Aihearkisto: Velalliten Tuki, vertaisryhmä

VELKAVANGIT SUOMESSA – LISÄÄ TULEE JOKA PÄIVÄ

Hilkka Laikko: Eriarvoisuus tuloerot Sipilän hallitus Finanssimarkkinoiden järjestäytynyt rikollisuus Suomen velkaantuminen

Suomiko hyvinvointivaltio?

Jokainen vallassa oleva poliitikko selittää mediassa, kuinka hyvin meillä asiat ”hyvinvointi- ja oikeusvaltiossa” on ja tutkimuksia ja huipputapaamisia maksetaan kilvan, jotta saadaan kansainvälisesti näkyvyyttä, kuinka olemme maailman tai ainakin Euroopan ytimessä maailman onnellisin kansa. Tätä harhaa tukee poliittisesti johdettu media, joka on menettänyt jo ajat sitten uskottavuutensa – ainakin, jos katsoo irtisanottujen tai itse irtisanoutuneiden kriittisten toimittajien määrää. Kunnioitan heitä, sillä valheessa voi elää hetken, mutta ei koko elämäänsä. Velkakellon mukaan Suomen valtionvelka on n. 107 miljardia, joka tarkoittaa, että Sinä olet velkaa noin 20 tuhatta euroa, vauvasta vaariin. Itsemurhia tapahtuu joka päivä – päin rekkaa, kun kukaan ei enää auta – ei sosiaalitoimisto – ei Kela. 70-vuotias mamma aiotaan heittää asunnostaan kadulle Espoossa- Sipilä otatko tunnollesi uskovaisena ihmisenä ko tapauksen?

1. Demokratia
13.6.2017 Perussuomalaisilla oli demokraattisten periaatteiden mukaan puheenjohtajavaalit, joiden lopputulos oli Timo Soinille pettymys, koska hänen ehdokkaansa Sampo Terho ei päässyt vallankahvaan. Vain vähän ennen PS puheenjohtajavaaleja Terhosta tehtiin Eurooppa- ja Kulttuuriministeri hallitukseen – huomio Perussuomalaisena! Muita PS -puolueen ministereitä ovat; Pirkko Mattila, Jari Lindström, Jussi Niinistö, ja Timo Soini.
Kun äänestäjät demokraattisesti valitsivat , että Jussi Halla-aho on ylivoimaisesti puolueen uusi johtaja, mitä tapahtui? Hillotolppahillerit päättivät pitää ministeripaikkansa, vaikka hallituksen olisi pitänyt hajota valtiosääntömme mukaan, kuten jopa presidenttimme totesi ”hallitukset voivat hajota, mutta se ei välttämättä tarkoita eduskunnan hajoamista ja uusia vaaleja”. Yllättäen ”tyhjät tynnyrit kolisevat eniten Soini” perusti uuden ryhmän eduskuntaan, josta myöhemmin tuli ”Siniset”. Ritva ”Kike” Elomaa meni hetkeksi ”halpaan”, mutta palasi takaisin Perussuomalaisiin, Kaj Turunen siirtyi Kokoomuksen riveihin.

Julkisuudessa näimme episodin, jossa Sipilän virka-asunnolla kävi Soinin lähin avustaja palaten ulos auton takakontissa vain päivää ennen, kun kerrottiin, että Soinin ryhmä on perustanut uuden ryhmän eduskuntaan. Äänestäjänsä pettäneet ”hillotolppalaiset” hyväksyttiin hallitukseen, vaikka heitä ei ollut kukaan äänestänyt eduskuntaan ”Sinisinä”, joksi he myöhemmin itsensä rekisteröivät. Hallituksen olisi pitänyt hajota ja uuden hallituksenmuodostajan astua kehiin – se olisi ollut demokratiaa ja kansan tahto.

Nyt nämä samat demokratian murentajat ja lain vastaisesti toimivat tahot haluavat murentaa oikeusvaltion – ja hyvinvointivaltion perusteet sekä demokratian.

Sipilän hallitus on vallassa sekä lain, valtiosäännön että demokratian vastaisesti. Ehkä olisi ollut parasta, että pääministeri Sipilän uhkaus 5.11.2015 ” Jos ei Sote-sopua löydy, kävelen aamulla presidentin luokse” – olisi ollut ehkä parasta Suomen pienelle kansalle. Eipä näytä kovin hyvältä nämä nykyiset uhkailut, että tulee lisää kustannuksia, jos ei Sote ei toteudu ” nimerkillä Päivi Nerg”.

Sipilän hallitus ei nauti demokratian mukaista, äänestykseen perustuvaa luottamusta, vaan se perustaa valtansa uhkailuun, pelotteluun …ja pelottelua kasvatetaan suosiollisen median avustuksella, mitä hirveää tapahtuu, jos Perussuomalaiset saavat vallan.

Väitän, että terve järkiajattelu palaa tämän maan asioiden hoitoon, kuten suurin osa kansalaisistamme haluaa, kun heille ensin kerrotaan totuudenmukaisesti, missä jamassa tämä maa todellisuudessa on ja tehdään yhdessä – koko kansa – töitä sen eteen, että jokainen ”siipiveikko” maksaa takaisin, mitä on kansalta varastanut.

2. Hyvinvointivaltio ? Mistä kaikki alkoi?
Eletään vuotta 1991, jolloin Esko Aho (kesk,) ja Iiro Viinanen (kok.) hallitus oli vallassa ja presidenttinä oli Mauno Koivisto (Sdp). Devalvaatio jouduttiin tekemään, koska pankit olivat ottaneet ohi Suomen Pankin määräysten liikaa velkaa Suomeen. Syntipukiksi tehtiin SKOP, mutta…olivatko muut pankit yhtään parempia – eivät. Nykyisin jo Danske Bank ja Nordea ovat jääneet kiinni rahanpesusta, mutta eipä meidän ”osuustoiminnallinen OP” ole yhtään parempi. Tuhottuja perheitä tulee koko ajan lisää, koska nämä pankit eivät noudata pantinhaltijan velvollisuutta säilyttää omaisuuden arvo ja ulosottojärjestelmää ei valvo tässä maassa kukaan – ei edes korruptoinut oikeuslaitos.

90-luvulla tuhottiin 65000 elinkelpoista yritystä ja sen seurauksena syntyi Aho-Viinanen (Kesk-Kok) hallituksen väärän talouspolitiikan kautta 600 000 työtöntä, joilla osalla asuntovelat kaatuivat niskaan – sama on odotettavissa nyt – vain 26 vuotta myöhemmin. 90-luvun lamauhrit eivät ole saaneet oikeutta vieläkään, joten nykylaman uhreille ei ole sitä luvassa, koska 90-luvulla alkanut lainvastainen käytäntö on edelleen vallalla.

3. Omaisuuden suoja ja oikeudenmukainen oikeudenkäynti
Pantinhaltijan velvollisuus on säilyttää omaisuuden arvo – näin lain mukaan. Se ei ole yhdenkään yritys-, asunto-, tai muunkaan velkavaikeuksiin joutuneen velallisen kohdalla toteutunut sitten 90-luvun – kiitos Esko Ahon hallituksen ja sillloisen presidentti Koiviston 6.5.1992 määräyksen, joka edelleen vaikuttaa mm. summaarisen menettelyn kautta ”Instituutioiden pitää voittaa ja yksityisten ihmisten hävitä”. Missä siis on oikeudenmukaisuus, kun tavallisia, rehellisiä tuomitaan oikeudessa häviämään omaisuutensa laittomasti toimivalle pankille tai perintäyhtiölle, vaikka velka on jo maksettu tai lähes maksettu ja yllättäen hänet tuomitaan maksamaan 10.kertaisesti alkuperäinen velkasumma kokonaan uudelleen? Tämä – hyvä lukija on faktaa.

1988 1,5 miljoonan markan ( nykyisin 252 281,89€) velka, josta oli maksettu jo 250 000 markkaa (42 034,33 €) vuoteen 1992 mennessä. Vakuutena oli 3 980 000 markan laiva ( 669 387,97 euroa) sekä kaksi mökkiä ja yksi ok – talo – yhteensä vakuudet takaajan lisäksi olivat siis nelinkertaisesti velan määrä. Vuonna 1994 pankki onnistui saamaan laittomasti omaisuudet haltuunsa tasan 0 – markalla, jonka jälkeen eri vaiheiden kautta, yrittäjä/ takaaja on yrittänyt saada oikeutta vuoteen 2018 ja jatkuu edelleen – saamatta oikeutta vieläkään, mutta periksi hän ei rikollisten edessä anna. Nykyisin tämä prosessipetoksilla operoiva OP pankki väittää, että yrittäjän velka on 1 762 368,00 € eli markkoina 10 478 564, 29 up to date. Se siitä ja oikeusvaltiosta. Yrittäjälle tuli erittäin tuhoisaksi ottaa yrityslaina OP leirin pankista 1988 ja työllistää 27 ihmistä vakituisesti ja muutama muu extra 1988-1993 välillä. Oma elämä ja työntekijöiden tulevaisuus tuhottiin hetkessä, koska yksi ainoa mies ”kyll se siit” -Koivisto tuhosi Suomen oikeuslaitoksen oikeudenmukaisuuden. Yhtään paremmin eivät pärjää Nordea tai Danske, kuten olemme jo heidän ”kuvioistaan” saaneet lukea julkisuudessa – rahanpesua. Milloin Suomessa herätään lopultakin perkaamaan laittomasti toimivien perintätoimistojen ja pankkien harjoittama veronkierto ja rahanpesu, jossa koko ajan viedään suomalaista rahaa ohi Suomen valtion verojärjestelmän kasvottomille veroparatiisiyhtiöille ja erityisesti niiden omistajille?

Yhteiskunnallisesti on kuitenkin paljon tärkeämpää jokaisen äänestäjän ymmärtää, mitä Sinä veronmaksajana menetät, kun yhteiskunnassamme toimii yhä enemmän veronkiertäjiä, jotka vievät Suomen valtion verotuloja veroparatiiseihin, julkisen valvonnan ulottumattomiin ”hallintarekisterilain” varjossa. Viranomaisethan eivät meillä uskalla mennä pankkien tai perintäyhtiöiden konttoreihin tutkimaan katteettomia järjestelemättömiä luottoja, jotka ovat roikkuneet yli 26 vuotta mm. yhden ja saman pankin tilinpäätöksissä.

Konekersantti/ Olli Puolitaival, Katinkulta / Pertti Lindeman, Alavuuden Talotehdas/ Erkki Aho, Oy ST-Line Ltd, Tatu Hoikkala, Frykman, Tiainen, Haverinen, Vallamo, Niemelä jne jne lista on loputon yli 66 000 rehellisestä yrittäjästä, joilla oli omaa omaisuutta ja kova halu yrittää ja työllistää. Pankit viis välittivät Suomen valtiontaloudesta ja vielä vähemmän asiakkaistaan, kun ulkomaan valuutan rahahanat aukesivat. Keskuspankit ottivat lainaa täysin surutta ulkomailta ja sitä työnnettiin ulos jokaisesta pikkupankista keskuspankin määräyksestä ”persaukisille kadunmiehille” ohi Suomen Pankin määräysten.

Hallituksen – siis Esko Ahon ja Iiro Viinasen hallitus – päätöksellä laittomasti toimineet pankit pelastettiin pankkituella ja rehelliset yrittäjät tuomittiin Koiviston ohjeistuksella ja aiheutettiin 600 000 ihmisen työttömyys ja 14 500 ihmisen itsemurha- aalto, jolle jopa 1917 kansalaissota jää toiseksi. Nämä ihmiset maksavat edelleen ja heidät tuomitaan, vaikka jopa presidentti Niinistö on todennut – tosin CNN kanavalle 2015- että 90-luvulla Suomessa toimittiin väärin ja nämä ihmiset ovat ansainneet kompensaation eli korvauksen.

Minä vaadin yhtenä sijaiskärsijänä, että 90-luku tutkitaan ja todelliset rikolliset saatetaan vastuuseen – nyt en tarkoita poliittista vastuuta – vaan todellista taloudellista vastuuta sekä Suomen valtiolle että erityisesti näille jo lähes 30 vuotta kärsineille uhreille. Seuraavien vaalien ne ehdokkaat, jotka todella haluavat nykyisen velanperintähelvetin päättyvän rehellistä kansaamme kohtaan, sitoutuvat puhdistamaan tämän maan velanperintärikollisista – saavat nimensä julki, jokaisessa julkaisussa, jonka teen tästä päivästä vaaleihin asti.

Minulla on vain yksi pyyntö koko kansan puolesta – älkää valehdelko ennen vaaleja.

4. Perintäyhtiöiden ja pikavipifirmojen yhteydet rahanpesupankkeihin

Mitä tapahtui seuraavien hallitusten aikana? Kukaan ei puuttunut 90-luvun uhrien tilanteeseen, ainoastaan Liisa Jaakonsaari huomasi joskus 97, että pankkituki -piikki on edelleen auki…..no Liisaseni…se on edelleen auki.
Tuli Lipposen hallitus ja kas kummaa Suvi Anne Siimes ja 8 muuta talouspoliittisen valiokunnan jäsentä , jotka itse päättivät, että 90-luvun uhreista pitää päästä eroon myymällä heidät 31.3.2000 velkaorjiksi C&A Finlandille ja Aktiv Hansalle. Osa 90-luvun uhreista jäi edelleen Arsenal Oy:n ikeeseen, joka edelleen velkoo 90-luvun perusteella ihmisiä, jotta saavat omille lakitoimistoilleen tuloja laittomien perintäoikeudenkäyntien kautta ja uhrit, jotka ovat jo ajat sitten maksaneet kaikki mahdolliset saatavat pankille, ovat edelleen saman määrän velkaa, kuin olivat 1980 – luvulla – suorituksista viis. Missä ovat siis tilitykset, jotka kertoisivat, missä ovat suorituksista kertyneet varat? Vrt Rikoslaki ja törkeä kiskonta/ kavallus.

Ostajat aloittivat Suomen historiassa uskomattoman kierrätystoiminnan, joissa erään oululaispolitiikon ” Isokadun ihmisroskat” toteutuivat, jo ennen, kuin tuo potkut saanut nainen edes avasi suutaan.

Laitilalainen takaaja takasi 90-luvulla erään yrittäjän lainan. Kun vaikeudet tulivat 1994, SYP sai tuomiolle sekä yrittäjän, että takaajat. Yrittäjä pääsi vapaaksi 2006 velkasaneerauksen kautta, mutta pettäen takaajan edes mainitsematta häntä velkasaneerauksessa mahdollisena regressioikeusvelkojana.
Siimes-Lipponen myivät kylmästi, tutkimatta edes oliko väitetty velka jo maksettu, velkaorjiksi 57 000 suomalaista – em. takaaja mukana.

2001 ko. takaaja haki itse velkajärjestelyä, jossa vastustaja oli C&A Finland, mutta juuri, kun takaaja luuli päässeensä ikeestä 2006, velkojaksi muuttui toinen ostajista Aktiv Hansa ja kaikki alkoi alusta. 2008 molemmat em. yhtiöt ilmoittivat, että C&A Finlandista on tullut Aktiv Kapital Portfolio ja Aktiv Hansasta Aktiv Kapital, ja taas alkoi kaikki alusta…..No sitten 2013 vaihtui perijäksi PRA Suomi ja sittemmin PRA Group ja minä odotan, koska laittomasti toimiva emoyhteisö PRA International siirtyy tämän 90-luvulla tutun yrittäjän takauspaperiin nimensä vetäneen takaajan perijäksi. Kyse on rikollisuudesta, jossa ko emoyhtiö on saanut Yhdysvalloissa 80 miljoonan dollarin sakot laittomasta toiminnasta ja korvausvelvollisuuden uhreille – Suomessa kukaan ei puutu. Sipilä suojelee tätä laitonta järjestelmää, koska on kieltäytynyt ottamasta 90-luvun uhrien asiaa hallituksen käsittelyyn Toimi Kankaanniemen perustellusta esityksestä huolimatta.

5. Nykytilanne

Velanperintähelvetti on jo lähes 600 000 tuhannen ulostotossa olevan ihmisen painajainen, vielä enemmän ihmisiä on ikeessä perintätoimistojen Lindorff, Lowell, Intrum, Alektum, OK- perintä jne. Aina, kun nämä jäävät kiinni laittomuuksista, ne vaihtavat nimeä tai omistajaa. Etelä Suomen Avi on täysin tehoton, vaikka joskus onnistumme jollekin perintätoimistolle saamaan perintäluvan menetyksen – samat ihmiset jatkavat perintää – eri yhtiönimellä.
Suomen Lakia, Perustuslakia, European Convention on Human rights tai YK Ihmisoikeussopimusta Suomessa ei noudata oikeuslaitos, ulosottojärjestelmä, ei poliisi, ei viranomaiset eikä virkamiehet.
Kysyn jokaiselta seuraavaan eduskuntaan aikovalta, kumpi on tärkeämpää: Oma etu – vai valtion ja kansalaisten etu? Oletko valmis palauttamaan omalla toiminnallasi oikeudenmukaisuuden ja kansainvälisen lain kunnioituksen tähän isänmaahamme?

Mikä ei ole kohtuus älköön olko lakikaan – eikä oikeuskäytäntö!

Hilkka Laikko
Velallisten Tuki ry
vpj ja tiedottaja

Konklaavin historiaa – uudelleen lämmitettynä

On sangen mielenkiintoista mitä ovat KONKLAAVIN vaiheet kahdenkymmenenviiden (25) -vuoden ajansaatossa. Alla olevan artikkelin julkaisin verkkolehden silloisessa formaatissa viisitoista vuotta sitten 2002 ja 2005 julkaistiin OPLK-ryhmän Laman ja Rahan Pelurit -selvitys. Molemmat nonsoleerattiin, suhtauduttiin alentuvasti ja vaiettiin, etenkin ”korkeasti oikeutta oppineiden” taholla.
 

Nytkö on koettavissa häivähdys uudesta julkisuudesta?


 

klik…> TÄSTÄ Karjalan kuvalehden artikkeliin,

 

* * *

 
 
KONKLAAVISTA on kyselty alkuperäisiä lähdetietoja. Pankkien kriisin, eli 1990-luvun kotimaisen laman tutkimista varten asiatietoja 6.5.1992 Linnassa pidetystä seminaarista ei ole saatu…
 
Julkaisen tässä keväällä 2002 haltuuni saamani em. seminaarin, erityisavustaja Martti Mannisen allekirjoittaman kutsukirjeen sivut; reunamerkinnät ovat ilmeisesti Mannisen. Seminaaria ja sen asiatietoja ei ole alkujaan määrätty salaiseksi, mutta kansliapäätöksella 30.7.2002 tapahtuma on määrätty salattavaksi. Miksi?
 
Konklaavi-seminaarin ohjaus pankkioikeudenkäynneille on ollut seurauksiltaan joukkotuhontaan verrattavaa…
 
Kutsukirjeen ensimmäinen sivu on päivätty 14.04.1992
 

 
Kutsukirjeen toinen sivu on päivätty 16.04.1992

 
Presidentti Mauno Koivistolle lähetin tutkimusryhmämme puolesta keväällä 2002 seuraan kirjeen:
 
AVOIN KIRJE PRESIDENTTI MAUNO KOIVISTOLLE
 
Herra Presidentti,

Te järjestitte Oikeuspoliittisen keskustelutilaisuuden Linnassa 6.5.1992 tuomioistuinlaitoksen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten edustajien kanssa.

Tilaisuuden teemoina olivat:

1. tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttö ja riippumattomuus sekä

2. tuomioistuinten toiminnan arviointi ja arvostelu.
 
Keskustelutilaisuuteen osallistuneille henkilöille on lähetetty 5.6.2002 kysely koskien tilaisuuden luonnetta ja sisältöä sekä mahdollisia päätöksiä.
 
Eräältä osallistujalta saadun selvityksen mukaan ”tilaisuuden tarkoitus oli tasavallan presidentin ja mukaan kutsuttujen osallistujien arvovallalla painostaa Korkein oikeus tekemään Koiviston mieleinen ratkaisu pankkeja koskevassa asiassa”.
 
Selvityksessä ilmaistaan edelleen, että ”Koivisto puolsi kantaa, jonka mukaan pankeilla pitäisi olla oikeus yksipuolisesti nostaa lainakorkoa”, ja ”Tilaisuus ymmärtääkseni vahvisti Koiviston asemaa suhteessa juristeihin. Hänen mahdollisia nuhteitaan pelättiin. Koivistoa siis myötäiltiin enemmän pelosta…”
 
On herännyt epäily siitä, että Teidän linjauksenne, aiheutti oikeuslaitoksen toimintaan kauaskantoiset muutokset: heikomman osapuolen suojaaminen ei ole enää laajemminkaan kuulunut oikeusjärjestelmämme ensisijaisiin tavoitteisiin.
 
On syntynyt perusteltu epäily siitä, että Teidän puuttumisenne riippumattoman oikeuslaitoksemme päätöksentekoon, Herra presidentti, aloitti oikeudenmukaisen laillisuusvalvontamme alasajon. Miten se on perustuslaillisesti ja ihmisoikeussopimuksellisesti perusteltavissa?
 
Olemme yrittäneet saada seminaarinne asiakirjoja mm. presidentin kansliasta, mutta turhaan. Asiakirjat on julistettu salaisiksi. Pyydämme myötävaikutustanne asiakirjojen saamiseksi. Haluamme tietää mitä todella keskusteltiin ja mitä päätettiin
.
 
***
 
Tasavallan presidentin kansliasta sain 30.7.2002 tämän kansliapäätöksen, jonka on tasavallan presientti Tarja Halosen kanssa allekirjoittanut (asianosaisena) eritysavustaja Martti Manninen:
 
Kts… http://www.promerit.net/2013/01/presidentti-koiviston-haastattelu-21-8-1992/
 

 

Pelurit * E-kirjat heti luettavaksi <- haku
 


 
Konklaavi esiteltiin Jyväskylässä joulukuussa 2002. DVD -video 1.osa
 

Kysymys on säädöksistä ja niiden käytön vaikutuksista …

… henkilöön ja yhteiskuntaan. Liitteinä olevat tekstit selvittävät kyseessä olevaa asiaa yksityiskohtaisemmin.

 
Esitys koskee seuraavien säädösten puuttumista / muuttamistarvetta:
 
• Tuomarille ei ole säädetty velvoitetta päätöstä tehdessään todeta minkään oikeuteen vahvistettavaksi tuodun velan oikeaa määrää (Lisäys: toteamisvelvoite tuomarille)
 
• Velkojan ei ulosottoperinnän yhteydessä tarvitse esittää velalliselle saamistodistetta kaikista rahaveloista (Muutos: Rudangon esityksen mukaiseksi)
 
• Ulosotossa olevaan velkaan kohdistettava maksu kohdentuu ensin korkoon, kuluihin ja vasta sitten pääomaan (Muutos: maksu kohdentuu ensin pääomaan)
 
• Yritysluoton takaajat eivät kuulu kuluttajansuojan alaisuuteen (Muutos: kuuluvat)
 
• Pankeilla ei ole säänneltyä velvollisuutta tehdä tilitystä pantin realisointitulosta (Muutos: täsmennetään ja laajennetaan säädös koskemaan myös pankkeja)
 
• Muutoksenhaun muuttaminen koskemaan näyttöä (Muutos ja lisäys: näyttö todettava maksuvelvoiteasioissa)

Ovatko poliittiset valtaelimet tietoisina säädösten taloudellisista vaikutuksista jättäneet pykälät muuttamatta/lisäämättä?
Nilsson Jussi, Helsingin käräjätuomari : Tuomarikunta organisoitu poliittisten valtaelinten alaisuuteen. Lakimiesuutiset 2/2002. Sähköpostin liite.
Poliitikot eivät ole kiistäneet Nilssonin kirjoituksessa esitettyä, eivät myöskään oikeusoppineet. Nilssonin tekstissään esittämä voidaan nähdä totena: Tuomarikunta, siten myös oikeuslaitoksen päätöksenteko on poliittisille valtaelimille alistettu.
 
Euroopan komission 3.10.2012 toisen sisämarkkinoiden toimenpidepaketin otsikko
YHDESSÄ UUTEEN KASVUUN sopii myös tämän kirjoituksen otsikoksi.
Komission esityksen kohdassa Avaintoimi 7: EU:n maksukyvyttömyyssääntöjä olisi nykyaikaistettava, jotta yritysten olisi helpompi säilyttää elinkelpoisuutensa ja yrittäjät saisivat uuden mahdollisuuden.
Sähköpostin liitteet: Komissaari Barnier ja konkurssilaki 3.10.12
Komissio yhdessä uuteen kasvuun.
 
Komissio esittää, että EU-alueella siirryttäisiin konkurssikäsittelyissä ”amerikan malliin”.
Aihe oli esillä Kauppa- ja teollisuusministeriön järjestämissä yrityspolitiikan seminaareissa v. 2003 – 2004.
Johanna Karkia on tehnyt KTM:lle selvityksen Yritystoiminnan uusi alku – kansainväliset mallit ja suomalaiset sovellukset (KTM:n tutkimuksia ja raportteja 12/2003. ISBN 951-739-735-.6.)
 
Ajattelulle velasta ja velan maksusta luo pohjaa FT Jukka Kilven Vapautus velkataakasta – unelma, armo vai oikeus? (ajatus 50 Suomen Filosofisen Yhdistyksen vuosikirja 1994, s.102-114. ISBN 951-9264-17-5).
Sähköpostin liite: Kilpi Jukka vuoden 1994 kirjoitus
 

Konkurssikäytännön ongelmia Suomessa:
Tuomarille ei ole säädetty velvoitetta todeta konkurssivelan oikeaa määrää. Konkurssivelkojat hakevat konkurssivelkojaan enimmäisvaatimuksina.
Konkurssipesän hoitovastuu ei ole viranomaisella.
Konkurssivelalliselle on lailla, vankilan uhalla, määrätty velvollisuus allekirjoittaa konkurssipesän velat ja varat. Allekirjoitus tapahtuu tilanteessa, missä allekirjoittajalla ei ole lain suojaa valvoa pesää, vaikka asiakirja on pakkokeinon uhalla allekirjoitettava.
 
Nykyisen toimintatavan ja säädösten mahdollisena seurauksena on, että vuodesta 1991 alkaen 20 vuoden aikana tuomitut 74 230 konkurssia voivat olla määrältään virheellisiä. Virheellinen tarkoittaa liikamääräistä maksuvelvoitetta konkurssipesän veloista vastanneille.
Onko tämä eräs sellainen ”vääryys”, joka valtion on virheekseen tunnustettava?
 
Komission tiedotteen mukaan lakiesitys tulee esiin keväällä 2013. Viittaan edellä konkurssista mainittuun ja totean, että perustellusti voidaan konkurssilain sisällöstä ja käytöstä vastaavalta poliittiselta päättäjältä kysyä, riittääkö Suomessa maksukyvyttömyyssäädösten korjaaminen, kun yrityksiä samanaikaisesti tuomitaan konkursseihin pelkkien enimmäisvaatimusten perusteella?
 
Toinen kysymys nousee vääjäämättä esille: Onko velan oikean määrän toteaminen tuomioistuimessa aihe, joka EU:n komission tulisi myös nykyaikaistaa konkurssilain tavoin ja määrätä se yhtenäistettäväksi kansallisiin lakeihin?
Onko EU:n sisäasiainkomissaari Barnier ainoa, joka ajattelee yrittäjiä voimavarana ja konkurssin vaikutuksia laajemminkin?
 
Se, että tuomarilla ei ole velvoitetta todeta velan oikeaa määrää koskee kaikkia maksuvelvoitetuomioita. Voidaan tehdä seuraava tiivistys:
Keskeinen ”aukko” velkomusten vahvistamisissa on se, että tuomioistuimelle ei ole säädetty velvoitetta todeta oikeaksi kanneperustetta (velaksiantoa), eikä velan oikeaa, dokumentoitua määrää. Siksi tuomioistuin voi olla erehdyttämisen kohde velkojen vahvistamisvaatimusten suhteen. Tuomiossa ei myöskään aina oteta huomioon lainan vakuutena olleen pantin realisointituloa, koska luoton antajalla ei ole velvollisuutta tehdä siitä tilitystä.
 
Velallisen yksilöityjä vaatimuksia esim. saamistodisteiden esittämisestä ei oteta tuomioistuinkäsittelyssä huomioon, vaikka kanne olisi kiistetty perusteiltaan ja määrältään.
 
Tuomio voidaan siis antaa ilman minkäänlaista dokumentoitua näyttöä luoton annon määrästä.
Liikamääräinen tuomio näyttäytyy velkojan taseessa vastaavan suuruisena taloudellisena hyötynä.
Ulosottoperinnän yhteydessä velkojaa ei ole velvoitettu esittämään velalliselle saamistodistetta kaikista rahaveloista (UOK 3:6). Velkoja voi siis edelleen lain suojassa salata lainaksi luovuttamiensa varojen määrän, vaikka määrää osoittava saamistodiste on muutoksenhaun edellytys. Edes luotonantajan lainvoimaisen tuomion jälkeen luovuttamat luoton todellisen määrän osoittavat saamistodistukset eivät johda tuomion muuttamiseen oikeamääräiseksi!
 
Suomessa tuomitaan perustuslain omaisuudensuojan vastaisesti maksuvelvolliseksi toteamatta velaksiantoa ja velan oikeaa määrää oikeuden ensimmäisissä käsittelyissä.
 
Mikä teko liikamääräisen saatavan vahvistamisvaatimus on?
Viranomaiset ovat informoineet oikeusministeriötä ja siten myös oikeusministeriä tuomioistuinten päätöksissä olevista aineellisista perusteettomuuksista (Kuluttajavirasto Dnro 2006/70/6455).
 
Velkojan toiminnasta oikeusministeri Brax on todennut 17.5.2010 kirjeessään: Velkoja, joka tietoisesti vaatii liikamääräisen saatavan vahvistamista tuomioistuimessa, syyllistyy rikolliseen menettelyyn.
 
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson toteaa kirjeessään (OM 23/917/2012): Rahanpesurikos edellyttää kuitenkin aina esirikosta. Samassa kirjeessä ministeri toteaa, että myös tuomioistuin tai muu viranomainen voi olla petosrikoksessa erehdyttämisen kohteena. Ns. prosessipetoksessa viranomaista erehdytetään antamaan jotakin osapuolta taloudellisesti suosiva tai vahingoittava päätös rikos-, riita- tai hallintoasiassa. Petos täyttyy, kun viranomainen erehdytettynä päätyy asianosaisen kannalta edullisempaan ratkaisuun, kuin mihin tämä olisi oikeutettu.
Mikäli tuomio on velkojan vaatimuksen mukaisesti liikamääräinen, luotonantaja ottaa tuomion perusteella haltuunsa velkojalle kuulumatonta omaisuutta. Perustuslain vastaisesti?
 
Velkojan rikoksella saamien varojen vastaanottaminen, luoton saajan hallintaan luovutetun rahamäärän ja panttiomaisuudesta saadun realisointitulon oikeamääräisen alkuperän salaaminen ja velkojan näin saama taloudellinen hyöty on rikoslaissa (RL 32:6§) määritellyn rahanpesun tunnusmerkit täyttävää toimintaa.
 
Sähköpostin liitteet:
Professori Matti Rudangon laatima UOK 3 luvun 6§:n muutosesitys ja
Lainsäädäntö lisää köyhyyttä.
Kirjoitus maksun kohdentamisesta (UOK 6:4) sopisi Hanasaaren (12.3.2013) seminaarissa esitettäväksi aiheeksi.
Molempien pykälien (UOK 3:6 ja UOK 6:4)muuttaminen on mikroyrittäjien kannalta katsottuna välttämätöntä.
 
Yrittäjän toimintaan ja oikeusturvaan vaikuttavista säädöksistä ja niiden tarkoituksenmukaisuudesta pitäisi juuri nyt keskustella julkisesti. Esimerkiksi verosuunnittelu on mikroyrityksessä mahdotonta, verrattuna suuryrityksen mahdollisuuksiin, vaikka yrityksiä koskevat lait ovat samat.
Yhden miehen yritys on kasvuyritys. Valtio voi auttaa pääomaköyhiä yrityksiä uuteen kasvuun muuttamalla verolakia siten, että yrityksen voiton voi siirtää määrätyn ajan verotta yrityksen omaksi pääomaksi. (Viron olevan käytännön suuntainen malli)
 
On kasvuyrityksiä, joissa kassavaje tulee hyvin herkästi, esim. tietotekniikka-ala. Sellaisen likviditeetti-ongelmaisen yrityksen, jonka reaaliomaisuus selvästi ylittää velat, konkurssin alkamista pitäisi tarkastella uudella tavalla.
 
Sähköpostin liite: Yrittäjää koskevan MOT – ohjelman käsikirjoitus (TV 1 10.11.2003), jossa professori Matti Rudangon näkemykset tulevat esiin. Jos laki MOT-esimerkkitapauksen ajankohtana olisi ollut Rudangon lainmuutosesityksen mukainen, tällaista esimerkkitapausta ei olisi.
Esimerkki on tärkeä, koska vastaavia tapauksia jatkuvasti tulee esiin.
 
Säädösten muuttamisen vaatiminen saattaa tuntua näpertelyltä. Mutta niiden konkreettisuutta tarvitaan jos todella halutaan uutta kasvua ja oikeudenmukaisuutta.
 
Miksi ei hyväksyttäisi tavoitetta ”puhdistaa pöytä” muuttamalla säädöksiä siten, ettei tehtäisi samoja virheitä, jotka syntyivät poliittisten tekojen seurauksena 80-luvun lopulla ja 90-luvun alussa?
 
Muuttamalla puutteellisia/epäoikeudenmukaisia säädöksiä ”tunnustetaan” virheet ja otetaan uusi suunta eettisen arvioinnin kestävään toimintaan ja liitytään komissaari Barnierin tavoitteeseen

Presidentti Halosen salaamispäätös 30.8.2002

Valheet ja vääryys kulkevat edellä totuuden ja oikeuden viitta nurinperin huppuna harteillaan…

MYÖS törkeydessään politiikan- ja virkavallan eliittien yksissätuumin toteuttama vaalirahakorruptio, säätiöitä hyväksikäyttäen, lienee ylivertainen?

Onko ihme jos kansalaisten keskuudessa on omituisesti käyttäytyviä – kun heiltä on viety kaikki – elämä ja tulevaisuus?

Mitä näyttöjä vielä kaivataan siitä minkä tahojen tahdonvallassa on ollut alistaa kansalaisia kurjuuteen ja kärsimyksiin – kasvattamalla paarialuokkaa, syrjäyttämällä työttömät ja nuoret liikaväestöksi, sekä jättämällä vanhusväestö heitteille?<   Presidenttien määräys: Linnassa 6.5.1992 pidetyn "Oikeuspoliittisen seminaarin" asiakirjat salaisia   Tasavallan presidentti Tarja Halosen kansliapäätös:
 
”Presidentti Mauno Koiviston pyynnöstä päätän ja määrään presidentintoimen hoitamisen kannalta välttämättömän luottamuksellisuuden suojaamiseksi, että asiamies, tutkija Kalevi Kannuksen pyyntöön saada jäljennökset presidentti Mauno Koiviston Linnassa 6.5.1992 järjestämään oikeuspoliittiseen keskustelutilaisuuteen liittyvistä asiakirjoista ei suostuta.
Tästä päätöksestä ei saa hakea muutosta valittamalla”
 
halonen_iso
Tasavallan presidentti Halosen päätös
 
—- Alkuperäinen viesti —– (presidentin kansliasta)
Lähettäjä: Sirkka.Peisa@tpk.fi
Vastaanottaja: ”Kalevi Kannus”
Kopio: TPK.Kirjaamo@tpk.fi
Lähetetty: 25. kesäkuuta 2002 13:42
 
”Hyvä Kalevi Kannus
Oikeuspoliittisesta keskustelutilaisuudesta 6.5.1992 ei ole olemassa viranomaisten toiminnan julkisuudesta 1.12.1999 annetussa laissa tarkoitettuja julkisia viranomaisasiakirjoja.
Parhain terveisin
Sirkka Peisa”
 
Nyt kansliaesittelyssä lainkohdat olivat toiset, ja Halonen sekä Koivisto myöntävät asiakirjoja olevan olemassa ja kun yksi ja toinen osallistujista on luvannut ”muistella”.Pahinta ovat seminaarien seuraukset:
 
omaisuutensa menettäneitä ”ylivelkaantuneita” (n. 280 000, joista velkasaneerauksessa n. 70 000) ja niistä syistä itsesurman tehneitä (n. 14 500). Nimittäin tässä kolleegiossa linjattiin toimialat joiden omaisuusmassat suojattiin ja ne jotka ajettiin alas ja lainat siirrettiin roskapankkeihin.
 
Samalla hoidettiin Suomi eurokuntoon; järjestelyt ja tuomiot tehtiin törkeästi perustuslain ja muiden alempiasteisten lakien ja säädösten, sekä kansainvälisten sopimusten vastaisesti