuki koko arvovallaan Suomen Pankin virheellistä politiikkaa markan arvon suhteen. Vasta äärimmäisessä hädässä syyskuussa 1992 markka laskettiin kellumaan, kun lähes kaikki oli jo menetetty ja pankit konkurssia muistuttavassa tilassa.
 

Lopputuoloksesta päätellen Koivisto on Suomen kaikkien aikojen vahingollisin presidentti maallemme. Omatekoinen talousnero Koivisto tarrautui jääräpäisesti vakaaseen markkaan, josta vielä keinotekoisesti tehtiin vahva markka. Sen mukana romahti koko Suomen talous kaikkien aikojen lamaan, joka vaikuttaa vieläkin talouteemme mm suuren valtionvelan tähden.
 

Suomen Pankin pääjohtaja Rolf Kullberg on kertonut laman tulosta Länsi-Savo-lehdelle haastattelussa jo 3.11.1988:
 

Kullberg: ”Kysyntä Suomessa on pakotettava alas ja tarpeen niin vaatiessa se on tehtävä luomalla Suomeen keinotekoinen taantuma, ja taantuman on oltava melko syvä.”
 

Siis, ei Koivisto arvovallallaan pelkästään tukenut Suomen Pankin virheellistä politiikkaa, kuten yleisesti luullaan. Presidentti Koivisto mitä ilmeisemmin käskytti Suomen Pankin vahvan markan politiikkaa.
 

Kyseessä ei vielä tuolloin ollut mikään kansalaisille suunnattu kulutusjuhlavaroitus, vaan Kullberg ilmeisesti purki tuntojaan.
 

Olen keväällä 2006 kuullut huhua, että Kullbergiltä olisi tulossa ”testamentti”.
 

Kullbergin testamentin julkaisemisesta ei vielä ole kuulunut mitään, mutta mitä ilmeisemmin kyseessä ei ole pelkästään huhu.
 

Valtiontalous ja kuntatalous on todella huonossa jamassa laman aikaan tehdyn mittavan valtionvelan vuoksi, ja kun ottaa huomioon presidentti Mauno Koiviston toiminnan Korkeimman oikeuden käskytys-konklaaveineen, tullaan laman syitä vielä tänä syksynä pöyhimään pohjamutia myöten.
 

MUOKATEN LISÄTTY 19.9.2007 klo 9:25:
 

Presidentti Koiviston järjestämän Korkeimman oikeuden käskytys-konklaavin tarkoitusperää kuvaa paremmin ilmaisu:
 

Korkeimman oikeuden kyykytys-konklaavi, koska KKO oli ehtinyt tekemään Koiviston mielestä väärän päätöksen.
 

Ks. Konklaaviin osallistuneet
 

ja konklaavin asiakirjojen salaamispäätös:
 


 

Jos joku väittää, että Suomi on transparency, eli avoin demokratia, hän horisee… eli kuuluu siihen kansalaisryhmään jonka asenne yhteisiin asioihinon ”etteihän se minua koske”.
 

Laman ja Rahan Pelurit

Laman ja Rahan Pelurit

Laman ja Rahan Pelurit

OPLK-ryhmän selvitys 1990-luvun laman hoidosta Mauno Koivisto omassa kirjassaan ”Kaksi kautta”: Lukijalle Kotikaupunkini Turun ruotsinkielisen…
€15.00
 

Lisää:

OPLK-ryhmän selvitys 1990-luvun laman hoidosta Mauno Koivisto omassa kirjassaan ”Kaksi kautta”: Lukijalle Kotikaupunkini Turun ruotsinkielisen…
€15.00
 

Lisää:
* E-kirjat heti luettavaksi
 

Kalevi Kannus

Read more »

YYA:n jatko naapuruussopimus voimassa

By |

Ulkoministeri Tuomioja ei tiedä tai ei muista, minkä hän on huhtikuussa 2001 päästänyt salassapidosta julkiseksi.
 
JUTTU julkaistu aiemmin 6.6.2012
 
Nyt kohistaan Venäjän sotilaallisen ja poliittisen vallan edustajan, kenraali Nikolai Makarovin, Venäjän asevoimien komentajan ja varapuolustusministerin suoraa puhetta Suomen sotilaspoliittiselle eliitille.
 
Tuliko Makarovin suorasukainen kannanotto oikeasti yllätyksenä mm. Raimo Ilaskivelle ja Pertti Salolaiselle? Se, mitten kansalaiset russofobiaa nostattelevat on valitettavaa, koska salaamista, peittelyä ja tekosistaan valehtelua harrastavat ennemmin meidän “omat herramme”.
 
Suomella on voimassaoleva YYA-sopimus (naapuruussopimus) Venäjän kanssa. Laajemmin Jorma Jaakkolan artikkeleissa: http://keskustelu.promerit.net/index.php/topic,1280.msg5498.html#msg5498
 
Euroopan unioniin liityttäessä Suomi vakuutti EU:lle, että Suomi on liittymisehtojen mukaisesti irtisanonut kaikki kansainväliset sopimukset. Siis myös 20.1.1992 allekirjoitetun naapuruussopimuksen. Näinollen Suomi on siis pettänyt niin Euroopan Unionia kuin Venäjääkin.
 
Voiko EU:lta odottaa turvatakuita, jos Suomen ja Venäjän välille syntyy konflikti?
 
Seuraava artikla on sopimus YYA-sopimuksen jatkumisesta, … automaattisesti:
12 artikla

 
Tämä sopimus on ratifioitava ja se tulee voimaan ratifioimiskirjojen vaihtamispäivänä. Sopimus on voimassa kymmenen vuotta, minkä jälkeen sen voimassaolo jatkuu viisivuotiskausittain, ellei jompikumpi sopimuspuolista irtisano sitä toiselle sopimuspuolelle kirjallisesti tehtävällä ilmoituksella vähintään vuotta ennen voimassaolokauden päättymistä.
 
Tehty Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1992 kahtena suomen- ja venäjänkielisenä kappaleena molempien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset.
 
Tekstin lähde:
 
Valtiosopimus 63/1992
osoite:
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1992/19920063/19920063_2
 
Yllä olevan ”Suomen ja Venäjän välisen valtiosopimuksen
4. artikla”
”Sopimuspuolet pidättyvät voimakeinoilla uhkaamisesta tai niiden käytöstä toisen osapuolen alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan ja selvittävät keskinäiset riitansa rauhanomaisin keinoin YK:n peruskirjan ja ETYKin päätösasiakirjan sekä muiden ETYK-asiakirjojen mukaisesti.
 
Sopimuspuolet eivät käytä eivätkä salli aluettaan käytettävän aseelliseen hyökkäykseen toista sopimuspuolta vastaan.
 
Siinä tapauksessa, että Suomi tai Venäjä joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, toinen sopimuspuoli myötävaikuttaa ristiriidan selvittämiseen YK:n peruskirjan ja ETYKin asiakirjojen periaatteiden ja määräysten mukaisesti ja pidättyy sotilaallisen avun antamisesta hyökkääjälle.”
 
Jatkosopimus:
53/1998
 
Annettu: 29.6.1998
Asetus
Asetus Venäjän federaation kanssa yhteistyöstä Murmanskin alueella, Karjalan tasavallassa, Pietarissa ja Leningradin alueella tehdyn sopimuksen muuttamista koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta
 
Ulkoasiainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään:
1 §
Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1998 Suomen tasavallan ja Venäjän federaation välillä yhteistyöstä Murmanskin alueella, Karjalan tasavallassa, Pietarissa ja Leningradin alueella tehdyn sopimuksen (SopS 61-62/92) muuttamista koskeva sopimus, jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt 18 päivänä kesäkuuta 1998, tulee voimaan 29 päivänä kesäkuuta 1998 niin kuin siitä on sovittu.
 
2 §
Tämä asetus tulee voimaan 29 päivänä kesäkuuta 1998.
 
Naantalissa 18 päivänä kesäkuuta 1998
 

Suomen liittymissopimuksen sisällysluettelo

Suomen liittymissopimuksen sisällysluettelo


Asiantuntijat ovat julkisesti todenneet: Valtiosopimus Venäjän kanssa hankaloittaa mahdollista Nato-jäsenyyttä.

* * *
Keskustelu US-blogissa: http://kalevikannus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/107881-yyan-jatko-naapuruussopimus-voimassa

Read more »

Osuus torjuntavoitosta – Suomi pelastui

By |

TäSTÄ upea historiadokumentti Lento-osasto Kuhlmey Immolassa tuli joskus TV:stä.
 
LENTO-OSASTO KUHLMEY (saks. Gefechtsverband Kuhlmey) oli komentajansa everstiluutnantti Kurt Kuhlmeyn mukaan nimetty toisen maailmansodan aikainen Saksan ilmavoimien (Luftwaffen) väliaikainen osasto, joka oli koottu Kuhlmeyn komentaman Schlachtgeschwader 3:n ympärille. Osasto osallistui jatkosodan kesän 1944 puna-armeijan suurhyökkäyksen torjuntataisteluihin.

Read more »

Ystävän tervehdys…

By |

Tervehdys Kalevi
ja hyvää alkanutta vuotta 2014. Voimia noihin linkkaamiisi tapauksiin. Eivät ne kyllä lisää luottamustani Suomen oikeusvaltion perustaan. Sinulle voidaan rakentaa näköjään minkälainen ”todellisuus” tahansa, joka voidaan käsitellä ”totena” läpi oikeusjärjestelmän. Voimia tuohon taisteluusi. ../..
Joten ihmetellään ja taistellaan.
 
Voimia Sinulle Kalevi
Petri
 
Petrin viesti on vastaus ao. lähettämääni sähköpostiin…
26. joulukuuta 2013 16.28 Kalevi Kannus kirjoitti:
 
* Minulla on ollut varsin KOVA ja traumaattinen joulunaika… Marjatan sairastumisen ja omaishoidon lisäksi, tarkoitukseni on selvittää julkisesti historiatutkimuksen AVUSTAMISESTA saamaani Varsinais-Suomen käräjäoikeuden tuomion taustat. http://www.promerit.net/tuomio-13-26900-10-12-2013-l-13-20250/
 
Viitekehyksessä kysymys TUOMION YTIMESTÄ: Onko syytteessani kysymyksessä tämän verkkosivustoni www.promerit.net vaientamisesta, vai Erkki Hautamäen sotahistoriatutkimuksen ”Suomi myrskyn silmässä” lamaanuttaminen?, eli meiltä molemmilta turpa tukkoon -linjasta?
 
Toisin sanoen mikä on tekijänoikeuden ja kustannusoikeuden suhde?
Nimittäin Vilho Tahvanaisen ”Erikoistehtävä” -kirjan tekijänoikeudet on. Tahvanaisen pojalta saadun valtakirjan perusteella kiistatta Hautamäellä ja “Erikoistehtävän” käyttöoikeudet lähdetiedostona Hautamäki uskoi saaneensa jo vuonna 1994 Akateeminen kustannusliike Oy;n omistajalta (Riitta Mattilalta, Hautamäen edesmenneen vaimon SISKOLTA); mutta sopimus on sana sanaa vastaan.
 
Kun Hautamäki halusi v. 2008 ”Erikoistehtävästä” näköispainoksen lähdetiedostoksi ”Suomi myrskyn silmässä” kirjalleen. Kirjan painatuksen järjestin tallinnalaisessa kirjapainossa… ja muutenkin olen avustanut EH:ta jakelussa ja markkinoinnissa, sekä kirjaesittelyissä verkkokauppani puitteissa.
 
Tosiasiassa Hautamäen ja Akateeminen kustannusliike Oy;n omistajan (Riitta Mattilan, Hautamäen edesmenneen vaimon SISKON) välillä on perhekosto, jonka yksityiskohtaisista syistä en tiennyt enkä tideä vieläkään, muuta kuin oletuksena sen kun Hautamäki julkaisi kirjansa ”Suomi myrskyn silmässä” OMAKUSTANTEENA eikä Akateeminen kustannusliike Oy:n julkaisuna ja markkinointi hoidettiin verkkokauppani ja Bonnierin logistiikkapalvelun kautta.
 
Olen perhekoston VÄLIKAPPALE.
Huomioitavaa on kun Hautamäki tarjosi Riitta Mattilalle TUPLASTI SUUREMPAA korvausta sovitteluna kuin mitä käräjäoikeus tuomiossaan määräsi. Mutta Akateeminen kustannusliike halusi tuomion MINULLE ja korvauksen MINULTA…
 
KOSTO-menettely on tosiasiassa suunnattu…
Erkki Hautamäelle tarkoituksella LAMAUTTAA hänen ”Suomi myrskyn silmässä” kirjan kakkososan tutkimustyötä.
… EH:lla on valtakirja sekä Vilho Tahvanaisen kirje O.V Oramaalle, jossa hän ilmoittaa purkaneensa kustannussopimuksen Akateeminen kustannusliike Oy:n kanssa; ja Tahvanaisen toisen kirjanhan julkaisi Gummerrus.Vilho Tahvanainen ajettiin henkilökohtaiseen KONKURSSIIN hänen lepäämässä olleen yrityksensä ”harkintaverotuksen” avulla? Miksi?
 

Suomessa sotahistorian avaaminen on toivotonta.

 
<- Sakari Laiho • Tämän käyttöoikeuskoston” taustalla on Suomen kustannusyhdistys ry, johtaja Sakari Laihon ominaiuudessa, joka toimi aluksi “välittäjänä” mutta sittemmin teki syyteharkinnan, eli yhdessä Akateeminen kustannusliike OY:n Mattiloiden kanssa toimi vastapuolena oikeudessa… ehkä siksi kun Hautamäki on toteennäyttänyt mm. Kustannusliike OTAVAN julkaisemat Mannerheimin muistelmat osittain väärennetyiksi. kts. http://www.promerit.net/talvi-ja-jatkosodan-kielletty-historia/
 
* Sattumoiin Suomen kustannusyhdistys ry:n puheenjohtaja on toimitusjohtaja Pasi Vainio (Kustannusosakeyhtiö OTAVA)
 
Kalevi Kannus

Read more »

Kirje Boris Jeltsinille… 23.1.1992

By |

Kysymys 8.8.2013, mikä arvo on kansalaidiplomatialla?
 
Erkki Hautamäki kirjeeni 23. tammikuuta 1992… presiodentti Boris Jeltsinille.
 
“Kirjeeni tekstissä on kolme (3), jotka hänelle esitin:
 
 

Kohta 1.

Suomen kansa ei laske arvoa shampanjalasien kilistelylle.
Vaikka meidän edustajia Venäjän vierailuillaan viedään laskemaan seppeleitä Tuntemattoman sotilaan muistomerkille – ei yksikään Venäjän johtajia ole tehnyt vastaavaa täällä. Poliitikkojen haudoilla ovat kaiketi käyneet…
 
Jos presidentti haluaa tehdä näkyvää, todellista työtä Suomen ja Venäjän kansojen lähentämiseksi ystävyyden hengessä, laskekaa seppele meidän sankaripoikien haudoille Helsingin Hietaniemessä. Saatte ikuiset sympatiat Suomen kansalta. Tehkää se, älkää epäröikö.
 
Kirjeen sivu 1.

 
laskemalla valtiovierailukäynnillään elokuussa 1992 seppeleen Hietaniemen hautausmaan sankariristille.
 

 
 

Kohta 2.

 

Neuvostoliitto oli aikanaan urheilun suurvalta. Teimme paljon yhteistyötä venäläisten huippu-urheilijoiden kanssa. Toimiessani Vuokatin urheiluopiston johtajana tulin tuntemaan nämä hienot ja sympaattiset urhailijanne ja heidän valmentajansa. Me olimme toxdellisia ystäviä, autoimme toisiamme, iloitsimme toisen voitosta vilpittömästi – mutta urheilun areenalla kilpailimme tiukasti ja periksiantamatta. Nyt kun Neuvostoliitto on romahtanut ja Venäjä hake tietään demokratiaan ja uuteen elämään – olen surukseni huomannut, että erikoisesti eri lajien valmentajanne ovat uuden paremman Venäjän syntyessä kokonaan unohdettu – sama koskee myös aktiiviurheilijoitanne, ystäviämme. He ovat nyt vailla työtä, taloudellisessa puutteessa.
 
Ottakaa tämä asia sydämellenne, kutsukaa heidät konferenssiin Kremliin ja antakaa taas työtä ja arvoa heidän tiedoilleem ja taidoilleen. Huomaatte pian , että se koituu kaikki uuden Venäjän merkitykseksi ja kunniaksi.
 
Kohtaan 2. Urheilijoiden ja koko valmentajakaartin konferenssista Moskovassa; presidentti Jeltsin lupasi laittaa asiat kuntoon. Viitteenä STT/AFP/Moskova -uutinen pvm 27 rlokuuta 1992.
 

 
Esimerkiksi, hommasin Kajaanista ystävälleni V. Vederinille käytetyn Ladan, jonka hän vei rajan yli. Kostamuksessa ei ollut MM- ja olympiavoittajille paljoakaan rahaa
 
 

Kohta 3.

RAJAKYSYMYS
 
Te veitte meiltä Karjalan. Suomen kansa ei ollut lainkaan syyllinen siihen mitä tapahtui 1030 – 1944. Uskallan väittää, ettei Teillä ole ollut rehellisempiä ja uskollisempia ystäviä – eikä tule koskaan olemaan – kuin suomalaiset. Meitä ei yksilöinä eikä kansana saada pakolla mihinkääm – me olemme vapaan jansan kansalaisia ja haluamme vain rauhassa rakentaa tätä pientä isänmaatamme, mutta olemme myös aina valmiit sen itsemääräämisoikeutta ja vapautta puolustamaan viimeiseen veripisaraan.
 
Palauttakaa Karjala takaisin, se olisi korkein kunnia ja kruunu työllenne. – niin, että raja Karjalan kannaksella oli Vuoksen virralla, jolloin Leningradille (nyk. Pietarille) jäisi kasvutilaa paljon. Viipurista voisitte tehdä kansainvälisen vapaakaupungin, jossa yliopistosa ja korkeakouluissa annettaisiin huippuopetusta kansalaisillemme ja myös kansainvälisuille opiskelijoille. Viipurista tulisi eräänlainernb tieto- ja koulutuskeskus.
 
TÄMÄ RAJAKYSYMYS ja Viipuri-esitykseni ei ilmeisesti tullut esille. Se olikin iso juttu ja pitänyt käsotellä korkeissa johtoportaissa. No, aikaa oli käsitellä, mutta presidentti Koivisto ei sitä asiaa osannut kysyä. Harmi!

SUOMEN PRESIDENTIN TOIMINNAN ARVOSTELUA


 
Kirjeen sivu 5.

* * *
E-kirjat heti luettavaksi
Uutta ja wanhaa verkkokaupassa

Read more »

EU-Suomen sotahullujako?

By |

.. jotka yllyttävät suomalaisia sotilaita hyökkäämään Libyaan, sekö sotatoimi pelastaa Suomen virkavallan- ja politiikan eliitin, sekä Pariisin rauhansopimuksessa 1947 sotarikoksista tuomitun valtion kunnian?
 
• rauhannobelisti, Martti Ahtisaari • evp. prikaatinkenraali, Gustav Hägglund • Ulkopoliittisen instituutin (UPI) tutkija Charly Salonius-Pasternak• perheyhtiöiden toimitusjohtaja, Matti Vanhanen
• pääkirjoitustoimittaja Turun Sanomissa, Juhani Heimonen
* rauhanaktivisti Elisabeth Rehn
* kansanedustaja, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohta Pertti Salolainen
 
Ketä muita tuohon joukkoon kuuluu?
 

Liittouma

Iso-Britannia ja Pohjois-Irlannin Yhdistynyt Kuningaskunta, Australia, Valko-Venäjän Sosialistinen Neuvostotasavalta, Kanada, Tsekkoslovakia, Intia, Uusi-Seelanti, Ukrainan Sosialistinen Neuvostotasavalta ja Etelä-Afrikan Unioni, sekä Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitto (Venäjä) valtioina, jotka olivat sodassa Suomen kanssa ja jotka huomattavin sotavoimin aktiivisesti osallistuivat sotaan eurooppalaisia vihollisvaltoja vastaan, vaativat vuoden 1947 rauhansopimuksessa Suomen tuomittavaksi sotaan rikollisena.
 

Nytkö osa tuosta liittouman valtioiden hallituksista edellyttäisi Suomen osallistumista Libyan sotaan, joka on selkeästi sisällissota?
 

Stubbin pähkälystä tulee mieleen Väinö Linnan tuntemattoman sotilaan alikersantti Lahtinen, joka tuskaili; ”kun yksi kohjo on lähtenyt liikkeelle, niin meidän nilkit painaa kohta perässä”. Eikö historiasta ole opittu mitään?
 

Onko Libya valtiona julistanut Suomelle sodan? Mitä libyalaiset ovat meitä vastaan rikkoneet?
 

Näin rahvaan tasolta kysyen: Onko Pariisin rauhansopimus 1947 Suomen tai joidenkin edellä mainittujen valtioiden toimesta purettu?
Kts. Pariisin rauhansopimus 1947

Read more »