Archive For The “VTR-face..ryhmä” Category

Erkki Aho – suomalainen oikeustaistelija

By |

 
PR-talojen konkurssivyyhti todistusaineistoineen. linkki 1
 
Huom. tavoitteena on kirjoittaa tämä blogi todistusaineistoineen sekä juridisene argumentoineen heinäkuun loppuun mennessä valmiiksi. Nyt on osa 1 valmis eli tämän linkki ainesto on valmis.
 
Vakaan markan politiikkaa
 
PR-talojen konkurssivyyhti todistusaineistoineen linkki 2
 
Tämän linkin osalta täydennys jatkuu päivittäin.
 

Read more »

Finanssivalvonnassa- aiheena 1990-lama

By |

Liisa Mariapori

 

Maanantaina 12.6. olemme taas Hilkan kanssa tapaamassa Finanssivalvonnan edustajia ja mukanamme on mm. Suomen yrittäjien Tiina Toivonen.
 
Aiheena on 90-luvun lama ja Finanssivalvonnan tehtävät pankkien valvojana.
 
Meillä on 4-5 tapausta esillä ja niiden perusteella näytämme, miten vielpillisesti pankit ovat toimineet 90-luvulla ja toimivat edelleen ja kysymme, miksi Finanssivalvonta ei tee mitään asiantilan korjaamiseksi. Tiistaina tai keskiviikkona Hilkka tiedottaa sitten asioiden kulusta ja siitä, miten asioiden tutkimista jatketaan.
 
Vaatikaa siis kaikki edelleen, että nämä 90-luvun laman ja oikeuslaitoksen uhrien asiat on saatava kuntoon ja velkojen perintä lopetettava heti ja näille yhreille on valtion varoista maksettava korvaukset. Uhreja, velallisia ja takaajia on arviolta 200.000-300.000.
 
TIEDOKSI
 
Pohjolan Osuuspankki ei suostu vaihtamaan/poistamaan takaajia, jotka ovat myyneet kiinteistöosakeyhtiön osakkeet eteenpäin ja saaneet näin tilalle uusia osakkaita ja uusia takaajia. Vanhoja takaajia ei kuulemma automaattisesti poisteta, vaan kun on takauksen allekirjoittanut, niin pysyy takaajana, vaikka myy osakkeet ja uudet omistajat tulevat takausvastuuseen.
 
Minun mielestäni tässä ei ole mitään järkeä ja pankin kannalta on todella helppoa, kun se voi muka pitää kaikki vanhat takaajat ja ottaa myös kaikki uudet takaajat takaamaan samaa lainaa. Pankin mielestä takaus kestää yhtä kauan kuin lainakin, kun on kerran nimensä laittanut velkakirjaan alle.
 
Meidän tapauksessamme Pohjolan Osuuspankki kuitenkin ilmoitti eilen, että se luopuu niistä takaajista, jotka ovat myyneet osakkeensa, kunhan vain kaikki nykyiset kiinteistön omistajat siihen suostuvat. Tapaus sai siis onnellisen lopun ja entiset omistajat vapautetaan takausvastuusta, mikä minun mielestäni on reilu ja oikea ratkaisu.
 
Neljä vuotta tämä taistelu kesti, joten ilmeistä on, että Pohjolan Osuuspankki ei hevillä vapauta jatkossakaan takaajia, vaikka he ovat myyneet omistusosuutensa kiinteistöön. Kannattaa siis huolella harkita, mihin paperiin laittaa lakaajana nimensä, ettei jatkossa tule ikäviä yllätyksiä. Ennen pankkeihin voi luottaa, mutta tänä päivänä pitää olla pankkien kanssa viimeisen päälle varovainen.
 

Read more »

Veroministeri huomio!

By |

Liisa Mariapori

 

Apua. Tänään paljastui sekin, että Verohallinnolla ei ole käytettävissään järjestelmää eikä mitään muutakaan tietolähteitä, joiden perusteella Verohallintoon toimitetun aineiston sisä?ltö ja aineiston myöhempi käsittely voitaisiin yksityiskohtaisesti selvittää.
 
Siten ei voida jälkikäteen todeta, mitä asiakirjoja on ollut käytettävissä verotarkastus- ja verotusprosessissa eri vaiheissa tai missä vaiheessa asiakirjojen manipulointi on tapahtunut. Miten ihmeessä kukaan voi saada Suomessa oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä, kun koko järjestelmämme on täysin retuperällä.
 
Miten valittaa esim. EIT:hen, kun verohallinto ei pysty toimittamaan koko asiakirjanippua, jonka perusteella verotarkastus on suoritettu ja veroprosessi käyty. Ei Venäjälläkään taida näin retuperällä Verohallinto olla?
 

Read more »

Tarkista kela-muistiosta

By |

Liisa Mariapori

 
Kertaus on opintojen äiti. Tarkista siis tarvitsetko näitä tietoja, jotka Kela-muistiossa 26.5.2017 ovat tarkemmin esitettynä.
1) Vakituisten lääkärin määräämien lääkkeiden hyväksyminen laskettaessa toimeentulotukea.
2) Asumismenojen huomioiminen TT-tukea laskettaessa
3) Sähkö- vesi-, vuokralaskujen jne maksamatta jättäminen ja siitä ilmoittamatta jättäminen asiakkaalle, johtaa siihen, että perintätoimistot saavat taas yhden uhrin lisää . Kelan vastuulla on aiheutettu vahinko, jos se johtuu Kelasta.
4) Ulosoton huomioiminen TT-tukea laskettaessa. Ohjemuutos: Ulosottomiehen vahvistama maksusuunnitelmä (vapaaehtoinenkin) pitää tehdä, silloin otetaan menona huomioon TT-tukea laskettaessa. Vapaaehtoisia maksuja ulosottoon ei oteta huomioon.
5) Selvästi työkykynsä menettäneiden mm. vammautuneiden turha “roikuttaminen” Kelan asiakkaana luukulta toiselle. Työkyvyttömien pitäisi päästä eläkkeelle.
6) Maksukyvyttömiltä perintä Kelan rästeistä- Kelan oma korjaus.
7) Käsittelyajat vieläkin liian pitkiä.
8) Käsittelyn sekavuus, kun on useita asioita vireillä.
9) Erilainen kohtelu eri paikkakunnilla
10) Sovittiin jatkoneuvotteluista ja siitä, että tarkastusryhmälle toimitetaan jokainen tiedossamme oleva epäselvä tai vääriä johtopäätöksiä sisältävä TT-päätös ja/tai muu päätös, joka on kestänyt liian kauan ja aiheuttanut vahinkoa. Kela korvaa aiheuttamansa vahingot ainakin osittain.

Read more »

KELA – MUISTIO 26. toukokuuta 2017

By |

KELA:n (26.5.2017) Tätä muistiota saa vapaasti jakaa.
 
OSALLISTUJAT:
 
Kela; Elise Kivimäki, Tommi Stål , Antti Partanen, Takuusäätiöstä Juha Pantzar ja Velallisten Tuki ry:stä Hilkka Laikko, Riitta Kukkonen-Vanhala ja Helena Kantola.
 
1,5 tunnin neuvottelun runkona olivat laatimani 10 kohdan kysymysluettelo, jonka perustana oli useita satoja tietoomme tulleita tapauksia.
 
1. VAKITUISTEN, LÄÄKÄRIN MÄÄRÄMIEN LÄÄKKEIDEN HYVÄKSYMINEN LASKETTAESSA TOIMEENTULOTUKEA
 
Lääkkeet: 2017 Kelalle tuli yllätyksenä lääkkeiden suuri määrä. Epäselvyyttä aiheutti se, että kunnat olivat myöntäneet lääkesitoumuksen, vaikka paperilla laskennallista maksuvaraa asiakkaalle jäikin. Esimerkkinä ottivat perheen, jossa vakavasti sairaan lapsen lääkkeet olivat 1000 euroa ja niitä ei oltu huomioitu TT-tuesta, vaan ne oli pitänyt maksaa itse, jolloin perheelle ei olisi jäänyt enää rahaa muihin pakollisiin menoihin. Kela korjasi asian ja maksoi lääkkeet.
 
Vanhan mallin mukaan asiakas itse haki lääkkeet ja maksoi ne apteekkiin, vei tämän jälkeen kuitin sosiaalitoimistoon ja sai lääkkeen huomioiduksi seuraavassa TT-tuessa.
 
Kela uudisti järjestelmää niin, että apteekkiin annetaan suoraan maksusitoumus/ kerrallaan 1kk ja asiakkaan ei tarvitse enää maksaa reseptilääkkeitään itse, vaan voi vain hakea ne apteekista. Järjestelmä oli tarkoitus toimia aukottomasti, mutta kaikilla apteekeilla ei ole yhteensopivaa järjestelmää Kelan kanssa, joten Kela ja apteekit kehittävät järjestelmää yhteensopivaksi parhaillaan. Tämäkin tuli yllätyksenä Kelalle.
 
Milloin saa maksusitoumuksen ja milloin lääkkeen huomioiduksi? 99% lääkekuluista hyväksytään, paitsi niissä tapauksissa, joissa lääkettä reseptin mukaan pitäisi olla jäljellä. Tällä halutaan estää liikakäyttö – Kela on tarkka näissä. Sellaiset lääkkeet, jotka eivät kuulu SV –korvattaviin tai KT lääkkeet saa ERIKSEEN HAKEMALLA, mikäli ne on katsottu tarpeellisiksi.
 
Velallisten Tuki ry:llä on suora yhteys TT-ryhmään, jonka kautta virkailijan ilmeisen väärä päätös voidaan oikaista ns. Kelan itseoikaisuna.
 
2. ASUMISMENOJEN HUOMIOIMINEN TT – TUKEA LASKETTAESSA – vaaditaan esimerkiksi halvemman asunnon hakemista. Usein tämä johtaa entistä syvempään suohon vaikeuksissa olevan kannalta.
Hyväksyttävät asumismenot löytyvät Kelan sivulta kohdasta ”enimmäisasumismenot”, jotka perustuvat kuntien kalleusluokitukseen.
 
Kela tekee kuntakohtaisia ratkaisuja ja neuvottelussa todettiin Hesan hyväksyttävissä olevan vuokran olevan tällä hetkellä n. 650 euroa.
Kela myöntää myös vuokravakuuden tarvittaessa.
3 kk – 6kk muutettava halvempaan asuntoon.
Pitäkää huoli oikaisuvaatimus määräajan 30 vrk.
Jos luottohäiriömerkinnät vaikuttavat ja Kela myöntää vuokravakuuden tarvittaessa. TT- tuen ylijäämä ei välttämättä estä saamasta vuokravakuutta.
Asumiskulut yleensä 40 % suurempia esim. Hesassa. Kela tekee kuntakohtaiset ratkaisut
Itse oikaisuna voidaan korjata selvät virheet.
Pitäkää huoli, että oikaisuvaatimuksen määräaika 30 vrk ei mene umpeen.
Tässä yhteydessä keskustelimme perintätoimistojen tavoista periä terveyskeskus, sähkö, vuokra yms. laskuja, perintäkuluista sekä perintätoimistojen aiheuttamasta kuntien ja valtiontalouden heikkenemisestä, koska ao. tahot toimittavat suomalaista rahaa koko ajan ulkomailla oleville konserneilleen ja sitä kautta veroparatiiseihin.
 
Toimme esiin, että tällaista toimintaa ei kenenkään pidä tukea – ei Kelan eikä Takuusäätiön, vaan perintätoimistojen toiminta on saatava kuriin laajalla viranomaisyhteistyöllä.
 
3. SÄHKÖ-, VESI- , VUOKRALASKUJEN JNE…MAKSAMATTA JÄTTÄMINEN JA SIITÄ ILMOITTAMATTA JÄTTÄMINEN ASIAKKAALLE, JOHTAA SIHHEN, ETTÄ PERINTÄTOIMISTOT SAAVAT TAAS YHDEN UHRIN LISÄÄ. KELAN VASTUULLA ON AIHEUTETTU VAHINKO.
 
Kela maksaa 40 000 laskua/ viikko. Kela on kuitenkin tarkka siinä, että he eivät maksa laskua, ellei asiakas pyydä sitä maksettavaksi suoraan laskuttajalle.
 
Asiakas pyytää maksettavaksi (” maksetaan suoraan laskuttajalle” – teksti laskuun) päivää ja allekirjoittaa laskun ja näin hyväksyy laskun perusteen. Netissä on oma kohta hyväksynnälle. Tämä pitää tehdä, jotta Kela maksaa. Jos mistään ei ilmene, että lasku oli tarkoitettu Kelan maksettavaksi, sitä vastaava summa tulee tilille TT-tuen muodossa, jolloin pitää itse huolehtia maksusta. Muistakaa siis AINA ottaa laskun tiedot itsellenne, jotta pystytte laskun maksamaan.
 
Voitte myös itse maksaa – ottakaa kopio, jos haluatte tehdä näin ja toimittakaa kuitti Kelaan TT-tuki hakemuksen kanssa. Valita toimintamalli
 
Elise Kivimäki: Kuntien sos. toimi tunsi asiakkaan ja oli joustavampi. Nyt Kela on palkannut 600 uutta virkailijaa ja vaikka koulutus on sama, käytännöt ja kokemus ovat erilaisia. Järjestelmä uudistui nopeasti ja kaikkia ei ole vielä ehditty kouluttaa ja perehdyttää uuteen järjestelmään. Koulutus on kuitenkin koko ajan käynnissä, joten tietoisuus lisääntyy koko ajan.
 
4. ULOSOTON HUOMIOIMINEN TT- TUKEA LASKETTAESSA
 
Ohjemuutos: Ulosottomiehen vahvistama maksusuunnitelma (vapaaehtoinenkin) – pitää tehdä. silloin otetaan menona huomioon TT – tukea laskettaessa. Vapaaehtoisia maksuja ulosottoon ei oteta huomioon.
Ulosottoperintä säännöllisesti asiakkaan tuloista, ns. pakkoperintä, otetaan huomioon TT-tuessa.
Ulosottovirasto tai Kela eivät tee maksusopimuksia, jos asiakkaan tulot ovat alle suojaosuuden, koska sitä pienemmistä tuloista ei voi periä mitään saatavia.
 
Ulosoton suojaosuudet 1.1.2017 alkaen:
22.60/pv + jokaisesta elatuksen varassa olevan alaikäistä 8,11/pv
Yksi hlö: 672,30 euroa/ yksi + 1 alaikäinen: 913,50 euroa/ yksi + 2 alaikäistä 913,50 euroa jne.
5 – 10 YHDISTIMME EM. KYSYMYKSEN TYÖKYVYTTÖMÄN IHMISEN KOHTELUSTA JA KOHDAN 10, JOKA KÄSITTELI OMAN LÄÄKÄRIN JA KELAN KÄYTTÄMÄN LÄÄKÄRIN ERIÄVIÄ LAUSUNTOJA
 
Riitta Kukkonen-Vanhala luovutti Velallisten Tuki ry:n ehdotuksen työkyvyttömien työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyä koskien. Esitys on konkreettinen parannusehdotus nykyiseen käytäntöön, jossa työkyvytön ihminen esim. kroonisen, työkyvyn menetykseen johtaneen, sairauden takia putoaa tyhjän päälle.
 
Esityksessä on mm. graafisesti tuotu esiin työkyvyttömyyseläkkeen hylkäysmäärän ja hylkäys – prosentin muutos vuosien 2000 – 2011 välisenä aikana. Hylkäykset ovat kasvaneet peräti 6,1 %. Vuonna 2000 kaikista hakemuksista yht. 22 774 hylättiin 4 296 eli 18,9 % – vuonna 2011 27 637 hakemuksesta hylättiin peräti 6900 eli 25 %.
 
Esitys on toistaiseksi ehdotus asteella. Sen sisällöstä neuvotellaan lähipäivinä Kelan ao. asiantuntijaryhmän kanssa. Koska se on vasta esitysasteella, sitä ei julkaista vielä yleisesti.
Erityisen vaikeaksi työkyvyttömyys perusteeksi Riitta Kukkonen – Vanhala toi esiin yleistyvän homesairauden, jota ei yhteiskunnassamme vieläkään tunneta tai tunnusteta työkyvyttömyyden perusteeksi.
 
6. MAKSUKYVYTTÖMILTÄ PERINTÄ KELAN RÄSTEISTÄ
 
Kelan asiantuntija VT Antti Partanen totesi, että:
Jos Kelan on maksanut liikamaksua, takaisinperintäprosessissa kuullaan asiakasta. Asiakas voi kertoa omasta tilanteestaan, sosiaalisesta tilanteestaan ja käsittelijä ottaa huomioon. TT-tuki –asiakkailta, voimme nähdä sos. ja taloudellisen tilanteen perusteella kohtuullistamisen tai takaisinperintä poistetaan kokonaan. Ainoa este oma toiminta eli, jos on aiheuttanut liikamaksun omalla toiminnallaan.
Lyhytaikaisesta TT-tuesta voidaan periä liikamaksua tai etuuksista voidaan periä takaisin. Pitkäaikaisesta TT-tuesta ei kuitata.
 
Asiakkaan kannattaa tällaisessa tilanteessa reagoida heti takaisinperintäpäätökseen ja joko valittaa (Jos ei ole oikein) tai tehdä maksusuunnitelma (Minimi /vähintään 30 euroa/kk) ja sopia, mihin päivään mennessä maksaa erissä.
 
Jos asiakas ei reagoi takaisinperintäpäätökseen, tulee 2 kpl autom. maksukehotuksia – jälkimmäisessä on mukana ulosottouhka. Tämä kaikki tapahtuu sähköisen järjestelmän kautta, jollei asiakas ole reagoinut takaisinperintäpäätökseen. Vielä tässä vaiheessa kannattaa heti olla yhteydessä Kelaan
Riitta Kukkonen-Vanhala toi esiin tässä, että Kelan omaehtoinen korjaus – sen itsensä tekemään virheelliseen maksatukseen, josta asiakas oli heti ilmoittanut, ei toiminut hänen kohdallaan. ko. tapaukseen odotamme toimenpiteitä ja korjausta Kelan toimesta.
 
7. KÄSITTELYAJAT
 
Alkuvuoden tilanne useiden viikkojen ja kuukausien odottelusta, on selkeästi kohentunut.
Nyt TT-tuki päätöksen saa 3 päivässä yleensä ja vaikeammissakin tapauksissa viimeistään 7 päivänä aikana
Ruuhkaa purkamaan on palkattu n. 200 vakinaista ja 400 väliaikaista virkailijaa.
 
8. KÄSITTELYN SEKAVUUS, KUN ON USEITA ASIOITA VIREILLÄ
 
Kun vireillä on useita hakemuksia, ne eivät useinkaan tule esiin erillisten hakemusten kohdalla, vaan jokainen etenee omaa polkuaan ao. asioista vastuussa olevalle virkailijalle.
a) Tähän saimme neuvoksi, että tällaisissa tilanteissa kannattaa varata aika asiakaspalvelijalle suoraan konttoriin, vaikka sen ajan saamisen saattaakin kestää jopa 3 viikkoa – tämä odotusaika on täysin paikkakuntakohtaista. Hakemuksesta ei nähdä, että on useita asioita vireillä.
b) Toinen vaihtoehto on puhelinajanvaraus, joka yleensä palvelee viimeistään viikon sisällä
c) Nopein tapa on pyytää puhelinpalvelusta takaisinsoitto, jolloin virkailija myös pystyy ottamaan tarkemmat tiedot tapauksesta.
 
Puhelinpalvelun osalta 9 – 10:stä pääsee läpi heti. Puhelinpalvelussa on priorisoitu TT-tuki hakemukset tällä hetkellä kiireiseksi.
 
9. ERILAINEN KOHTELU ERI PAIKKAKUNNILLA
 
Kelassa TT-tuki on ollut vasta 1.1.2017 alkaen eli historia on lyhyt.
Uusia työntekijöitä rekrytoitiin 600 ja niistä 250 tuli kunnista,
Kaikilla on suurin piirtein yhtenäinen koulutus, mutta taustat ovat erilaisia. Koulutusta ja infoa annetaan koko ajan mm. Asumiskustannuksia koskien. Koulutus on jatkuvaa.
Helena Kantola toi tässä esiin yhteistyön ja vuoropuhelun tärkeyden kaikkien toimijoiden välillä.
 
Päätössanat:
Kokouksen päätteeksi Velallisten Tuki Ry:n edustajat kiittivät Kelan edustajien kautta myös pääjohtaja Elli Aaltosta tilaisuuden mahdollistamisesta, Sovimme jatkoneuvotteluista sekä siitä, että tarkastusryhmälle toimitetaan jokainen tiedossamme oleva epäselvä tai vääriä johtopäätöksiä sisältävä TT-päätös ja/tai muu päätös, joka päätös on kestänyt liian kauan ja aiheuttanut vahinkoa.
Takuusäätiön toiminnanjohtaja Juha Pantzar kiitti mahdollisuudesta ja totesi saaneensa paljon uutta tietoa palaverin aikana.
 
Muistion laati:
Velallisten Tuki ry:n
Hilkka Laikko
Varapuheenjohtaja ja tiedottaja
 
Muistion saa tältä sivulta vapaasti jakaa.
 

Read more »

SUOMEN perintätoimistot

By |

 
Klikkaa

LUETTELO perintätoimenluvista

Read more »

KELA -asiakkaat huomio!

By |

Hilkka Laikko

 
KELA ASIAKKAAT HUOMIO!
 
Kun viette laskuja maksettavaksi Kelaan, he eivät maksa niitä, jos laskuun ei ole kirjoitettu: “Maksetaan suoraan laskuttajalle” ja Teidän nimi alla päiväyksineen. Kela edellyttää että hyväksytte näin oman sähkö-, vesi ja vuokralaskunne.
 
Muutoin laskun määrä maksetaan tt-tuen maksuvajeen mukaisesti Teidän tilillenne ja Teidän pitää itse maksaa lasku.
 
OTTAKAA SIIS AINA KOPIO LASKUSTA tai tiedot ylös; tilinumeroro, saaja, viitenumero ja summa, jotta pystytte laskun maksamaan.

Read more »

Verottajan suhtautuminen arvonlisäveronpalautuksiin?

By |

Liisa Mariapori

 

Verohallinto ilmoittaa käsittelevänsä arvonlisäveronpalautukset FIFO-periaatteen mukaisesti eli vanhimmat ensin. Minä tässä ihmettelen, että mitenkähän monta yritystä menee konkurssiin tämän Verohallinnon periaatteen johdosta. Asiakkaani on taistellut vuodesta 2010 lähtien noin 366.000 €:n arvonlisäveron palautuksesta, joka Verohallinto tulkitsi asian ei vähennyskelpoiseksi.
 
Helsingin hallinto-oikeus päätti kuitenkin tammikuussa 2016, että asiakas oli oikeassa ja poisti ja palautti asian Verohallinnolle uudelleen käsiteltäväksi. Nyt asia on edelleen käsittelemättä, eikä yhtiö ole vieläkään saanut rahojaan, vaan tuo 366.000 jatkaa kasvamistaan joka päivä 7 %:n korolla ja 7 %:n viivästyskorolla.
 
Ei mikään yritys pysy Verohallinnon toimien takia pystyssä, kun palautettavien rahojen palautus kestää seitsemän vuotta ja enemmän vain verotarkastajien asiassa tekemisen lakiin perustumattomien johtopäätösten takia. Verohallinnosta pitäisikin kiireesti koko tarkastusyksikkö lopettaa ja samalla tulisi lopettaa koko Virke työryhmä, jotta yritystoiminta Suomessa pääsisi elpymään. Nyt nämä molemmat yksiköt tuottavat vain vahkinoa koko yhteiskunnalle virheellisillä tarkastuskertomuksillaan, joista yrittäjä sitten joutuu valittamaan 10-30 vuotta, eikä sittenkään saa oikeutta. Onko tässä oikeasti mitään järkeä?
 
Palautuskoron määrä pitäisi olla sama kuin viivästyskoron määrä, koska muutoin ei yhdenvertaisuusperiaatte verotuksessa toteudu.

Read more »

Velan vanhentumisesta

By |

Tietoa velanvanhentumisesta.


 
Tärkeää on erottaa toisistaan kaksi eri asiaa tarkoittavaa velan vanhentumistermiä,jotka on yleinen vanhentuminen ja lopullinen vanhentuminen.
 
Yleinen vanhentuminen kolmessa vuodessa ,ellei velkoja ole laskuttanut saatavasta tuona aikana.Sama pätee myös silloin mikäli laskusta ei ole huomautettu tai sen osalta ei ole tehty mitään perintätoimia viimeisen kolmen vuoden aikana.Yleinen vanhentumisaika pitenee viiteen vuoteen,mikäli haettu ulosottoperuste.
 
Velan lopullinen vanhentuminen tarkoitetaan sitä että jokainen velka vanhenee tietyn määräajan kuluessa erääntymisestä,vaikka sitä olis peritty säännöllisesti niin,ettei kolmen vuoden aikaraja ole ylittynyt.
 
Erilaisilla veloilla on eripituinen lopullisen vanhentumisen määräajat.Mikäli velkoja on yksityishenkilö eikä velalle ole haettu ulosottoperustetta on vanhentumisaika 25 vuotta laskun eräpäivästä .Mikäli .velkojana yksityishenkilö on hakenut saatavalleen ulosottoperusteen,on vanhentumisaika 20 vuotta tuomion antamispäivästä.
 
Mikäli velkoja on yritys tai yhteisö on velan lopullinen vanhentumisaika ilman ulosottoperustetta 20 vuotta ja ulosottoperusteen kanssa 15 vuotta.
 
Toisaalta pitää olla osoittaa että velallinen on saanut maksumuistutuksen.
 
Velallinen voi itsekkin katkaista yleisen vanhentumisajan esim.neuvottelemalla saatavasta maksusuunnitelman muodossa,tai maksamalla saatavaan liittyen osasuorituksen
 
Olisko tämä tarpeeksi selkeä ymmärtää?
 
Seija Vikamaa

Read more »

Konklaavin historiaa – uudelleen lämmitettynä

By |

On sangen mielenkiintoista mitä ovat KONKLAAVIN vaiheet kahdenkymmenenviiden (25) -vuoden ajansaatossa. Alla olevan artikkelin julkaisin verkkolehden silloisessa formaatissa viisitoista vuotta sitten 2002 ja 2005 julkaistiin OPLK-ryhmän Laman ja Rahan Pelurit -selvitys. Molemmat nonsoleerattiin, suhtauduttiin alentuvasti ja vaiettiin, etenkin “korkeasti oikeutta oppineiden” taholla.
 

Nytkö on koettavissa häivähdys uudesta julkisuudesta?


 

klik…> TÄSTÄ Karjalan kuvalehden artikkeliin,

 

* * *

 
 
KONKLAAVISTA on kyselty alkuperäisiä lähdetietoja. Pankkien kriisin, eli 1990-luvun kotimaisen laman tutkimista varten asiatietoja 6.5.1992 Linnassa pidetystä seminaarista ei ole saatu…
 
Julkaisen tässä keväällä 2002 haltuuni saamani em. seminaarin, erityisavustaja Martti Mannisen allekirjoittaman kutsukirjeen sivut; reunamerkinnät ovat ilmeisesti Mannisen. Seminaaria ja sen asiatietoja ei ole alkujaan määrätty salaiseksi, mutta kansliapäätöksella 30.7.2002 tapahtuma on määrätty salattavaksi. Miksi?
 
Konklaavi-seminaarin ohjaus pankkioikeudenkäynneille on ollut seurauksiltaan joukkotuhontaan verrattavaa…
 
Kutsukirjeen ensimmäinen sivu on päivätty 14.04.1992
 

 
Kutsukirjeen toinen sivu on päivätty 16.04.1992

 
Presidentti Mauno Koivistolle lähetin tutkimusryhmämme puolesta keväällä 2002 seuraan kirjeen:
 
AVOIN KIRJE PRESIDENTTI MAUNO KOIVISTOLLE
 
Herra Presidentti,

Te järjestitte Oikeuspoliittisen keskustelutilaisuuden Linnassa 6.5.1992 tuomioistuinlaitoksen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten edustajien kanssa.

Tilaisuuden teemoina olivat:

1. tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttö ja riippumattomuus sekä

2. tuomioistuinten toiminnan arviointi ja arvostelu.
 
Keskustelutilaisuuteen osallistuneille henkilöille on lähetetty 5.6.2002 kysely koskien tilaisuuden luonnetta ja sisältöä sekä mahdollisia päätöksiä.
 
Eräältä osallistujalta saadun selvityksen mukaan ”tilaisuuden tarkoitus oli tasavallan presidentin ja mukaan kutsuttujen osallistujien arvovallalla painostaa Korkein oikeus tekemään Koiviston mieleinen ratkaisu pankkeja koskevassa asiassa”.
 
Selvityksessä ilmaistaan edelleen, että ”Koivisto puolsi kantaa, jonka mukaan pankeilla pitäisi olla oikeus yksipuolisesti nostaa lainakorkoa”, ja ”Tilaisuus ymmärtääkseni vahvisti Koiviston asemaa suhteessa juristeihin. Hänen mahdollisia nuhteitaan pelättiin. Koivistoa siis myötäiltiin enemmän pelosta…”
 
On herännyt epäily siitä, että Teidän linjauksenne, aiheutti oikeuslaitoksen toimintaan kauaskantoiset muutokset: heikomman osapuolen suojaaminen ei ole enää laajemminkaan kuulunut oikeusjärjestelmämme ensisijaisiin tavoitteisiin.
 
On syntynyt perusteltu epäily siitä, että Teidän puuttumisenne riippumattoman oikeuslaitoksemme päätöksentekoon, Herra presidentti, aloitti oikeudenmukaisen laillisuusvalvontamme alasajon. Miten se on perustuslaillisesti ja ihmisoikeussopimuksellisesti perusteltavissa?
 
Olemme yrittäneet saada seminaarinne asiakirjoja mm. presidentin kansliasta, mutta turhaan. Asiakirjat on julistettu salaisiksi. Pyydämme myötävaikutustanne asiakirjojen saamiseksi. Haluamme tietää mitä todella keskusteltiin ja mitä päätettiin
.
 
***
 
Tasavallan presidentin kansliasta sain 30.7.2002 tämän kansliapäätöksen, jonka on tasavallan presientti Tarja Halosen kanssa allekirjoittanut (asianosaisena) eritysavustaja Martti Manninen:
 
Kts… http://www.promerit.net/2013/01/presidentti-koiviston-haastattelu-21-8-1992/
 

 

Pelurit * E-kirjat heti luettavaksi <- haku
 


 
Konklaavi esiteltiin Jyväskylässä joulukuussa 2002. DVD -video 1.osa
 

Read more »

VELALLISELLA – JOPA KONKURSSIVELALLISELLA ON OLTAVA OIKEUSTURVA

By |

KIITOS KKO!
 
Kuinka monta kertaa näiden vuosien  (25) aikana olen toivonut ja rukoillut, että joku taho tässä maassa laittaa säännöt ulosoton mielivallalle. Velallisella – jopa konkurssivelallisella -on oikeusturva!
90-luvulla omaisuus saattoi siirtyä 0 markalla täytäntöönpanon keskeytyksen aikana pankille, joka kuittasi siitä      3 280 000,-  omaan kassaansa liikevoittona etukäteen tietämältään ostajalta -vain muutama päivä Sinun – vouti – tekemäsi pakkohuutokaupan takia, joka sekin tapahtui ilman laillista ulosmittausta. Tuolla summalla oikeat velat olisi maksettu kahteen kertaan, mutta pankki totesi, että tämä on heidän normaalia liikevoittoaan ja täysin normaalia toimintaa.  (Tämä tapaus edelleen kesken) Tänä päivänä useissa kymmenissätuhansissa samanlaisissa tapauksissa olemme Velallisten Tuki -ryhmällä vaatimassa näyttöä. mistä velka jäi, kun todistettavasti velkoja on saanut TOISEN OMISTAMASTA OMAISUUDESTA täysimääräisen suorituksen velalle. Tässä rakenteellisessa virheessä velanperintäjärjestelmässä on syy koko Suomen ahdinkoon
  
HYVÄT VOUDIT JA ULOSTOTTOVIRASTOT SUOMESSA
 

1. Kuinka monta kertaa olette tarkastaneet velan oikean määrän ja oikean velkojan?  Oletteko pyytäneet velkojalta tilityksen siihen astisista suorituksista, jotta velan oikea määrä on tiedossa?
 

2. Oletteko tarkastaneet velkakirjat, että velkaväitteelle löytyvät oikeat KÄÄREVELKAKIRJAT? mm. erikoisomaisuutta ei saa myydä tavallisilla menetelmillä.
 

3. Oletteko koskaan havainneet, että velkojan ilmoittama omaisuuden arvo on epäsuhteessa sen “yleisesti paikkakunnalla/ tai maailmalla vapailla kaupoilla tehtyyn, yleisesti hyväksyttyyn keskimääräiseen kauppahintaan”?
 

4. Kuinka monta kertaa olette vaivautuneet tarkastamaan, että arvo-/ erityisomaisuuden kyseessä ollessa Teillä on oikeat KÄÄREVELKAKIRJAT, joilla velkaa voi ylipäätään periä ulosottoteitse? Entä, onko velkaväite vain paperilla, ilman saamistodisteita – oletteko koskaan tarkastaneet? Pelkkä paperi ei riitä.
 

5. Oletteko tulleet tietoisiksi, että toimintaanne säätelee Perustuslaki ja Ihmisoikeussopimus, joissa mm säädetään tasavertaisuudesta lain edessä, omaisuuden suojasta, oikeudenmukaisuudesta lain edessä jne….? 
 

6. Oletteko tietoisia, että Teidän alihintaiset päätökset omaisuuksien myynneissä – aiheuttavat leikkaukset Suomessa ja jopa Te maksatte näiden alihintaisen realisointien seuraukset? Entä Te valtakunnanvouti- tiedättekö Te?
  
YMMÄRRÄTTEKO TE VASTUUNNE SUOMEN VALTIONTALOUDESTA?
 

1. Jokainen todistettavasti laillisen velan perusteella tehty, alihintainen omaisuuden realisointi, vähintään kaksinkertaistaa velan määrän: Jos siis myyt -lain vastaisesti- alihintaan velallisen omaisuuden – Sinäkin maksat sitä velkaa realisoinnin jälkeen, Miten? ks. alla.
 

2. Todellinen velka on tietenkin maksettava, mutta vain yhteen kertaan + korot. Nyt sitä maksetaan useaan kertaa, koska Te myytte laillisten omistajien (velallinen, konkurssipesä, velkajärjestelyssä oleva jne) omaisuuden pilkkahintaan velkojan ilmoittaessa Teille virheellisen arvon omaisuudelle ja Te kuvittelette olevanne hyviä, kun palvelette velkojien  (pankit, perintätoimistot ja jopa verottaja) etua. Te maksatte myös itse jokaisesta alihintaisesta kaupasta.
 

3. Jokainen alihintainen kauppa merkitsee, että velkaa jää velalliselle. Esimerkkitapaus:Te myitte miljoonalaivan pankin vaatimuksesta 600 000 markalla pankille, pankin itse hyväksyessä oman huutonsa, josta pankille oli etukäteen tehty tarjous 3 280 000,-  ja katsoitte oikeudeksenne Oulussa palauttaa nekin vähät rahat ja luovuttaa miljoonaomaisuus  ja rahat pankille TÄYTÄNTÖÖNPANOKIELLON AIKANA – NYT SIIS 0 MARKALLA VELALLISEEN NÄHDEN! Missä oli näyttö velasta, jolla te 3 päivän aikana myitte miljoonalaivan käytännössä 0 -markalla? Saitteko itsellenne palkkion tästä toimesta? Sitä velkaa 1,5 miljoonaa markkaa 11/88, jota pankki väittää valuuttavelaksi, se ei pysty näyttämään toteen, on kuulemma jäljellä n. 1,6 miljoonaa euroa eli 10 miljoonaa markkaa  v.2016! Te uskoitte pankkia, ette velallisyritystä. Te ette edes kuunnelleet yrittäjää. Te myös maksatte – leikkauksina. Näitä tapauksia on kymmeniätuhansia Suomessa. Teidän lainvastaisen, yksipuolisen toiminnan takia, jossa Te kuuntelette vain velkojaa – ette velallista,  Suomi joutuu leikkaamaan ja velkaantuu yhä pahemmin v. 2016.
 

4. Velka jää siis olemaan 18%:n koroilla ja pankki jatkaa sen perintää koroilla kasvaneena. Joka vuosi pankki merkitsee tämän Teidän heille suosiollisesti jättämän “luottotappion” kirjanpitoonsa ja vähentää “luottotappioiden” korot 18% tuloksestaan JOKA VUOSI! Oletteko nyt kartalla, miksi poliisien määrää pitää vähentää säästösyistä? Kohta on Teidän vuoronne. ….ja velkavankeudessa elävä -laittomasti ryöstetty yrittäjä jatkaa saman velan maksamista 18% koroilla, jonka Sinä olet aiheuttanut ja jota Sinäkin nyt välillisesti maksat.
Siis yhtä velkaa maksetaan jo kahta kautta -Sinun vouti – toimintasi takiasi!
 

5. Ymmärrätkö nyt, miksi Sinun tekemä alihintainen kauppa syö koko Suomen talouskasvua? Oletko valmis, että Sinun pitää olla puolueeton? Sinä et voi suosia ketään – vaan Sinun pitää lain mukaan olla tasapuolinen -eikä Sinulla ole oikeutta viedä kenenkään omaisuutta mielivalloin,  Perustuslain vastaisesti – Velallisella on myös oikeus tasavertaisuuteen lain edessä – myös Teidän käytännöissänne, jotka sitä edustatte omalta osaltanne.
  
Minä kiitän ja ilolla tervehdin Korkeimman Oikeuden ennakkopäätöstä.
  
Velallisten Tuki -johtoryhmän puolesta
Hilkka Laikko
hilkkamlaikko@gmail.com
 
 

Read more »

Europyramidin varjot ja valot, velallisia n. miljoona

By |

Toimeentulovaikeuksia joka neljännellä kotitaloudella
 
Jo vuonna 2011 kansakuntaa vaivasi nämä luvut. Muuttuuko kuntavaalien jälkeen tilanne ja mihin suuntaan?
 
Toimeentulovaikeuksia oli vuonna 2011 kaikkiaan noin 650 000 kotitaloudella. Tämä tarkoittaa noin 25,4 prosenttia eli joka neljättä kotitaloutta. Toimeentulovaikeuksissa olevien talouksien määrä kasvoi edellisvuodesta 50 000:lla.
 
Pankkipomoilla vaiettu palkitsemisjärjestelmä – miljoonaosingot
 
OP-Pohjola-ryhmä siirtää osan tuotoistaan pankkiirien henkilökohtaisille holding- eli omistusyhtiöille, kirjoitti Helsingin Sanomat 2011.

Read more »

SUOMI myyty pilkkahinnalla – MIKSI?

By |

USEIN esitetty kysymys läänien lakkauttamisesta kaksikymmentä vuotta sitten: Mitä purkamisella on säästetty, sekä mitä yhteisen omaisuuden pilkkahintaan myynnillä on saavutettu?
 
Mielestäni nykyisin politiikan- ja hallinnon sanastossa ”SÄÄSTÖ” tarkoittaa kaikkea sitä mikä on kotitalouksilta, yrittäjiltä ja yksittäisiltä kansalaisilta riistetty, ryöstetty ja ulosmitattu ”LAILLISIN” keinoin. SE laskelma löytyy tästä linkistä:
 
VELKAKELLO
 
– SIIS, MIKSI me kansakuntana maksamme velkaa…

 

Read more »

Saatavan (verovelan) lopullinen vanhentuminen

By |

https://oikeus.fi/ulosotto/fi/index/ulosotto/taytantoonpanokelpoisuudenmaaraaikajasaatavanlopullinenvanhentuminen.html
 
ULOSOTTO
 
Täytäntöönpanokelpoisuuden määräaika ja saatavan lopullinen vanhentuminen
 
Täytäntöönpanokelpoisuuden määräaika
Täytäntöönpanokelpoisuuden määräajasta ja saatavan lopullisesta vanhentumisesta säädetään ulosottokaaressa. Ulosottoperuste (esim. käräjäoikeuden tuomio tai yksipuolinen tuomio), jossa luonnolliselle henkilölle on asetettu maksuvelvoite, on täytäntöönpanokelpoinen 15 vuoden ajan. Määräaika on 20 vuotta, jos ulosottoperusteessa tarkoitettu velkoja on luonnollinen henkilö tai jos korvaussaatava perustuu rikokseen, josta velallinen on tuomittu vankeuteen tai yhdyskuntapalveluun. Ulosottoperusteen määräaika lasketaan siitä, kun yksipuolinen tuomio taikka lainvoimaiseksi tullut tuomio tai muu lopullinen ulosottoperuste on annettu.
 
Vuoden 2008 alusta voimaan tulleen ulosottokaaren mukaan määräajan umpeenkuluminen tarkoittaa myös saatavan lopullista vanhentumista. Mikäli ennen määräajan päättymistä saatava on ulosmitattu jostain omaisuudesta, voidaan saatavaa periä vielä tästä kyseisestä omaisuudesta, ei kuitenkaan palkasta, eläkkeestä tai muusta toistuvaistulosta.
 
Määräajan päättymisen oikeusvaikutukset
Täytäntöönpanokelpoisuuden määräajan päättymisen jälkeen saatavaa ei voida velkoa enää millään muullakaan tavalla, vaan saatava on vanhentunut lopullisesti. Saatavaa ei voida periä enää esimerkiksi perintätoimiston toimesta eikä sitä voida enää vanhentumisen jälkeen periä kuolinpesän omaisuudesta. Tätä määräaikaa ei voida katkaista. Velkojalla on kuitenkin oikeus nostaa tuomioistuimessa kanne velallista vastaan ja vaatia ulosottoperusteen määräajan jatkamista. Tuomioistuin voi määrätä määräajan jatkumaan 10 vuotta laskettuna alkuperäisen määräajan päättymisestä, jos velallinen on olennaisesti vaikeuttanut velkojan maksusaantia siten, että hän on esimerkiksi kätkenyt tai lahjoittanut omaisuuttaan, salannut tietoja tai antanut vääriä tietoja taloudellisesta asemastaan tms. Velkojan on nostettava tällainen kanne viimeistään kahden vuoden kuluttua alkuperäisen määräajan päättymisestä.
Vanhentumisen ja määräajan välisestä suhteesta
 
Ulosottokaaren mukaisesta täytäntöönpanon määräaikaisuudesta ja saatavan lopullisesta vanhentumisesta on pidettävä erillään velan vanhentumisesta annetun lain (vanhentumislaki) mukainen velan vanhentuminen. Vanhentumislaki säätelee yleistä velan vanhentumista ja niihin liittyviä vanhentumisaikoja sekä vanhentumisen katkaisemista.
 
Yleinen vanhentumisaika on 3 vuotta eräpäivästä. Sen jälkeen kun velasta on annettu lainvoimaiseksi tullut tuomio tai esimerkiksi yksipuolinen tuomio, on vanhentumisaika viisi vuotta tuomion antamisesta. Velan vanhentumisen katkaisemisesta alkaa kulua uusi, entisen pituinen vanhentumisaika. Vanhentuminen voidaan katkaista vapaamuotoisesti ja viranomaistoimin. Pääsääntöisesti asian vireilletulo ulosotossa katkaisee velan vanhentumisen ja uusi entisen pituinen vanhentumisaika alkaa kun ulosoton vireilläolo päättyy. Täytäntöönpanon määräaikaisuus asettaa kuitenkin ehdottoman rajan sille, kuinka kauan saatavaa voidaan periä ulosotossa ja milloin saatava lopullisesti vanhentuu.
 
Velan erääntymisestä laskettava vanhentumisaika
Vuoden 2015 alusta tuli voimaan säännös velan lopullisesta vanhentumisesta, joka lasketaan velan erääntymisestä. Ennen lakimuutoksen voimaantuloa velkoja saattoi periä velkaa määräämättömän ajan, jos hän katkaisi velan vanhentumisen kolmen vuoden välein, eikä hakenut velallista vastaan ulosottoperustetta. Lakimuutoksen jälkeen myös tällaisille veloille tuli lopullinen vanhentumisaika.
 
Velan erääntymispäivästä laskettava vanhentumisaika on 20 vuotta. Jos velkojana on luonnollinen henkilö, vanhentumisaika on 25 vuotta. Tätä vanhentumisaikaa ei voi katkaista. Säännös koskee luonnollisen henkilön sopimukseen perustuvaa rahavelkaa.
Vanhentumista koskevia uusia säännöksiä sovelletaan rajoitetusti taannehtivasti. Lain voimaan tullessa vanhentumisajasta katsotaan kuluneen enintään 15 vuotta. Tämä merkitsee sitä, että velkoja voi periä saataviaan lain voimaantulon jälkeen vielä 5 tai 10 vuotta.
 
Ulosotossa ei oteta automaattisesti huomioon velan erääntymisestä laskettavaa vanhentumista, vaan velallisen on vedottava siihen ja esitettävä erääntymisestä selvitys.
 

* * *

 

Milloin verot ja muut julkisoikeudelliset maksut vanhenevat?

 
http://www.porttivapauteen.fi/neuvonta/usein_kysyttya/milloin_verot_ja_muut_julkisoikeudelliset_maksut_vanhenevat#.WN9nvVQxksY.facebook
 
Verot ja julkisoikeudelliset maksut vanhentuvat 5 vuoden kuluttua seuraavan vuoden alussa, siitä päivästä laskien, jolloin maksu on määrätty tai maksuunpantu. Muussa tapauksessa sitä seuranneen vuoden alusta, jona se on erääntynyt.
Esimerkki: Vuoden 2010 verojen maksuunpano tapahtuu 2011 vuoden lokakuussa. Vanhenemisaika alkaa vuodesta 2012 ja vero vanhenee, kun vuosi 2016 vaihtuu vuodeksi 2017.
 
Julkisoikeudelliset tai niihin rinnastettavat maksut ovat lailla tai asetuksella säädetty suoraan ulosottokelpoisiksi ilman tuomioistuimen päätöstä. Tällaisia ovat esimerkiksi:
televisiomaksut 
vahinkovakuutusmaksut 
päivähoitomaksut 
julkiset terveyskeskus-, poliklinikka-, sairaala-, hammas-, koti- ja laitoshoidon maksut ja muut sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut 
joukkoliikenteen tarkastusmaksut 
pysäköintivirhemaksut 
tullin maksut 
ajoneuvovero 
oikeusapumaksut 
tuomioistuinmaksut
valtion takaama opintolaina

 

Read more »

Keiden omaisuus oli arvokkaampi kuin koko kansakunta?

By |

Tämän karmean kohtalon kourissa ovat kreikkalaiset. Kun kansanedustaja Jussi Halla-aho suositteli panssareita kaduille, hänen sanomansa tuntui todella pahalta.
 

Arkistosta muistio pvm 20.9.2002

 
Kenen omaisuutta siis valtion päätöksellä ja veronmaksajien varoilla suojeltiin ja jopa lisättiin samaan aikaan, kun satojentuhansien kansalaisten omaisuus ryöstettiin lain varjolla ja syöstiin koko kansakunta tuhon partaalle pankkien kriisissä 1991 – 1995?
 
Oikeustieteen tohtori Liisa Halme, joka oli 1990-luvun alussa mm. Valtion vakuusrahaston johtajia ja nykyään Rahoitustarkastuksen asiantuntija, totesi väitöskirjassaan: “…pankkeja ei tulisi viranomaisvoimin saneerata ilman, että vanhat omistajat menettävät pankkiin sijoittamansa varat, mikäli tappiot ovat tosiasiassa syöneet pankin omat varat…”.
 
Suomen Yhdyspankki oli 1990-luvun alussa syvässä kriisissä, kuten muutkin pankit. Ulospäin annettiin kuitenkin sellainen kuva, että pankki oli mitä parhaimmassa kunnossa. Pankilla oli erittäin iso, vuonna 1991 määrältään 63 miljardin markan suuruinen, ulkomaisilta sijoittajilta otettu valuuttalainapotti, jonka se oli markkoina jakanut kotimaisille yrityksille. Vuosina 1991 ja 1992 tapahtuneen markan 50 % devalvoitumisen jälkeen Suomen Yhdyspankin luotottamien yritysten niskoilla oli yhtäkkiä lähes 100 miljardia markkaa ! Jokainen ymmärtää, mitä tämä yrityksille merkitsi. Lisäksi Suomen Yhdyspankilla oli, kuten muillakin pankeilla, valtaosa markkaluotoista peruskorkosidonnaisia luottoja, jotka ns. “korkoloukun” vuoksi tuottivat jatkuvasti tappiota ( ks. Sirkka Hämäläisen “Pankkityöryhmän” mietintö, Valtioneuvoston kanslia 1992/7 )
 
Mitä teki Suomen Yhdyspankki ? Se perusti alkuvuodesta 1991 kokonaan uuden, 100 % :sti omistamansa pankkiyhtiön, ja siirsi sille 1.7.1991 pankkiliiketoimintansa luottoineen kaikkineen. Tätä Suomen Yhdyspankki Oy:n vuonna 1991 toteuttamaa operaatiota voitaisiin sisältönsä ja tavoitteidensa puolesta kutsua “PASKAT POIS RATTAILTA” -operaatioksi, mutta jota yhtiö itse kutsui yhtiöittämiseksi, organisaation muutokseksi ja diffuusioksi. Sen paremmin osakeyhtiölaki kuin pankkilaitkaan eivät tuolloin sallineet tällaisia “järjestelymahdollisuuksia”.
 
“Jostain syystä” eduskunta sääti 1.1.2002 alkaen voimaan lain 1501/2001, jossa Suomen Yhdyspankin toteuttama operaatio laillistettiin – 10 vuotta jälkikäteen ! Pankin uusimman ilmoituksen mukaan sitä nyt kutsutaan uuden lain mukaan “liiketoiminnan luovuttamiseksi”.
 
Vuoden 1991 manööveri toteutettiin täyden uutispimennyksen vallitessa siten, ettei edes pankin oma henkilökunta, tallettajista eli pankin velkojista puhumattakaan, tiennyt tapahtuneesta mitään – pankin nimikään ei ulospäin muuttunut: nimi säilyi Suomen Yhdyspankkina, mutta yhtiö pankin takana vaihtui ! Operaation lopputulos paljastuu parhaiten Liikepankki Unitas Oy:n toimintakertomuksessa vuodelta 1991.
 
Vuoden 1991 aikana 1.7.1991 pörssiyhtiö SYP Oy:n ( SYP 1 ) pankkitoiminta tosiasiassa siirrettiin kokonaan uudelle samannimiselle SYP Oy:lle ( SYP 2 ). Vanhalle SYP Oy:lle, jonka nimeksi samalla oli muutettu Liikepankki Unitas Oy, jätettiin hetkeksi täysin muodollisen verotuksen vaatima liikepankkistatus, vaikka tosiasiassa mitään liikepankkitoimintaa ei yhtiön 19 hengen voimalla harjoittanutkaan.
 
Liikepankkistatuksesta luovuttiin jo 1.9.1992, jolloin oli tiedossa kaikki valtion myöntämän pääomalainan ehdot. Syynä nopeaan luopumiseen oli ilmeisesti se, että pääomalaina voitiin ehtojen mukaan antaa vain pankkitoimintaa harjoittavalle pankille ja oli vaara, että valtio olisi muuten työntänyt pääomalainan pörssiyhtiönä toimivalle emoyhtiö Liikepankki Unitas Oy:lle ( SYP 1 ), ellei sitä nopeasti muuteta omistusyhteisöksi, joksi se 1.9.1992 jälkeen muodostuikin. Kaikki muutokset tehtiin valtion silmien alla ja sen hyväksymänä.
 
Näin ollen valtio oli tietoisena kaikesta, mutta kuitenkin aivan “pihalla” vielä pääomatodistusta allekirjoitettaessa, kuten sen ehdoista oli nähtävissä. VALTION ALLEKIRJOITTAJAT eivät edes tienneet kenen kanssa ne olivat sopimusta tekemässä.
 
Pörssiyhtiö Liikepankki Unitas Oy:n ( SYP 1 ) toimintakertomus vuodelta 1991 paljastaa täysin Ahti Hirvosen ja Björn Wahlroosin tarkoituksen pelastaa osakkeenomistajat ja työntää kaikki mahdolliset riskit uudelle 100%:sti omistamalleen tytäryhtiölle Suomen Yhdyspankki Oy:lle ( SYP 2 ), joka tekee valtion kanssa sitoumukset.
 
Valikoitujen hyvien kuranttien varojen jättäminen emolle ( SYP 1 ) ja riskien ja epäkuranttien varojen työntäminen tyttärelle ( SYP 2 ) näkyvät sivun 54 vakavaraisuutta koskevassa kohdassa: Vertailukelpoisten konsernilukujen vakavaraisuussuhteet olivat seuraavat: 1990 10,8% ja 1991 10,3%. Vuoden 1991 vakavaraisuussuhdeluku 10,3% jakautui kuitenkin emon Liikepankki Unitas Oy:n ja tyttären Suomen Yhdyspankki Oy-konsernin välillä seuraavasti:
 
-PÖRSSISSÄ NOTEERATTAVA EMOYHTIÖ: LIIKEPANKKI UNITAS OY 72,0 -NOTEERAAMATON TYTÄRYHTIÖ: SUOMEN YHDYSPANKKI OY 9,6%
 
(Tyhmä valtio teki sitoumuksensa jälkimmäisen kanssa. MIKSI ?)
 
Pankeilla on vakavaraisuusvaatimus, jonka mukaan oman pääoman täytyy olla vähintään 8 % saamisten ja sitoumusten sekä taseen ulkopuolisten sitoumusten määrästä. Suomen Yhdyspankin emoyhtiön ( SYP 1 ) vakavaraisuus siis 7 –kertaistui vuoden 1991 kuluessa. Vanha “kunnianarvoisa” SYP karisti näin velvoitteet harteiltaan uuden pankin – “roskapankin” – niskaan ja piti kurantit varat itsellään eli alkuperäisten osakkeenomistajiensa hallussa.
 
Kääntyisivätköhän Suomen Yhdyspankin vanhat ruotsalaissukuiset patruunat haudoissaan, jos tietäisivät, mitä kunniattomuuksia jälkipolvet menivät tekemään ?
 
Alkuperäisen Suomen Yhdyspankin omistajien omistus säilyi siis turvassa, samoin arvokiinteistöt siirrettiin turvaan erillisiin kiinteistöyhtiöihin, jotka emoyhtiö omisti. Ainoastaan korkean riskin omaava liiketoiminta siirrettiin uuteen pankkiin, johon emoyhtiö oli sijoittanut vain 25 miljoonan markan osakepääoman – eli silloin oli pörssiyhtiönä olevan emoyhtiön (SYP1) osakkeenomistajien riskinä menettää vain 25 miljoonaa markkaa tytäryhtiön (SYP2) mahdollisen konkurssin yhteydessä.
 
Kun omat varat olivat turvassa, aloitettiin säälimätön yrityslainojen irtisanominen, yritysten kaataminen konkursseihin sekä yritysten, yrittäjien ja luottojen takaajien omaisuuden pakkorealisointi pankille. Kaatuneiden yritysten myötä syntyi myös työttömien armeija. Kaikesta tästä oli sitten seurauksena satojen miljardien markkojen valtionvelka, joka on nyt kaatamassa pohjoismaista hyvinvointivaltiotamme.
 
Suomen hallitus antoi 2.12.1993 selonteon eduskunnalle pankkituesta. Sivulla 35 hallitus toteaa: “Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajat vastaavat sijoituksensa määrään asti yhtiön vastuista.”
 
Mutta sitten pari kappaletta myöhemmin hallitus pyörtääkin tämän johtopäätöksensä seuraavasti: “Osakepääoman täydellistä mitätöimistä tappioiden kattamiseksi ei ole edellytetty, koska tämä voimassa olevan lainsäädännön mukaan ei ole mahdollista. Yksityisomistuksen suojasta poikkeaminen edellyttää perustuslainsäätämisjärjestystä.”.
 
Kautta rantain hallitus siis tunnustaa tietävänsä, että liikepankkien vakavaraisuus oli niin heikko, ettei niiden omaan pääomaan voinut koskea, koska 8 %:n vakavaraisuussäännöksen alittuminen olisi realisoitunut liikepankkien selvitystila- ja konkurssiuhkana !
 
Samassa kappaleessa hallitus toteaa pankkituesta: “Toisaalta valtion mukaan tulo auttaa vanhoja omistajia, sillä valtion pääomapanos mitä todennäköisimmin nostaa pankin osakkeen tulevaisuuden odotusarvoja.”
 
Miksi yksityisomaisuuden suoja ja perustuslainsäätämisjärjestys ei koskenut yrittäjien ja takaajien omaisuutta ? Miksi Suomen Yhdyspankille annettiin tilaisuus pelastaa omistajiensa omaisuus ja vieläpä lisätä sitä veronmaksajien avustuksella?
 
Ketkä siis olivat Suomen Yhdyspankin omistajia ?
 
Vastaus on, että kukaan ei tiedä, paitsi Suomen Yhdyspankin omistajat itse. Suomen Yhdyspankin vuoden 1991 toimintakertomuksessa on lueteltu sivulla 54 alkuperäisen Suomen Yhdyspankin eli emopankin osakkeenomistajat. Näistä vain 32,3 % on nimetty, eli 2/3 omistajista on tuntemattomia. Kun näitä omistajia on pankin nykyiseltä seuraajalta tiedusteltu, tietoja ei annettu !
 
Pyrkimyksenä on edelleen selvittää, ketkä hyötyivät valtion tuen synnyttämästä osakkeenarvon noususta 90-luvun alkuvuosina ja miten toteutettu tytärpankin muodostaminen antoi mahdollisuuden pankin toimista tietoisille sisäpiiriläisille vapautua mm. omista takaussitoumuksistaan. Erotettiinko näin jyvät akanoista myös vastuitten puolella?
 
Kenen omaisuutta siis valtion päätöksellä ja veronmaksajien varoilla suojeltiin ja jopa lisättiin samaan aikaan, kun satojentuhansien kansalaisten omaisuus ryöstettiin lain varjolla ja syöstiin koko kansakunta tuhon partaalle?

Read more »