Archive For The “Politiikka” Category

Perussuomalaisten riidan TÖRKYVIESTIT Suomen ennätyskö?

By |

NÄIN matalaotsaista asen noitumista tuskin on nähty sitten SDP:n hajoamisen 1956.
 
TOISAALTA samana vuonna Veikko Vennamo erkaantui Maalaisliitossa; hävittyään Nivalan puoluekokouksessa V J Sukselaiselle puolueen puheenjohtajuudesta…

 
Suomessa koettiin suurlakko. Olin lähes läsnä noissa tapahtumissa 19-vuotiaana.
 

* * *

 

Keskustan ja perussuomalaisten edeltäjien tiet erkanivat 1950-luvulla.

 
Juha Sipilän hallituksen ytimen muodostavat puolueet, joiden juuret ovat tiukasti talonpoikaisessa Suomessa. Oli myös aika, jolloin keskustan ja perussuomalaisten edeltäjät ja oppi-isät mahtuivat samaan puolueeseen.
 
Suomen Keskusta oli vielä 1950-luvulla Maalaisliitto ja yksi Suomen politiikan voimakeskittymiä. Tuleva presidentti Urho Kekkonen (1900–1986) oli viiden hallituksen pääministeri, ja viimeiseen näistä pääsi toiseksi valtiovarainministeriksi myös Veikko Vennamo (1913–1997).
 
Kekkosen ja Vennamon välit olivat kiristyneet jo aiemmin varsinkin ulkopolitiikan osalta. Vennamo katsoi enemmän länteen, ja erityisesti suhtautumisessa Neuvostoliittoon ja Saksan liittotasavaltaan miesten näkemykset erosivat. Jännitteet kasvoivat entisestään Kekkosen tultua valituksi presidentiksi alkuvuonna 1956.
 
Maalaisliitto juhli 50-vuotista taivaltaan heinäkuussa 1956 Nivalan puoluekokouksessa. Vennamon vaikutuspiiriin oli alkanut kerääntyä muun muassa asutustilallisia ja pienviljelijöitä, ja 15. heinäkuuta 1956 hän mittauttikin kannatuksensa Maalaisliiton puheenjohtajavaalissa.
 
V.J. Sukselainen pysyi Maalaisliiton johdossa 1956 Veikko Vennamon kampeamisyrityksestä huolimatta.
 
Vennamo ei tuona heinäkuisena sunnuntaina kyennyt horjuttamaan V.J. Sukselaisen uudelleenvalintaa. Sukselainen sai puheenjohtajavaalissa 627 ääntä, mutta Vennamon saamat 101 ääntä kertoivat kuitenkin hänen ajatuksilleen löytyvän tukea.
 
Maalaisliitossa Vennamo ajautui kuitenkin yhä enemmän poliittiseen paitsioon. Väistämättömän ollessa edessä Vennamo alkoi perustaa omaa puoluetta, ja helmikuussa 1959 syntyikin Suomen Pientalonpoikien Puolue (SPP), Suomen Maaseudun Puolueen (SMP) ja Perussuomalaisten edeltäjä.
 
SMP:ksi puolue muuttui vuonna 1966. Hallitusovet puolueelle aukenivat kuitenkin lopulta vasta vuonna 1983. Samassa Kalevi Sorsan neljännessä hallituksessa oli mukana myös vanha kiistakumppani keskusta. Tuolloin SMP:n johdossa oli jo Veikko Vennamon poika Pekka, joka yhdessä Urpo Leppäsen kanssa sai SMP:n ensimmäiset ministerinsalkut. Pekka Vennamo oli myös vuosina 1987–1990 ainoana SMP:n ministerinä Harri Holkerin hallituksessa.
 
1990-luvulla SMP oli sisäisten riitojen repimä puolue, jonka eduskuntaryhmäkin pilkkoutui omiksi pieniksi ryhmikseen. Vuoden 1995 eduskuntavaaleissa SMP:n ehdokkaista vain Raimo Vistbacka pääsi eduskuntaan. Samana keväänä puolueella oli edessään konkurssi.
 
SMP:n viimeinen puoluesihteeri oli nuori Timo Soini. Perussuomalaiset syntyikin puolueena SMP:n raunioille. Soini oli ensin uuden puolueen puoluesihteeri ja vuodesta 1997 alkaen puheenjohtaja.
 
Lähde: Kansallisbibliografia
 

Read more »

Taas vaihtoehtoista totuutta – hallintarekisteristä

By |

Sotaveteraani Yrjö Saraste kirjoittaa…

 
Eduskunta hyväksyi 17. toukokuuta hallintarekisterilain. Uusi laki mahdollistaa sen, että suomalaiset voivat piilottaa omistuksiaan hallintarekisteriin.
Hallitusklikki Sipilä, Orpo ja Soini perustelivat tätä lakia sillä, että EU-lainsäädäntö sitä muka edellyttää.
 
EU:n komissio on kuitenkin vahvistanut, ettei mikään ei edelleenkään estä Suomea järjestämästä omistustietojen julkisuussäännöksiä omassa lainsäädännössään.
Hallitusklikki runnoi rahamiesten toiveen läpi omatuntoaan venyttämällä.
 
Eduskunta alistuu saneluun. Kansa valitsee samat velmut uudelleen seuraavissa vaaleissa.
 
Yrjö Saraste

Read more »

SOME-lokajournalismi

By |

ONKO olemassa vaihtoehto?

Pitkän elämäni aikana Suomessa on hallitukset vaihtuneet, on ollut ennenaikaiset vaalit, vähemmistöhallituksia, virkamieshallituksiakin… vaikuttivatko ne kansalaisten elämänlaatuun ja miten?
 
ON tullut uusia puolueita ja niitä on hajonnut ja kadonnut puoluekartalta…
 
Meininki sen kun jatkuu… UUTTA on vain SOME-lokajournalismi.
 

Read more »

Sitä saa (mitä) vaikka ei ole tilannut…

By |

 
Mietin syvällisesti, nimittäin kykenen siihenkin vielä…
 
Ruudussani on ollut päivittäin katkeria, asiattomia ja siivottomia viestejä. Yllätys on siinä, että fb-kaveruuteeni on liittynyt ajanmittaan (näköjään) fanaattisia perussuomalaisia.
 
Hämmennystä tuottaa, miten eläimellistä raivoa saattaa tuottaa PUOLUEEN HAJOAMINEN.
 

Onko Jussi Halla-aho potentiaali Suomen valtakunnanjohtajaksi?

 
Mutta… ilmeisesti nyt kirkastuu populistien sielunelämä kaikessa raadollisuudessaan.
 
OLEN kylläkin jo sensortin parkkiintunut, jotta siinäpähän puhkovat toistensa henkiset silmät täällä SOMESSA.
 
Yhdysvalloissa ampuvat jo poliitikkoja… LOHTUNA on että Euroopassa toivottavasti vältytään historian toistolta – EHTONA, jos kansalaiset käyttäytymisessään järkiintyvät.
 

 

Read more »

500 rekisteröitynyttä suhteessa 5000… kannatuskorttiin

By |

Seppo Leskinen

Facebookissa…
 
Kun hommalaiset, sisulaiset ja retkuun menneet persutkin väittävät, ettei mitään puolueen valtausta ole suunniteltu eikä sellaista tapahtunut puoluekokouksessa, niin kysynpä tässä, että kenen hommalaisen tekstiä on tää:
 
Vertaa: 500 rekisteröinyttä jäsentä, tai 5000 kannatuskorttia uuden puolueen perustamiseksi. Vain 10% osallistumismäärällä tuosta voidaan saada valmis puolue, tai ainakin mahdollisuus muutoksia sellaiseen.
 

Read more »

Loistavin määritelmä Halla-ahon juntasta…

By |

Anne Margareta Lindell:

facebookissa…
 

Entäs´ nyt? Mitäs´nyt?
 
Ps-puoluekokous oli suurimmalle osalle suomalaisista (eikä vain persuille) valtava ilon aihe. TE TEITTE SEN!!! …
 
Kansan syvät rivit ovat innoissaan Halla-ahon ja Huhtasaaren johtopaikoista PS-puolueessa, mutta samaan hengenvetoon pelätään, että Halla-aholle taitaa käydä “trumpit” eli hän saa niskaansa kaikki “äärivihervasemmisto-oikeisto-feministi-kuoliaaksi-suvaitsevaiset” ja eritoten valtamedian valhetta ja sumutusta syytävät koneistot (”Suomen Pravdat”), eli joka suunnalta sataa törkyä niskaan sellaisella voimalla, että persut eivät voi muuttaa käytännössä yhtikäs mitään.
 

Read more »

Näin kansa valitsi 2015… pulinat poisko?

By |

ENNUSTIN 16. lokakuuta 2014
 
* Suomi keskustelee Stubbin sopivuudesta mm, pääministeriksi. No, aika näyttää..
 
* Ennustan tässä eduskuntavaalien tuloksesta sen, että

 
* Suomen Keskusta -puolueesta tulee suurin,
 
keskustalogo

 
* Perussuomalaiset toiseksi ja
persut

 
* Kansallinen Kokoomus kolmanneksi.
kokoomuslogo


 
* Politiikassa näin palataan wanhaan kolmen suurimman puolueen “kauhun tasapainoon”, kilpailuun hallitusvastuusta. .. Suomen sosialidemokraattinen puolue SDP pysyy neljäntenä, koska demarinaiset (juttalaiset) ja sak-laiset työttömät boikotoivat puoluetta,,.
 
* Antti Rinne kun tunnistetaan toimihenkilösektorilaiseksi. Työväenliikettä ei Suomessa enää ole muuta kuin veteraanien muistikuvissa… Näyttää siltä, että SDP näivettyy “sisäisten virtausten johdosta pienpuolueeksi…?

Read more »

Mitä uskoa mediasta tai ns. sosiaali-mediasta?

By |

Valtioneuvosto ja viranomaiset antavat päivittäin median välityksellä tietoja Suomen taloustilanteesta nykyisen luottolaman syövereissä.
 
Maailmaa hallitsee keikkuva rahoitusjärjestelmä
 
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2010/05/23/markkinoita-hermoromahduksen-partaalla/20107301/12
 

facebook-logo Onko SOME “virallista” mediaa luotettavampi?

Read more »

Suomessa poliisi edelleen (säästösyistä) kriittisessä tilassa!

By |

Poliisin toimintakyky pohjautuu viime kädessä voimakeinojen käyttöön tai voimakeinojen käytöllä uhkaamiseen. Useimmissa läntisissä oikeusjärjestelmissä poliisin päärooli on:
* ylläpitää yleistä järjestystä sekä
* tutkia rikoksia,
* etsiä epäillyt,
* tarvittaessa ottaa heidät kiinni ja
* viedä asia syyttäjälle,
joka päättää jutun viemisestä oikeuden käsiteltäväksi.
 
Mikä ylläolevista toimii tai on hunningolla?
 
Yhä vakavampia rikoksia jää tutkimatta kiireen vuoksi, kertoi Helsingin Sanomat perjantaina 3.2.2012.
Lukuisten poliisilähteiden mukaan rikoksia ei enää edes yritetä selvittää, jos rikoksen tekijää ei tiedetä tai jos tekoa ei luokitella törkeäksi.
 

Kymmenien lehden kyselyyn vastanneiden poliisien mukaan säästöt ovat näkyneet esimerkiksi pahoinpitelyiden ja varkauksien tutkinnassa.
 
HS selvitti sähköpostikyselyllä, miten säästötoimet ovat vaikuttaneet poliisien työhön. Kyselyyn vastasi tammikuussa 215 poliisia ympäri Suomen. Miltei kolmannes vastanneista koki, että poliisitoiminta on säästöjen vuoksi kriittisessä tilassa.
 

Resurssipulasta selvitys jo v.2004.
 
Poliisin tutkijaresurssit olivat surkeat jo ennen poliisilaitosten ja syyttäjänvirastojen suurta hallintoremonttia; kyselyyni kaikilta Suomen poliisilaitoksilta tässä muutamia vastauksia:
 
Kaustisen kihlakunnan poliisilaitos
1 Kaustisen kihlakunnan poliisille tehtiin vuonna 2004
2584 kpl rikosilmoitusta.
 
a) Rikoslakirikoksia 1280 kpl
b) Liikennerikkomuksia Liikennerikkomuksia 1177 kpl
c) Muuta
 
2. Poliisilaitoksessa on yhteensä 22 poliisimiestä, joista 1 poliisipäällikkö, 1 komisario, 5 ylikonstaapelia ja 16 vanhempaa konstaapelia.
 
a) Tutkinnanjohtajia
Kihlakunnassa on poliisipäällikön lisäksi yksi komisario, joka toimii varsinaisena tutkinnanjohtajana päättäen mm. pakkokeinoista. Lisäksi on rajatummilla oikeuksilla 2 ylikonstaapelia tutkinnanjohtajina, jotka toimivat samalla myös tutkijoina.
 
b) Varsinaisia tutkijoita
Varsinaisia tutkijoita edellä mainittujen 2 tutkinnanjohtajinakin toimivan ylikonstaapelin lisäksi on 4 kpl. Muutkin kenttäpoliisimiehet suorittavat tutkintaa aina pöytäkirjaamiseen saakka.
 
3. Kihlakunnan väestömäärä Kihlakuntaan kuuluu 9 kuntaa ja yhteenlaskettu väestömäärä 31.12.2004 oli 27 192 asukasta.
 
Väite: Laillisuusvalvonta ja lainkäyttö ovat muuttuneet politiikaksi..?
Vastaus: Ei varsinaisesti
Laillisuusvalvonnan merkitys ja painoarvo on noussut lähinnä siksi, että tätä painottamalla pyritään varmistamaan kansalaisten luottamus viranomaistoimintaan sekä sen lain- ja asianmukaisuuteen.
Lainkäyttöön on tullut aikaisempaa enemmän läpinäkyvyyden vaatimus, jonka avulla pitäisi olla mahdollista punnita päätösten ja niiden perustelujen asianmukaisuutta. Media on “amerikkalaistanut”, viihteellistänyt etenkin rikosasiat ja sitä kautta myös lainkäytön. Ihmisiä kiinnostaa poikkeukselliset tapahtumat, jolloin juttujen muokkaaminen myyviksi on etenkin “skandaalilehdistön” elinehtona viihdyttävyyden vaatimuksen vuoksi muu juttujen tärkeäkin asiasisältö jää toisarvoiseksi.
 
Ilkka Hylkilä

 

——————————————————————————–
Tornion kihlakunta
1. Rikosilmoituksia 3268
a) rikoslakirikkomuksia 2113, joista liikenteeseen liittyviä 860
b) liikennerikkomuksia 1085: RV:t 184 ja Rs 769
c) muita 69
 
2. Resurssit
a) tutkinnanjohtajia 1
b) tutkijoita 10, joista 1 tekninen tutkija
– Tornion poliisin tutkijat tekevät osaksi järjestyspoliisityötä, joten todellisessa tutkintatyössä on n. 7 poliisimiestä tai vähän enemmän
 
3. Tornion kihlakunnan asukasluku on 22198
 
4. Kantelut, poliiseista tehdyt rikosilmoitukset ja toisten piirien poliisirikosten tutkinta aiheuttavat jonkin verran lisätyötä
 
5. Tornion poliisin kiinniotettuja; pidätettyjä ja vangittuja säilytetään Kemissä
– poliisilta kuluu paljon työaikaa kuulustelumatkoihin
 
6. Vankeusvangit, vangitut ja muuten poliisivartiota tarvitsevat
– tutkijat joutuvat ajoittain käräjäoikeuden turvaamis- ja vankien kuljetustehtäviin
 
7. Tornion kautta tulee vuosittain yli 100 ulkomaalaista, jotka pyytävät Suomesta turvapaikkaa
– tutkijat hoitavat alustavat toimenpiteet ja joissakin tapauksissa suorittavat saattotehtäviä
 
Minun käsitykseni mukaan tutkijoiden töistä menee liian paljon sellaiseen työhön, joka ei ole varsinaisesti tutkintaa.
 
Poliisin tekemisiä seurataan hyvin tarkasti osin laillisuusvalvonnan nimissä. Poliisin tekemisten arvostelu ja epäiltyt ovat usein kiinni henkilön poliittisesta taustasta. Minä olen sitä mieltä, että poliisin tulee noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä.
 
Turhan työn osalta syyttäjillä tulisi olla laajempi valtuus lopettaa ns. turhat tutkinnat. Syyttäjän osalta ETL 4 §:n 3 momentti ei ole riittävä ja tutkinnanjohtajan mahdollisuus tutkinnan lopettamiselle ovat rajalliset.

 

——————————————————————————–
Porvoon kihlakunta
Asukkaita: 72.000
 
a) Rikoslakirikkomuksia: 6375
b) Liikennerikkomuksia: 2634
c) muita: 277
 
a) tutkinnanjohtajia: 2+4
b) tutkijoita: 20
 
Tutkinnanjohtajista 2 päällystötasoista ja 4 ylikonstaapelia. Ylikonstapelitutkinnanjohtajat toimivat myös tutkijoina.Tutkijoiden määrä (sis.yk:t) vaihteli vuoden aikana 18-22 välillä
 
”Turhat” ilmiannot: Turhien ilmoitusten määrä lisääntynyt, viikottain juttuja, joita ei oteta tutkittavaksi

 

——————————————————————————–
Mäntän kihlakunnasssa
a) Rikoslakirikkomuksia: 2802
b) Liikennerikkomuksia: 686
c) Muut: 105
 
a) Tutkinnanjohtajia: 1
b) Varsinaisia tutkijoita: 9
 
Asukkaita: 28 271
 
Turhat ilmiannot: Jonkin verran. Osin poliisi myöskään ei uskalla panna juttuja poikki vaan tutkii kanteluiden pelossa ja niitä välttääkseen vaikka asiallisia perusteita ei ole.
 
Väitteeseen: Poliittinen aspekti on toki lisääntynyt ja lainlaatiminen on poliittinen prosessi.

 

——————————————————————————–

Vastaus Imatran kihlakunnasta:
 
(Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi, Parikkala, Saari ja Uukuniemi) tilastoitiin 2004: Yhteensä 6882, jossa lisäystä 11,3 %,
a) näistä rikoslakikirikoksia 4413, lisäystä 11,1 %,
b) sältää rikoslain liikennerikokset yht. 2143, lisäystä 30 % ja
c) muita rikoksia 2469, lisäystä 11,6 %, – sisältää tieliikennelain liikennerikokset yht. 2295, lisäystä 13,3 %.
 
Rikostutkinnan vastuualueella on yksi päätoiminen tutkinnanjohtaja, joka vastaa 2/3 juttujen tutkinnanjohtajuudesta. Palvelututkinnan tutkinnanjohtaja vastaa 1/3 juttujen tutkinnanjohtajuudesta.
 
Varsinaisia tutkijoita on yhteensä 11. Palvelututkinnan vastuualueella (rikospaikkakäynnit, liikennejutut, ulkomaalaisasiat ja lähinnä rv-menettelyllä hoidettavat nopeasti tutkittavat jutut) on yksi tutkinnanjohtaja ja kuusi tutkijaa.
 
Väitteeseen lainkäytön politiikasta:
Lainkäyttö paikallistasolla (rikostutkinta ja syyteharkinta) on ulkopuolisista vaikutteista (myös poliittisista tuulista) täysin riippumatonta. Sen sijaan laillisuusvalvontaa kohtaan on ilmennyt viimeaikoina poliittista painetta. On täysin ymmärrettävää, että lainsäätäjä on kiinnostunut myös siitä, miten annettuja valtuuksia käytetään. Toinen asia sitten onkin, että yksittäiset poliitikot pyrkivät tässäkin yhteydessä esittämään asiat siinä valossa, että saisivat poliittisia irtopisteitä.
 
Veikko Nyyssönen, rikoskomisario
Imatran kihlakunnan poliisilaitos
 
* * *
 

Kyselyyni Helsingin poliisilaitos asettui poikkiteloin.

Suhtautuminen oli tyrmistyttävän alentuvaa. Tässä sähköpostiviestini poliisipäällikkö Jukka Riikoselle:
 
Lähettäjä: Kalevi Kannus
Vastaanottaja: jukka.riikonen@helsinki.poliisi.fi
Kopio: palaute@helsinki.poliisi.fi
Lähetetty: 16. maaliskuuta 2005 12:47
Aihe: Resurssikyselyyn liittyen

Kunnioittavasti täsmennän puhelinkeskustelua.
 
Sain keskiviikkona 16.3.2005 aamupäivällä puhelun jossa soittaja esittäytyi Helsingin poliisilaitoksen komisarioksi.
 
Häntä kiinnosti Poliisin tutkijaresurssi -kyselytutkimuksen tarkoitus sekä oikeuspoliittisen ja lainkäytön tutkimusryhmän taustat.
 
Kävimme laajahkon vuoropuhelun. Sain hänen asenteistaan sen käsityksen
 
– että kysymyksiini saisi vastauksen ns. virallisista tilastoistakin ilman poliisikunnan häiritsemistä. Ja totesi kyselyni tarpeettomaksi ja turhauttavaksi..
 
– Kuitenkin samaan hengevetoon hän totesi, Helsingin kihlakunnan osalta vastaukset kysymyksiini edellyttävät ”käsityötä”?
 
Ottamatta tässä kantaa muihin hänen henkilökohtaisiin näkemyksiinsä; Siis, lienee samantekevää saanko Suomen väkirikkaimmasta kihlakunnasta näitä tutkimukseni perustietoja.
 
Kansalaisaktiivisuudesta sen verran, että ilman suomalaisten ihmis- ja lastenoikeusjärjestöjen raportteja EU:n (kreikkalaiselle) oikeusasiamiehelle, nyt uutisotsikoissa olevaa itärajan vuotoa ja ihmiskaupan läpivirtausta tämän valtakunnan viranomaiset eivät ole tunnustaneet.
 
Tämä väite ei ole luulo, vaan ryhmämme raportteihin perustuva tieto.
 
Vertailuksi: menetelmätutkijana tiedän, että maatalouden tutkimuskeskuksessa Jokioisissa tehdään lehmille kysymyksiä; kahdesta jopa kolmesta vaihtoehdosta lehmät osaavat valita ja vastata… toki eivät kaikki.
 
Ihmetellään
 
kalevi.kannus@promerit.net
menetelmätutkija Turku
 
PS. Jo tähän mennessä saatu palaute todistaa miten rikostilastojen ja rikostutkijoiden suhdeluvut ovat mahdoton yhtälö. Kansalaisten pelko kansallisesta turvallisuudesta, paremmin sanoen turvattomuuden kehityksestä on enemmän kuin aiheellista. Valitettavasti venäläisittäin stobakillista käytöstä on toki muissakin virkakoneen osissa..
 
Näin oli nähtävissä keväällä 2005. Jo tuolloin oli havaittavissa poliisihallinnossa ja kentällä henkilökemian häiriöitä ja johtamisorganisaatiossa poliisijohtajien itsemurhiin johtaneita ristipaineita.

Read more »

Miljardien aukko valtiontaloudessa… edelleen kasvaa, kasvaa ja kasvaa

By |

Esivallan tahtoko arvojen ja oikeuden puolesta, mutta kenen arvot ja oikeudet?
 
Suomessa on käynnissä, talvi- ja jatkosodan tapaan. suurhyökkäys työpaikkojen tuhoamiseksi; “lamainvaliidien” määrä ylittänee jo sotainvaliidien määrän?
 
Tuo tosiasia on mm. kanslaisjounalisteilla ollut tiedossa jo hoi kotvan aikaa. Mutta mikä sopulilauma lienee valtamedian taloustoimitukset ja ns. asiantuntija-viranhaltijat, joista viimemainitut valehtelevat julkisesti virkavastuulla?
 

Kyllähän ilman akateemista loppututkintoakin näkee ettei “kuninkaalla ole vaatteita”.
 

Otan tähän pari korkean tahon edustustehtävä-esimerkkiä:
– Talouskomissaarina Olli Rehn edusti tehtävässään kakkia EU:n jäsenvaltioita. Samoin Jyrki Katainen.
 

Mikä lienee suomalaisten %-osuus?
– Suomen pankin pääjohtaja Erkki Liikanen edustaa Euroopan keskuspankki EKP:n hallituksessa VAIN ITSEÄÄN. Huomio, ei suomalaisia kansalaisina, eikä veronmaksajina.
 

Suomenkin talouspolitiikasta päätökset tehdään Eutoopan vakausmekanismissa EVM:ssä. Huomio, siis EU:n kansalliset talouspäätöksetmuokataan ja tehdään MEKANISMISSA; ei kansallisvatioiden hallituksissa, ei parlamenteissa, ei EU:n komissiossa, eikä EU-parlamentissa.
 

(Helsingin Sanomat uutisoi 16. syyskuuta 2012
 

» Lue HS-uutinen:
 

Suomalaiset voivat lähivuosina joutua nielemään lisäsäästöjä,
 

… sillä hallituksen asettamat tavoitteet valtiontalouden tasapainottamisesta eivät ole toteutumassa kokonaan. Tulojen ja menojen ero on tavoitteisiin nähden liian suuri. Hallitusohjelman mukaan Suomen valtiontalouden alijäämän pitää olla alle yksi prosentti kokonaistuotannosta (bkt) hallituskauden loppuun mennessä eli vuonna 2015.
 

* Mitä eroa on ministeritahojen informaatioilla kansalaisten suuntaan kun verrataan nykyisin SOS-hallituksen pääministeri Juha Sipilän ja valtiovarainministeri Petteri Orpon julistuksia Esko Ahon hallituksen, sekä Paavo Lipposen hallitusten viestintään?
 

* * *
 

E-kirjat heti luettavaksi <- haku
Uutta ja wanhaa verkkokaupassa <- haku

Read more »

Näinkö nyt lama hoidetaan?

By |

Kokoomusnuoret:

Porttikielto kiintiöpakolaisille, Yle myyntiin

ja

terveydenhuoltoon lisää maksuja


 
Kokoomuksen Nuorten Liitto arvostelee emopuolueensa ja hallituksen toimia talouden sopeuttamiseksi täysin riittämättömiksi. Liitto vaati jo Kataisen hallituksen ajalla tavoiteohjelmassaan radikaaleja uudistuksia muun muassa talouspolitiikkaan sekä sosiaali- ja terveyspolitiikkaan. »

Lue HS-uutinen


 
* Ensipainoksia ja wanhoja verkkokaupassa <- haku

 
* E-kirjat heti luettavaksi <- haku

Read more »

Maakuntahäkkyrä, himoittu sote:n “priorisointisokkelo”

By |

Tässä tämä nyt on… Se himoittu SOTE:n maakuntamalli…. normien purkupaikka, kevennettyä hallintoa b- lähellä ihmistä… Ai niin. Ai niin, miten potilaat, valinnanvapaus ja lähidemokratia?
 
SOTE:n hallintohimmelissä on kahdet narut JULKINEN ja YKSITYINEN.
 
Nuo artikkelikuvan narukeppipari symbolisoi PRIORISOINTIA, jossa julkisten palvelujen narut johtavat Kelaan ja yksityisissä palveluissa raha ratkaisee.

Read more »

SOTE – kehityksen suunta: kansa Kelan luukulle

By |

Lehtileike Turun Sanomat 3.3.2017.
 

Pinnalta ja syvemmältäkin kuohuu sosiaali- ja terveyden huollon yksityistämiskehitys.
 
Suomessa velkaantuvat kotitaloudet jo nyt 2017 toimeentulon pyörityksessä “valinnanvapaus-illuusion” syöttinä.

Read more »

Miksi ihmeessä Ruotsin ei tarvitse osallistua euro-kriisin pelastamiseen?

By |

Arkistosta v:lta 2013
 
Katso: http://jormajaakkola.fi/EMU-varaumien%20oikeudellisuus
 
* Miten Ruotsin ja Suomen EMU-varaumat erosivat?

 
* Miten Ruotsin ja Suomen kansallinen euroon siirtymisen lainsäädäntö erosivat? 

 
SUOMEN ja RUOTSIN EMU-VARAUMIEN JURIDINEN ERO
 
Kimmo Kiljunen: Nahkurin orsilla, sivu 343:
”Oppositiojohtajana Aho saa vastauspuheenvuoroja toisensa perään. Hän alkaa uuvuttavan perusteellisesti kinastella Erkki Tuomiojan kanssa siitä, poikkeavatko Suomen ja Ruotsin EU-jäsenyysneuvottelujen yhteydessä antamat Emu-varaumat toisistaan. Molemmat ovat samaa mieltä siitä että juridisesti ja poliittisesti naapurukset ovat samassa asemassa.”

Read more »

Suomen puolueiden tunnukset

By |

Tässä se liuta on josta demokratian, eli kansanvallan suunta ja käytäntö avautuu mm. huhtikuun 2017 kunnallisvaaleissa.
 

 

Puoluerekisterissä olevat puolueet (16) rekisteröimisjärjestyksessä:
 
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue – Finlands Socialdemokratiska Parti r.p.
Rekisteröity 1.2.1969.
Osoite: Siltasaarenkatu 18-20 C, 6. krs, 00530 Helsinki
Puh. (09) 478 988 Fax (09) 712 752
palaute(at)sdp.fi
www.sdp.fi
 
Suomen Keskusta r.p., ruotsiksi Centern i Finland r.p.
Rekisteröity 1.2.1969.
Osoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki
Puh. 010 289 7000 (klo 9.00-15.00) Fax 010 289 7240
puoluetoimisto(at)keskusta.fi
www.keskusta.fi
 
Kansallinen Kokoomus r.p., ruotsiksi Samlingspartiet r.p.
Rekisteröity 1.2.1969.
Osoite: Kansakoulukuja 3A, 2. kerros, 00100 Helsinki
Puh. 020 74 88488 Fax 020 74 88505
info(at)kokoomus.fi
www.kokoomus.fi
 
Svenska folkpartiet i Finland r.p., Suomen ruotsalainen
kansanpuolue r.p.
Rekisteröity 1.2.1969.
Adress/Osoite: PB 430, Simonsgatan 8 A, 00101 Helsingfors
PL 430, Simonkatu 8 A, 00101 Helsinki
Puh. (09) 693 070 Fax (09) 693 1968
info(at)sfp.fi
www.sfp.fi/fi
 
Suomen Kristillisdemokraatit (KD) – Kristdemokraterna i Finland (KD) r.p.
Rekisteröity 7.7.1970.
Osoite: Karjalankatu 2 C, 7. krs., 00520 Helsinki
Puh. (09) 3488 2200 Fax (09) 3488 2228
kd(at)kd.fi
www.kd.fi
 
Vihreä liitto r.p., ruotsiksi Gröna förbundet r.p., saameksi Ruona lihttu r.b.
Rekisteröity 9.8.1988.
Osoite: Fredrikinkatu 33 A, 3. krs., 00120 Helsinki
Puh. (09) 5860 4160 Fax (09) 5860 4161
vihreat(at)vihreat.fi
www.vihreat.fi
 
Vasemmistoliitto r.p., ruotsiksi Vänsterförbundet r.p.
Rekisteröity 12.6.1990
Osoite: Lintulahdenkatu 10, 3. krs., 00500 Helsinki
Puh. 020 773 7700
vas(at)vasemmistoliitto.fi
www.vasemmisto.fi
 
Perussuomalaiset r.p., Sannfinländarna r.p.
Rekisteröity 13.10.1995.
Osoite: Yrjönkatu 8-10 B, 25, 00120 Helsinki
Puh. (09) 020 7430 800 Fax (09) 020 7430 801
puoluetoimisto(at)perussuomalaiset.fi
www.perussuomalaiset.fi
 
Suomen Kommunistinen Puolue – Finlands Kommunistiska Parti r.p.
Rekisteröity 8.12.2011
Osoite: Viljatie 4 B 3. kerros, 00700 Helsinki
Puh. (09) 7743 8150 Fax (09) 7743 8160
skp(at)skp.fi
www.skp.fi
 
Kommunistinen Työväenpuolue – Rauhan ja Sosialismin puolesta r.p., Kommunistiska Arbetarpartiet – För Fred och Socialism r.p.
Rekisteröity 13.8.2012
Osoite: Tikkuraitti 11 A, 01300 Vantaa
Puh. (09) 8571 022 Fax (09) 8573 097
ktp(at)ktpkom.fi
www.ktpkom.fi/
 
Liberaalipuolue – Vapaus valita r.p.
Rekisteröity 16.3.2016
Osoite: PL 27, 00560 Helsinki
Puh. 040 512 8503
puoluetoimisto(at)liberaalipuolue.fi
www.liberaalipuolue.fi/
 
Piraattipuolue r.p.
Rekisteröity 2.6.2016
Osoite: Franzéninkatu 5 E 1, 00500 Helsinki
Puh. 040 527 5470
info(at)piraattipuolue.fi

Etusivu


 
Suomen Eläinoikeuspuolue r.p., Djurrättspartiet i Finland r.p.
Rekisteröity 20.9.2016
Osoite: Ylännekatu 14 E 40, 20540 Turku
Puh. 044 257 7288
info(at)eop.fi

Eläinoikeuspuolue – Animal Justice Party of Finland


 
Kansalaispuolue r.p., Medborgarpartiet r.p.
Rekisteröity 15.12.2016
Osoite: c/o Paavo Väyrynen, Keminsuuntie 252, 94400 Keminmaa
kansalaispuolue(at)paavovayrynen.fi
http://kansalaispuolue.fi/
 
Feministinen puolue r.p. Feministiska partiet r.p.
Rekisteröity 10.1.2017
Osoite: Bulevardi 11 A 1, 00120 Helsinki
postia(at)feministinenpuolue.fi
www.feministinenpuolue.fi/
 
Itsenäisyyspuolue r.p., Självständighetspartiet r.p.
Rekisteröity 30.1.2017
Osoite: Nikinsaarentie 31, 62900 Alajärvi
info(at)ipu.fi

Itsenäisyyspuolueen tulevasta työstä ja näkymistä

Read more »