Archive For The “Elämän himmelistä” Category

Matkamuisto mielenrauhaan

By |

ENSIRETKI LAPPIIN

 

Read more »

Ystävyyden pitkospuut…

By |

mariaporiYSTÄVÄNI – Liisa Mariapori kirjoittaa eräässä facebookin keskusteluketjussa:
”Kyllä tämä korruptio on vallalla koko Suomessa. Heti, kun olet toisinajattelija tai tiedät asioista enemmän kuin toiset, niin koko typerysten lauma on kimpussasi. Ei auta muu, kuin pitää puolensa. Muuta oikeutta Suomessa ei ole.”

YSTÄVYYDFEN PITKOSPUUT

Verkkosivuston ylläpitäjänä ja SOME-keskusteluihin osallistujana olen saanut kokea törkyä täydelta laidalta. Mutta todellinen ystävyys on kantava voima. Kanssakulkijoille kiitollisuudella – jotka edelleen jaksavat olla ”läsnä” ja niiden muistolle, joiden ”pitkospuut” ovat päättyneet, tämä Vladimir Vysotskin sanoma… Kalevi Kannus

Read more »

HETKI ajasta…

By |

* Miksi kaikki ne purppuroituneet elämänhetket ja tunnekuviot tulevat musiikin myötä niin voimakkaasti sielunmaisemiin?
 
Nuoruusvuosilla hanurista tuli väline, jonka sointuihin, harjoittelun ja esitysten aikana saattoi purkaa… vaikka soittolalavalta näki TOISTEN rohkeuden…
 
* Vuodet ennen sotaväkeen lähtöä olivat luonteen kasvua ajatelle vaikeimmat vuodet.
 
* Aatteleppa kun soittaa taustat ja kompin vaikkapa ”sinun kanssasi tähtisilmä”. edessä Lassi laulaa mikrofoniin ne sanat jotka haluaisi HUUTAA… ja vain katsoa kun ”toiset vievät”…
 
* Kun keikka oli OHI. keräsit saittopelit autoon – ja kotiin… eikä suinkaan Hänen ”tähtisilmän” kanssa… mukaan tuli tuo tuttu yksinäinen harmonikka.
 

Read more »

Elämän himmelissä mukana

By |


LÄPPÄRIT, tabletit, älypuhelimet ovat vallanneet ihmisten väliset kanssakäymiset jo lapsuudesta lähtien – iässä jossa ei vielä ole edes lukutaitoa.

.
Minulle tietotekniikka tuli työuralla arkipäiväiseksi 1980-luvun alkuvuosilla, kun sain harjoitteluun ns. tyhmän päätteen, joka oli puhelinyhteydessä pääkoneeseen Helsingissä.
.
Itsestäänselvyyttäkö? Siinä olivat vastakkain kaksi pönttöä …KUVAssa se toinen pönttö yli 30. vuoden takaa… Onhan toki aika muotoa muokannut, mutta asenteissa ja aatteessa on yhteisöllisyys vahvistunut. Kirjoittaminen, kolumneja kahdessa aluelehdessä, paikallisradio-ohjelmia, joitakin tallennettuna vieläkin kuultavissa.
.
Kehitys tietotekniikassa ja viestinnässä on ollut huimaa. Alussa harjoitteluni ja testikäyttäjänä piti kolleegoiltani salata, koska muutosvastarinta ja kateus olivat käsittämätöntä asnteellisuutta. Myös kolumnit ja radio-ohjelmien teko piti kantelujen takia lopettaa.
.
Kun jäin eläkkeelle elokuussa 1997, perustin PROMERIT.NET kotisivun ja 2003 kokosimme OPLK-tutkimusryhmän, jossa eri kokoonpanoissa tehtiin (toimeksiannoista) kyselytutkimuksia.
.
Julkisen, etenkin kriittisen keskustelun ylläpitäminen on vaativa toimiala: kansaisjournalismi on Suomessa vielä ”lapsen kengissä” alituisen häirintä-viestinnän kohteena – suojauksista huolimatta pahin riesa ovat ROSKAPOSTIT.
.
Tämä runo (kuvassa olevan tyypin kirjoittama) 1980-luvulta löytyi arkistosta:
.
IKÄVÖIN kaipausta viesteistä, joissa niin paljon sanomatta jäi…

EN, EN KOSKAAN
luovu uskosta ihmiseen
sillä minulla on ikävä toisen luo,
naisen, joka
ei ole täydellinen
ei pelkää rakastaa
ei suotta syytä
.
ja haluaa kanssani koskettaa
auringonläikkää lattialla…
.
TAI NÄIN
kun kulkee, näkee paljon,
jos pysähtyy, kuulee enemmän.
.
IHMISMIELEN herkkyyttä voinee kuvata janalla jossa ääripäät ovat lapsuus ja vanhuus… Viimesiltään jana taipuu ympyräksi kun tunteet/herkistyminen liittää eletyt vuodet yhteen… Tuon ympyrän sisällä rohkenee tutkailla elämänvaiheitaan kiireettömästi – käydä jos ja kun keskustelua itsensä kanssa… kipukohtia väistelemättä…
.
MUN elämäin on ollut valtatie – monessakin mielessä. mix… musa jatkuu
.

Read more »

Vuodelle 2017 – murroksen ajassa, talvisodasta 77 vuotta

By |

Kuva Karjalan kannakselta
 
Olen sisäistänyt viimeaikoina miten sota-ajan ja lähiajan historia arkistojen “avautuessa” itse asiassa sulkeutuu ja vääristynyttä informaatiota ei korjata, päinvastoin.
 
Alussa olevan vuoden puitteissa tulee kuluneeksi 100 vuotta …ensimmäisen maailmansodan syttymisestä ja 77 vuotta Neuvostoliiton ja Suomen välisen jatkosodan päättymisestä.
 

https://www.youtube.com/watch?v=wcwrv_Tollw


 
aatematias Tämä venäläien balladi “Kurjet” herkistää aina mieleni on kunnianosoitus sodissa kaatuneille sotilaille… jotka ovat muuttuneet kurkiauroiksi.
 
Isäni (kuva) ”liittyi kurkiauraan” 15. helmikuuta 1940.
 
Nyt yli kymmenen vuotta olen selvittänyt hänen viimeisiä vaiheita ja saanut niistä myös kuvauksia sota-arkistosta, suomalaisesta ja venäläisestä kirjallisuudesta. Isäni hautapaikka on myös löytynyt. Se on Karjalan kannaksella Muolaan Punnuksen kansakoulun pihakaivo.
 
Mutta olen törmännyt ”kasapanokseen”, joka räjäytti elämääni vakavan kriisin ja tietoisuuden siitä, että Suomessa on edelleen kiellettyä historiaa.
 
Siis, aktivoidun tänä vuonna erityisesti eletyn elämäni vaiheisiin yksityisellä ja yleisellä tasolla. Täysin tietoisena siitä miten enemmistö uskoo ajatukseen, että vain ”mennään eteenpäin” -ajattelu johtaa meidät parempaan tulevaisuuteen … historiasta piittaamatta.

Read more »

’Monet palas’, mutta liian monet jäivät…

By |

KIITOS VETERAANISUKUPOLVILLE SUOMEN ITSENÄISYYDESTÄ!

 
”Monet palas’, mutta liian monet jäivät, vuoksi kodin, isänmaan ja uskonnon.

Ilman ontuvaa ystävääni, olisimme vain läntisin lääni.
 
Ilman miestä, jonka jalka on nyt puuta olis’ arkipäivä kuudes joulukuuta.
 
Ilman teitä, selvinneitä jostain sieltä, puhuisimme nyt vierasta kieltä.
 

Ilman heitä, sinäkin isä, joiden ristit ovat puuta, olis arkipäivä kuudes joulukuuta.”
 
Sanat: Pertti Mäenpää

Read more »

Viidestoista yö aina saapuu… himmeliin

By |

juice
 
Tähän Juicen juttuun on minulla henkilökohtainen yhteys vuosilta kun elämäni oli himmelissä…
 
Olin tienhaarassa ja vietin joulun ajan Teneriffalla, Siellä eräässä baarissa – baaritiskin ääressä istui meitä vain kaksi asiakasta. Emme puhuneet toisillemme koko aikana sanaakaan. Toki hoksasin vierustoverini Juiice Leskiseksi…
 
Siis olimme joulua viettämässä Puerto de la Cruzissa… henkisesti himmelissä.
Selvisin elämässä uralle ja aina ”viidestoista yö saapuu” … mielenkuvana kohtaamisesta.
 
Ongelmana ei ollut alkoholi, eikä aineet. Paineista ja nonsoleraamisesta kertoo työyhteisön asenteissa: tää-on-taas-niitä-Kallen-höpötyksiä-tyylistä… aiheuttivat unettomuutta. Työterveyslääkäri kirjoitti unilääkereseptin, josta käytin yhden kuurin… En halunnut riippuvuutta niihin. Josx kuka on yö, yön perään joutunut ”laskemaan lampaita”, tietää ongelman.
 

 
 
Huushollissamme patteriventtiili-termostaattien vaihto aiheutti tavaroiden siirtomylläkän ja siinä yhteydessä näkyville tuli kansioita, joissa oli historiaa…
 
sopanent Julkaisen ”retrona” pitkäaikaisen työtoverini Taisto Sopasen (kuvassa) analyyttisenä luonnehditana ja huomioina persoonastani TÄSMÄTIETO -lehdessä 24.3.1997.
 
Taisto Sopanen on STTK-laisen Teknisten Liiton (nyk. Ammattiliitto PRO) ensimmäinen koulutuspäällikkö… Hän on suunnitellut ja toteuttanut käytännössä toimihenkilöille järjestökoulutusohjelmia.
 
Hallussani on niistä kopioita. Osio artikkelista:
 

Ikärasismi työllistymisen esteenä on nyt tutkittu juttu.


Kuvateksti; Kalevi Kannus; kyntömies, joka voi katsoa kyntämäänsä suoraa vakoa.
 
Kukapa ei olisi joskus istunut kaljaringissä jossa on keskusteltu – ikärasismin vaikutuksesta – työllistymiseen. Siis tapauksista joissa työtä hakeva on keskustelijoiden mielestä parhaassa työiässä, mutta työnantajan mielestä auttamattomasti liian vanha.
 
Useinkaan keskustelijoilla ei ole kuulopuheita tai lehtijuttuja läheisempää kosketusta koko ongelmaan. Näin asioiden vain yleisesti otaksutaan olevan.
 
Turun alueasiamies Kalevi Kannus (Kalle) katkoo aamukampansa viimeisiä piikkejä. Hän on jo tovin totutellut tulevaan osaansa olemalla osa-aikaeläkkeellä reilut puolitoista vuotta. Aamukampa on ensi elokuussa sitten enää pelkkä ranka.
 
Kalle, kuten tuttavallisesti häntä täastäedes kutsumme on ollut liiton palveluksessa reilut kaksikymmentäkaksi vuotta. Hän on koko uransa aikana poikennut siitä imagosta joka ay-toimitsijoista melko yleisesti on vallalla. Että liippaistaan asioita enempi niin kuin vähän pinnalta. Kallella on ollut – joidenkin mielestä vähän pahakin – tapa paneutua asioihin syvällisesti ja kokonaisvaltaisesti.
 

Kysely ikärasismista

 
Toki Kallekin on istunut seuroissa joissa on ikärasismi ollut käsittelyn kohteena. Mutta eihän pelkkä luulottelu Kallelle riittänyt. Niinpä hän toimi hyvin kuvaansa sopivasti.
 
Hän lähetti 750. Varsinais-Suomen piirin työttömälle tekniselle toimihenkilölle kyselylomkkeen.
 
Lomakkeen saajat olivat tasainen jakauma työttömistä ikään. koulutukseen, kokemukseen ja sukupuolijakaumaan nähden. Heiltä kysyttiin mm. syytä työllistymättömyyteensä. Lomakkeessa oli oli valmiiksi tarjolla ikä, koulutus, eli pätevyys, kokemus – jos liian vähän ja tarjolla olleisiin tehtäviin ylikoulutus. Myös omat merkillepannut syyt saattoi kertoa,
 
Lomakkeen palautti 150 työtöntä. Heistä ylivoimaisesti suurin osa, 130 henkeä katsoi työllistymättömyytensä syyksi liian korkean iän. Yksi naispuolinen vastaaja oli liian nuori saadakseen tarjolla olleen työn.
 
Saamastaan palautteesta on Kalle tehnyt laajan yhteenvedon. Kolmekymmentäneljä sivuiseksi vihkoseksi nidottu raportti pitää sisällään seikkaperäisesti kyselyyn osallistuneiden mielipiteet. Siinä on myös muuta asiaanliittyvää materiaalia, mm. pari Kallen kirjettä, jotka on aikoinaan lähetetty silloiselle pääministerille Esko Aholle. Raporttia lienee halukkaiden saatavilla…
 

European Older Workers Network

ikarasKun Kalle käynnisti kyselynsä suhtautuivat siihen jotkut, kuten vähäinen palautusten määräkin kertoo: tää-on-taas-niitä-Kallen-höpötyksiä-tyyliin… Vaan eipä ole syytä suhtautua enää. Nyt on todettu arvovaltaiselta EU:n taholta (Euroopan Unionin komissiosta), että Kallen tutkimus aiheesta oli AINUT Euroopassa.
 
EU:n komissio käynnisti Euroopan Older Workers Network, yleiseurooppalaisen verkoston tutkimuksen. Siinä kartoitettiin mm. ikääntyvän työväestön, sekä työssä olevien, että työttömien elämäntilanteita ja työllistämiskoulutuksen vaikutuksia. Kallen tutkimus liitettiin tähän projektiin.
 
Muutenkin Kalle laajensi tutkimustaan Suomen osalta, Nyt kysyttiin 2300 työttömänä olleilta Varsinais-Suomen, Satakunnan, eski-Suomen. Lapin ja Kymin piirien alueilta samantyyppinen kysely, jonka tulokset liitettiin mainittuun yleiseurooppalaiseen tutkimukseen. Käytännössä nukaan tuli Jyväakylän Yliopiston tutkija, dosentti Tarja Tikkanen.
 

…/…
 

SURKUHUPAISAA

 
Ikärasismi – kyselyn raportti se tuli julkisuuteen YLEn TV 2:n Ajankohtainen kakkonen ohjelmassa samaan aikaan kun Tampereella oli Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ensimmäinen valtioiden päämiesten konferenssi.
 

Selvityksen aikaan siis Suomessa ja Euroopassa valtaa piti Paavo Lipposen I-hallitus.
 
Raportti (kuvassa) aikaansaattoi minulle hallituksen moitteet. Työministeriön kansliapäällikkö Kimmo Nissilä toi henkilökohtaisesti (Turkuun) pääministerin erityisavustaja Rauno Saarelta moitekirjeen, jossa sanottiin tutkimukseni tuottaneet hallitukselle vakavaa haittaa… siis sitä ei olisi saanut tehdä saatikka julkistaa. Paperi lienee ”arkistossani”.
 
Tampereen EU-konferenssin aikaan meillä oli jo Jyväskylän yliopiston dosentti Tikkasen kanssa yhteisprojektina uusi em kysely. Mutta Turun postissa pantattiin kirjeiden lähetystä kaksitoista (12) päivää ennen kuin ne menivät jakeluun… Koskaan en saanut selvitystä viivytykseen syistä.
 

No, homma mutkistui muutenkin. Dosentti Tikkaselta Jyväskylän yliopisto eväsi määrärahat ja ohjasi hänet muihin tehtäviin; Laajennetun kyselyn raportti saatiin kuitenkin valmiiksi ja Tarja Tikkanen muutti Norjaan Trondheimín yliopistoon ja ESITTELI RAPORTIT siellä EU:n työllistämiskoulutuseminaarissa.

 
Seurauksella kuten Sopasen jutussa mainitaan EU:n komissio antoi Trondheimin yliopistolla kolmen miljoonan euron määrärahan viiden maan ikääntyvien työntekijöiden ja toimihenkiöiden European Older Workers Network. siis työelämään kelpoisuuden, eli kompetenssitutkimukseen. Tarja Tikkanen oli yksi tutkimusryhmän jäsenistä, edustaen norjalaista yliopistoa.
 
Minä aloitin elokuussa 1997 eläkeläisjakson elämäni amokjuoksussa ja olen jatkanut askareitani niitä Kallen-töölöntyö-höpötyksiä-tyyliin.
 

Lopuksi lainaus Sopasen artikkelista: ”Maan hallituksen (1997) ohjelmassa työttömyyden tavoitellaan vain puolittuvan. Loput ovat sitten kai liikaväestöä. josta ei tarvitse välittääkään. Mutta ay-liikkeellä ei ole varaa toimia näin. Sen on välitettävä kaikista jäsenistään ja tehtävä kaikkensa työttömien tilanteen korjaamiseksi, vaatii Kalle kyselyn raportissa.”
 
Toinen lainaus artikkelista: ”Olin erittäin hyvilläni kun Lipposen hallitus tuli Ahon pumpun tilalle. Uskoin, että’ palkansaajien alistaminen ja kurjistaminen loppuu tämän hallituksen toimesta.
Mutta olen syvästi pettynyt kun tämä on thatcherilaisempi kuin edeltäjänsä. Niin ikään olen pettynyt, kun olen joutunut näkemään tällaisen ay-liikkeen alennustilan, murehtii Kalle.
 
Kalevi Kannus

Read more »

Lokareina lännen risukoissa, oikeasti Kanadan metsätyömailla

By |

Arkistosta 7. heinäkuuta 2013.
 

JOUTUVATKO Suomesta työikäiset ja työkykyiset lähtemään ulkomaille, näiden 1930-luvun miesten ja sittemmin 1960-luvun maastamuuttajien lailla?
 
SUOMEENHAN SUUNNITELLAAN ns, roskatyömarkkinoita turvapaikanhakijoiden ”työvoimatarjontaa” hyödyntäen… Vastaavanlaista mallia toteutettiin Yhdysvalloissa 1910-luvulla seurauksella joka johti mellakoihin ja työtaisteluihin…
 
Hallussani on valokuvia 1930-luvun Kanadan metsureista

”Nosket”, ketä ne olivat?

 

Kasvatusisäni (äitini sisaren mies, kuvassa keskellä) kävi Kanadassa metsätyömailla… Hän menehtyi viisikymmenviisi vuotiaana. Minä olin silloin kymmenvuotias ja ihmettelin sitä miksi toiset mökkien miehet nimittelivät ikään kuin ivaten näitä ”lännenkävijöitä”.
 
Monet ”lännen risukoissa” käyneistä pohjanmaan miehistä palasivat levottomaan Eurooppaan, jossa mm. Saksan ja Italian poliittinen ilmapiiri oli kehittymässä kansallissosialistiseen suuntaan ja Eurooppa ajautumassa toiseen maailmansotaan ja siinä mukana Suomi talvisotaan ja myöhemmin jatkosotaan.
 
Osa miehistä menestyi pohjois-amerikassa ”siirtotyöläisina” ja palasivat kotimaahan säästöt mukanaan ja esim. kasvatusisäni (keskellä kuvassa) perusti pohjois-amerikan metsätöissä hankitulla pääomalla rakennustyöryhmän, jonka rakentamia kiinteistöjä on Nivalassa vielä käyttökunnossa.
 
Nyt vanhempana minulle on avautunut lapsuuteni aikainen, kasvatusisäni ja kuvassa oikealla istuvan naapurin isännän imittely ”noskeksi”. Heidän on täytynyt olla asenteiltaan sosialidemokraatteja ns. ”tannerilaisia”, kommunismin vastustajia. Minulla ei ole muistikuvia heidän osallisuudestaan aikansa puoluepolitiikkaan, mutta ”noskeksi” nimittelyn muistan.
 

Antti ja Liisa Kannus

Antin ja Liisan tyttären tyttären pojalta Robertilta saatujen sähköpostiviestien, kirjeiden ja valokuvien, sekä sukukartan mukaan perillisiä on koko liuta. Antti ja Liisa eivät, sukutiedon mukaan, käyneet synnyinmaassaan elämänsä aikana.
 
Liisan ja Antin hautamuistomerkki löytyy New Yorkin osalvaltiosta. Hallussani on hautakivestä valokuva. Liisa kuoli vuonna 1952 ja Antti kahdeksan vuotta myöhemmin vuonna 1960, 89-vuotiaana.
 
Wanhan Suomen, eli Venäjän vallan aikalaisista siirtolaisista tässä Antti Kannuksen vaiheista Siirtokansan KALENTERI – nimisestä julkaisusta. Tämä teksti on vuodelta 1949, joulukalenterista.
 



 
Näissä kuvissa on suomalaisia siirtotyöläisiä pohjanmaalta Kanadassa senaikaisen leikuupuimurin päällä ja toisessa kuvassa sama joukkue tilanteessa, josta kuvan yhteydessä ei ole tarkempaa selvitystä. Enemmistö kuvan miesryhmästä palasi kotimaahan, ylösrakentamaan ns. pula-ajan jälkeistä Suomea, kunnes toinen maailmansota syttyi.
.
Tässä työmaakuvassa poseerataan ilmeisesti maamoottorilla (kuvan oikeassa reunassa) pyöritettävän puimakoneen tuntumassa. Kuvaaan on otettu myös näyttöjä harrastuksista ja viihdetoiminnasta. Ylhäällä oviaukossa on viulun soittaja, sekä ”kaksirivisen” soittaja rappusten vieressä ja kahdella miehellä on nyrkkeiluhanskat käsissään.
 
Tämä jono johtaa metsätyömaille. Kanadan ilmasto-olot muistuttavat paljossa Suomen metsien mallia.
 
Tukkikämpät asuinolosuhteiltaan tuskin poikkesivat kotimaisista rakennelmista.
 
Tässä kuvassa on kaksi ”kanadanleskeä” pienten lasten kanssa 1930-luvulla näiden perheiden toimeentulo oli pitkälti miesten rahakirjeiden varassa.
 
Tässä kuvassa on Kanadassa hankitulla pääomalla perustetun ralkennustyöryhmän yksi rakennuskohde; kuvan takana on teksti: ”Nivalan seurantalon rakennusmiehistä v:ta 1936. Nyk. lastenkotina.
 
Tämän työmaan valokuvassa ei ole taustatietoja.
 
* * *
 
ETTEI UNOHTUISI maasta toiseen on muutettu työn ja toimeentulon vuoksi…
 
muuttoliike

Read more »

Sukupolvien muisti

By |

 
Sain s-postissa kysymyksen: ”Onkohan todella niin etta kun Venäjällä polvi vaihtuu historia unohtuu?”
 
Onhan toki Venäjällä wanhan kansan ja nuorison yhteiskuntakuvassa ja maailmakuvassa huikea ero.
 
Yksistään internet-sukupolvea tuskin kiinnostaa julmuuden aika. Siitä ajasta vaietaan perheissä samalla tavalla kuin Suomessa. Vasta aikuisiällä olen itse perehtynyt mm. isäni sotaretken yksityiskohtiin talvisodassa… Kotona ja lähipiirissä sota-ajoista ei puhuttu.
 
1990-luvulla yritin haastatella (nauhurin kanssa) kansakouluni johtajaopettajaa, joka toimi välirauhan aikana Vienan karjalassa venäläisten internointileirillä opettajana. Hän suhtautui pyyntööni suorastaan vihamielisesti ja käski viemään nauhurin pois huoneesta. Toisaalta yritin ymmärtää hänen reaktionsa.
 
Laajan venäjänmaan osalta on syytä tiedostaa, että yhteiskuntarakenteissa on käytännössä vielä toiminnassa vanhat asenteet kansallisen kurin ylläpitämisessä; totalitarismi on edelleen sama. Suurvaltojen hallintoraketeilla on pitkät perinteet. Venäjää edelleen hallitsee tuomiovalta, Venäjä ei ole oikeusvaltio – jos sitä on Suomikaan.
 

Aate Matiaksen viimeinen taistelu

 
isäni – s.1916, k.15.2.1940.
 
kivaarikomppania-001 OMA sukupolvihistoriani tietoaukko täyttyi isäni talvisodan vaiheiden osilta Jari Jaakkolan tutkimuksista Iitin komppania talvisodassa.
 
Tutkielmaa voi lainata kirjastoista Kaukolainauksena. Keski-kannaksen talvisodan torejuntataisteluihin osallistui miehiä kautta Suomen.
 
Tässä teksti sotapäiväkirjasta (kopio sota-arkistosta)
&nbsp:

Talvisodan 4./JR 5. sotapäiväkirjasta Karjalan kannakselta
 
14.2.1940
 
Vihollisen onnistuttua ankaran painostuksen jälkeen murtautumaan 5. ja 6. komppanian lohkolla asemien sisään sai vänrikki Yrjölä käskyn tehdä vastahyökkäys.
 
15.2.1940
 
komppania
Komppania puolusti koulu- ja rantatukikohtaa. Kello 7.15 alkoi ankara tykistötuli koulutukikohtaan, jonka vihollinen mursi noin puolenpäivän aikana. Tukikohdan päällikkö vänrikki Yrjölä kaatui ja jäi tukikohtaan vihollisen puolelle. Samoin jäi 18 muuta haavoittuneina ja kaatuneina tukikohtaan.
 
Kello 14.00 komppania miehitti sulkuasemat yhdessä 6. komppanian kanssa. Noin kello 16 ajoissa saimme avuksi komppania Kirman, ja komppania Metson, jotka miehittivät sulkuasemat Ns.talo, huoltotie, Punnusjärvi. Komppania luovutti asemat Kirmalle ja Metsolle kello 24.00, jonka jälkeen komppaniamme siirtyi majapaikkaan lepäilemään.

 
Kuvassa oikealla kuusi miestä (mm. isäni Aate Matias Hautamäki), iskuryhmän yhdeksäntoista miestä kaatuivat puna-armeija rynnäkössä. Heidän joukkohautansa on Punnuksen kansakoulun pihakaivossa.
 
Laajemmin artikkelissa

Read more »

9/11-juoni: paljastuksia

By |

ABC Newsin saamien tietojen mukaan terrori-iskua WTC-iskujen vuosipäivänä suunnitelleet henkilöt ovat Yhdysvaltain kansalaisia.
US-artikkeli:
 
Yhdysvaltalaisviranomaiset kertoivat aiemmin tällä viikolla selvittävänsä vihjettä, jonka mukaan joko New Yorkiin tai Washingtoniin suunnitellaan terrori-iskua WTC-iskujen vuosipäiväksi. Tänään sunnuntaina tulee tasan 10 vuotta kuluneeksi al-Qaidan iskuista, joissa kuoli 3000 yhdysvaltalaista.
 
ABC Newsin mukaan vuosipäivän iskun suunnittelusta epäillyt ovat lähteneet terrorismin tielle Yhdysvaltojen sisältä. Heidän kerrotaan matkustaneen al-Qaidan hallinnoimalle Afganistanin ja Pakistanin rajalle myöhäiskesällä ja palanneen Yhdysvaltoihin joko aivan elokuun lopussa tai syyskuun alussa.
 
ABC Newsin lähteiden mukaan al-Qaida on määrännyt kolme ihmistä tekemään pommi-iskun New Yorkissa tai Washingtonissa.
 
ABC:n mukaan terroriuhasta alunperin saatu vihje tuli tiedustelupalvelu CIA:lle luotettavana pidetyltä ilmiantajalta, mutta kyseessä on kuitenkin toisen käden tieto.
 
Viranomaislähde kertoo ABC:lle, että kyseinen vihje oli poikkeuksellisen selkeä ja yksityskohtainen.
 
Yhtä kaikki viranomaiset pitävät terroriuhkaa edelleen vahvistamattomana.

Read more »

Se oli yhtä tulihelvettiä

By |

Tohtoriopiskelija Tarja Lappalainen on jälleen kirjoittanut uuden kirjan: Se oli yhtä tulihelvettiä – talvi- ja jatkosodan kasvot.
 

Hän sanoo, että ”Neuvostoliiton hirmuhallitsija Josif Stalin halusi niellä kerta kaikkisesti Suomen osaksi omaa imperiumiaan”.
 

Tätä kirjaansa varten Tarja Lappalainen on haastatellut mm. Hannes Hynöstä, Eeri Hyrkköä, Veikko Juvosta, Heikki A Reenpäätä, Antti Henttosta, Kosti Candea ja lotta Aura Aumoa. Lisäksi hän on haastatellut useita asiantuntijoita.
 

Kirja alkaa Helsingin pommituksilla, joiden estämiseen Heikki A Reenpää osallistui. Hän lähti armeijaan jo 17-vuotiaana vapaaehtoisena ja oli tällä sotaretkellä peräti viisi vuotta.
 

Stalin antoi vuonna 1944 käskyn aloittaa Helsingin pommitukset syöstäkseen pääkaupungin tulimereksi ja täyteen kaaokseen. Pommitusten tavoitteena oli murtaa suomalaisten puolustustahto ja pakottaa suomalaiset rauhaan.
 

Helsingin ilmatorjunnassa Reenpää toimi Ilmatorjuntarykmentti 1. keskuspuolustuksessa luutnanttina. Torjuntapäällikkönä oli kapteeni Aake Pesonen.
 

Ilmapuolustuksen huikea saavutus oli se, että tehokas sulkutuli pelasti Helsingin kaupungin pahoilta tuhoilta helmikuussa 1944.

Kolme suurta eli Winston Churchill, Franklin D Roosevelt ja Josif Stalin koettivat irrottaa syksyllä 1943 Suomen Saksan liittolaisuudesta ja pakottaa maan suostumaan Neuvostoliiton rauhanehtoihin. Tämä tarkoitti ehdoitta antautumista. Stalinin mukaan se kävi helpoiten tuhoamalla koko Helsinki.
 

Suomi sai onnekseen Saksasta mm. salaisia kauko- ja lähitaistelututkia, jotka sijoitettiin Helsingin ympärille. Ne muodostivat sulkujärjestelmän, jonka tarkoituksena oli pitää vihollisen pommilaivueet kaupungin ulkopuolella.
 

Patteristojen tykit ampuivat näitä sulkuja todella runsaasti ja ne ulottuivat 200 metristä 9 kilometrin korkeuteen. Sulut pelästyttivät vihollislaivueet ja ne useimmiten käänsivät kurssinsa tai pudottivat pomminsa mereen.
 

Saatiin Saksasta Messerschmittejä avuksi 12 kappaletta. Ne olivat sangen tarpeellisia yöhävittäjiä.
 

Valvontakomission puheenjohtaja, kenraalieversti Andrei Zhdanov hieroi tyytyväisenä käsiään odottaen näkevänsä raunioita joka puolella kaupunkia. Hämmästys oli suuri, kun hän näki, miten vähän pommihyökkäykset olivat vahingoittaneet Helsinkiä.
 

Heikki A Reenpää vertaa Helsingin torjuntavoittoa Tali-Ihantalan ratkaisutaisteluihin. Kuten hän sanoo, ”Niin käsittämättömän suurella koneistolla puna-armeija jyräsi, ja niin käsittämättömällä tavalla pieni Suomi laittoi hanttiin”.

 

Tarja Lappalainen kertoo kirjassaan yksityiskohtaisemmin Helsingin ilmatorjunnasta ja monesta muustakin asiasta. Lisätietoja Tarja Lappalaiselta ja hänen kirjastaan sekä Karjalan Kuvalehdestä 04/2016.
 

Lisää/poista listalta: Webmaster
Tai internet-sivut: www.karjalankuvalehti.fi
 

Lisätiedot: Veikko Saksi

Read more »

Suomen oikeusvaltio-status…

By |

Viola Heistonen kirjoittaaq US-blogissaan mm. (lainaus)
 
MIKSI ”virallinen” Suomi ei korjaa vääriä historiankirjoituksia?
 
Tasavallan presidentti, Suomen Marsalkka Mannerheim lähti marraskuussa 1945 hoitamaan terveyttään Portugaliin. Tukholman – lähettilään Gripenbergin mukaan ”Marsalkka oli helpottunut päästessään pois Suomesta”. Sotasyyllisyyslain määräaika syytteiden nostamiseksi meni umpeen 31.12.1945 ja Mannerheim palasi Suomeen 2.1.1946.”, näin kirjoittaa Matti Häkkänen, joka toimi Suomen suurlähettiläänä Portugalissa vuosina 1997-2001).
 
Sitaatteja siitä: ” ..78-vuotiaan marsalkan rapautunutta terveyttä oli kesällä (1945) asekätkentäjuttu kovasti koetellut..Sotasyyllisyysprosessi alkoi puolestaan painaa yhä uhkaavammin päälle, kun kenraalieversti Zhdanov palasi kesäkuussa Moskovasta Helsinkiin Stalinin uudet ohjeet mukanaan ja puhutteli ankarasti oikeusministeri Kekkosta.
 
Valvontakomission oman muistion mukaan Kekkonen sanoi, täysin yhtyvänsä Suomelle hyvää tarkoittavan herra Zhdanovin näkemyksiin ja lupasi niitä hallituksessa puoltaa kuin omiaan. Näin kävikin. Niin Mannerheim kuin Paasikivi taipuivat takautuvan sotasyyllislakiesityksen antamisen elok../..
 
Suomen lähiajan historian salattuja, peiteltyjä valheita nostetaan esille vain kansalaistasolla. Vääryyttä kärsineiden tuntemuksilla ei ole arvoa.
 
Muutamia kysymyksiä:
 
* Oliko marsalkka, tasavallan presidentti vain raihnainen vanhus? Katso luettelo Marskin passileimoista vuosilta 1946-1950.
 
* Miksi Mannerheimin muistelmat on Otavan julkaisemana ”muunneltu” niin että hän itse kuvaili niitä enää keittokirjan kaltaseksi?
 
* Mannerheimilla oli useita salaisia asiamiehiä, miksi niiden henkilöt kiistetään ja osuudet sotahistoriaamme nonsoleerataan, eli halvennetaan – esimerkiksi Vilho Tahvanainen? Joka todistettavasti 17.1. – 24.11950 Mannerhemin Suomen käynnillään järjesteli ja kopioi S-32 salaiset asiakirjat kansioihin, jotka luovutettiin J.K. Paasikivelle 23.1.1950 Tamminiemessä. Miksi Tahvanaisen osuus niin totaalisesti kiistetään, jopa väitetään ettei häntä ollut olemassakaan.
 
Vilho Tahvanaisen v. 1971 julkaisema kirja ”Eikoistehtävä” Mannerheimin salaisena asiamiehenä 1932 – 1945 löytynee antikvariaateista.
 
* Miksi sotasyyllisten tuomioiden purku ei onnistu

Read more »

Talvisota venäläisin silmin…

By |

https://www.youtube.com/watch?v=OJXEHS-L1Jg

Read more »

Erillissodasta…

By |

Mielipidekirjoitus
 
Yhä kinastellaan siitä voidaanko 1941-44 ”jatkosotaa” pitää erillissotana. Saksan tavoitteena oli murskata Neuvostoliitto, levittää kansallissosialismi kaikkialle ja muun muassa tuhota juutalaiset. Ainakin valtaosa (90 o/o ?) suomalaisista halusi aluksi vain hankkia Talvisodassa menetetyt alueet takaisin. Natseja ei Suomessa ollut kuin nimeksi, eikä kukaan havitellut juutalaistemme tappamista. Sitten Suomi lähti Itä-Karjalaan vapauttamaan heimoveljiä, joita siellä ei loppujen lopuksi montaakaan enää ollut hengissä.
 
Tottahan yhdessä sodittiin, mutta tulee huomioida miten molemmilla oli aivan eri tavoitteet. Lisäksi molemmat armeijat toimivat oman johtonsa alaisina.
 
Nyt Länsivallat ja Venäjä sotivat samalla alueella. Siksi niilden pakostakin täytyy, ainakin jossakin määrin, olla yhteistyössä. Tavoitteet ja ystävät eroavat kyllä toisistaan, joten voidaan kuitenkin sanoa niiden käyvän erillissotaa
 
Yrjö Saraste
Sotaveteraani
 
* * *
 
Sotaan syyttömät ylös kumpujen yöstä: HORNBORGIN KOMITEAN mietintö1945 alkuperäiskopio e-kirjana.
Veikko Saksin kirja

Read more »

Kokoomus (puolue) rahasti Niinistöllä?

By |

Eihän siinä näin pitänyt käydä. Lokakuussa 2015 kokoomus rypee vaaliraha-gatessa, jonka alkutahdeista on kuluut jo kymmenen vuotta.
 
Kokoomuksen vuoden 2006 presidentinvaalin ehdokas, presidentti Sauli Niinistö sanoi maanantai-iltana Yle Uutisille, että jos Jarmo Korhosen kirjassaan esittämät väitteet pitävät paikkansa, niin tapa, jolla rahaa kerättiin, ei ollut hyväksyttävää.
 
Kysymys on kolmesta kokoomus-yhteisön ”pimestä” tilistä. Niiden kautta Niinistön kampanjaan saattoi lahjoittaa rahaa niin, että lahjoittajan nimi pysyi piilossa. Moni halusi. Vaalirahoittajaksi leimautuminen … viit… I-S kommdnttiin
 
Facebookissa

Read more »