Aihearkisto: Historiaa ajankuvissa

Talvisota on se alkuperäinen kipupiste

… jonka olemassaolon unohtaminen on katsottu palvelleen ulkopoliittisia ja taloudellisia intressejämme, mutta … inhimillisti ottaen kyseessä on kansamme sielun syvästi haavoittanut kansallinen yli sukupolvien vaikuttava trauma. Talvisota uhrivalmiine sankareineen on kuitenkin samalla noussut kansallismyytin asemaan ja siitä on kirjoitettu varmaan satojatuhansia sivuja, tehty elokuvia ja dokumentteja.
  

Kaiken taustalla on jollain tavoin aistittavissa edelleenkin suuri vaikeneminen, pakkohiljaisuus.

 
Moni nuorempi tai Suomen historiasta kiinnostumaton myös ajattelee, että eikö olisi jo aika jättää menneet. Näin pitkä aika sitten sattuneista tapahtumista on turhaa enää yrittää kaivaa esiin uutta.
 
Onko todellakin näin?
Kansaa, joka menettää muistinsa .. ei ole olemassa:

 
Suomen kohtalonvuodet määräävät yhteiskuntamme kehityksen aina nykyaikaan asti.
26. kesäkuuta 2011 alkoi JATKOSODAN muistovuodet; onko samantekevää mitä tiedämme kansakuntamme talvi- jatkosodan tosiasioista?
 
Miksi sotaan syyllistettyjen ja asekätkentään osallistuneiden kunniaa ja mainetta ei ole palautettu?
Onko edessämme taas vaaranvuodet, kun itsenäisyyttämme uhataan Suomen maarajojen ulkopuolisten voimien toimesta, rahastoimalla kansallinen elämänlaatu demokratian ulottumattomissa oleviin yhteisvaluutan (euron) ”vakausvälineisiin”.

Etupiirit edelleen Euroopan kartalla…

US:n päätoimittaja Markku Huusko muistelee Kekkosen YYA:ta… viitteenään puheenjohtaja Juha Sipilän kannaotto, joka on itsessään mielenkiintoinen historian hahmotus.

http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/166756-juha-sipila-kekkos-suomen-perillinen

Toisaalta…

Tässä kohtaa herää vertaileva kysymys. Miksi Mannerheimin asiamies Vilho Tahvanainen halutaan edelleen nonsoleerata ja oikeuden päätöksellä kiellettiin hänen osuutensa historiassamme?

Tässä Tahvanaisen taustoista:

Miksi Tahvanaisen ”Erikoisterhtävä”-kirja on edelleen niin vaarallinen että Suomen kirjankustantajain taustajärjestön (Suomen kustannusyhdistys ry:n) johtaja Sakari Laiho vaati käräjäoikeusessa ko. teoksen uusiopainoksen tuhottavaksi? Kirjan käyttöoikeuksista oli jo v. 1994 ”Suomi myrskyn silmässä” historiatutkimuksen tekijä tehnyt (suullisen) sopimuksen…

Huomioitavaksi. Etupiirit eivät ole poistuneet Euroopan kartalta…

Käräjäoikeuden tuomio kuvastaa minkälaisessa ”pohjois koreassa” historiamme osilta Suomessa elämme… Eurooppapolitiikka on ensimmäisen ja toisen maailmansotien suora jatkumo propaganda- ja harhauttamisoffensiiveineen… Kansalaisille on paljastunut talvi- ja jatkosodan väärennetyt ”virallisen ” historiakirjoitukset; EU:n liirrymisneuvotteluihin ja vallitsevaan euron kriisiin liittyy täsmälleen samansorttista harhautusta.

Suomen paarialuokka ja kansanvallan kaaos

Laajaan kyselyyn perustunut tutkimus v. 1997;

 
TUTKIMUKSEN raportissa totesin:
Historia tuntuu toistavan itseään. 1930-luvulle tutut asiat ovat tätä päivää. Omistusta jaetaan ja on jaettu uusiksi ennätysmäärällä konkursseja. Nykymenosta ei näytä olevan muuta ulosmenotietä kuin ryhtyminen uuteen ”KONIKAPINAAN”…

Vain nuoret ovat Suomessa v. 2017 huolissaan eriarvoistumisen uhkakuvasta.
 
Maahanmuuttokriittisyys

on syrjäyttänyt huomion kantasuomalaisten voimakkaan keskinäisen eriarvoistumis-kehityksen. Kaikista mahdollisista yhteiskunnan ilmiöistä syyllisyys suunnataan turvapaikanhakijoihin. Pohtimatta lainkaan miten köyhyyden perinnöllisyys vauhdittui 1990-luvun ”PANKKIEN KRIISIN” oikeuskäytännön kautta. TUOMIOVALTA on rajannut Suomeen PAARIALUOKAN, liikaväestön jo paljon aikaa ennen maahanmuuttotulvaa.
 

 
Suomeen luotiin velallisten kriisi. Yrittäjyyttä tuhottiin ajamalla etenkin pien- ja keskisuuria yrityksiä konkurssiin ja työttömyys kasvatettiin huimiin lukuihin.
 
LAMAN seurauksista osa kansakunnasta ei ole vieläkään selvinnyt… Pahin este yritystoimien ylöskohottamiselle on luottokelpoisuuden esteet. Voidaan määritellä VELALLISTEN (yrittäjinä tai yksityshenkilöinä) kansanryhmänänä ”etnisen puhdistuksen” kohteena, osittain kansanmurhana.
 
KYSELYRAPORTIN sivu 33.
 

Kekkonen jatkaa…
”… niin, jossa NÄHTIIN Vain ”PELI”, ei sen sääntöjen perustuvaa merkitystä. Demokratiaa oli kehitetty ja säilytetty enemmänkin juridisen toiminnan kautta kuin sisäisesti koettuna arvona ja siksi demokratian kriisistä tuli pitkä ja vaikea.”

TOTUUDEN ja HARHAN välimaastossa?

Vaikka miljoonat ihmiset
olisivat jotakin mieltä,
se ei tarkoita että kyseessä olisi totuus.

Toisinaan häikäilemätön valhe
hyväksytään totuudeksi,
kun sitä tarpeeksi kauan toistetaan.

Koska ihmismieli luo helposti harhoja,
totuuden etsimisen eteen joutuu näkemään vaivaa.

Se että luulee tietävänsä
on totuuden oivaltamisen suuria esteitä.

Näin se tapahtui 1930-luvulla

Nokian johtajilta meni miljoonien eläkkeet sivu suun

Hesarin jutusta:
 
Nokian kaksi viimeisintä toimitusjohtajaa Jorma Ollila ja Olli-Pekka Kallasvuo ovat menettäneet miljoonien eurojen arvoisen lisäeläkkeen, koska he jättivät yhtiön ennen 60 vuoden ikää.
 
Nokian toimitusjohtajien eläkesopimukset on rakennettu niin, että vapaaehtoinen lähtö tai potkut nollaavat eläkesäästöt kokonaan, jos työsuhde ei jatku eläkkeeseen saakka.

Poliisin resurssitutkimus … vuodelta 2004

paateromikkoPoliisihallinnon ”koppalakkiprojektin” aikoihin

poliisin resursseissa oli jo ammottava aukko

. Organisaatiovastuu on poliisiylijohtaja Mikko Paateron.
 
Vertailuksi: menetelmätutkijana tiedän, että maatalouden tutkimuskeskuksessa Jokioisissa tehdään lehmille kysymyksiä; kahdesta jopa kolmesta vaihtoehdosta lehmät osaavat valita ja vastata… toki eivät kaikki.
 
Helsingin poliisilaitos suhtautui kyselyyni vihamielisesti… Tässä sähköpostini poliisijohtaja Jukka Riikoselle.
 
—– Alkuperäinen viesti —–
Vastaanottaja: jukka.riikonen@helsinki.poliisi.fi
Lähettäjä: kalevi.kannus@promerit.net
Kopio: palaute@helsinki.poliisi.fi
Lähetetty: 16. maaliskuuta 2005 12:47
 
Poliisin tutkijaresurssikyselyyn liittyen
 
Sain keskiviikkona 16.3.2005 aamupäivällä puhelun jossa soittaja esittäytyi Helsingin poliisilaitoksen komisarioksi.
Häntä kiinnosti Poliisin tutkijaresurssi -kyselytutkimuksen tarkoitus sekä oikeuspoliittisen ja lainkäytön tutkimusryhmän taustat.
Kävimme laajahkon vuoropuhelun. Sain hänen asenteistaan sen käsityksen
 
– että kysymyksiini saisi vastauksen ns. virallisista tilastoistakin ilman poliisikunnan häiritsemistä. Ja totesi kyselyni tarpeettomaksi ja turhauttavaksi..

– Kuitenkin samaan hengenvetoon hän totesi, Helsingin kihlakunnan osalta vastaukset kysymyksiini edellyttävät ”käsityötä”?
 
Tämä väite ei ole luulo, vaan ryhmämme raportteihin perustuva tieto:
Ottamatta tässä kantaa muihin hänen henkilökohtaisiin näkemyksiinsä, joista syntyi saman sorttinen mielikuva kuin vanhoista Suomi-filmin elokuvista; Siis, lienee samantekevää saanko Suomen väkirikkaimmasta kihlakunnasta näitä tutkimukseni perustietoja.
 
Kansalaisaktiivisuudesta sen verran, että ilman suomalaisten ihmis- ja lastenoikeusjärjestöjen raportteja EU:n (kreikkalaiselle) oikeusasiamiehelle, nyt uutisotsikoissa olevaa itärajan vuotoa ja ihmiskaupan läpivirtausta tämän valtakunnan viranomaiset eivät ole tunnustaneet.
 
Ihmetellään
kalevi.kannus@promerit.net
menetelmätutkija
 
PS. Jo tähän mennessä saatu palaute todistaa miten rikostilastojen ja rikostutkijoiden suhdeluvut ovat mahdoton yhtälö. Kansalaisten pelko kansallisesta turvallisuudesta, paremmin sanoen turvattomuuden kehityksestä on enemmän kuin aiheellista. Valitettavasti venäläisittäin stobakillista käytöstä on toki muissakin virkakoneen osissa..

Asiallisia palautteita

 
Kaikille kihlakuntien poliisilaitoksille lähettämiini kyselyihin sain vastauksista hyvin kattavan tiedoston. Tässä muutaman poliisilaitoksen asialliset vastaukset. Huomio… ajalta kymmenen vuotta sitten.
 
Kaustisen kihlakunnan poliisilaitos
 
1 Kaustisen kihlakunnan poliisille tehtiin vuonna 2004
2584 kpl rikosilmoitusta.
 
a) Rikoslakirikoksia 1280 kpl
b) Liikennerikkomuksia Liikennerikkomuksia 1177 kpl
c) Muuta

2. Poliisilaitoksessa on yhteensä 22 poliisimiestä, joista 1 poliisipäällikkö, 1 komisario, 5 ylikonstaapelia ja 16 vanhempaa konstaapelia.

a) Tutkinnanjohtajia
Kihlakunnassa on poliisipäällikön lisäksi yksi komisario, joka toimii varsinaisena tutkinnanjohtajana päättäen mm. pakkokeinoista. Lisäksi on rajatummilla oikeuksilla 2 ylikonstaapelia tutkinnanjohtajina, jotka toimivat samalla myös tutkijoina.

b) Varsinaisia tutkijoita
Varsinaisia tutkijoita edellä mainittujen 2 tutkinnanjohtajinakin toimivan ylikonstaapelin lisäksi on 4 kpl. Muutkin kenttäpoliisimiehet suorittavat tutkintaa aina pöytäkirjaamiseen saakka.

3. Kihlakunnan väestömäärä Kihlakuntaan kuuluu 9 kuntaa ja yhteenlaskettu väestömäärä 31.12.2004 oli 27 192 asukasta.

Väite: Laillisuusvalvonta ja lainkäyttö ovat muuttuneet politiikaksi..?
Vastaus: Ei varsinaisesti
Laillisuusvalvonnan merkitys ja painoarvo on noussut lähinnä siksi, että tätä painottamalla pyritään varmistamaan kansalaisten luottamus viranomaistoimintaan sekä sen lain- ja asianmukaisuuteen.
Lainkäyttöön on tullut aikaisempaa enemmän läpinäkyvyyden vaatimus, jonka avulla pitäisi olla mahdollista punnita päätösten ja niiden perustelujen asianmukaisuutta. Media on ”amerikkalaistanut”, viihteellistänyt etenkin rikosasiat ja sitä kautta myös lainkäytön. Ihmisiä kiinnostaa poikkeukselliset tapahtumat, jolloin juttujen muokkaaminen myyviksi on etenkin ”skandaalilehdistön” elinehtona viihdyttävyyden vaatimuksen vuoksi muu juttujen tärkeäkin asiasisältö jää toisarvoiseksi.

Ilkka Hylkilä
 
Kittilän kihlakunnan tilanne

Rikosilmoituksia kirjattiin 395
a) Rikoslakirikkomuksia 205
b) Liikennerikkomuksia 153
c) muut 7.

a) Tutkinnanjohtajana toimii yksi ylikonstaapeli muun toimen ohella ja
b) muut 7, konstaapelia tutkii ns. sekamiesjärjestelmän puitteissa kaikki jutut.

Kittilän kihlakunnan väestömäärä noin 5900, mutta Levin alueella pelkästään 15. 000 vuodepaikkaa joiden käyttöaste ympäri vuoden on 75 %.

Perättömiä ilmiantoja tulee vähän vaikka tosin poliisiin itseen koskevia nykyisin muutamia.

Aatu Marttala, ylikonstaapeli

Mikkelin kihlakunnan poliisille tehtiin vuonna 2004

a) Rikoslakirikoksia 6885 kpl.
– omaisuusrikokset 2671
– henkeen ja terveyteen kohdist. 466
– seksuaalirikokset 30
– oikeudenkäyttöä yms. vastaan 134
– liikennerikokset 3289
– muut rikoslakirikokset 295

b) Liikennerikkomuksia 4395 kpl
– TLL 103 ja 105a 2833
– nopeusrajoitusten rikkom. 1217
– epäkuntoinen ajoneuvo 71
– muu ajoneuvorikkomus 266
– muu kuin moottorikäyttö ajoneuvolla tehty rikkomus 8

c) Muita rikoksia/rikkomuksia 3260 kpl
– alkoholirikokset 25
– muita lakeja ja asetuksia vastaan tehdyt rikokset 3034
– järjestyslain rikkomukset 48
– rikokset muita lakeja ja asetuksia vastaan tehdyt rikkomukset 153

Kaikki rikokset/rikkomukset yhteensä 14 540 kpl

2. Tutkijaresurssit
a) Tutkinnanjohtajia on 4 henkilöä.
b) Päätyönään tutkintaa (taktista tutkintaa) suorittavia on 21 henkilöä. (tilanne 4/05)
Lisäksi ovat alueellisen tutkimuskeskuksen henkilöstö ja KRP (tekniikka, suuremmat talousrikokset, yms.)

3. Kihlakunnan väestömäärä on noin 70 000 asukasta.

4. ”Turhat” ilmiannot: Jonkin verran, mutta ei merkittävästi. Väite: Laillisuusvalvonta ja lainkäyttö ovat muuttuneet politiikaksi..?
Kyllä. Laillisuusvalvonta ja lainkäyttö on yksi tapa millä yhteiskuntapolitiikkaa (esim. sosiaalipolitiikkaa, kriminaalipolitiikkaa) toteutetaan. Tätä se itse asiassa on ollut aina.

Hannu Hirvonen
Rikosylikomisario
 
Tornion kihlakunta

1. Rikosilmoituksia 3268
a) rikoslakirikkomuksia 2113, joista liikenteeseen liittyviä 860
b) liikennerikkomuksia 1085: RV:t 184 ja Rs 769
c) muita 69

2. Resurssit
a) tutkinnanjohtajia 1
b) tutkijoita 10, joista 1 tekninen tutkija
– Tornion poliisin tutkijat tekevät osaksi järjestyspoliisityötä, joten todellisessa tutkintatyössä on n. 7 poliisimiestä tai vähän enemmän

3. Tornion kihlakunnan asukasluku on 22198

4. Kantelut, poliiseista tehdyt rikosilmoitukset ja toisten piirien poliisirikosten tutkinta aiheuttavat jonkin verran lisätyötä

5. Tornion poliisin kiinniotettuja; pidätettyjä ja vangittuja säilytetään Kemissä
– poliisilta kuluu paljon työaikaa kuulustelumatkoihin

6. Vankeusvangit, vangitut ja muuten poliisivartiota tarvitsevat
– tutkijat joutuvat ajoittain käräjäoikeuden turvaamis- ja vankien kuljetustehtäviin

7. Tornion kautta tulee vuosittain yli 100 ulkomaalaista, jotka pyytävät Suomesta turvapaikkaa
– tutkijat hoitavat alustavat toimenpiteet ja joissakin tapauksissa suorittavat saattotehtäviä

Minun käsitykseni mukaan tutkijoiden töistä menee liian paljon sellaiseen työhön, joka ei ole varsinaisesti tutkintaa.

Poliisin tekemisiä seurataan hyvin tarkasti osin laillisuusvalvonnan nimissä. Poliisin tekemisten arvostelu ja epäiltyt ovat usein kiinni henkilön poliittisesta taustasta. Minä olen sitä mieltä, että poliisin tulee noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Turhan työn osalta syyttäjillä tulisi olla laajempi valtuus lopettaa ns. turhat tutkinnat. Syyttäjän osalta ETL 4 §:n 3 momentti ei ole riittävä ja tutkinnanjohtajan mahdollisuus tutkinnan lopettamiselle ovat rajalliset.

Komisario Lasse Vaaraniemi
 

Kaustisen kihlakunnan poliisilaitos

1 Kaustisen kihlakunnan poliisille tehtiin vuonna 2004
2584 kpl rikosilmoitusta.

a) Rikoslakirikoksia 1280 kpl
b) Liikennerikkomuksia Liikennerikkomuksia 1177 kpl
c) Muuta

2. Poliisilaitoksessa on yhteensä 22 poliisimiestä, joista 1 poliisipäällikkö, 1 komisario, 5 ylikonstaapelia ja 16 vanhempaa konstaapelia.

a) Tutkinnanjohtajia
Kihlakunnassa on poliisipäällikön lisäksi yksi komisario, joka toimii varsinaisena tutkinnanjohtajana päättäen mm. pakkokeinoista. Lisäksi on rajatummilla oikeuksilla 2 ylikonstaapelia tutkinnanjohtajina, jotka toimivat samalla myös tutkijoina.

b) Varsinaisia tutkijoita
Varsinaisia tutkijoita edellä mainittujen 2 tutkinnanjohtajinakin toimivan ylikonstaapelin lisäksi on 4 kpl. Muutkin kenttäpoliisimiehet suorittavat tutkintaa aina pöytäkirjaamiseen saakka.

3. Kihlakunnan väestömäärä Kihlakuntaan kuuluu 9 kuntaa ja yhteenlaskettu väestömäärä 31.12.2004 oli 27 192 asukasta.

Väite: Laillisuusvalvonta ja lainkäyttö ovat muuttuneet politiikaksi..?
Vastaus: Ei varsinaisesti
Laillisuusvalvonnan merkitys ja painoarvo on noussut lähinnä siksi, että tätä painottamalla pyritään varmistamaan kansalaisten luottamus viranomaistoimintaan sekä sen lain- ja asianmukaisuuteen.
Lainkäyttöön on tullut aikaisempaa enemmän läpinäkyvyyden vaatimus, jonka avulla pitäisi olla mahdollista punnita päätösten ja niiden perustelujen asianmukaisuutta. Media on ”amerikkalaistanut”, viihteellistänyt etenkin rikosasiat ja sitä kautta myös lainkäytön. Ihmisiä kiinnostaa poikkeukselliset tapahtumat, jolloin juttujen muokkaaminen myyviksi on etenkin ”skandaalilehdistön” elinehtona viihdyttävyyden vaatimuksen vuoksi muu juttujen tärkeäkin asiasisältö jää toisarvoiseksi.

Ilkka Hylkilä
 
Kittilän kihlakunnan tilanne

Rikosilmoituksia kirjattiin 395
a) Rikoslakirikkomuksia 205
b) Liikennerikkomuksia 153
c) muut 7.

a) Tutkinnanjohtajana toimii yksi ylikonstaapeli muun toimen ohella ja
b) muut 7, konstaapelia tutkii ns. sekamiesjärjestelmän puitteissa kaikki jutut.

Kittilän kihlakunnan väestömäärä noin 5900, mutta Levin alueella pelkästään 15. 000 vuodepaikkaa joiden käyttöaste ympäri vuoden on 75 %.

Perättömiä ilmiantoja tulee vähän vaikka tosin poliisiin itseen koskevia nykyisin muutamia.

Aatu Marttala, ylikonstaapeli

Mikkelin kihlakunnan poliisille tehtiin vuonna 2004

a) Rikoslakirikoksia 6885 kpl.
– omaisuusrikokset 2671
– henkeen ja terveyteen kohdist. 466
– seksuaalirikokset 30
– oikeudenkäyttöä yms. vastaan 134
– liikennerikokset 3289
– muut rikoslakirikokset 295

b) Liikennerikkomuksia 4395 kpl
– TLL 103 ja 105a 2833
– nopeusrajoitusten rikkom. 1217
– epäkuntoinen ajoneuvo 71
– muu ajoneuvorikkomus 266
– muu kuin moottorikäyttö ajoneuvolla tehty rikkomus 8

c) Muita rikoksia/rikkomuksia 3260 kpl
– alkoholirikokset 25
– muita lakeja ja asetuksia vastaan tehdyt rikokset 3034
– järjestyslain rikkomukset 48
– rikokset muita lakeja ja asetuksia vastaan tehdyt rikkomukset 153

Kaikki rikokset/rikkomukset yhteensä 14 540 kpl

2. Tutkijaresurssit
a) Tutkinnanjohtajia on 4 henkilöä.
b) Päätyönään tutkintaa (taktista tutkintaa) suorittavia on 21 henkilöä. (tilanne 4/05)
Lisäksi ovat alueellisen tutkimuskeskuksen henkilöstö ja KRP (tekniikka, suuremmat talousrikokset, yms.)

3. Kihlakunnan väestömäärä on noin 70 000 asukasta.

4. ”Turhat” ilmiannot: Jonkin verran, mutta ei merkittävästi. Väite: Laillisuusvalvonta ja lainkäyttö ovat muuttuneet politiikaksi..?
Kyllä. Laillisuusvalvonta ja lainkäyttö on yksi tapa millä yhteiskuntapolitiikkaa (esim. sosiaalipolitiikkaa, kriminaalipolitiikkaa) toteutetaan. Tätä se itse asiassa on ollut aina.

Hannu Hirvonen
Rikosylikomisario
 
Tornion kihlakunta

1. Rikosilmoituksia 3268
a) rikoslakirikkomuksia 2113, joista liikenteeseen liittyviä 860
b) liikennerikkomuksia 1085: RV:t 184 ja Rs 769
c) muita 69

2. Resurssit
a) tutkinnanjohtajia 1
b) tutkijoita 10, joista 1 tekninen tutkija
– Tornion poliisin tutkijat tekevät osaksi järjestyspoliisityötä, joten todellisessa tutkintatyössä on n. 7 poliisimiestä tai vähän enemmän

3. Tornion kihlakunnan asukasluku on 22198

4. Kantelut, poliiseista tehdyt rikosilmoitukset ja toisten piirien poliisirikosten tutkinta aiheuttavat jonkin verran lisätyötä

5. Tornion poliisin kiinniotettuja; pidätettyjä ja vangittuja säilytetään Kemissä
– poliisilta kuluu paljon työaikaa kuulustelumatkoihin

6. Vankeusvangit, vangitut ja muuten poliisivartiota tarvitsevat
– tutkijat joutuvat ajoittain käräjäoikeuden turvaamis- ja vankien kuljetustehtäviin

7. Tornion kautta tulee vuosittain yli 100 ulkomaalaista, jotka pyytävät Suomesta turvapaikkaa
– tutkijat hoitavat alustavat toimenpiteet ja joissakin tapauksissa suorittavat saattotehtäviä

Minun käsitykseni mukaan tutkijoiden töistä menee liian paljon sellaiseen työhön, joka ei ole varsinaisesti tutkintaa.

Poliisin tekemisiä seurataan hyvin tarkasti osin laillisuusvalvonnan nimissä. Poliisin tekemisten arvostelu ja epäiltyt ovat usein kiinni henkilön poliittisesta taustasta. Minä olen sitä mieltä, että poliisin tulee noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Turhan työn osalta syyttäjillä tulisi olla laajempi valtuus lopettaa ns. turhat tutkinnat. Syyttäjän osalta ETL 4 §:n 3 momentti ei ole riittävä ja tutkinnanjohtajan mahdollisuus tutkinnan lopettamiselle ovat rajalliset.

Komisario Lasse Vaaraniemi
 
Lappeenrannan poliisilaitos

1. Lappeenrannan kihlakunnan poliisilaitoksella kirjattiin vuonna 2004 kaikkiaan 10564 ilmoitusta, joista
a) Rikosilmoituksia (R-ilmoituksia) 4870,
b) Liikennerikoksia 550
c) Sekalaisilmoituksia (S-ilmoituksia) 3773
– Poliisilakiperusteisia kiinniottoja (P-ilmoituksia) 1921
– Rangaistusvaatimuksia (RV-ilmoituksia) 4294, joista liikennerikoksia ja rikkomuksia 3164
(Lähde: Riki-Trip-järjestelmä)

2. a) Tutkinnanjohtajia: Rikososasto 3, Järjestysosasto 1 ja Kaakkois-Suomen alueellinen yksikkö 1 Yhteensä 5
b) Varsinaisia tutkijoita: Rikososasto 26,5, Järjestysosasto (patu) 11,5, Kaakkois-Suomen alueellinen yksikkö 14 Yhteensä 52

Väitteeseen Laillisuusvalvonta ja lainkäyttö ovat muuttuneet politiikaksi?
KYLLÄ, tai itse asiassa se on ollut politiikkaa, koska poliittinen ohjaus määrittelee laillisuusvalvonnalle ja lainkäytölle perusteet: Säätämällä valvottavia ja noudatettavia lakeja, määrittelemällä budjettivallallaan laillisuusvalvontaan ja lainkäyttöön käytettävissä olevat resurssit.

Vastaukset kirjoitti Leo Peuha

Kemin kihlakunnan poliisilaitos

a) Rikoslakirikoksia: 4427
b) Liikennerikoksia, -rikkomuksia: 1622
c) muita: 169

a) Tutkinnanjohtajia: 3
b) Tutkijoita: 26

”Turhat” ilmiannot: Erittäin harvoin

Asukkaita: 39940

Väitteeseen: Ei konkreettisia havaintoja ilmiöstä

Kuopion seudun kihlakunnan poliisilaitos

a) Rikoslakirikoksia: 9479
b) Liikennerikoksia, -rikkomuksia: 6578
c) muita: 4210

a) Tutkinnanjohtajia: 6
b) Tutkijoita: 38
Poliisilaitoksessa on jako vaativaan tutkintaan ja päivittäistutkintaan ja lisäksi Siilinjärvellä on oma tutkintaryhmänsä, jonka tutkittavana on sekä lyhytkestoista että vaativaa tutkintaa.
Vaativassa tutkinnassa on tutkinnanjohtajien lisäksi 32 tutkijaa ja päivittäistutkinnassa 6.
Lisäksi on erikseen teknisessä rikostutkinnassa 5 poliisimiestä sekä maakunnallisessa talousrikostutkinnassa 5 poliisimiestä.

Asukkaita: 114567

”Turhat” ilmiannot: Toistaiseksi perättömät ilmiannot ovat olleet lukumäärältään vähäisiä ja niiden selvittämiseen on mennyt kokonaistyöajasta vain murto-osa. Sen sijaan ilmoitukset, joissa ilmoittaja katsoo olevan kyseessä rikoksen. Tällaiset ilmoitukset aiheuttavat runsaasti selvittelytyötä, mutta eivät kuitenkaan loppujen lopuksi mene syyttäjälle arvioitavaksi.

Väitteeseen: KYLLÄ, Lainkäyttö ja laillisuusvalvonta ovat jatkona poliittiselle päätöksenteolle. Itse käytännön toteutuksessa ei mielestäni kuitenkaan politiikka vaikuta.

Aulis Aho
 
Limingan kihlakunnan poliisilaitos

a) Rikoslakirikoksia: 2587
b) Liikennerikoksia, -rikkomuksia: 2528
c) muita: 85

a) Tutkinnanjohtajia: 1
Kihlakunnassa 2 tutkinnanjohtajaa joista toisen vastuualueena rikostorjunta ja toisen turvallisuus. Turvallisuusosaston komisario toimii osassa rikoksista TJ:na ja toimii rikososaston komisarion sijaisena.
b) Tutkijoita: 8
Kihlakunnassa 8 varsinaista rikostutkijaa jotka tutkivat pääosan kihlakunnan alueella tapahtuneista rikoksista. Kihlakunnan kaikki muutkin poliisit tutkivat vähäisempiä rikoksia, kuten liikennerikoksia, näpistyksiä ja pienempiä varkausjuttuja.

Asukkaita: 38013

”Turhat” ilmiannot: ”Perättömätkin” ilmiannot on otetaan vastaan ja kirjataan. Selvät perättömät tapaukset karsitaan kirjaamisen jälkeen. Turhasta työstä ei ole pidetty kirjaa, joten tarkkoja lukuja on mahdoton sanoa. Arvioisin, että 2-5 tapausta vuoden aikana teettävät kirjaamista enemmän työtä, joista jotkut yksittäistapaukset vievät runsaastikkin työaikaa. Tutkijoiden kokonaistyöajasta kuitenkin noin 2 % vuodessa (karkea arvio).

Risto Viippola

OULUN POLIISILAITOS:

1. Vuonna 2004 tehtiin Oulun kihlakunnan poliisille 24 782 kpl rikosilmoituksia, joista.
a) rikoslakirikoksia 17 884 kpl
b) liikennerikkomuksia 5 882 kpl
c) muita loput

2. Oulun kihlakunnan poliisilla on käytettävissä
a) päällystöön kuuluvia tutkinnanjohtajia 5 kpl
b) varsinaisia tutkijoita on yli 60 henkilöä laskentavasta riippuen, osa henkilöstöstä suorittaa sekä kenttävälvontaa että tutkintaa. Osa tehtävistä on alueellisia, jopa koko läänin käsittäviä. Lisäksi harjoittelijat ja tehtäväkierrossa olevat muuttavat tilannetta.
Järjestysosastossa on lisäksi 8 tutkijaa, jotka tutkivat mm. liikennevahinkoja ja rattijuopumuksia.
Oulun poliisilaitoksella toimii lisäksi läänin talousrikosyksikkö, jonka vahvuus kokonaisuudessaan n. 20 henkilöä.

3. Kihlakunnan väestömäärä oli vuonna 2004 yhteensä 150 206 henkilöä.

4. Turhaa työtä joudutaan tekemään suhteellisen paljon. On olemassa henkilöitä, jotka työllistävät viranomaisia valtavasti. Yhdellä henkilöllä voi olla kymmeniä ilmoituksia kiertämässä eri viranomaistahoja kanteluina, rikosilmoituksina jne.

5. Lainkäyttöön ei mielestäni pystytä paikallistasolla vaikuttamaan.
Laillisuusvalvonta on taas toinen asia. Poliisin valtuuksien käyttö on ollut kovasti viime aikoina esillä, varmasti aiheellisesti. Meidän tulisi olla erityisen tarkkoja siitä, että ylilyöntejä ei tapahtuisi.

Taisto Isokangas, apulaispoliisipäällikkö

Vakka-Suomen kihlakunnassa

kirjattiin 6487 rikosilmoitusta (lisäystä edelliseen vuoteen 8 %)
a) Näistä rikoslakirikoksia oli 4482 ja
b) liikennejuttuja 1464 mukaan lukien sakot.

Rikososasto on jakautunut kahteen ryhmään. Molemmissa ryhmissä on rikosylikonstaapeli tutkinnanjohtaja. Tutkintaryhmässä I on yhteensä 8 rikostutkijaa ja tutkinnanjohtaja rikosylikonstaapeli, joka osallistuu myös päivittäiseen tutkintaan.
Tutkintaryhmässä II on 3 vakinaista rikostutkijaa ja yksi tehtäväkierrolla oleva rikostutkija sekä tutkinnanjohtaja rikosylikonstaapeli, joka osallistuu myös päivittäiseen tutkintaan. Liikennejuttuja ja rattijuoppoja tutkii kaksi rikostutkijaa päätoimisesti.
Pakkokeinoja edellyttävien juttujen tutkinnanjohtajana toimii allekirjoittanut.
Tutkintaosastolla on yksi yhteinen tutkintasihteeri.

Kihlakunnan väestömäärä noin 40.500 asukasta. Alueella on yli 11.000 vapaa-ajanasuntoa jolloin kihlakunnan asukasmäärä kesäisin ja yleensä viikonloppuisin nousee huomattavasti.

Laillisuusvalvonta ja lainkäyttö eivät ole muuttuneet politiikaksi. Yli 30 vuoden poliisikokemuksella voin käsi sydämellä sanoa, että poliisin normaali arkityö ei ole muuttunut oikeastaan mitenkään. Uusia rikosnimikkeitä ja tunnusmerkistöjä on tullut ja työ on muuttunut teknisemmäksi. Politiikalla ei kuitenkaan ole ainakaan pienissä yksiköissä mitään tekemistä.

Pentti Koski, rikoskomisario

Rauman kihlakunnan poliisilaitos

a) Rikoslakirikoksia: 6440
b) Liikennerikoksia, -rikkomuksia: 2522
c) muita: 202

a) Tutkinnanjohtajia: 2
b) Tutkijoita: 29

”Turhat” ilmiannot: Kantelut poliisia kohtaan ovat lisääntyneet. Rikosilmoituksia tehdään hepposin perustein, joka aiheuttaa kuitenkin turhien kuulustelujen suorittamista melkoisia määriä. Näistä jutuista lähes kaikki päättyy ettei asiassa ole syytä epäillä rikosta.

Asukkaita: 59170

Väitteeseen politiikasta: Kyllä

Espoon poliisilaitos

Espoon poliisilaitoksen tutkittavana oli vuonna 2004 kaikkiaan 29 032 rikkomusta.

Näistä rikkomuksista
a) Rikoslakirikoksia oli 21 989
b) Liikennerikkomuksia 5700
c) Muita rikoksia 1343
Luvuissa ovat mukana rangaistusvaatimukset

Rikostutkinassa laitos jakautuu kolmeen tulosalueeseen, joissa kaikissa suoritetaan rikostutkintaa on
a) tutkinnanjohtajia 19, joista 6 on ylikonstaapeleita
b) Tutkijoita on kaikkiaan 120, 15-20 on joko työharjoittelijoita tai kenttäjaksolaisia (Espoo on koulutuspoliisilaitos)

Espoolla on myös alueellinen tutkintavastuu, Länsi-Uusimaan huumetutkinnasta, talousrikostutkinnasta, teknisestä rikostutkinnasta ja rikostiedustelusta ja tämä sitoo huomattavan tutkijamäärän myös kihlakunnan ulkopuoliseen rikostutkintaan.

Espoon kihlakunnan asukasmäärä n n. 280 000, mutta alueellisen vastuun myötä asukasmäärä nousee yli 400 000.

Heikki Jokinen, rikosylikonstaapeli

Ylä-Savon kihlakunnassa

1.a. Rikoslakirikoksia kirjattiin vuonna 2004 2654 kappaletta
1.b. Liikennerikoksia 1667 kappaletta
1.c Muita yhteensä 1841 kappaletta

2. a. Tutkinnanjohtajia päällystötasoisia 2 vaativassa rikostutkinnassa (rikospoliisissa)
– ja yksi palvelututkinnassa ( järjestyspoliisi )
– Lisäksi rikosylikonstaapeleita rajoitetuin tutkinnanjohtajavaltuuksin 3 kappaletta rikospoliisissa ja 3 kappaletta järjestyspoliisissa, joista kaksi toimii palvelutoimistoissa.

2.b. Tutkijoita rikospoliisissa 15 taktista tutkijaa, 2 talousrikostutkijaa, jotka sijoitettu
– Iisalmeen sekä 1 tekninen tutkja läänin tekniikasta, joka sijoitettu Iisalmeen.
– Palvelututkinnassa, järjestyspoliisissa 5 tutkijaa.

3. Asukasluku 60 927

4. ”Turhat” ilmiannot: Ei sanottavaa merkitystä.

5. Väite politiikasta: Ei ole muuttunut, asiaan ovat vaikuttaneet viimeaikaiset tapahtumat ja niistä seuranneet oikeudenkäynnit. Joskin poliittisen ohjauksen voimistuminen on ollut merkillepantavaa. Asiassa voi olla jämäköitymistä tai sitten myös poliittisten irtopisteiden keruuta.

Seppo Ryhänen rikosylikomisario

Raision kihlakunta

a) Rikoslakirikoksia: 5308
b) Liikennerikkomuksia: 1683
c) muita: 1445

a) Tutkinnanjohtajia: 2
b) tutkijoita: 18
Kaksi komisariota ja 5 ylikonstaapelia toimivat tutkinnanjohtajina jotka määräytyvät juttujen mukaan.

Asukkaita: 59596

”Turhat” ilmiannot: Ei ole erikseen pidetty tilastoa, mutta jatkuvassa tutkinnassa on ns. siviilijuttujen selvittämistä määrättyyn pisteeseen asti.

Pasi Rinne

ÄÄNEKOSKEN KIHALKUNNASSA

1. Rikoksia kaikkiaan 7275.
a) Rikoslakirikoksia 3718
b) Liikennerikoksia 1947..
Loppuosa muita rikoksia.

2. Tutkijoiden määrä
a) 1 tutkinnanjohtaja
b) 9 tutkijaa

3. Asukkaita kihlakunnassa on 36700.

4. Perättömiä ilmiantoja on hyvin vähän, pari tapausta vuodessa.

5. Politiikka ei vaikuta poliisitoimen hoitoon. Toiminta perustuu voimassa olevaan Suomen lakiin.

Jouko Pokela, rikoskomisario

HAUKIPUTAAN POLIISILAITOS

1. Kihlakunnan poliisille tehtiin vuonna 2004 yht 5791 rikosilmoitusta
a) Rikoslakirikkomuksia 3283
b) Liikennerikkomuksia 2345
c) Muita 163

2. Kihlakunnan poliisilla on käytettävissä
a) Tutkinnanjohtajia 2 komisariota, (tutkivat ylikonstaapelit rutiinijutuissa 3)
b) Varsinaisia tutkijoita 14, joista 3 pääasiassa liikennerikostutkijoita

3. Kihlakunnan väestömäärä 43 194 (31.1.2005)

4. Poliisi joutuu tekemään turhaa työtä, mm. perättömien ilmiantojen osalta.
– Vain vähäisessä määrin.

Eero Aho, poliisipäällikkö

Kuhmon kihlakunnan poliisilaitos.

a) Rikoslakirikoksia: 355
b) Liikennerikoksia, -rikkomuksia: 253
c) muita: 367

a) Tutkinnanjohtajia: 1
b) Tutkijoita: 2

Asukkaita: 10449

”Turhat” ilmiannot: Jonkun verran.

Seppo Nordström

Ylivieskan poliisilaitos

Kaikki rikokset v. 2004 – 4191 kpl.
a) Rikoslakirikoksia: 2577
b) Liikennerikkomuksia: 1520

a) Tutkinnanjohtajia: 1
b) Tutkijoita: 8

Rikostutkintaryhmässä on yksi komisario, jonka työajasta tutkinnanjohtajuus vie n. 60%, lisäksi vähäisemmissä jutuissa kolme ylikonstaapelia tutkinnanjohtajina ja heidän työaikansa kuluu siihen n. 15%. Varsinaisten tutkijoiden lisäksi kenttäosaston konstaapelit hoitavat vähäisiä rikosasioita, kuten pieniä liikennevahinkoja, näpistyksiä yms.

”Turhat” ilmiannot: Ei merkittävästi. Niiden osuus on kuitenkin hieman lisääntymään päin.

Asukkaita: 40 088

Väitteeseen: Ainakaan meidän piirissämme en ole huomannut sellaisia piirteitä. Jos kuitenkin tarkkaan asiaa ajattelee, niin laillisuusvalvonnan puolella saattaa olla joitakin merkkejä yksittäisten henkilöiden toiminnasta siihen suuntaan.

Orimattilan kihlakunta

a) Rikoslakirikoksia: 4213
b) Liikennerikkomuksia: 2095
c) muita: 2712

a) Tutkinnanjohtajia 2
b) Tutkijoita: 10

Asukkaita: 37924

”Turhat” ilmiannot: Ei merkittävässä määrin.

Kajaanin kihlakunta

a) Rikoslakirikkomuksia: 5 366
b) Lliikennerikkomuksia: 2 796
c) muita: 328

a) Tutkinnanjohtajia: 3
b) Tutkijoita: 15

Tutkintatehtävissä toimii yhteensä 24 poliisimiestä, joista 7 hlöä on jouduttu irrottamaan varsinaisesta perustutkinnasta maakunnallisiin tehtäviin (vaativa tekninen tutkinta, talousrikostutkinta, rikostiedustelu)sekä 2 hlöä turvapaikka-asioiden hoitoon ja turvapaikanhakijoiden saattotehtäviin)

Asukkaita: 55 869

”Turhat” ilmiannot: Esitutkinta- ja pakkokeinoasetuksen 1 § velvoittaa poliisin kirjaamaan ilmoituksen jokaisesta tapahtumasta, jota ilmoittaja tai asianomistaja pitää rikoksena. Em. pykälän perusteella poliisi joutuu toistuvasti kirjaamaan mm. mielenterveysongelmaisten tekemiä epämääräisiä ilmoituksia ja osin niitä myös tutkimaankin, vaikka kokolailla selvästi nähtäisiin, että ketään ei voida asettaa syytteeseen. Esitutkinnan rajoittamiset ETL 4 §:n 3 mom:n perusteella syyttäjien päätöksillä hakevat vielä käyttöalaansa.

Haapajärven poliisilaitos

1) Poliisin tietoon tuli vuonna 2004 Haapajärven kihlakunnan alueella 4997 rikosta (-03: 4510), joista rikoslakirikoksia oli 2922 (-03: 2805) ja liikennerikkomuksia 1781 (-03: 1519)

2) Haapajärven poliisissa työskentelee tutkinnanjohtotehtävissä vakinaisesti kaksi komisariota ja tällä hetkellä työruuhkasyistä lisäksi yksi määräaikainen komisario. Tutkinnanjohtotehtäviä hoitaa heidän lisäkseen kuusi ylikonstaapelia, joista viisi henkilöä toimii päätoimisina, ”varsinaisina” tutkijoina. Näiden viiden lisäksi ”varsinaisina” tutkijoina toimii 4 poliisia. Myös kenttäpoliisit osallistuvat merkittävässä määrin tutkintatehtävien hoitoon.

3) Kihlakunnan väestömäärä oli väestörekisterin tilastotiedon mukaan 31.12.2004 yhteensä 39.120 henkilöä.

4) Meidän alueella perättömistä ilmiannoista tai muista viranomaistoimintoja häiritsevistä menettelyistä ei aiheudu – onneksi – kovin suurta vaivaa.

5) Laillisuusvalvonnalla ja lainkäytöllä on molemmilla lakisidonnainen perusta, joten päivänpolitiikalla tai puoluepolitiikalla ei lähtökohtaisesti ole niihin vaikutusta. Tietysti laitkin syntyvät poliittisen prosessin myötä, mutta vaikutus ei ole sellaista kuin väitteessä on esitetty.

Petri Oulasmaa, poliisipäällikkö

Porvoon kihlakunta

Asukkaita: 72.000

a) Rikoslakirikkomuksia: 6375
b) Liikennerikkomuksia: 2634
c) muita: 277

a) tutkinnanjohtajia: 2+4
b) tutkijoita: 20

Tutkinnanjohtajista 2 päällystötasoista ja 4 ylikonstaapelia. Ylikonstapelitutkinnanjohtajat toimivat myös tutkijoina.Tutkijoiden määrä (sis.yk:t) vaihteli vuoden aikana 18-22 välillä

”Turhat” ilmiannot: Turhien ilmoitusten määrä lisääntynyt, viikottain juttuja, joita ei oteta tutkittavaksi

Sodankylän kihlakunnan

1. Kokonaisrikollisuus oli vuonna 2004, lkm 2005 kpl,

a) Rikoslakirikoksia 914 kpl (RL rikokset ilman liikennerikoksia 355),
b) Liikennerikoksia 1014
c) loput muita rikoksia.

2. Tutkijan resurssit

a) Tutkinnanjohtajia 1 kpl henkilötyövuosissa 0,6
b) Varsinaisia tutkijoita 1 kpl

3. Kihlakunnan väestömäärä 9.200 asukasta.

4. ”Turhaa” työtä, mm. perättömien ilmiantojen osalta.
– Ei merkittävästi.

Väitteeseen: Laillisuusvalvonta ja lainkäyttö ovat muuttuneet politiikaksi.. Ei.

Ilomantsin kihlakunta

Asukkaita: 8 671

a) Rikoslakirikkomuksia: 467
b) Liikennerikkomuksia: 222

a) Tutkinnanjohtajia: 1
b) Tutkijoita: 2

Sisä-Savon kihlakunnassa

Asukkaita: 19629

a) Rikoslakirikkomuksia: 1370
b) Liikennerikkomuksia: 1287
c) Muita: 941

a) Tutkinnanjohtajia: 1
b) tutkijoita: 4

”Turhat” ilmiannot: Tällä nykyään aika vähän

Vaitteeseen: Jotkut poliitikot yrittävät silloin tällöin kerätä irtopisteitä tölvimällä mm. poliisia. Käytännön työssä ei tällä kuitenkaan ole mitään merkitystä ja arkipäivän työ ei ole mitenkään poliittisviritteistä.

Vastaukset kirjoitti Esko Airaksinen, poliisipäällikkö.

Forssan kihlakunnan

alueeseen kuulu: Forssa, Tammela,Jokioinen, Ypäjä ja Humppila,
alueen asukasluku on n. 35 500.

1) Forssan kihlakunnan alueella tehtiin vuonna 2004 6565 rikosta (luku sisältää liikennerikokset) näistä

a) Rikoslakirikoksia oli 4227,
b) Liikennerikkomuksia oli 2154
c) ja loput muita rikoksia.

2) Tutkintaresurssit
a) 1 tutkinnanjohtaja
b) 14 varsinaista tutkijaa

Juvan kihlakunta

Juvan kihlakunta

Asukkaita: 23 568

a) Rikoslakirikkomuksia: 2726
b) Liikennerikkomuksia: 2476
c) Muita: 1879

a) Tutkinnanjohtajia: 1
Komisarion lisäksi poliisipäällikkö toimii tarvittaessa tutkinnajohtajana.
b) Tutkijoita: 7

”Turhat” ilmiannot Perättömiä ilmiantoja on hyvin vähän. Ilmoituksen ottamiskynnys on alhainen. Sen vuoksi rikosjuttuina poliisille ilmoitetut loppujen lopuksi puhtaasti siviilijutut työllistävät lopettamispäätöksiä varten tarpeellisen aineiston hankkimiseksi;näin maaseudulla ilmeisesti vanhaa perua (mm. tieriidat, hallinto-asiat).

Väitteeseen: Kyllä; Jotenkin tuntuu, että ainakin osittain.

Kouvolan kihlakunta

Rikosten määrä: Kouvolan kihlakunnan alueella poliisi kirjasi kaikkiaan 7028 rikosilmoitusta, jotka sisälsivät tietysti n. määrän rikoksia. Sekalaisilmoituksia erilaisista tutkinnoista ja poliisitoimista kirjattiin 2971. Kaikkiaan poliisialueella kirjattiin 18 915 rikosta, jossa luvussa on mukana myös rangaistusvaatimukset.

Rikososastossa on kolme tutkinnanjohtajaa ja 33 tutkijaa. Tulee kuitenkin huomioida se, että organisaatioon kuuluu myös palvelututkinta eli ilmoitusten vastaanotto ja pienempien rikosjuttujen ja liikennejuttujen tutkinta ja siellä on lisäksi 1 tutkinnanjohtaja ja 2 rajoitetuin oikeuksin ilman pakkokeinovaltuuksia 2 tutkinnanjohtajaa ja 13 tutkijaa. Lisäksi laitokseen kuuluu alueellisen talousrikostutkinnan yksikkö, joka tekee töitä koko Kaakkois-Suomen alueella 1 tutkinnanjohtajan ja 10 hajasijoitetun tutkijan kanssa.

Kihlakunnassa asukkaita: 97.812

a) Rikoslakirikkomuksia: 12240
b) Liikennerikkomuksia: 5262
c) Muita: 1413

a) Tutkinnanjohtajia: 3
b) Tutkijoita: 33

”Turhat” ilmiannot: Jossakin määrin, mutta se ei ole kokonaisuuden kannalta mitenkään merkittävä asia.

Väitteeseen laillisuusvalvonnan politiikasta: Kyllä osittain on ja osittain ei. Laillisuusvalvonnasta on tehty ehkä joissakin tapauksessa tarkoituksella niin voimakkaasti näkyvää, että siitä on tullut jollekin päähänpinttymä. Laillisuusvalvonta ja lainkäyttö ovat osa yhteiskuntapolitiikkaa ja ovat aina olleet. Laillisuusvalvonta on nyt pinnalla, koska yhteiskunnassa on meneillään tilanne, osin median luoma, jossa kaikki hakevat ensiksi syyllisiä ja uskotaan siihen, että aina kun syyllinen viranomaisesta löytyy, niin maailma tulee kaikille heti paremmaksi. Toki on myönnettävä se kestämätön tilanne, ettei mediassa ja politiikassa voida loputtomasti katsoa ja hyväksyä sellaisia mielipidetauluja, joissa erityisesti poliisi on kansalaisten luottamuksessa ja kunnioituksessa kärkipäässä ja media ja poliitiot siellä alapäässä.

Laillisuusvalvontaa on aina ollut ja se pitää niin ollakin. On myös ollut jonkin verran huolimattomuutta koko valvonnassa ja se pitää saada pelaamaan siten, että luottamus poliisin ja muuhunkin viranomaistoimintaan saadaan pysytettynä korkeana.

Vantaan kihlakunnan vastaus

a) Rikoslakirikkomuksia 23455
b) Liikennerikkomuksia 4999
c) Muut 1031
– tietolähde: Polstat

Tilanne 7.3.2005
a) Tutkinnanjohtajia 6
b) Varsinaisia tutkijoita 64 (sisältää kenttäjaksolaiset ja työharjoittelijat 8 hlöä)
Luvut eivät sisällä alueellisen yksikön henkilöstöä (rikostutkimuskeskus, talousrikostutkinta, rikostiedustelu, huumerikostutkinta, it-rikostutkinta)

Timo Nyyssönen
rikosylikomisario
Riihimäen kihlakunnan vastaus

a) Rikoslakirikkomuksia: 2473
b) Liikennerikkomuksia: 1297

a) Tutkinnanjohtajia: 4
b) Varsinaisia tutkijoita: 14

Asukkaita: 45 000

Turhauttavia ilmiantoja: Paljon erilaista sovittelua
Salon kihlakunnan vastaus

a) Rikoslakirikkomuksia: 5726
b) Liikennerikkomuksia: 2391
c) Muut: 1262

a) Tutkinnajohtajia: 8
b) Varsinaisia tutkijoita: 13

Asukkaita: 62 709
Mäntän kihlakunnasssa

a) Rikoslakirikkomuksia: 2802
b) Liikennerikkomuksia: 686
c) Muut: 105

a) Tutkinnanjohtajia: 1
b) Varsinaisia tutkijoita: 9

Asukkaita: 28 271

Turhat ilmiannot: Jonkin verran. Osin poliisi myöskään ei uskalla panna juttuja poikki vaan tutkii kanteluiden pelossa ja niitä välttääkseen vaikka asiallisia perusteita ei ole.

Väitteeseen: Poliittinen aspekti on toki lisääntynyt ja lainlaatiminen on poliittinen prosessi.
Kokemäen kihlakunnan vastaus

a) Rikoslakirikkomuksia 4.772
b) Liikennerikkomuksia 2.919

a) Tutkinnanjohtajia 1
b) Varsinaisia tutkijoita 8

Kihlakunnan väestömäärä n.34.900

Tapio Ranne, poliisipäällikkö
Raaseporin kihlakunta

a) Rikoslakirikkomuksia: 4282
b) Liikennerikkomuksia: 2040
c) muut: 251

Tutkinnanjohtajia : 1,5
Tutkijoita: 14

Tutkinnanjohtajista toinen on osa-aikaeläkkeellä.

Asukkaita: 43 480
Lahden kihlakunnassa

a) Rikoslakirikkomuksia: 12 757
b) Liikennerikkomuksia: 7277
c) Muut: 7960

a) Tutkinnanjohtajia: 10
b) Tutkijoita: 100

Osa tutkijoista osallistuu myös kenttäpartiointiin, mutta on uuden palkkaluokituksen mukaan ryhmitelty ”tutkinnan luokitukseen”;. Luku 100 on noin arvio, jossa on pientä ajoittaista vaihtelua.

Asukkaita: 158 000

Hyvinkään kihlakunnasta

a) Rikoslakirikkomuksia: 8115
b) Liikennerikkomuksia: 3702
d) Muut: 550

a) Tutkinnanjohtajia: 3
b) Tutkijoita: 25

Asukkaita: 80.000

Väitteeseen: Mielestäni perustehtävä selventynyt

Turhat ilmiannot: Noin 10 %:a prosentti työajasta, neuvotteluja asiasta, joka ei rikos ym

Kauhajoen kihlakunnasta

a) Rikoslakirikkomuksia: 1970
b) Liikennerikkomuksia: 1452
c) Muut: 148

a) Tutkinnanjohtajia: 1
b) Tutkijoita: 8

Yksi tutkija alueellisessa talousrikostutkintaryhmässä, piirin käytössä n. 20 %

Asukkaita: 29699

Turhat ilmiannot: Tieriidat, kunnianloukkaukset yms. jutut työllistävät ehkä 0,5 htv:n verran

Kauhajoen kihlakunnan poliisilaitos
Rikoskomisario Hannu Haapala

Loviisan kihlakunnassa

a) Rikoslakirikkomuksia = 1164, joista 139 liikenteeseen liittyviä
b) Liikennerikkomuksia = 1268, joista 779 RV asiaa ja 370 rikesakkoasiaa

a) Tutkinnanjohtajia 1
b) Varsinaisia tutkijoita 6 + tutkintasihteeri

Asukasluku 31.12.2004 oli 18665;

Harry Holmberg, poliisipäällikkö

Loviisan kihlakunnan poliisilaitos
Vastaus Porin kihlakunnasta:

Porissa tehtiin kaikkiaan viime vuonna 17 766 rikosta ja rikkomusta (lisäystä edelliseen vuoteen 10 %). Näistä rikoslakirikoksia oli 11 508 ja liikennerikkomuksia 5696 ja loput muita rikoksia. Luvuissa on siis mukana rangaistusvaatimukset (=sakot).

Rikososastossa on kolme tutkinnanjohtajaa ja tällä hetkellä 43 tutkijaa (tilanne vaihtelee jonkin verran johtuen harjoittelijoista ja tehtäväkierrossa olijoista). Osa tehtävistä on maakunnallisia (rikostutkimuskeskus, talousrikostutkinta, rikostietopalvelu, huumetutkinta, it-rikostutkinta), joten ”varsinaisia rikostutkijoita” on huomattavasti vähemmän.

Järjestysosastossa on kuusi tutkijaa, jotka tutkivat mm. liikennerikokset, rattijuopot, näpistykset, yms.

Väitteeseen laillisuusvalvonnan politiikasta..?
Laillisuusvalvonta ei ole poliittista, mutta lainkäyttö on aina ollut ja tulee olemaan osana poliittista ohjausjärjestelmää. Lakien säätäminen on politiikkaa ja sama politiikka säätää ja ’sävyttää’ lainkäyttöä (lakien täytäntöönpanoa ja valvontaa). Toinen asia on, että lainkäytön valvojien (poliisi), toisin kuin tuomioistuinten, toiminta ei lähtökohtaisesti ole poliittista. Oikeuslaitos tulkitsee ja soveltaa lakeja. Tätä kautta heidän toimintaansa tulee kytkentä polittiikkaan. Poliisi on tässä suhteessa neutraali, ’nöyrä toteuttaja’. Toinen asia on, että poliisi, yhteiskunnallisesti rauhallisina aikoina, pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan yhteiskunnan eri toimintatahoihin edistääkseen positiivista turvallisuuskehitystä.

8.3.2005 Pauli Kuusiranta, rikosylikomisario
Porin kihlakunnan poliisilaitos

Vastaus Imatran kihlakunnasta:

(Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi, Parikkala, Saari ja Uukuniemi) tilastoitiin 2004: Yhteensä 6882, jossa lisäystä 11,3 %,
a) näistä rikoslakikirikoksia 4413, lisäystä 11,1 %,
b) sältää rikoslain liikennerikokset yht. 2143, lisäystä 30 % ja
c) muita rikoksia 2469, lisäystä 11,6 %, – sisältää tieliikennelain liikennerikokset yht. 2295, lisäystä 13,3 %.

Rikostutkinnan vastuualueella on yksi päätoiminen tutkinnanjohtaja, joka vastaa 2/3 juttujen tutkinnanjohtajuudesta. Palvelututkinnan tutkinnanjohtaja vastaa 1/3 juttujen tutkinnanjohtajuudesta.

Varsinaisia tutkijoita on yhteensä 11. Palvelututkinnan vastuualueella (rikospaikkakäynnit, liikennejutut, ulkomaalaisasiat ja lähinnä rv-menettelyllä hoidettavat nopeasti tutkittavat jutut) on yksi tutkinnanjohtaja ja kuusi tutkijaa.

Väitteeseen lainkäytön politiikasta:
Lainkäyttö paikallistasolla (rikostutkinta ja syyteharkinta) on ulkopuolisista vaikutteista (myös poliittisista tuulista) täysin riippumatonta. Sen sijaan laillisuusvalvontaa kohtaan on ilmennyt viimeaikoina poliittista painetta. On täysin ymmärrettävää, että lainsäätäjä on kiinnostunut myös siitä, miten annettuja valtuuksia käytetään. Toinen asia sitten onkin, että yksittäiset poliitikot pyrkivät tässäkin yhteydessä esittämään asiat siinä valossa, että saisivat poliittisia irtopisteitä.

Veikko Nyyssönen, rikoskomisario
Imatran kihlakunnan poliisilaitos

Kyselylomake

1. Lappeenrannan kihlakunnan poliisilaitoksella kirjattiin vuonna 2004 kaikkiaan 10564 ilmoitusta, joista
a) Rikosilmoituksia (R-ilmoituksia) 4870,
b) Liikennerikoksia 550
c) Sekalaisilmoituksia (S-ilmoituksia) 3773
– Poliisilakiperusteisia kiinniottoja (P-ilmoituksia) 1921
– Rangaistusvaatimuksia (RV-ilmoituksia) 4294, joista liikennerikoksia ja rikkomuksia 3164
(Lähde: Riki-Trip-järjestelmä)

2. a) Tutkinnanjohtajia: Rikososasto 3, Järjestysosasto 1 ja Kaakkois-Suomen alueellinen yksikkö 1 Yhteensä 5
b) Varsinaisia tutkijoita: Rikososasto 26,5, Järjestysosasto (patu) 11,5, Kaakkois-Suomen alueellinen yksikkö 14 Yhteensä 52

Väitteeseen Laillisuusvalvonta ja lainkäyttö ovat muuttuneet politiikaksi?
KYLLÄ, tai itse asiassa se on ollut politiikkaa, koska poliittinen ohjaus määrittelee laillisuusvalvonnalle ja lainkäytölle perusteet: Säätämällä valvottavia ja noudatettavia lakeja, määrittelemällä budjettivallallaan laillisuusvalvontaan ja lainkäyttöön käytettävissä olevat resurssit.

Vastaukset kirjoitti Leo Peuha

Kemin kihlakunnan poliisilaitos

a) Rikoslakirikoksia: 4427
b) Liikennerikoksia, -rikkomuksia: 1622
c) muita: 169

a) Tutkinnanjohtajia: 3
b) Tutkijoita: 26

”Turhat” ilmiannot: Erittäin harvoin

Asukkaita: 39940

Väitteeseen: Ei konkreettisia havaintoja ilmiöstä

Kuopion seudun kihlakunnan poliisilaitos

a) Rikoslakirikoksia: 9479
b) Liikennerikoksia, -rikkomuksia: 6578
c) muita: 4210

a) Tutkinnanjohtajia: 6
b) Tutkijoita: 38
Poliisilaitoksessa on jako vaativaan tutkintaan ja päivittäistutkintaan ja lisäksi Siilinjärvellä on oma tutkintaryhmänsä, jonka tutkittavana on sekä lyhytkestoista että vaativaa tutkintaa.
Vaativassa tutkinnassa on tutkinnanjohtajien lisäksi 32 tutkijaa ja päivittäistutkinnassa 6.
Lisäksi on erikseen teknisessä rikostutkinnassa 5 poliisimiestä sekä maakunnallisessa talousrikostutkinnassa 5 poliisimiestä.

Asukkaita: 114567

”Turhat” ilmiannot: Toistaiseksi perättömät ilmiannot ovat olleet lukumäärältään vähäisiä ja niiden selvittämiseen on mennyt kokonaistyöajasta vain murto-osa. Sen sijaan ilmoitukset, joissa ilmoittaja katsoo olevan kyseessä rikoksen. Tällaiset ilmoitukset aiheuttavat runsaasti selvittelytyötä, mutta eivät kuitenkaan loppujen lopuksi mene syyttäjälle arvioitavaksi.

Väitteeseen: KYLLÄ, Lainkäyttö ja laillisuusvalvonta ovat jatkona poliittiselle päätöksenteolle. Itse käytännön toteutuksessa ei mielestäni kuitenkaan politiikka vaikuta.

Aulis Aho

Limingan kihlakunnan poliisilaitos

a) Rikoslakirikoksia: 2587
b) Liikennerikoksia, -rikkomuksia: 2528
c) muita: 85

a) Tutkinnanjohtajia: 1
Kihlakunnassa 2 tutkinnanjohtajaa joista toisen vastuualueena rikostorjunta ja toisen turvallisuus. Turvallisuusosaston komisario toimii osassa rikoksista TJ:na ja toimii rikososaston komisarion sijaisena.
b) Tutkijoita: 8
Kihlakunnassa 8 varsinaista rikostutkijaa jotka tutkivat pääosan kihlakunnan alueella tapahtuneista rikoksista. Kihlakunnan kaikki muutkin poliisit tutkivat vähäisempiä rikoksia, kuten liikennerikoksia, näpistyksiä ja pienempiä varkausjuttuja.

Asukkaita: 38013

”Turhat” ilmiannot: ”Perättömätkin” ilmiannot on otetaan vastaan ja kirjataan. Selvät perättömät tapaukset karsitaan kirjaamisen jälkeen. Turhasta työstä ei ole pidetty kirjaa, joten tarkkoja lukuja on mahdoton sanoa. Arvioisin, että 2-5 tapausta vuoden aikana teettävät kirjaamista enemmän työtä, joista jotkut yksittäistapaukset vievät runsaastikkin työaikaa. Tutkijoiden kokonaistyöajasta kuitenkin noin 2 % vuodessa (karkea arvio).

Risto Viippola

OULUN POLIISILAITOS:

1. Vuonna 2004 tehtiin Oulun kihlakunnan poliisille 24 782 kpl rikosilmoituksia, joista.
a) rikoslakirikoksia 17 884 kpl
b) liikennerikkomuksia 5 882 kpl
c) muita loput

2. Oulun kihlakunnan poliisilla on käytettävissä
a) päällystöön kuuluvia tutkinnanjohtajia 5 kpl
b) varsinaisia tutkijoita on yli 60 henkilöä laskentavasta riippuen, osa henkilöstöstä suorittaa sekä kenttävälvontaa että tutkintaa. Osa tehtävistä on alueellisia, jopa koko läänin käsittäviä. Lisäksi harjoittelijat ja tehtäväkierrossa olevat muuttavat tilannetta.
Järjestysosastossa on lisäksi 8 tutkijaa, jotka tutkivat mm. liikennevahinkoja ja rattijuopumuksia.
Oulun poliisilaitoksella toimii lisäksi läänin talousrikosyksikkö, jonka vahvuus kokonaisuudessaan n. 20 henkilöä.

3. Kihlakunnan väestömäärä oli vuonna 2004 yhteensä 150 206 henkilöä.

4. Turhaa työtä joudutaan tekemään suhteellisen paljon. On olemassa henkilöitä, jotka työllistävät viranomaisia valtavasti. Yhdellä henkilöllä voi olla kymmeniä ilmoituksia kiertämässä eri viranomaistahoja kanteluina, rikosilmoituksina jne.

5. Lainkäyttöön ei mielestäni pystytä paikallistasolla vaikuttamaan.
Laillisuusvalvonta on taas toinen asia. Poliisin valtuuksien käyttö on ollut kovasti viime aikoina esillä, varmasti aiheellisesti. Meidän tulisi olla erityisen tarkkoja siitä, että ylilyöntejä ei tapahtuisi.

Taisto Isokangas, apulaispoliisipäällikkö

Vakka-Suomen kihlakunnassa

kirjattiin 6487 rikosilmoitusta (lisäystä edelliseen vuoteen 8 %)
a) Näistä rikoslakirikoksia oli 4482 ja
b) liikennejuttuja 1464 mukaan lukien sakot.

Rikososasto on jakautunut kahteen ryhmään. Molemmissa ryhmissä on rikosylikonstaapeli tutkinnanjohtaja. Tutkintaryhmässä I on yhteensä 8 rikostutkijaa ja tutkinnanjohtaja rikosylikonstaapeli, joka osallistuu myös päivittäiseen tutkintaan.
Tutkintaryhmässä II on 3 vakinaista rikostutkijaa ja yksi tehtäväkierrolla oleva rikostutkija sekä tutkinnanjohtaja rikosylikonstaapeli, joka osallistuu myös päivittäiseen tutkintaan. Liikennejuttuja ja rattijuoppoja tutkii kaksi rikostutkijaa päätoimisesti.
Pakkokeinoja edellyttävien juttujen tutkinnanjohtajana toimii allekirjoittanut.
Tutkintaosastolla on yksi yhteinen tutkintasihteeri.

Kihlakunnan väestömäärä noin 40.500 asukasta. Alueella on yli 11.000 vapaa-ajanasuntoa jolloin kihlakunnan asukasmäärä kesäisin ja yleensä viikonloppuisin nousee huomattavasti.

Laillisuusvalvonta ja lainkäyttö eivät ole muuttuneet politiikaksi. Yli 30 vuoden poliisikokemuksella voin käsi sydämellä sanoa, että poliisin normaali arkityö ei ole muuttunut oikeastaan mitenkään. Uusia rikosnimikkeitä ja tunnusmerkistöjä on tullut ja työ on muuttunut teknisemmäksi. Politiikalla ei kuitenkaan ole ainakaan pienissä yksiköissä mitään tekemistä.

Pentti Koski, rikoskomisario

Rauman kihlakunnan poliisilaitos

a) Rikoslakirikoksia: 6440
b) Liikennerikoksia, -rikkomuksia: 2522
c) muita: 202

a) Tutkinnanjohtajia: 2
b) Tutkijoita: 29

”Turhat” ilmiannot: Kantelut poliisia kohtaan ovat lisääntyneet. Rikosilmoituksia tehdään hepposin perustein, joka aiheuttaa kuitenkin turhien kuulustelujen suorittamista melkoisia määriä. Näistä jutuista lähes kaikki päättyy ettei asiassa ole syytä epäillä rikosta.

Asukkaita: 59170

Väitteeseen politiikasta: Kyllä

Espoon poliisilaitos

Espoon poliisilaitoksen tutkittavana oli vuonna 2004 kaikkiaan 29 032 rikkomusta.

Näistä rikkomuksista
a) Rikoslakirikoksia oli 21 989
b) Liikennerikkomuksia 5700
c) Muita rikoksia 1343
Luvuissa ovat mukana rangaistusvaatimukset

Rikostutkinassa laitos jakautuu kolmeen tulosalueeseen, joissa kaikissa suoritetaan rikostutkintaa on
a) tutkinnanjohtajia 19, joista 6 on ylikonstaapeleita
b) Tutkijoita on kaikkiaan 120, 15-20 on joko työharjoittelijoita tai kenttäjaksolaisia (Espoo on koulutuspoliisilaitos)

Espoolla on myös alueellinen tutkintavastuu, Länsi-Uusimaan huumetutkinnasta, talousrikostutkinnasta, teknisestä rikostutkinnasta ja rikostiedustelusta ja tämä sitoo huomattavan tutkijamäärän myös kihlakunnan ulkopuoliseen rikostutkintaan.

Espoon kihlakunnan asukasmäärä n n. 280 000, mutta alueellisen vastuun myötä asukasmäärä nousee yli 400 000.

Heikki Jokinen, rikosylikonstaapeli

Ylä-Savon kihlakunnassa

1.a. Rikoslakirikoksia kirjattiin vuonna 2004 2654 kappaletta
1.b. Liikennerikoksia 1667 kappaletta
1.c Muita yhteensä 1841 kappaletta

2. a. Tutkinnanjohtajia päällystötasoisia 2 vaativassa rikostutkinnassa (rikospoliisissa)
– ja yksi palvelututkinnassa ( järjestyspoliisi )
– Lisäksi rikosylikonstaapeleita rajoitetuin tutkinnanjohtajavaltuuksin 3 kappaletta rikospoliisissa ja 3 kappaletta järjestyspoliisissa, joista kaksi toimii palvelutoimistoissa.

2.b. Tutkijoita rikospoliisissa 15 taktista tutkijaa, 2 talousrikostutkijaa, jotka sijoitettu
– Iisalmeen sekä 1 tekninen tutkja läänin tekniikasta, joka sijoitettu Iisalmeen.
– Palvelututkinnassa, järjestyspoliisissa 5 tutkijaa.

3. Asukasluku 60 927

4. ”Turhat” ilmiannot: Ei sanottavaa merkitystä.

5. Väite politiikasta: Ei ole muuttunut, asiaan ovat vaikuttaneet viimeaikaiset tapahtumat ja niistä seuranneet oikeudenkäynnit. Joskin poliittisen ohjauksen voimistuminen on ollut merkillepantavaa. Asiassa voi olla jämäköitymistä tai sitten myös poliittisten irtopisteiden keruuta.

Seppo Ryhänen rikosylikomisario

Raision kihlakunta

a) Rikoslakirikoksia: 5308
b) Liikennerikkomuksia: 1683
c) muita: 1445

a) Tutkinnanjohtajia: 2
b) tutkijoita: 18
Kaksi komisariota ja 5 ylikonstaapelia toimivat tutkinnanjohtajina jotka määräytyvät juttujen mukaan.

Asukkaita: 59596

”Turhat” ilmiannot: Ei ole erikseen pidetty tilastoa, mutta jatkuvassa tutkinnassa on ns. siviilijuttujen selvittämistä määrättyyn pisteeseen asti.

Pasi Rinne

ÄÄNEKOSKEN KIHALKUNNASSA

1. Rikoksia kaikkiaan 7275.
a) Rikoslakirikoksia 3718
b) Liikennerikoksia 1947..
Loppuosa muita rikoksia.

2. Tutkijoiden määrä
a) 1 tutkinnanjohtaja
b) 9 tutkijaa

3. Asukkaita kihlakunnassa on 36700.

4. Perättömiä ilmiantoja on hyvin vähän, pari tapausta vuodessa.

5. Politiikka ei vaikuta poliisitoimen hoitoon. Toiminta perustuu voimassa olevaan Suomen lakiin.

Jouko Pokela, rikoskomisario

HAUKIPUTAAN POLIISILAITOS

1. Kihlakunnan poliisille tehtiin vuonna 2004 yht 5791 rikosilmoitusta
a) Rikoslakirikkomuksia 3283
b) Liikennerikkomuksia 2345
c) Muita 163

2. Kihlakunnan poliisilla on käytettävissä
a) Tutkinnanjohtajia 2 komisariota, (tutkivat ylikonstaapelit rutiinijutuissa 3)
b) Varsinaisia tutkijoita 14, joista 3 pääasiassa liikennerikostutkijoita

3. Kihlakunnan väestömäärä 43 194 (31.1.2005)

4. Poliisi joutuu tekemään turhaa työtä, mm. perättömien ilmiantojen osalta.
– Vain vähäisessä määrin.

Eero Aho, poliisipäällikkö

Kuhmon kihlakunnan poliisilaitos
.

a) Rikoslakirikoksia: 355
b) Liikennerikoksia, -rikkomuksia: 253
c) muita: 367

a) Tutkinnanjohtajia: 1
b) Tutkijoita: 2

Asukkaita: 10449

”Turhat” ilmiannot: Jonkun verran.

Seppo Nordström

Ylivieskan poliisilaitos

Kaikki rikokset v. 2004 – 4191 kpl.
a) Rikoslakirikoksia: 2577
b) Liikennerikkomuksia: 1520

a) Tutkinnanjohtajia: 1
b) Tutkijoita: 8

Rikostutkintaryhmässä on yksi komisario, jonka työajasta tutkinnanjohtajuus vie n. 60%, lisäksi vähäisemmissä jutuissa kolme ylikonstaapelia tutkinnanjohtajina ja heidän työaikansa kuluu siihen n. 15%. Varsinaisten tutkijoiden lisäksi kenttäosaston konstaapelit hoitavat vähäisiä rikosasioita, kuten pieniä liikennevahinkoja, näpistyksiä yms.

”Turhat” ilmiannot: Ei merkittävästi. Niiden osuus on kuitenkin hieman lisääntymään päin.

Asukkaita: 40 088

Väitteeseen: Ainakaan meidän piirissämme en ole huomannut sellaisia piirteitä. Jos kuitenkin tarkkaan asiaa ajattelee, niin laillisuusvalvonnan puolella saattaa olla joitakin merkkejä yksittäisten henkilöiden toiminnasta siihen suuntaan.

Orimattilan kihlakunta

a) Rikoslakirikoksia: 4213
b) Liikennerikkomuksia: 2095
c) muita: 2712

a) Tutkinnanjohtajia 2
b) Tutkijoita: 10

Asukkaita: 37924

”Turhat” ilmiannot: Ei merkittävässä määrin.

Kajaanin kihlakunta

a) Rikoslakirikkomuksia: 5 366
b) Lliikennerikkomuksia: 2 796
c) muita: 328

a) Tutkinnanjohtajia: 3
b) Tutkijoita: 15

Tutkintatehtävissä toimii yhteensä 24 poliisimiestä, joista 7 hlöä on jouduttu irrottamaan varsinaisesta perustutkinnasta maakunnallisiin tehtäviin (vaativa tekninen tutkinta, talousrikostutkinta, rikostiedustelu)sekä 2 hlöä turvapaikka-asioiden hoitoon ja turvapaikanhakijoiden saattotehtäviin)

Asukkaita: 55 869

”Turhat” ilmiannot: Esitutkinta- ja pakkokeinoasetuksen 1 § velvoittaa poliisin kirjaamaan ilmoituksen jokaisesta tapahtumasta, jota ilmoittaja tai asianomistaja pitää rikoksena. Em. pykälän perusteella poliisi joutuu toistuvasti kirjaamaan mm. mielenterveysongelmaisten tekemiä epämääräisiä ilmoituksia ja osin niitä myös tutkimaankin, vaikka kokolailla selvästi nähtäisiin, että ketään ei voida asettaa syytteeseen. Esitutkinnan rajoittamiset ETL 4 §:n 3 mom:n perusteella syyttäjien päätöksillä hakevat vielä käyttöalaansa.

Haapajärven poliisilaitos

1) Poliisin tietoon tuli vuonna 2004 Haapajärven kihlakunnan alueella 4997 rikosta (-03: 4510), joista rikoslakirikoksia oli 2922 (-03: 2805) ja liikennerikkomuksia 1781 (-03: 1519)

2) Haapajärven poliisissa työskentelee tutkinnanjohtotehtävissä vakinaisesti kaksi komisariota ja tällä hetkellä työruuhkasyistä lisäksi yksi määräaikainen komisario. Tutkinnanjohtotehtäviä hoitaa heidän lisäkseen kuusi ylikonstaapelia, joista viisi henkilöä toimii päätoimisina, ”varsinaisina” tutkijoina. Näiden viiden lisäksi ”varsinaisina” tutkijoina toimii 4 poliisia. Myös kenttäpoliisit osallistuvat merkittävässä määrin tutkintatehtävien hoitoon.

3) Kihlakunnan väestömäärä oli väestörekisterin tilastotiedon mukaan 31.12.2004 yhteensä 39.120 henkilöä.

4) Meidän alueella perättömistä ilmiannoista tai muista viranomaistoimintoja häiritsevistä menettelyistä ei aiheudu – onneksi – kovin suurta vaivaa.

5) Laillisuusvalvonnalla ja lainkäytöllä on molemmilla lakisidonnainen perusta, joten päivänpolitiikalla tai puoluepolitiikalla ei lähtökohtaisesti ole niihin vaikutusta. Tietysti laitkin syntyvät poliittisen prosessin myötä, mutta vaikutus ei ole sellaista kuin väitteessä on esitetty.

Petri Oulasmaa, poliisipäällikkö

Porvoon kihlakunta

Asukkaita: 72.000

a) Rikoslakirikkomuksia: 6375
b) Liikennerikkomuksia: 2634
c) muita: 277

a) tutkinnanjohtajia: 2+4
b) tutkijoita: 20

Tutkinnanjohtajista 2 päällystötasoista ja 4 ylikonstaapelia. Ylikonstapelitutkinnanjohtajat toimivat myös tutkijoina.Tutkijoiden määrä (sis.yk:t) vaihteli vuoden aikana 18-22 välillä

”Turhat” ilmiannot: Turhien ilmoitusten määrä lisääntynyt, viikottain juttuja, joita ei oteta tutkittavaksi

Sodankylän kihlakunnan

1. Kokonaisrikollisuus oli vuonna 2004, lkm 2005 kpl,

a) Rikoslakirikoksia 914 kpl (RL rikokset ilman liikennerikoksia 355),
b) Liikennerikoksia 1014
c) loput muita rikoksia.

2. Tutkijan resurssit

a) Tutkinnanjohtajia 1 kpl henkilötyövuosissa 0,6
b) Varsinaisia tutkijoita 1 kpl

3. Kihlakunnan väestömäärä 9.200 asukasta.

4. ”Turhaa” työtä, mm. perättömien ilmiantojen osalta.
– Ei merkittävästi.

Väitteeseen: Laillisuusvalvonta ja lainkäyttö ovat muuttuneet politiikaksi.. Ei.

Ilomantsin kihlakunta

Asukkaita: 8 671

a) Rikoslakirikkomuksia: 467
b) Liikennerikkomuksia: 222

a) Tutkinnanjohtajia: 1
b) Tutkijoita: 2

Sisä-Savon kihlakunnassa

Asukkaita: 19629

a) Rikoslakirikkomuksia: 1370
b) Liikennerikkomuksia: 1287
c) Muita: 941

a) Tutkinnanjohtajia: 1
b) tutkijoita: 4

”Turhat” ilmiannot: Tällä nykyään aika vähän

Vaitteeseen: Jotkut poliitikot yrittävät silloin tällöin kerätä irtopisteitä tölvimällä mm. poliisia. Käytännön työssä ei tällä kuitenkaan ole mitään merkitystä ja arkipäivän työ ei ole mitenkään poliittisviritteistä.

Vastaukset kirjoitti Esko Airaksinen, poliisipäällikkö.

Forssan kihlakunnan

alueeseen kuulu: Forssa, Tammela,Jokioinen, Ypäjä ja Humppila,
alueen asukasluku on n. 35 500.

1) Forssan kihlakunnan alueella tehtiin vuonna 2004 6565 rikosta (luku sisältää liikennerikokset) näistä

a) Rikoslakirikoksia oli 4227,
b) Liikennerikkomuksia oli 2154
c) ja loput muita rikoksia.

2) Tutkintaresurssit
a) 1 tutkinnanjohtaja
b) 14 varsinaista tutkijaa

Juvan kihlakunta

Asukkaita: 23 568

a) Rikoslakirikkomuksia: 2726
b) Liikennerikkomuksia: 2476
c) Muita: 1879

a) Tutkinnanjohtajia: 1
Komisarion lisäksi poliisipäällikkö toimii tarvittaessa tutkinnajohtajana.
b) Tutkijoita: 7

”Turhat” ilmiannot Perättömiä ilmiantoja on hyvin vähän. Ilmoituksen ottamiskynnys on alhainen. Sen vuoksi rikosjuttuina poliisille ilmoitetut loppujen lopuksi puhtaasti siviilijutut työllistävät lopettamispäätöksiä varten tarpeellisen aineiston hankkimiseksi;näin maaseudulla ilmeisesti vanhaa perua (mm. tieriidat, hallinto-asiat).

Väitteeseen: Kyllä; Jotenkin tuntuu, että ainakin osittain.

Kouvolan kihlakunta

Rikosten määrä: Kouvolan kihlakunnan alueella poliisi kirjasi kaikkiaan 7028 rikosilmoitusta, jotka sisälsivät tietysti n. määrän rikoksia. Sekalaisilmoituksia erilaisista tutkinnoista ja poliisitoimista kirjattiin 2971. Kaikkiaan poliisialueella kirjattiin 18 915 rikosta, jossa luvussa on mukana myös rangaistusvaatimukset.

Rikososastossa on kolme tutkinnanjohtajaa ja 33 tutkijaa. Tulee kuitenkin huomioida se, että organisaatioon kuuluu myös palvelututkinta eli ilmoitusten vastaanotto ja pienempien rikosjuttujen ja liikennejuttujen tutkinta ja siellä on lisäksi 1 tutkinnanjohtaja ja 2 rajoitetuin oikeuksin ilman pakkokeinovaltuuksia 2 tutkinnanjohtajaa ja 13 tutkijaa. Lisäksi laitokseen kuuluu alueellisen talousrikostutkinnan yksikkö, joka tekee töitä koko Kaakkois-Suomen alueella 1 tutkinnanjohtajan ja 10 hajasijoitetun tutkijan kanssa.

Kihlakunnassa asukkaita: 97.812

a) Rikoslakirikkomuksia: 12240
b) Liikennerikkomuksia: 5262
c) Muita: 1413

a) Tutkinnanjohtajia: 3
b) Tutkijoita: 33

”Turhat” ilmiannot: Jossakin määrin, mutta se ei ole kokonaisuuden kannalta mitenkään merkittävä asia.

Väitteeseen laillisuusvalvonnan politiikasta: Kyllä osittain on ja osittain ei. Laillisuusvalvonnasta on tehty ehkä joissakin tapauksessa tarkoituksella niin voimakkaasti näkyvää, että siitä on tullut jollekin päähänpinttymä. Laillisuusvalvonta ja lainkäyttö ovat osa yhteiskuntapolitiikkaa ja ovat aina olleet. Laillisuusvalvonta on nyt pinnalla, koska yhteiskunnassa on meneillään tilanne, osin median luoma, jossa kaikki hakevat ensiksi syyllisiä ja uskotaan siihen, että aina kun syyllinen viranomaisesta löytyy, niin maailma tulee kaikille heti paremmaksi. Toki on myönnettävä se kestämätön tilanne, ettei mediassa ja politiikassa voida loputtomasti katsoa ja hyväksyä sellaisia mielipidetauluja, joissa erityisesti poliisi on kansalaisten luottamuksessa ja kunnioituksessa kärkipäässä ja media ja poliitiot siellä alapäässä.

Laillisuusvalvontaa on aina ollut ja se pitää niin ollakin. On myös ollut jonkin verran huolimattomuutta koko valvonnassa ja se pitää saada pelaamaan siten, että luottamus poliisin ja muuhunkin viranomaistoimintaan saadaan pysytettynä korkeana.

Vantaan kihlakunnan vastaus

a) Rikoslakirikkomuksia 23455
b) Liikennerikkomuksia 4999
c) Muut 1031
– tietolähde: Polstat

Tilanne 7.3.2005
a) Tutkinnanjohtajia 6
b) Varsinaisia tutkijoita 64 (sisältää kenttäjaksolaiset ja työharjoittelijat 8 hlöä)
Luvut eivät sisällä alueellisen yksikön henkilöstöä (rikostutkimuskeskus, talousrikostutkinta, rikostiedustelu, huumerikostutkinta, it-rikostutkinta)

Timo Nyyssönen
rikosylikomisario
Riihimäen kihlakunnan vastaus

a) Rikoslakirikkomuksia: 2473
b) Liikennerikkomuksia: 1297

a) Tutkinnanjohtajia: 4
b) Varsinaisia tutkijoita: 14

Asukkaita: 45 000

Turhauttavia ilmiantoja: Paljon erilaista sovittelua
Salon kihlakunnan vastaus

a) Rikoslakirikkomuksia: 5726
b) Liikennerikkomuksia: 2391
c) Muut: 1262

a) Tutkinnajohtajia: 8
b) Varsinaisia tutkijoita: 13

Asukkaita: 62 709
Mäntän kihlakunnasssa

a) Rikoslakirikkomuksia: 2802
b) Liikennerikkomuksia: 686
c) Muut: 105

a) Tutkinnanjohtajia: 1
b) Varsinaisia tutkijoita: 9

Asukkaita: 28 271

Turhat ilmiannot: Jonkin verran. Osin poliisi myöskään ei uskalla panna juttuja poikki vaan tutkii kanteluiden pelossa ja niitä välttääkseen vaikka asiallisia perusteita ei ole.

Väitteeseen: Poliittinen aspekti on toki lisääntynyt ja lainlaatiminen on poliittinen prosessi.
Kokemäen kihlakunnan vastaus

a) Rikoslakirikkomuksia 4.772
b) Liikennerikkomuksia 2.919

a) Tutkinnanjohtajia 1
b) Varsinaisia tutkijoita 8

Kihlakunnan väestömäärä n.34.900

Tapio Ranne, poliisipäällikkö
Raaseporin kihlakunta

a) Rikoslakirikkomuksia: 4282
b) Liikennerikkomuksia: 2040
c) muut: 251

Tutkinnanjohtajia : 1,5
Tutkijoita: 14

Tutkinnanjohtajista toinen on osa-aikaeläkkeellä.

Asukkaita: 43 480
Lahden kihlakunnassa

a) Rikoslakirikkomuksia: 12 757
b) Liikennerikkomuksia: 7277
c) Muut: 7960

a) Tutkinnanjohtajia: 10
b) Tutkijoita: 100

Osa tutkijoista osallistuu myös kenttäpartiointiin, mutta on uuden palkkaluokituksen mukaan ryhmitelty ”tutkinnan luokitukseen”;. Luku 100 on noin arvio, jossa on pientä ajoittaista vaihtelua.

Asukkaita: 158 000

Hyvinkään kihlakunnasta

a) Rikoslakirikkomuksia: 8115
b) Liikennerikkomuksia: 3702
d) Muut: 550

a) Tutkinnanjohtajia: 3
b) Tutkijoita: 25

Asukkaita: 80.000

Väitteeseen: Mielestäni perustehtävä selventynyt

Turhat ilmiannot: Noin 10 %:a prosentti työajasta, neuvotteluja asiasta, joka ei rikos ym

Kauhajoen kihlakunnasta

a) Rikoslakirikkomuksia: 1970
b) Liikennerikkomuksia: 1452
c) Muut: 148

a) Tutkinnanjohtajia: 1
b) Tutkijoita: 8

Yksi tutkija alueellisessa talousrikostutkintaryhmässä, piirin käytössä n. 20 %

Asukkaita: 29699

Turhat ilmiannot: Tieriidat, kunnianloukkaukset yms. jutut työllistävät ehkä 0,5 htv:n verran

Kauhajoen kihlakunnan poliisilaitos
Rikoskomisario Hannu Haapala

Loviisan kihlakunnassa

a) Rikoslakirikkomuksia = 1164, joista 139 liikenteeseen liittyviä
b) Liikennerikkomuksia = 1268, joista 779 RV asiaa ja 370 rikesakkoasiaa

a) Tutkinnanjohtajia 1
b) Varsinaisia tutkijoita 6 + tutkintasihteeri

Asukasluku 31.12.2004 oli 18665;

Harry Holmberg, poliisipäällikkö

Loviisan kihlakunnan poliisilaitos

Vastaus Porin kihlakunnasta:

Porissa tehtiin kaikkiaan viime vuonna 17 766 rikosta ja rikkomusta (lisäystä edelliseen vuoteen 10 %). Näistä rikoslakirikoksia oli 11 508 ja liikennerikkomuksia 5696 ja loput muita rikoksia. Luvuissa on siis mukana rangaistusvaatimukset (=sakot).

Rikososastossa on kolme tutkinnanjohtajaa ja tällä hetkellä 43 tutkijaa (tilanne vaihtelee jonkin verran johtuen harjoittelijoista ja tehtäväkierrossa olijoista). Osa tehtävistä on maakunnallisia (rikostutkimuskeskus, talousrikostutkinta, rikostietopalvelu, huumetutkinta, it-rikostutkinta), joten ”varsinaisia rikostutkijoita” on huomattavasti vähemmän.

Järjestysosastossa on kuusi tutkijaa, jotka tutkivat mm. liikennerikokset, rattijuopot, näpistykset, yms.

Väitteeseen laillisuusvalvonnan politiikasta..?
Laillisuusvalvonta ei ole poliittista, mutta lainkäyttö on aina ollut ja tulee olemaan osana poliittista ohjausjärjestelmää. Lakien säätäminen on politiikkaa ja sama politiikka säätää ja ’sävyttää’ lainkäyttöä (lakien täytäntöönpanoa ja valvontaa). Toinen asia on, että lainkäytön valvojien (poliisi), toisin kuin tuomioistuinten, toiminta ei lähtökohtaisesti ole poliittista. Oikeuslaitos tulkitsee ja soveltaa lakeja. Tätä kautta heidän toimintaansa tulee kytkentä polittiikkaan. Poliisi on tässä suhteessa neutraali, ’nöyrä toteuttaja’. Toinen asia on, että poliisi, yhteiskunnallisesti rauhallisina aikoina, pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan yhteiskunnan eri toimintatahoihin edistääkseen positiivista turvallisuuskehitystä.

8.3.2005 Pauli Kuusiranta, rikosylikomisario
Porin kihlakunnan poliisilaitos

Vastaus Imatran kihlakunnasta:

(Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi, Parikkala, Saari ja Uukuniemi) tilastoitiin 2004: Yhteensä 6882, jossa lisäystä 11,3 %,
a) näistä rikoslakikirikoksia 4413, lisäystä 11,1 %,
b) sältää rikoslain liikennerikokset yht. 2143, lisäystä 30 % ja
c) muita rikoksia 2469, lisäystä 11,6 %, – sisältää tieliikennelain liikennerikokset yht. 2295, lisäystä 13,3 %.

Rikostutkinnan vastuualueella on yksi päätoiminen tutkinnanjohtaja, joka vastaa 2/3 juttujen tutkinnanjohtajuudesta. Palvelututkinnan tutkinnanjohtaja vastaa 1/3 juttujen tutkinnanjohtajuudesta.

Varsinaisia tutkijoita on yhteensä 11. Palvelututkinnan vastuualueella (rikospaikkakäynnit, liikennejutut, ulkomaalaisasiat ja lähinnä rv-menettelyllä hoidettavat nopeasti tutkittavat jutut) on yksi tutkinnanjohtaja ja kuusi tutkijaa.

Väitteeseen lainkäytön politiikasta:
Lainkäyttö paikallistasolla (rikostutkinta ja syyteharkinta) on ulkopuolisista vaikutteista (myös poliittisista tuulista) täysin riippumatonta. Sen sijaan laillisuusvalvontaa kohtaan on ilmennyt viimeaikoina poliittista painetta. On täysin ymmärrettävää, että lainsäätäjä on kiinnostunut myös siitä, miten annettuja valtuuksia käytetään. Toinen asia sitten onkin, että yksittäiset poliitikot pyrkivät tässäkin yhteydessä esittämään asiat siinä valossa, että saisivat poliittisia irtopisteitä.

Veikko Nyyssönen, rikoskomisario
Imatran kihlakunnan poliisilaitos

Kyselylomake

FINLAND In the Eye of the Storm

Finnish author Erkki Hautamäki is also a councillor of education and a reservist in the Finnish army, holding the rank of Major. Hautamäki has completed a lengthy process and fulfilled a historical task in his book “Finland in the Eye of the Storm”, which Marshall Mannerheim and his trusted aid Vilho Tahvanainen left for future generations. Driven by a need to bring out the historical truth ERKKI HAUTAMÄKI
 
FINLAND In the Eye of the Storm
 

Based on the secret documents of Field Marshall C.G.E. Mannerheim from 1932 to 1949.
 


Part 1
 

1932-1940
 

This book is dedicated to Vilho Tahvanainen, an unrelenting patriot and aid to Field Marshall C.G.E. Mannerheim.
 

Prologue
 

The Second World War (in Europe) ended in the spring of 1945. Nations were awakening from a nightmare of which the toll of material destruction and human casualties could not yet even be evaluated. Germany, the core of Europe was a smouldering heap of rubble. National Socialism had been crushed, good had triumphed over evil and peace had finally arrived.
 

The defeated were forced to surrender without compromise. The word of the victor was now law and their interpretation for causes of the war and of those guilty would remain as the only truth for future reference. In the same instance one’s own slate was wiped clean of any guilt or wrongdoing. The full weight of guilt for the insane evil and war crimes that took place was placed solely on the shoulders of the defeated even though all parties involved have later been proven guilty of atrocities to varying degrees.
 

Justice of the victor was dished out at the Nurnberg trials. Not in the sense that the accusations were wrong or falsified but in the sense that the accused were not given the chance to defend themselves against false and weak accusations. The same holds true for allied actions during the war.
 

Some of the war crimes committed by the allies were e.g. the mass murder of Polish officers by the Russians in Katyn in the spring of 1940, the horrifying terror bombings of Hamburg and Dresden by England and America in February of 1945 and the cruelty towards German POW’s by the Americans and Russians. The bombing of Hiroshima and Nagasaki in September of 1945 remains one of the worst acts of genocide to date.
 

With time and a change in the political climate, restrictions were removed and researchers were granted access to previously inaccessible files giving us yet again a different viewpoint of true accounts. It then came to light that the truth of the victor had on many accounts been established by forgery, hiding documents, suppressing evidence and even lies.
 

For over half a century we have knowingly been brainwashed into linking all the evil in the world to Hitler and the German people. The holocaust, which is continuously in the press, literature, the theatre, film, music, the radio and television has coloured our judgement as to the actual causes of the Second World War and those guilty.
 

It is clear that Hitler and the Nazi leaders of the Third Reich were guilty of terrible crimes against humanity. However, this book will not tackle these matters, as they are well known and documented. On the other hand, one cannot deny war crimes committed by the allies and especially Russia under the leadership of Stalin.
 

Larger nations displayed a ruthless disdain towards smaller nations and their right to remain neutral. In its entirety are revealed the secret agreements, political intrigue, deception and an inconceivable chain of events that led to the beginning of the Second World War and finally its end.
 

Even Finland, a small northern republic and democracy was unwittingly drawn to this war frenzy of the lager nations. Finland was however fortunate in those years of turmoil to have as its military and political leader a figure of great foresight and determination in the form of field Marshall Mannerheim. He had a broad experience spanning many years in international politics and a network of contacts on to which Finland was able to build the military and political alliances that saved the country.
 

During the Winter War, having received details of a secret agreement between the Western Powers and the Soviet Union to destroy Germany, Mannerheim, along with Finland’s political leaders made crucial decisions that saved the nation and possibly all the Nordic countries from becoming one large battleground.
 

From 1932 onwards, Mannerheim kept original documents consisting of , for example, secret reports, letters, personal notes, into a file code named ”S-32”. Political reasons stopped Mannerheim from using this file as evidence after the war.
 

I have used secret documents, which victor nations have suppressed for 50 years, in Marshall C.G.E. Mannerheim’s file ”S-32” as the basis of my research. This material can finally shed some light on the historical truth that was not published along with Mannerheim’s memoirs.
 

I have strived to merge the dramatic content in file S-32 with other source material and to display it in chronological order to give a clear account of political and military development in Europe. We can thus follow a logical chain of historical events, which lead us on from the First World War.
 

We will come to realise – as the Marshall used to say- that matters which were put forward to him were often so complex, unclear and even unbelievable that he had to pause to get a sense of what was actually meant. The same patience is asked of the reader.
 

With this book I hope to prove, particularly to my Finnish countrymen along with readers from other countries that our wartime leaders were not guilty of the crimes they were blamed for or the wars Finland was dragged into between 1939-1945. Conflict was inevitable in order for us to remain independent. The crimes for which our leaders were accused and tried for were a direct result of demands from the victor nations, especially the Soviet Union.
 

This now published volume I deals with the time period 1932-1940 up to “ the war of continuation”. My purpose is to deal with “the war of continuation” in volume II and the peace process that followed (1941-1948).
 

Erkki Hautamäki
 

Following are two evaluations by Swedish Military Journals.
 

Was the non-aggression pact between the Soviet Union and Germany on 23.8.1939 just a tactical ploy to win time? Was allied aid to Finland in 1939-40 just a ruse to invade Norway and Sweden whilst giving the Soviet Union an opportunity to invade Finland and the Baltic States, creating a northern front against Germany? Erkki Hautamäki, who holds the rank of Major in the Finnish army, has at his disposal the secret files of Vilho Tahvanainen, an undercover courier and trusted aid to Marshall Mannerheim. The Tahvanainen files consist of copies of Mannerheim’s secret (S-32) files covering the years 1932-50 duplicated with the authority of the Marshall himself. The author of this book has had a unique opportunity to compare and contrast documents and files from different countries and get an idea of the behind the scenes politics of the larger nations during WW2.
 

Pennan
 

ach Svärdet, Tidskrift för svenskt militärhistorikt Bibliotek, N:10 B 2004
Now a clearly new and previously unknown part of history is uncovered which will affect all of the Nordic countries. The Finnish, in the wars they were forced to participate in, committed no crimes and were in no way to blame for the beginning of the conflict. The author has given us an engrossing and somewhat frightening account of the political scheming and double dealing of the major world powers.
 

Kenneth Awebro, Norbottens Kuriren 7.6.2004

Kysymys 1, Neuvostoliitolle ei liittouma julistanut sotaa?

Henry Morgenthau, Jr., presidentti Franklin D. Rooseveltin 52. valtiovarainministeri.
 

Miksi länsiliittoutuneet eivät julistaneet sotaa Neuvostoliitolle sen jälkeen, kun se oli hyökännyt 17.9.1939 itä – Puolaan?

Tämä tapahtui 3 viikkoa myöhemmin kuin mitä oli sovittu Stalinin ja Hitlerin kesken yhtäaikaisesta hyökkäyksestä.(1. 9. 1939)
 
Ennakkoa Erkki Hautamäen ”Suomi myrskyn silmässä” II-osan käsikirjoituksesta:
Paikallinen Saksan / Puolan välinen konflikti ( 1.9.1939 ) laajennetaan Länsivaltojen/Puolan ennakko suunnitelmien mukaisesti eurooppalaiseksi sodaksi 3.9.1939. (Ts. Englanti ja Ranska julistavat sodan Saksalle. Lukija voi selvästi todeta, ettei sota tässä vaiheessa lainkaan ollut vielä maailmansotaa. Presidentti Roosevelt tosin oli pitkään 1934-1939 korkeiden asiamiestensä ( mm. UM G.Hull, Lähettiläs A. Biddle ja korkeimman oikeuden jäsen F.Frankfurter, joka toimi Rooseveltin tärkeänä neuvonantajana, tuonut esille kantansa sodan laajentamisesta, jolloin olisi vasta kysymys – maailmansodasta.
 
Frankfurter tuokin heinä- elokuun vaihteessa 1939 Lontooseen Churchillille USA:n presidentin viestin, jossa Roosevelt ilmoittaa liittävänsä maansa yhteiseen rintamaan Saksaa vastaan.
 
Milloin tämä ” v i r a l l i s e s t i” tapahtuisi, tulisi riippumaan sotatilanteen kehittymisestä. Tämän tiedon perusteella rohkenivat Englanti, Ranska ja Puola jo tuolloin hylätä kaikki mahdolliset Saksan esittämät neuvottelu – ja rauhantarjoukset. Rooseveltillä on kuitenkin vielä voitettavanaan kolme vaikeaa estettä sodan julistamiseksi Saksalle; oli voitettava taistelu USA:n presidentin virasta, mitä mm.Churchill piti Englannille elämän ja kuoleman kysymyksenä ,-syyn lukija arvannee ! Toiseksi oli saatava Kongressin suostumus euroopalaiseen sotaan mukaan menolle Saksaa vastaan, mikä edellytti tuossa vaiheessa Saksan sodanjulistusta Yhdysvalloille.
 
Sitä ei näyttänyt millään muotoa saatavan, koska Hitlerin hartain toive oli monien rauhanesitystensä myötä ollut saada Yhdysvallat pysymään puolueettomana ja irti Euroopan sodasta. Tilanne oli kiusallisesti – takalukossa. Molemmat sekä Churchill että Stalin odottivat kärsimättöminä Rooseveltin ratkaisuja. Hitler tajusi tilanteen ja huolimatta Rooseveltin monin tavoin Saksaa vastaan jo 1939 lähtien provokatiivisesti käymästä j u l i s t a m a t t o m a s t a sodasta, ei Roosevelt onnistunut ”kiskomaan ” Saksalta sodanjulistusta. Hitleristä ja Saksasta oli tulevaa historian kirjoitusta ajatellen kuitenkin ehdottomasti ensin tehtävä 2.M-sodan aloittaja. Tähän vaikeaan tilanteeseen löytävät Roosevelt ja hänen uskottu neuvonantajansa VVM H.Morgenthau jr. loistavan ratkaisun – ” takaportin ”, jonka avaajaksi valitaan J a p a n i !
…/..
Kuvassa Henry Morgenthau, Jr., valittiin presidentti Franklin D. Roosevelt on 52. valtiovarainministeriksi. Hän palveli alkaen 01 tammikusta 1934 22 heinäkuuta 1945.

Paikallinen Saksan/Puolan välinen konflikti (1.9.1939) laajennetaan…

Kysymys 2, miksi Suomi ei ottanut liittouman apua?

Miksi Suomi ei ottanut vastaan länsiliittoutuneiden Talvisodan loppuvaiheessa tarjoamaa sotilaallista apua?


Eikä myöskään Saksan, jota varmuudella olisi saatu?
 
Ehkä tässä yksi viitteitä:
Siis, 28. marraskuuta 1939 länsi, eli ympärysvaltiot olettivat, että Suomi todellakin pyyhkäistään pois maailman kartalta…
 
Mutta toisin kävi. Kuvan kartassa Saksan vastatoimet helmikuun 9. päivän 1940 jälkeen…
* Hiltler pakottaa Neuvostoliiton (Stalinin) rauhaan Suomen rintamalla 3-4.3.1940. Talvisota päättyy 12-13.3.1940.
 
* * *
 
VASTAUS:
Talvisodassa Suomea ei myynyt Saksa, vaan Yhdysvallat, Englanti ja Ranska
 
Stalinin Neuvostoliitto myöskin Molotov/Ribbentrop – sopimuksen jälkeen piti avoinna kaksi vaihtoehtoa ja jo 15. lokakuuta 1939 solmi salaisen periaatesopimuksen länsivaltojen kanssa Churchillin allekirjoittamana.
 
Länsivallat hyväksyivät tässä sopimuksessa periaatteen, jonka mukaan NL voi yhdistyvien sodanpäämäärien mukaisesti miehittää Suomen ja Baltianmaat, sekä suunnittelivat samalla omasta puolestaan Norjan ja Ruotsin miehittämistä. Lontoon-Pariisin akselin ja Moskovan kaksoispeli tarkoitti yhteisen hyökkäyksen suorittamista Saksaa vastaan pohjoisesta jo kesällä 1940.
 
Tällä oli tarkoitus muiden saarrostavien rintamien ohella saada aikaan Saksan täydellisesti murskaava yllätys, joka lyhentäisi käynnissä olevaa maailmansotaa olennaisesti.
 
Sotilaallinen apu (ns. siirtoarmeija), jota länsivallat lupasivat Suomelle Talvisodan kestäessä olikin näin vain kyyninen tekosyy Norjan ja Ruotsin miehittämiseksi ja samalla Ruotsin malmikenttien haluun ottamiseksi. Ennen kaikkea oli tarkoitus saada yhteys pohjoisen Puna-armeijan joukkoihin ja näin pakottaa Hitler tälläkin alueella vastatoimiin.
 
Tässä voimme nähdä kuinka Churchillin jo ensimmäisen maailmansodan aikainen (1915) idea ja suunnitelma kahden sivustarintaman avaamisesta Saksaa vastaan oli jälleen otettu esille, nyt vain jo heti sodan alettua.
 
Rintamat olivat: ”Eteläinen (E) Balkan/Mustameri ja ”Pohjoinen” (N) Itämeri/Skandinavia”. Viimeksi mainittu rintama onnistuessaan synnyttäisi Saksalle kuolettavan uhkan sen pohjoiselle sivustalle.

Kysymys 3, Neuvostoliitto myöntää helpotuksia 1940 alussa?


Miksi Neuvostoliitto myöntää alkuvuoden 1940 kauppaneuvottelujen ja eräisiin Saksan ja Suomen välisiin laivakuljetuksiin liittyvissä asioissa helpotuksia,

jolloin Saksa on valmis Talvisodan päättymispäivänä myöntämään Suomelle 10 miljoonan saksanmarkan luoton?
 
Kannattanee perehtyä Hornborgin komiteamietintöön vuodelta 1945. MAKSUTTA e-kirjana heti luettavaksi.

Pariisin rauhansopimus 1947 sitoo edelleen?

ARKISTOSTA, Pariisin rauhan sopimus 70 vuotta

 
Surkuhupaisalta vaikuttí ulkoministeri Alexander Stubbin ”pohdiskelu” Suomen sotavoimien sallistumisesta libyalaisten tappamiseen.
 
Surkuhupaisalta sen vuoksi, kun liittouma Iso-Britannia ja Pohjois-Irlannin Yhdistynyt Kuningaskunta, Australia, Valko-Venäjän Sosialistinen Neuvostotasavalta, Kanada, Tsekkoslovakia, Intia, Uusi-Seelanti, Ukrainan Sosialistinen Neuvostotasavalta ja Etelä-Afrikan Unioni, sekä Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitto valtioina, jotka olivat sodassa Suomen kanssa ja jotka huomattavin sotavoimin aktiivisesti osallistuivat sotaan eurooppalaisia vihollisvaltoja vastaan, vaativat vuoden 1947 rauhansopimuksessa Suomen tuomittavaksi sotaan rikollisena.
 
Nytkö osa tuosta liittouman valtioiden hallituksista edellyttäisi Suomen osallistumista Libyan sotaan, joka on itseasiassa sisällissota?
 
Stubbin pähkälystä tulee mieleen Väinö Linnan tuntemattoman sotilaan alikersantti Lahtinen, joka tuskaili; ”kun yksi kohjo on lähtenyt liikkeelle, niin meidän nilkit painaa kohta perässä”. Eikö historiasta ole opittu mitään?
 
Onko Libya valtiona julistanut Suomelle sodan? Mitä libyalaiset ovat meitä vastaan rikkoneet?
 
Toisaalta, onko Pariisin rauhansopimus 1947 joidenkin edellä mainittujen valtioiden toimesta purettu?