Aihearkisto: Hilkka Laikko, artikkelit

Kirjallinen vastaus perintään (malli)

Hilkka Laikko kirjoittaa:
 

Tässä yksi malli, mitä voitte vapaasti soveltaa, kun pyritte saamaan kirjallisen vastauksen perintä – juttuunne. Apuja saatte lisää, jos on erilainen juttu…hilkkamlaikko@gmail.com ja tarvittaessa siirrän eteenpäin luotetulle asiantuntijalle
 
LINDORFF OY 27.12.2016
 
Asia: Viivi Velallinen asianumerot E 99991 ja E 999902
 
Viivi Velallinen on siirtänyt asian Velallisten Tuki ry:n juridisen osaston käsittelyyn, koska perintänne on aiheeton molemmissa tapauksissa.
 
Pyydämme välitöntä selvitystä Teiltä:
 
1.
Mistä velasta/ tilauksesta/ tuotteesta ja velkojasta on kyse? Missä on Hebal Vital Oy toimipaikka, osoite ja puhelinnumero. Tarvitsemme myös kaupparekisteri- tai muut rekisteritiedot vastuuhenkilöistä.
 
2. Siirtoasiakirja, josta selviää, miten Lindorff Invest Oy on saanut ”velan pääoman” perittäväksi alkuperäiseltä ”velkojalta” ja ”velkojan” edustajan yhteystiedot. Samoin tarvitsemme Lindorff Invest Oy vastuuhenkilön yhteystiedot ja Kaupparekisteriotteen täydellisine tietoineen vastuuhenkilöistä
 
3. Siirtoasiakirja, josta selviää, miten Lindorff Invest Oy on siirtänyt perinnän Lindorff Oy:lle ja jälkimmäisen Kaupparekisteriote vastuuhenkilöineen
 
Muistutan Lindorff Oy:tä, että olemattoman kuluttajasaatavan periminen saattaa aiheuttaa Teille huomattavia kuluja. Huomautamme, että juuri tämän yrityksen olemattomia laskuja on Teidän toimestanne lähetetty useille asiakkaillemme. Tulemme laskuttamaan selvitystyön kustannukset aiheettomasta perinnästä Teiltä.
 
Mikäli emme saa seikkaperäistä selvitystänne 5.1.2017 mennessä, siirrämme asian käsittelyn viranomaismenettelyyn.
 
Ystävällisin terveisin
Hilkka Laikko
Velallisten Tuki ry
Varapuheenjohtaja ja tiedottaja
hilkkamlaikko@gmail.com
040.445 9688

Tietoa ulosotossa oleville

Hilkka Laikko:
 
TÄSSÄ TIETOA TEILLE KONKURSSISSA OLEVILLE JA ALIHINTAISEN PAKKOHUUTOKAUPAN TAKIA KÄRSIVILLE.
TEILLÄ ON OIKEUS VALITTAA ASIANOSAISENA.
 
5. Ulosottokaaren 11 luvun 1 §:n mukaan täytäntöönpanotoimesta tai ulosottomiehen päätöksestä saa valittaa se, jonka oikeutta toimi tai päätös koskee.
 
6. Velallisella on yleensä oikeus valittaa omaisuuteensa kohdistuvasta ulosottomiehen päätöksestä. Konkurssilain 3 luvun 1 §:n mukaan velallinen kuitenkin menettää konkurssin alettua oikeuden määrätä konkurssipesään kuuluvasta omaisuudestaan. Tällaista omaisuutta koskevassa ulosottovalitusasiassa omistajalle kuuluvaa puhevaltaa käyttää konkurssipesä, eikä konkurssivelallisella ole yksin omistusoikeutensa perusteella valitusoikeutta. Ulosottovalituksen tekemiseen ei myöskään voida soveltaa konkurssilain 3 luvun 3 §:n 2 momentin säännöstä, jonka mukaan velallisella on oikeus konkurssin alettua nostaa kanne konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta, jos konkurssipesä on siitä kieltäytynyt.
 
7. Ulosottokaaren 11 luvun 1 §:n 1 momentissa valitusoikeutta ei kuitenkaan ole rajoitettu koskemaan vain ulosmitatun omaisuuden omistajaa tai muita ulosottoasian asianosaisia. Säännöksen mukaan valitusoikeus on yleisesti niillä, joiden oikeutta päätös koskee. Oikeuskäytännön mukaan valitusoikeus määräytyy sen mukaan, onko valituksen kohteena olevalla toimella tai päätöksellä välitön haitallinen vaikutus muutoksenhakijan omiin oikeuksiin (KKO 2004:93, kohta 10 ja KKO 2006:30, kohta 5).
 
8. Oikeuskäytännössä on muun muassa katsottu, että ulosottovelallisella voi joissakin tilanteissa olla muutoksenhakuoikeus, vaikka ulosotto koskee sivulliselle kuuluvaa omaisuutta. Korkein oikeus on ennakkoratkaisussaan KKO 2004:93 (kohta 14) katsonut, että velallisen tuli valituksessaan saattaa todennäköiseksi, että ulosmittauksesta aiheutui hänelle itselleen sellaisia haitallisia seuraamuksia, joita hän ei muilla toimilla pystynyt torjumaan tai vähentämään. Muutoksenhakusäännöksen väljän sanamuodon tarkoituksena voitiin katsoa olevan sen, että näin sellaisella henkilöllä, jonka oikeuksiin ulosottoasiassa ennalta arvaamattomalla tavalla välittömästi puututaan, on mahdollista saada oikeussuojaa. Kynnystä ulosottovelallisenkaan valitusoikeudelle ei siten ollut syytä asettaa kovin korkealle.
 
9. Korkein oikeus katsoo, että näitä oikeuskäytännössä omaksuttuja arviointiperusteita voidaan soveltaa myös silloin, kun kysymys on konkurssivelallisen oikeudesta valittaa ulosottomiehen päätöksestä, joka koskee konkurssipesään kuuluvan omaisuuden myyntiä. Valitus on siten tutkittava, jos velallinen saattaa todennäköiseksi, että ulosottomiehen päätöksestä aiheutuu hänelle itselleen välittömiä ja haitallisia seurauksia, joita hän ei pysty torjumaan muilla toimilla. Korkein oikeus toteaa, että ulosottomiehen päätös hyväksyä väitetysti alihintainen tarjous voi suoraan vaikuttaa siihen, minkälaiseksi henkilökohtaiseen konkurssiin asetetun velallisen taloudellinen asema muodostuu konkurssin päättymisen jälkeen. Konkurssilain 1 luvun 6 §:n mukaan velallinen ei nimittäin vapaudu vastaamasta niistä konkurssisaatavista, joille ei konkurssissa kerry täyttä suoritusta.
 
Korkeimman oikeuden arviointi tässä tapauksessa
 
10. A:n ulosottovalitus on perustunut väitteeseen, että hänen kiinteistönsä oli myyty ulosottomenettelyssä huomattavaan alihintaan, mistä aiheutuu hänelle merkittävää taloudellista vahinkoa. Koska ulosottomiehen hyväksymä tarjous ei kattanut kaikkia hänen velkojaan, A:n maksettavaksi jää konkurssimenettelyn päättymisen jälkeen vielä huomattava määrä velkaa.
 
11. Korkein oikeus katsoo A:n saattaneen esittämillään perusteilla todennäköiseksi, että ulosottomiehen 19.8.2014 tekemästä päätöksestä voi aiheutua hänelle itselleen välittömiä haitallisia seurauksia, koska hän jää konkurssissa suorittamatta jäävistä saatavista henkilökohtaiseen velkavastuuseen. A:lla on siksi oikeus valittaa ulosottomiehen myyntipäätöksestä, vaikka hän on konkurssin alkamisen myötä menettänyt oikeuden määrätä kiinteistöstä.
 
12. Hovioikeus on ulosottokaaren 5 luvun 2 §:n 2 momenttiin viitaten katsonut, että A:lla ei ollut oikeudellista tarvetta valittaa ulosottomiehen myyntipäätöksestä. Mainitun säännöksen mukaan kiinteistön myynti, jossa on käytetty ulosottokaaren mukaan sallittua myyntitapaa, voidaan kumota myyntitavan valinnan perusteella vain, jos saatetaan todennäköiseksi, että muulla myyntitavalla olisi saatu huomattavasti korkeampi kauppahinta. Korkein oikeus toteaa, että mainittu säännös koskee muutoksenhaun menestymisen edellytyksiä eikä se sinänsä rajoita valitusoikeutta silloinkaan, kun valitus koskee myyntitavan valintaa. Korkein oikeus katsoo, ettei A:n ulosottovalitusta voida tällä perusteella jättää tutkimatta.
 
13. A:n ulosottovalitus olisi siten pitänyt tutkia. Oikeusastejärjestyksen vuoksi asian käsittely on syytä palauttaa käräjäoikeuteen.

KELA -asiakkaat huomio!

Hilkka Laikko
KELA ASIAKKAAT HUOMIO!
 
Kun viette laskuja maksettavaksi Kelaan, he eivät maksa niitä, jos laskuun ei ole kirjoitettu: ”Maksetaan suoraan laskuttajalle” ja Teidän nimi alla päiväyksineen. Kela edellyttää että hyväksytte näin oman sähkö-, vesi ja vuokralaskunne.
 
Muutoin laskun määrä maksetaan tt-tuen maksuvajeen mukaisesti Teidän tilillenne ja Teidän pitää itse maksaa lasku.
 
OTTAKAA SIIS AINA KOPIO LASKUSTA tai tiedot ylös; tilinumeroro, saaja, viitenumero ja summa, jotta pystytte laskun maksamaan.

KELA – MUISTIO 26. toukokuuta 2017

KELA:n (26.5.2017) Tätä muistiota saa vapaasti jakaa.
 
OSALLISTUJAT:
 
Kela; Elise Kivimäki, Tommi Stål , Antti Partanen, Takuusäätiöstä Juha Pantzar ja Velallisten Tuki ry:stä Hilkka Laikko, Riitta Kukkonen-Vanhala ja Helena Kantola.
 
1,5 tunnin neuvottelun runkona olivat laatimani 10 kohdan kysymysluettelo, jonka perustana oli useita satoja tietoomme tulleita tapauksia.
 
1. VAKITUISTEN, LÄÄKÄRIN MÄÄRÄMIEN LÄÄKKEIDEN HYVÄKSYMINEN LASKETTAESSA TOIMEENTULOTUKEA
 
Lääkkeet: 2017 Kelalle tuli yllätyksenä lääkkeiden suuri määrä. Epäselvyyttä aiheutti se, että kunnat olivat myöntäneet lääkesitoumuksen, vaikka paperilla laskennallista maksuvaraa asiakkaalle jäikin. Esimerkkinä ottivat perheen, jossa vakavasti sairaan lapsen lääkkeet olivat 1000 euroa ja niitä ei oltu huomioitu TT-tuesta, vaan ne oli pitänyt maksaa itse, jolloin perheelle ei olisi jäänyt enää rahaa muihin pakollisiin menoihin. Kela korjasi asian ja maksoi lääkkeet.
 
Vanhan mallin mukaan asiakas itse haki lääkkeet ja maksoi ne apteekkiin, vei tämän jälkeen kuitin sosiaalitoimistoon ja sai lääkkeen huomioiduksi seuraavassa TT-tuessa.
 
Kela uudisti järjestelmää niin, että apteekkiin annetaan suoraan maksusitoumus/ kerrallaan 1kk ja asiakkaan ei tarvitse enää maksaa reseptilääkkeitään itse, vaan voi vain hakea ne apteekista. Järjestelmä oli tarkoitus toimia aukottomasti, mutta kaikilla apteekeilla ei ole yhteensopivaa järjestelmää Kelan kanssa, joten Kela ja apteekit kehittävät järjestelmää yhteensopivaksi parhaillaan. Tämäkin tuli yllätyksenä Kelalle.
 
Milloin saa maksusitoumuksen ja milloin lääkkeen huomioiduksi? 99% lääkekuluista hyväksytään, paitsi niissä tapauksissa, joissa lääkettä reseptin mukaan pitäisi olla jäljellä. Tällä halutaan estää liikakäyttö – Kela on tarkka näissä. Sellaiset lääkkeet, jotka eivät kuulu SV –korvattaviin tai KT lääkkeet saa ERIKSEEN HAKEMALLA, mikäli ne on katsottu tarpeellisiksi.
 
Velallisten Tuki ry:llä on suora yhteys TT-ryhmään, jonka kautta virkailijan ilmeisen väärä päätös voidaan oikaista ns. Kelan itseoikaisuna.
 
2. ASUMISMENOJEN HUOMIOIMINEN TT – TUKEA LASKETTAESSA – vaaditaan esimerkiksi halvemman asunnon hakemista. Usein tämä johtaa entistä syvempään suohon vaikeuksissa olevan kannalta.
Hyväksyttävät asumismenot löytyvät Kelan sivulta kohdasta ”enimmäisasumismenot”, jotka perustuvat kuntien kalleusluokitukseen.
 
Kela tekee kuntakohtaisia ratkaisuja ja neuvottelussa todettiin Hesan hyväksyttävissä olevan vuokran olevan tällä hetkellä n. 650 euroa.
Kela myöntää myös vuokravakuuden tarvittaessa.
3 kk – 6kk muutettava halvempaan asuntoon.
Pitäkää huoli oikaisuvaatimus määräajan 30 vrk.
Jos luottohäiriömerkinnät vaikuttavat ja Kela myöntää vuokravakuuden tarvittaessa. TT- tuen ylijäämä ei välttämättä estä saamasta vuokravakuutta.
Asumiskulut yleensä 40 % suurempia esim. Hesassa. Kela tekee kuntakohtaiset ratkaisut
Itse oikaisuna voidaan korjata selvät virheet.
Pitäkää huoli, että oikaisuvaatimuksen määräaika 30 vrk ei mene umpeen.
Tässä yhteydessä keskustelimme perintätoimistojen tavoista periä terveyskeskus, sähkö, vuokra yms. laskuja, perintäkuluista sekä perintätoimistojen aiheuttamasta kuntien ja valtiontalouden heikkenemisestä, koska ao. tahot toimittavat suomalaista rahaa koko ajan ulkomailla oleville konserneilleen ja sitä kautta veroparatiiseihin.
 
Toimme esiin, että tällaista toimintaa ei kenenkään pidä tukea – ei Kelan eikä Takuusäätiön, vaan perintätoimistojen toiminta on saatava kuriin laajalla viranomaisyhteistyöllä.
 
3. SÄHKÖ-, VESI- , VUOKRALASKUJEN JNE…MAKSAMATTA JÄTTÄMINEN JA SIITÄ ILMOITTAMATTA JÄTTÄMINEN ASIAKKAALLE, JOHTAA SIHHEN, ETTÄ PERINTÄTOIMISTOT SAAVAT TAAS YHDEN UHRIN LISÄÄ. KELAN VASTUULLA ON AIHEUTETTU VAHINKO.
 
Kela maksaa 40 000 laskua/ viikko. Kela on kuitenkin tarkka siinä, että he eivät maksa laskua, ellei asiakas pyydä sitä maksettavaksi suoraan laskuttajalle.
 
Asiakas pyytää maksettavaksi (” maksetaan suoraan laskuttajalle” – teksti laskuun) päivää ja allekirjoittaa laskun ja näin hyväksyy laskun perusteen. Netissä on oma kohta hyväksynnälle. Tämä pitää tehdä, jotta Kela maksaa. Jos mistään ei ilmene, että lasku oli tarkoitettu Kelan maksettavaksi, sitä vastaava summa tulee tilille TT-tuen muodossa, jolloin pitää itse huolehtia maksusta. Muistakaa siis AINA ottaa laskun tiedot itsellenne, jotta pystytte laskun maksamaan.
 
Voitte myös itse maksaa – ottakaa kopio, jos haluatte tehdä näin ja toimittakaa kuitti Kelaan TT-tuki hakemuksen kanssa. Valita toimintamalli
 
Elise Kivimäki: Kuntien sos. toimi tunsi asiakkaan ja oli joustavampi. Nyt Kela on palkannut 600 uutta virkailijaa ja vaikka koulutus on sama, käytännöt ja kokemus ovat erilaisia. Järjestelmä uudistui nopeasti ja kaikkia ei ole vielä ehditty kouluttaa ja perehdyttää uuteen järjestelmään. Koulutus on kuitenkin koko ajan käynnissä, joten tietoisuus lisääntyy koko ajan.
 
4. ULOSOTON HUOMIOIMINEN TT- TUKEA LASKETTAESSA
 
Ohjemuutos: Ulosottomiehen vahvistama maksusuunnitelma (vapaaehtoinenkin) – pitää tehdä. silloin otetaan menona huomioon TT – tukea laskettaessa. Vapaaehtoisia maksuja ulosottoon ei oteta huomioon.
Ulosottoperintä säännöllisesti asiakkaan tuloista, ns. pakkoperintä, otetaan huomioon TT-tuessa.
Ulosottovirasto tai Kela eivät tee maksusopimuksia, jos asiakkaan tulot ovat alle suojaosuuden, koska sitä pienemmistä tuloista ei voi periä mitään saatavia.
 
Ulosoton suojaosuudet 1.1.2017 alkaen:
22.60/pv + jokaisesta elatuksen varassa olevan alaikäistä 8,11/pv
Yksi hlö: 672,30 euroa/ yksi + 1 alaikäinen: 913,50 euroa/ yksi + 2 alaikäistä 913,50 euroa jne.
5 – 10 YHDISTIMME EM. KYSYMYKSEN TYÖKYVYTTÖMÄN IHMISEN KOHTELUSTA JA KOHDAN 10, JOKA KÄSITTELI OMAN LÄÄKÄRIN JA KELAN KÄYTTÄMÄN LÄÄKÄRIN ERIÄVIÄ LAUSUNTOJA
 
Riitta Kukkonen-Vanhala luovutti Velallisten Tuki ry:n ehdotuksen työkyvyttömien työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyä koskien. Esitys on konkreettinen parannusehdotus nykyiseen käytäntöön, jossa työkyvytön ihminen esim. kroonisen, työkyvyn menetykseen johtaneen, sairauden takia putoaa tyhjän päälle.
 
Esityksessä on mm. graafisesti tuotu esiin työkyvyttömyyseläkkeen hylkäysmäärän ja hylkäys – prosentin muutos vuosien 2000 – 2011 välisenä aikana. Hylkäykset ovat kasvaneet peräti 6,1 %. Vuonna 2000 kaikista hakemuksista yht. 22 774 hylättiin 4 296 eli 18,9 % – vuonna 2011 27 637 hakemuksesta hylättiin peräti 6900 eli 25 %.
 
Esitys on toistaiseksi ehdotus asteella. Sen sisällöstä neuvotellaan lähipäivinä Kelan ao. asiantuntijaryhmän kanssa. Koska se on vasta esitysasteella, sitä ei julkaista vielä yleisesti.
Erityisen vaikeaksi työkyvyttömyys perusteeksi Riitta Kukkonen – Vanhala toi esiin yleistyvän homesairauden, jota ei yhteiskunnassamme vieläkään tunneta tai tunnusteta työkyvyttömyyden perusteeksi.
 
6. MAKSUKYVYTTÖMILTÄ PERINTÄ KELAN RÄSTEISTÄ
 
Kelan asiantuntija VT Antti Partanen totesi, että:
Jos Kelan on maksanut liikamaksua, takaisinperintäprosessissa kuullaan asiakasta. Asiakas voi kertoa omasta tilanteestaan, sosiaalisesta tilanteestaan ja käsittelijä ottaa huomioon. TT-tuki –asiakkailta, voimme nähdä sos. ja taloudellisen tilanteen perusteella kohtuullistamisen tai takaisinperintä poistetaan kokonaan. Ainoa este oma toiminta eli, jos on aiheuttanut liikamaksun omalla toiminnallaan.
Lyhytaikaisesta TT-tuesta voidaan periä liikamaksua tai etuuksista voidaan periä takaisin. Pitkäaikaisesta TT-tuesta ei kuitata.
 
Asiakkaan kannattaa tällaisessa tilanteessa reagoida heti takaisinperintäpäätökseen ja joko valittaa (Jos ei ole oikein) tai tehdä maksusuunnitelma (Minimi /vähintään 30 euroa/kk) ja sopia, mihin päivään mennessä maksaa erissä.
 
Jos asiakas ei reagoi takaisinperintäpäätökseen, tulee 2 kpl autom. maksukehotuksia – jälkimmäisessä on mukana ulosottouhka. Tämä kaikki tapahtuu sähköisen järjestelmän kautta, jollei asiakas ole reagoinut takaisinperintäpäätökseen. Vielä tässä vaiheessa kannattaa heti olla yhteydessä Kelaan
Riitta Kukkonen-Vanhala toi esiin tässä, että Kelan omaehtoinen korjaus – sen itsensä tekemään virheelliseen maksatukseen, josta asiakas oli heti ilmoittanut, ei toiminut hänen kohdallaan. ko. tapaukseen odotamme toimenpiteitä ja korjausta Kelan toimesta.
 
7. KÄSITTELYAJAT
 
Alkuvuoden tilanne useiden viikkojen ja kuukausien odottelusta, on selkeästi kohentunut.
Nyt TT-tuki päätöksen saa 3 päivässä yleensä ja vaikeammissakin tapauksissa viimeistään 7 päivänä aikana
Ruuhkaa purkamaan on palkattu n. 200 vakinaista ja 400 väliaikaista virkailijaa.
 
8. KÄSITTELYN SEKAVUUS, KUN ON USEITA ASIOITA VIREILLÄ
 
Kun vireillä on useita hakemuksia, ne eivät useinkaan tule esiin erillisten hakemusten kohdalla, vaan jokainen etenee omaa polkuaan ao. asioista vastuussa olevalle virkailijalle.
a) Tähän saimme neuvoksi, että tällaisissa tilanteissa kannattaa varata aika asiakaspalvelijalle suoraan konttoriin, vaikka sen ajan saamisen saattaakin kestää jopa 3 viikkoa – tämä odotusaika on täysin paikkakuntakohtaista. Hakemuksesta ei nähdä, että on useita asioita vireillä.
b) Toinen vaihtoehto on puhelinajanvaraus, joka yleensä palvelee viimeistään viikon sisällä
c) Nopein tapa on pyytää puhelinpalvelusta takaisinsoitto, jolloin virkailija myös pystyy ottamaan tarkemmat tiedot tapauksesta.
 
Puhelinpalvelun osalta 9 – 10:stä pääsee läpi heti. Puhelinpalvelussa on priorisoitu TT-tuki hakemukset tällä hetkellä kiireiseksi.
 
9. ERILAINEN KOHTELU ERI PAIKKAKUNNILLA
 
Kelassa TT-tuki on ollut vasta 1.1.2017 alkaen eli historia on lyhyt.
Uusia työntekijöitä rekrytoitiin 600 ja niistä 250 tuli kunnista,
Kaikilla on suurin piirtein yhtenäinen koulutus, mutta taustat ovat erilaisia. Koulutusta ja infoa annetaan koko ajan mm. Asumiskustannuksia koskien. Koulutus on jatkuvaa.
Helena Kantola toi tässä esiin yhteistyön ja vuoropuhelun tärkeyden kaikkien toimijoiden välillä.
 
Päätössanat:
Kokouksen päätteeksi Velallisten Tuki Ry:n edustajat kiittivät Kelan edustajien kautta myös pääjohtaja Elli Aaltosta tilaisuuden mahdollistamisesta, Sovimme jatkoneuvotteluista sekä siitä, että tarkastusryhmälle toimitetaan jokainen tiedossamme oleva epäselvä tai vääriä johtopäätöksiä sisältävä TT-päätös ja/tai muu päätös, joka päätös on kestänyt liian kauan ja aiheuttanut vahinkoa.
Takuusäätiön toiminnanjohtaja Juha Pantzar kiitti mahdollisuudesta ja totesi saaneensa paljon uutta tietoa palaverin aikana.
 
Muistion laati:
Velallisten Tuki ry:n
Hilkka Laikko
Varapuheenjohtaja ja tiedottaja
 
Muistion saa tältä sivulta vapaasti jakaa.
 

VELALLISELLA – JOPA KONKURSSIVELALLISELLA ON OLTAVA OIKEUSTURVA

KIITOS KKO!
 
Kuinka monta kertaa näiden vuosien  (25) aikana olen toivonut ja rukoillut, että joku taho tässä maassa laittaa säännöt ulosoton mielivallalle. Velallisella – jopa konkurssivelallisella -on oikeusturva!
90-luvulla omaisuus saattoi siirtyä 0 markalla täytäntöönpanon keskeytyksen aikana pankille, joka kuittasi siitä      3 280 000,-  omaan kassaansa liikevoittona etukäteen tietämältään ostajalta -vain muutama päivä Sinun – vouti – tekemäsi pakkohuutokaupan takia, joka sekin tapahtui ilman laillista ulosmittausta. Tuolla summalla oikeat velat olisi maksettu kahteen kertaan, mutta pankki totesi, että tämä on heidän normaalia liikevoittoaan ja täysin normaalia toimintaa.  (Tämä tapaus edelleen kesken) Tänä päivänä useissa kymmenissätuhansissa samanlaisissa tapauksissa olemme Velallisten Tuki -ryhmällä vaatimassa näyttöä. mistä velka jäi, kun todistettavasti velkoja on saanut TOISEN OMISTAMASTA OMAISUUDESTA täysimääräisen suorituksen velalle. Tässä rakenteellisessa virheessä velanperintäjärjestelmässä on syy koko Suomen ahdinkoon
  
HYVÄT VOUDIT JA ULOSTOTTOVIRASTOT SUOMESSA
 

1. Kuinka monta kertaa olette tarkastaneet velan oikean määrän ja oikean velkojan?  Oletteko pyytäneet velkojalta tilityksen siihen astisista suorituksista, jotta velan oikea määrä on tiedossa?
 

2. Oletteko tarkastaneet velkakirjat, että velkaväitteelle löytyvät oikeat KÄÄREVELKAKIRJAT? mm. erikoisomaisuutta ei saa myydä tavallisilla menetelmillä.
 

3. Oletteko koskaan havainneet, että velkojan ilmoittama omaisuuden arvo on epäsuhteessa sen ”yleisesti paikkakunnalla/ tai maailmalla vapailla kaupoilla tehtyyn, yleisesti hyväksyttyyn keskimääräiseen kauppahintaan”?
 

4. Kuinka monta kertaa olette vaivautuneet tarkastamaan, että arvo-/ erityisomaisuuden kyseessä ollessa Teillä on oikeat KÄÄREVELKAKIRJAT, joilla velkaa voi ylipäätään periä ulosottoteitse? Entä, onko velkaväite vain paperilla, ilman saamistodisteita – oletteko koskaan tarkastaneet? Pelkkä paperi ei riitä.
 

5. Oletteko tulleet tietoisiksi, että toimintaanne säätelee Perustuslaki ja Ihmisoikeussopimus, joissa mm säädetään tasavertaisuudesta lain edessä, omaisuuden suojasta, oikeudenmukaisuudesta lain edessä jne….? 
 

6. Oletteko tietoisia, että Teidän alihintaiset päätökset omaisuuksien myynneissä – aiheuttavat leikkaukset Suomessa ja jopa Te maksatte näiden alihintaisen realisointien seuraukset? Entä Te valtakunnanvouti- tiedättekö Te?
  
YMMÄRRÄTTEKO TE VASTUUNNE SUOMEN VALTIONTALOUDESTA?
 

1. Jokainen todistettavasti laillisen velan perusteella tehty, alihintainen omaisuuden realisointi, vähintään kaksinkertaistaa velan määrän: Jos siis myyt -lain vastaisesti- alihintaan velallisen omaisuuden – Sinäkin maksat sitä velkaa realisoinnin jälkeen, Miten? ks. alla.
 

2. Todellinen velka on tietenkin maksettava, mutta vain yhteen kertaan + korot. Nyt sitä maksetaan useaan kertaa, koska Te myytte laillisten omistajien (velallinen, konkurssipesä, velkajärjestelyssä oleva jne) omaisuuden pilkkahintaan velkojan ilmoittaessa Teille virheellisen arvon omaisuudelle ja Te kuvittelette olevanne hyviä, kun palvelette velkojien  (pankit, perintätoimistot ja jopa verottaja) etua. Te maksatte myös itse jokaisesta alihintaisesta kaupasta.
 

3. Jokainen alihintainen kauppa merkitsee, että velkaa jää velalliselle. Esimerkkitapaus:Te myitte miljoonalaivan pankin vaatimuksesta 600 000 markalla pankille, pankin itse hyväksyessä oman huutonsa, josta pankille oli etukäteen tehty tarjous 3 280 000,-  ja katsoitte oikeudeksenne Oulussa palauttaa nekin vähät rahat ja luovuttaa miljoonaomaisuus  ja rahat pankille TÄYTÄNTÖÖNPANOKIELLON AIKANA – NYT SIIS 0 MARKALLA VELALLISEEN NÄHDEN! Missä oli näyttö velasta, jolla te 3 päivän aikana myitte miljoonalaivan käytännössä 0 -markalla? Saitteko itsellenne palkkion tästä toimesta? Sitä velkaa 1,5 miljoonaa markkaa 11/88, jota pankki väittää valuuttavelaksi, se ei pysty näyttämään toteen, on kuulemma jäljellä n. 1,6 miljoonaa euroa eli 10 miljoonaa markkaa  v.2016! Te uskoitte pankkia, ette velallisyritystä. Te ette edes kuunnelleet yrittäjää. Te myös maksatte – leikkauksina. Näitä tapauksia on kymmeniätuhansia Suomessa. Teidän lainvastaisen, yksipuolisen toiminnan takia, jossa Te kuuntelette vain velkojaa – ette velallista,  Suomi joutuu leikkaamaan ja velkaantuu yhä pahemmin v. 2016.
 

4. Velka jää siis olemaan 18%:n koroilla ja pankki jatkaa sen perintää koroilla kasvaneena. Joka vuosi pankki merkitsee tämän Teidän heille suosiollisesti jättämän ”luottotappion” kirjanpitoonsa ja vähentää ”luottotappioiden” korot 18% tuloksestaan JOKA VUOSI! Oletteko nyt kartalla, miksi poliisien määrää pitää vähentää säästösyistä? Kohta on Teidän vuoronne. ….ja velkavankeudessa elävä -laittomasti ryöstetty yrittäjä jatkaa saman velan maksamista 18% koroilla, jonka Sinä olet aiheuttanut ja jota Sinäkin nyt välillisesti maksat.
Siis yhtä velkaa maksetaan jo kahta kautta -Sinun vouti – toimintasi takiasi!
 

5. Ymmärrätkö nyt, miksi Sinun tekemä alihintainen kauppa syö koko Suomen talouskasvua? Oletko valmis, että Sinun pitää olla puolueeton? Sinä et voi suosia ketään – vaan Sinun pitää lain mukaan olla tasapuolinen -eikä Sinulla ole oikeutta viedä kenenkään omaisuutta mielivalloin,  Perustuslain vastaisesti – Velallisella on myös oikeus tasavertaisuuteen lain edessä – myös Teidän käytännöissänne, jotka sitä edustatte omalta osaltanne.
  
Minä kiitän ja ilolla tervehdin Korkeimman Oikeuden ennakkopäätöstä.
  
Velallisten Tuki -johtoryhmän puolesta
Hilkka Laikko
hilkkamlaikko@gmail.com
 
 

Hilkka Laikko; Olen ällistynyt…

laikkohilkka
HILKKA LAIKKO
 
Olisi kiva nähdä, että velka maksetaan vain yhteen kertaan, sille korot. Nyt nämä perintäyhtiöt tehtailevat omilla kuluillaan velalllisia, joiden ei oikeasti kuuluisi olla velkaa enää, kun alkuperäinen velka /lasku on maksettu.
 
Olen ällistynyt siitä, miten nämä perintäyhtiöt ja ulosotto kohtelevat ihmisiä – siitä on laillisuus ja ihmillisyys todella kaukana.

Esitys ulosottolaista ja velanperinnästä…

Hilkka Laikko
Velallisten Tuki <– ryhmän Facebookissa, tiedottaja
 

T O T U U S vai V Ä Ä R Ä . T U O M I O ?
OIKEUSVALTIOSTA JA KANSALAISTEN OIKEUSTURVASTA ON KESKUSTELTAVA ja toimittava
velallisten – yritysten ja kotitalouksien – oikeuksista…/..
 
Hilkka Laikko18. lokakuuta 2016.
Valtioneuvosto
Kansanedustajat

 
Esitys ulosottolain ja velanperintälain uudistamiseki sekä ulosottoreformin tarve ja perustelut
 
Koko kansantalouden näkökulmasta ulosottolain ja ulosoton sekä velanperinnän menettelytapojen uudistaminen on erittäin tärkeää, kun puretaan kannustinloukkuja:
 
1. IKUINEN ULOSOTTO: Viime vuonna n. 540 000 henkilöä. Kaikkiaan 5 % Suomen aikuisväestöstä oli ulosotossa ja vuoden 2015 mittaan 10 %, kun perheissä on enemmän kuin 1 henkilö, se kosketti joka viidettä suomalaista vuonna 2015 ja on kasvussa edelleen tänä vuonna.
Suuri osa on lyhytaikaisia, mutta osa on käytännössä ikuisia koska alihintaiset omaisuuksien realisoinnit ja kohtuuttomat viivästyskorot aiheuttavat tilanteen, joka synnyttää yhä uusia ulosottoja ja saa aikaan päättymättömän ulosmittaamisen.
 
Vanhimmat ulosottoperinnät perustuvat saataviin vuodelta 1983.
 
2. VELAN VANHENTUMINEN JA LAIN TOIMIMATTOMUUS: Edellä olevaan ei 15 vuoden vanhentumislaki pure, koska 15 vuotta ei lasketa laskun eräpäivästä ja maksamattomuushetkestä vaan oikeusprosessin päättymisestä, jolloin se on käytännössä 16 – 20 vuotta ja em. pitkittymisten takia paljon enemmän. Monet perintäyhtiöt pitävät velkaa kasvamassa juuri vanhentumisen kynnykselle ja sitten hakevat tuomion.
 
15 vuoden raja katkaisi paljon ulosottomenettelyjä, mutta samalla henkilöllä saattoi olla ketjuuntuneita ulosottoja, jolloin jotkut päättyivät ja osa taas ei. Velallisten Tuki -ryhmän tietoon on saatettu tapauksia, joiden kesto on 30-35 vuotta eikä loppua näy – erityisesti näissä tapauksissa korostuvat 90-luvun SSP:n vanhat velat, jotka ovat joko Aktiv Kapitalin tai Arsenalin perinnässä. Näitä uhreja on alun perin 57000 ja velkoja, joista veloista asiakkaista osa oli jo kokonaan maksanut, yhteensä 76 000.
 
Ulosottosumma on 4 miljardia euroa eikä pienene, koska koko ajan tulee uutta. Etenkin 2010-luvun kehitys omaisuuksien yksipuolisten ja alihintaisten pakkorealisointien takia nostanut ulosottomäärät tasoille, jolla ne eivät ole ennen olleet. Mukana ovat edelleen myös 90-luvun uhrien omaisuuksien pakkorealisoinnit ja ulosottoperintä esim. eläkkeistä. Näiden uhrien osalta hallituksen pitäisi ryhtyä nopeisiin toimiin kaikenlaisen perinnän lopettamiseksi 90-luvun uhreilta, jotka syyttöminä joutuivat maksumiehiksi pankkikriisin alttarille, kuten useat maamme johtavista politiikoista ovat jo myöntäneet.
 
3. TILITYSVELVOLLISUUS: Korkein Oikeus on 18.5.2016 linjannut ennakkopäätöksessään, että konkurssivelallisellakin (yleensä asianosaisella, jonka oikeutta ulosotto koskee) on oikeus asianosaisena valittaa ulosoton alihintaisesta pakkohuutokaupasta, jonka takia hänelle jää suhteettoman suuri osuus veloista vastuulleen.
 
Velkoja voi alihintaisen kaupan takia jatkaa velan perintää, jonka vakuutena oleva omaisuuden arvo on riittänyt velkojalle vakuudeksi velanottohetkellä, mutta ei maksuvaikeuksien tullessa. Velkoja tekee hyvin usein itselleen voittoa, huutamalla joko itse tai bulvaanin kautta omaisuuden itselleen huomattavaan alihintaan ja sen jälkeen myymällä panttina olevan omaisuuden käypään markkinahintaan uudelle omistajalle. Velkoja voi myös näin jäljelle jääneellä ”virtuaalivelalla” kuitata vuosittain luottotappioiden korot omassa lopullisessa verotuksessaan vähennyksenä koko Suomen valtiontalouden vahingoksi. Tätä menettelyä nykyinen ulosotto- ja velanperintämenettely suosivat.
 
Tämä on koko kansantalouteen negatiivisesti vaikuttava ongelma, johon on olemassa olevaa lainsäädäntöä. mm. Velallisten Tuki ryhmä on useiden satojen tapausten tutkinnan jälkeen havainnut, että velkojat eivät tee tilitystä velan, suoritusten, takaajien suoritusten ja realisoinneista saaduista varoista. Aiemmat oikeusministerit mm. Tuija Brax on todennut, että tilitysvelvollisuus on lainsäädännössämme selkeästi määritelty Kauppakaaressa ja mm. Rikoslain 28 luku 4§ 3mom ja 5§. Tätä ei kuitenkaan käytännössä noudateta ja ulosottotoimessa tilitystä ei vaadita aiemmista suorituksista. Velallista ei kuunnella riittävästi tai hänen lausunnolleen ei aseteta riittävää painoarvoa, vaan menettely toimitetaan täysin velkojan ehdoilla. Laki kuitenkin edellyttää pantinhaltijan (=rahoittajan) säilyttävän pantinarvon. Alihintaisessa, nopealla aikataululla suoritetussa pakkohuutokaupassa, pantin arvo ei säily. Usein panttina on huomattavan arvokas omaisuus.
 
Velallisen kannalta ulosottomenettely voi näissä tapauksissa muodostua täysin kohtuuttomaksi, kuten useat vireillä edelleen olevat 90-luvun tapaukset osoittavat:
 
Tapaus a. Tuomioistuimen määräyskään ei saa pankkia tekemään tilitystä yritykselle ja takaajalle edes uhkasakon nojalla, vaan pankki kieltäytyy sen tekemisestä. 1,5 milj.mk:n vuodelta 1988 olevasta velasta, 5 miljoonan 1990-1994 suorituksilla väitetään olevan 10 miljoonaa mk:n saatavat 2016 eli n.1,6 milj. euroa. Koska summa on sekä pankin kirjanpidossa, että taseissa merkitsee tämä 1,3 miljoonan euron luottotappiokorkojen vähennysoikeutta valtionverotuksessa tähän mennessä. Oikeudenistunnoissa yrittäjä on saanut päätöksiä, jossa pankin toiminnan katsotaan olleen lainvastaista. Heidät on mm. tuomittu maksamaan ns. etuoikeutetut palkkarahat, mutta edelleen pankki pitää niitä hallussaan luottolaitoslainvastaisesti. Pitäisikö siis yrittäjän alkaa edelleen maksamaan ulosottoon, vaikka useat oikeudenpäätökset ovat sitä mieltä, että pankki on toiminut väärin ja on aiheuttanut vahingon?
 
Tapaus b. Kampaamoyrittäjä ottaa investointilainan 90-luvun alussa KOP:lta. Hän ajautuu sittemmin vaikeuksiin ja ajautuu ensin Meritan kautta liiketoimintakiellon saaneen Contantin perintään. Tästä edelleen yrittäjä ajautui Nordean kautta Lindorffin perintäasiakkaaksi. Yrittäjän ulosottoperintä vanhentui 15 vuoden jälkeen tänä vuonna, mutta perintäyhtiö vaatii ulosottoviranomaista pakkohuutokauppaamaan asunto-osakeyhtiön omistaman kiinteistön, joka on yrittäjän koti. Asia on uo:n toimesta ohjattu täytäntöönpanoriidaksi alioikeuteen.
 
Yrittäjän vaatiessa tilitystä, Lindorff vastaa, että he eivät sellaista pysty tekemään. Vaadittaessa alkuperäistä velkakirjaa, Lindorff ilmoittaa, että ”Olemme käytäntömme mukaisesti hävittäneet velkakirjat ja niitä ei ole enää saatavissa” ja toiseen kertaan samaa asiaa vaadittaessa, vastaus: ” Velkakirjat on hävitetty syyskuussa 2010 vanhentuneina”. Miten siis on mahdollista, että yrittäjältä yritetään myydä koti alta ulosottotoimin?
 
Näitä vastaavanlaisia tapauksia on kymmeniätuhansia ja tietoomme on saatettu tähän mennessä useita satoja.
 
Miksi pankit ja perintätoimistot ylläpitävät mitättömiä velkakirjoja kirjanpidossaan ja taseissaan jopa 1980 luvulta? Vastaus: Luottotappioiden vähennysoikeus lopullisessa verotuksessa.
 
Ulosottolainsäädännössä tulisi ottaa huomioon velallisen ja velkojan tasapuolisuus lain ja viranomaisen edessä niin että viranomaisen tehtäviin sisällytetään tilityksen vaatiminen velkojalta ja alkuperäisten saantoasiakirjojen esittämisvelvollisuus, jolloin vasta velka voidaan todentaa oikeelliseksi.
 
Toiseksi on otettava huomioon yrittäjien työllistävä vaikutus ja tässä erityisesti PK-yrittäjät, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa Suomessa. Heidän asemansa ja investointien vakuutena olevan omaisuuden turvaaminen takaa valtiolle kymmeniä tuhansia pysyviä työpaikkoja, kun oman omaisuutensa investoinnin vakuudeksi panttaava yrittäjä voi luottaa, että valtio suojelee lainsäädännöllä yrittäjää ja hänen luomiaan työpaikkoja.
 
Velan oikeaksi todistaminen alkuperäisin asiakirjoin ja tilityslaskelmin sekä oikeusprosesseissa että viranomaismenettelyissä on oleellinen osa oikeusvaltion perusperiaatteista. Velanperintä ei voi perustua mielivaltaan, kuten nykyisin tapahtuu.
 
4. SUOJAOSUUS: Ulosoton suojaosuus on jäänyt jälkeen yleisestä kehityksestä. Ulosottomenettely vaikuttaa huomattavan suureen osaan kansaamme – jopa yli miljoonaan välillisesti, kun otamme huomioon perheet. Yhä enenevässä määrin nuoret jäävät jo pienestä pitäen sosiaalitukien varaan, koska vanhemmat ovat ajautuneet ulkopuolelle yhteiskunnan ulosoton ja perinnän takia.
 
Ulosoton suojaosuuden huomattava nostaminen tarkoittaisi Suomen valtiolle merkittävää piristysruisketta talouteen, koska silloin huonoimmassa asemassa oleville kansalaisille taattaisiin paremmat mahdollisuudet selviytyä veloista, elää normaalia elämää perheinä ja helpotus ulosotossa lisäisi myös normaalia kulutuskysyntää sekä estäisi monta turhaa yrityskonkurssia. Samalla suojaosuuden nostaminen vähentäisi merkittävästi kuntien paineita sosiaalitoimen puolella, koska tällä hetkellä ulosottoon menevä maksuosuus tulee osittain sosiaalitoimen maksettavaksi, koska suojaosuuden jälkeen ei jää rahaa vuokraan, sairaalamaksuihin jne jne.
 
Tasokorotus on yksi tärkeä tapa korjata tilannetta
 
1000 e/kk olisi erittäin hyvä tai 902,62 e/kk (lakiin 30,09 e/päivä) eli työmarkkinatuki +200 e (huom. työmarkkinatuki lasketaan 21,5 päivälle/kk)
 
Summaa määriteltäessä on hyvä miettiä asiaa sijoituksena valtion kannalta. Otetaan esimerkiksi sairaalamaksut, jotka aika usein maksukyvyttömyys tilanteessa menevät perintätoimistojen perittäviksi. Muutaman huomautuksen jälkeen, ne hakevat ulosottokelpoisen tuomion saatavalle, joka on ehtinyt kasvaa moninkertaiseksi suhteettomien perintäkulujen takia. Moninkertaiset perintäkulut rahana valuvat veroparatiiseissa toimiville perintäyrityksille ja köyhdyttävät Suomen valtion kansantaloutta tätä kautta, sen lisäksi, että tuo ulosoton asiakkaaksi ajautunut henkilö joutuu entistä suurempiin maksuvaikeuksiin ja syrjäytyen yhteiskunnasta.
 
Kaiken kaikkiaan perintätoimistojen asemaa pakollisten, kuten sähkö-, sairaala- ja terveyskeskusmaksujen jne. perijänä tulisi velanperintäjärjestelmää uudistettaessa tarkastella kokonaan uudella tavalla ja miettiä perintäjärjestelmää kansantaloudellisesta näkökulmasta.
 
Perintätoimistot myyvät saatavia toinen toisilleen ja jokaisen kaupan yhteydessä velan jäljelle jäänyt osuus voidaan merkitä luottotappioiksi. Täysin tutkimaton kenttä on tällä hetkellä, kuinka laajaa tämä yhden ja saman velan kierrätystoiminta Suomen valtion vahingoksi on.
 
5. TULOSBONUKSET ulosotossa ovat luoneet järjestelmän, jossa velallisen tasavertainen asema lain edessä ja oikeusturva velkojaa vastaan vaarantuvat. Viranomaisen tasapuolinen suhtautuminen vaarantuu oman edun ollessa ristiriidassa velallisen edun kanssa. Tämä tuhoaa jälleen sisältäpäin koko Suomen kansantalouden kasvua ja erityisesti estää uusien yritysten synnyn sekä aiheuttaa laajamittaisen yrityspaon ulkomaille.
 
Velanperintäjärjestelmä on muodostunut 90-luvusta alkaen sellaiseksi, että siinä korostuu ainoastaan velkojan oikeudet ja laista on jopa poistettu lainsäädäntöä, jossa velkojan epärehellisyys, velkojan rikokset ja akordilainsäädäntö on poistettu laista. Tämä on johtanut kestämättömään tilanteeseen mm. PK yritysten suhteen ja nykyisellään velan ottamista kartetaan ja yritystoiminta aloitetaan mieluimmin muualla, kuin Suomessa.
 
Terve yritystoiminta edellyttää luotettavaa investointirahoitusta, jonka ehtoina ei voi olla mm. massairtisanomisehto, mikäli pankin vakavaraisuus laskee alle viranomaismääräysten. Yritys ei voi olla vastuussa pankin huonosta taloudenhoidosta, kuten nykyisellään on tilanne (Velkakirjaehdot OP kohta 8.3). Vakuudeksi annetun omaisuuden on katsottava olevan arvoltaan riittävän, jos se on sitä n. 1,5 -kertaisesti investointivelanottohetkellä, koska pantinhaltijan on säilytettävä pantin arvo. Alihintaiset pakkohuutokaupat ovat siis jo lähtökohtaisesti lainvastaisia.
 
Perustuslain hengen mukaista on, että myös velallinen ja velkoja ovat tasavertaisessa asemassa lain ja viranomaisten edessä. Nykyisellään ulosottomenettelyssä velallisen asema on korostetutusti heikompi, kuin velkojan, erityisesti realisointitilanteissa valitsevan tulospalkkausmenettelyn takia.
 
Vuoden 2015 aikana oli ulosotossa vajaa 500 000 ihmistä (lisäksi oikeushenkilöt eli yritykset ym.). Perheen jäsenet mukaan lukien koskettaa lähelle miljoonaa ihmistä eli liki 10 % suomalaisista. Vakavin asia ovat vuoden 2015 lopussa ulosotossa olleet 212 000 henkilöä ja perheiden jäsenet mukaan lukien koskee 400 000 – 500 000 ihmistä. Tämä on hälyttävän suuri määrä, koska ulosoton pieni suojaosuus toimii tehokkaana esteenä mm. työhön pyrkimiselle. Jos lisäksi edellä todetuin tavoin koetaan, että ollaan ulosottomenettelyssä epäoikeudenmukaisesti esim. alihintaisen realisoinnin takia, ulosotossa tapahtuneen virheen takia tai velkojan väärän velkomuksen vuoksi, johtaa se useiden sukupolvien haluttomuuteen tehdä työtä tai yrittää Suomessa.
 
YHTEENVETO:
 
Ulosotto- ja perintäjärjestelmän korjaustarpeita:
 
1. 90-luvun velkojen perintä täysin jäihin ja puolueeton tutkintakomissio nimettävä näiden tapausten tutkintaan.
 
2. Ulosoton suojaosuuden alaraja 678 eurosta kuukaudessa 900-1000 euroon. Sen alittavista tuloista ei ulosmittausta suoriteta
 
3. Rajan ylittävissä tuloissa verot ja ulosotto eivät saa viedä 75-90 % millään tuloalueella. Säästöistä, jotka ovat syntyneet tuloista, joista tuloista ulosotto on jo suoritettu, ei voida enää uudelleen ulosmitata.
 
4. Ulosottomaksut tulee kohdistaa ensin pääomaan, sitten korkoon.
 
5. Korkeiden viivästyskorkojen korvaaminen normaalikoroilla
 
6. Ulosottovelkoja tulee voida korvata lainoilla normaalein maksuehdoin.
 
7. Lyhennysvapaiden lisääminen ja ulosoton keston rajaaminen selkeästi 15 vuodeksi velan eräpäivästä lukien.
 
8. Nykyisen kaltaisesta omaisuuden, asuntojen, muiden kiinteistöjen, ajoneuvojen ja muiden esineiden pakkorealisointijärjestelmästä luopuminen kokonaan
 
9. Luopuminen luottohäiriömerkintöjen käytöstä vahinkoa aiheuttavalla tavalla ja virheellisten luottohäiriömerkintöjen rangaistavuus.
 
10. Oikeudenkäyntikulujen ja asianajajien palkkioiden alentaminen
 
11. Ulosottomiesten ja voutien ulosotosta, pakkorealisoinneista ja tilityksistä saamien bonusten lopettaminen väärinkäytösten ehkäisemiseksi
 
12. Väärien tuomioiden oikaiseminen ja vahinkojen korvaaminen väärästä velkomisesta
-Määrältään virheellisten velkatuomioiden oikaisu. Ulosoton ja perinnän keskeyttäminen virheen selvittämiseksi kun se havaitaan
 
13. Velkojan vastuun toteuttaminen ja vahingonkorvausten käyttöönotto väärästä velkomisesta. Vanhentuneiden velkojen perintä säädettävä lailla rikoslainmukaisesti rangaistavaksi ja tilitysvelvollisuus pakottavana lainsäädäntönä otettava käyttöön oikeusistuimissa.
 
14.Konkurssilainsäädäntöön, velkajärjestelylakiin ja ulosottolainsäädäntöön palautetaan velkojan epärehellisyys, velkojan rikokset
 
15. ns. Akordi eli sovintolainsäädäntö palautettava lakiin. Kansantaloudellisina kriisiaikoina tämä on erityisen tärkeää.
 
16. Ulosottolainsäädäntöä ja velanperintäjärjestelmää korjattaessa on erityisesti otettava huomioon Ihmisoikeussopimuksen ja Perustuslain säädökset omaisuuden suojasta, tasavertaisuudesta lain edessä, oikeudenmukainen oikeudenkäynti ja elinkeino- ja toimeentulonhankinnan vapaus.
 
Pyydämme saada olla mukana lausuntokierroksilla näiden asioiden käsittelyssä
 
Helsingissä 29.8.2016
 
Velallisten Tuki – johtoryhmä
 
Laatinut:
 
Hilkka Laikko, johtoryhmä, tiedottaja
040-445 9688
hilkkamlaikko@gmail.com