Archive For The “Sodan ja rauhan kysymyksiä” Category

TOTUUS ja HARHA, vai häikäilemätön valhe?

By |

Vaikka miljoonat ihmiset
olisivat jotakin mieltä,
se ei tarkoita että kyseessä olisi totuus.
 
Toisinaan häikäilemätön valhe
hyväksytään totuudeksi,
kun sitä tarpeeksi kauan toistetaan.
 
Koska ihmismieli luo helposti harhoja,
totuuden etsimisen eteen joutuu näkemään vaivaa.
 

Se että luulee tietävänsä
on totuuden oivaltamisen suuria esteitä.


 

 

Read more »

Talvisota on se alkuperäinen kipupiste

By |

… jonka olemassaolon unohtaminen on katsottu palvelleen ulkopoliittisia ja taloudellisia intressejämme, mutta … inhimillisti ottaen kyseessä on kansamme sielun syvästi haavoittanut kansallinen yli sukupolvien vaikuttava trauma. Talvisota uhrivalmiine sankareineen on kuitenkin samalla noussut kansallismyytin asemaan ja siitä on kirjoitettu varmaan satojatuhansia sivuja, tehty elokuvia ja dokumentteja.
  
Kaiken taustalla on jollain tavoin aistittavissa edelleenkin suuri vaikeneminen, pakkohiljaisuus.
 
Moni nuorempi tai Suomen historiasta kiinnostumaton myös ajattelee, että eikö olisi jo aika jättää menneet. Näin pitkä aika sitten sattuneista tapahtumista on turhaa enää yrittää kaivaa esiin uutta.
 
Onko todellakin näin?
Kansaa, joka menettää muistinsa .. ei ole olemassa:

 
Suomen kohtalonvuodet määräävät yhteiskuntamme kehityksen aina nykyaikaan asti.
26. kesäkuuta 2011 alkoi JATKOSODAN muistovuodet; onko samantekevää mitä tiedämme kansakuntamme talvi- jatkosodan tosiasioista?
 
Miksi sotaan syyllistettyjen ja asekätkentään osallistuneiden kunniaa ja mainetta ei ole palautettu?
Onko edessämme taas vaaranvuodet, kun itsenäisyyttämme uhataan Suomen maarajojen ulkopuolisten voimien toimesta, rahastoimalla kansallinen elämänlaatu demokratian ulottumattomissa oleviin yhteisvaluutan (euron) “vakausvälineisiin”.

Read more »

Kysymys 1, Neuvostoliitolle ei liittouma julistanut sotaa?

By |

Henry Morgenthau, Jr., presidentti Franklin D. Rooseveltin 52. valtiovarainministeri.
 

Miksi länsiliittoutuneet eivät julistaneet sotaa Neuvostoliitolle sen jälkeen, kun se oli hyökännyt 17.9.1939 itä – Puolaan?

Tämä tapahtui 3 viikkoa myöhemmin kuin mitä oli sovittu Stalinin ja Hitlerin kesken yhtäaikaisesta hyökkäyksestä.(1. 9. 1939)
 
Ennakkoa Erkki Hautamäen “Suomi myrskyn silmässä” II-osan käsikirjoituksesta:
Paikallinen Saksan / Puolan välinen konflikti ( 1.9.1939 ) laajennetaan Länsivaltojen/Puolan ennakko suunnitelmien mukaisesti eurooppalaiseksi sodaksi 3.9.1939. (Ts. Englanti ja Ranska julistavat sodan Saksalle. Lukija voi selvästi todeta, ettei sota tässä vaiheessa lainkaan ollut vielä maailmansotaa. Presidentti Roosevelt tosin oli pitkään 1934-1939 korkeiden asiamiestensä ( mm. UM G.Hull, Lähettiläs A. Biddle ja korkeimman oikeuden jäsen F.Frankfurter, joka toimi Rooseveltin tärkeänä neuvonantajana, tuonut esille kantansa sodan laajentamisesta, jolloin olisi vasta kysymys – maailmansodasta.
 
Frankfurter tuokin heinä- elokuun vaihteessa 1939 Lontooseen Churchillille USA:n presidentin viestin, jossa Roosevelt ilmoittaa liittävänsä maansa yhteiseen rintamaan Saksaa vastaan.
 
Milloin tämä ” v i r a l l i s e s t i” tapahtuisi, tulisi riippumaan sotatilanteen kehittymisestä. Tämän tiedon perusteella rohkenivat Englanti, Ranska ja Puola jo tuolloin hylätä kaikki mahdolliset Saksan esittämät neuvottelu – ja rauhantarjoukset. Rooseveltillä on kuitenkin vielä voitettavanaan kolme vaikeaa estettä sodan julistamiseksi Saksalle; oli voitettava taistelu USA:n presidentin virasta, mitä mm.Churchill piti Englannille elämän ja kuoleman kysymyksenä ,-syyn lukija arvannee ! Toiseksi oli saatava Kongressin suostumus euroopalaiseen sotaan mukaan menolle Saksaa vastaan, mikä edellytti tuossa vaiheessa Saksan sodanjulistusta Yhdysvalloille.
 
Sitä ei näyttänyt millään muotoa saatavan, koska Hitlerin hartain toive oli monien rauhanesitystensä myötä ollut saada Yhdysvallat pysymään puolueettomana ja irti Euroopan sodasta. Tilanne oli kiusallisesti – takalukossa. Molemmat sekä Churchill että Stalin odottivat kärsimättöminä Rooseveltin ratkaisuja. Hitler tajusi tilanteen ja huolimatta Rooseveltin monin tavoin Saksaa vastaan jo 1939 lähtien provokatiivisesti käymästä j u l i s t a m a t t o m a s t a sodasta, ei Roosevelt onnistunut ”kiskomaan ” Saksalta sodanjulistusta. Hitleristä ja Saksasta oli tulevaa historian kirjoitusta ajatellen kuitenkin ehdottomasti ensin tehtävä 2.M-sodan aloittaja. Tähän vaikeaan tilanteeseen löytävät Roosevelt ja hänen uskottu neuvonantajansa VVM H.Morgenthau jr. loistavan ratkaisun – ” takaportin ”, jonka avaajaksi valitaan J a p a n i !
…/..
Kuvassa Henry Morgenthau, Jr., valittiin presidentti Franklin D. Roosevelt on 52. valtiovarainministeriksi. Hän palveli alkaen 01 tammikusta 1934 22 heinäkuuta 1945.

Paikallinen Saksan/Puolan välinen konflikti (1.9.1939) laajennetaan…

Read more »

Kysymys 2, miksi Suomi ei ottanut liittouman apua?

By |

Miksi Suomi ei ottanut vastaan länsiliittoutuneiden Talvisodan loppuvaiheessa tarjoamaa sotilaallista apua?


Eikä myöskään Saksan, jota varmuudella olisi saatu?
 
Ehkä tässä yksi viitteitä:
Siis, 28. marraskuuta 1939 länsi, eli ympärysvaltiot olettivat, että Suomi todellakin pyyhkäistään pois maailman kartalta…
 
Mutta toisin kävi. Kuvan kartassa Saksan vastatoimet helmikuun 9. päivän 1940 jälkeen…
* Hiltler pakottaa Neuvostoliiton (Stalinin) rauhaan Suomen rintamalla 3-4.3.1940. Talvisota päättyy 12-13.3.1940.
 
* * *
 
VASTAUS:
Talvisodassa Suomea ei myynyt Saksa, vaan Yhdysvallat, Englanti ja Ranska
 
Stalinin Neuvostoliitto myöskin Molotov/Ribbentrop – sopimuksen jälkeen piti avoinna kaksi vaihtoehtoa ja jo 15. lokakuuta 1939 solmi salaisen periaatesopimuksen länsivaltojen kanssa Churchillin allekirjoittamana.
 
Länsivallat hyväksyivät tässä sopimuksessa periaatteen, jonka mukaan NL voi yhdistyvien sodanpäämäärien mukaisesti miehittää Suomen ja Baltianmaat, sekä suunnittelivat samalla omasta puolestaan Norjan ja Ruotsin miehittämistä. Lontoon-Pariisin akselin ja Moskovan kaksoispeli tarkoitti yhteisen hyökkäyksen suorittamista Saksaa vastaan pohjoisesta jo kesällä 1940.
 
Tällä oli tarkoitus muiden saarrostavien rintamien ohella saada aikaan Saksan täydellisesti murskaava yllätys, joka lyhentäisi käynnissä olevaa maailmansotaa olennaisesti.
 
Sotilaallinen apu (ns. siirtoarmeija), jota länsivallat lupasivat Suomelle Talvisodan kestäessä olikin näin vain kyyninen tekosyy Norjan ja Ruotsin miehittämiseksi ja samalla Ruotsin malmikenttien haluun ottamiseksi. Ennen kaikkea oli tarkoitus saada yhteys pohjoisen Puna-armeijan joukkoihin ja näin pakottaa Hitler tälläkin alueella vastatoimiin.
 
Tässä voimme nähdä kuinka Churchillin jo ensimmäisen maailmansodan aikainen (1915) idea ja suunnitelma kahden sivustarintaman avaamisesta Saksaa vastaan oli jälleen otettu esille, nyt vain jo heti sodan alettua.
 
Rintamat olivat: “Eteläinen (E) Balkan/Mustameri ja “Pohjoinen” (N) Itämeri/Skandinavia”. Viimeksi mainittu rintama onnistuessaan synnyttäisi Saksalle kuolettavan uhkan sen pohjoiselle sivustalle.

Read more »

Kysymys 3, Neuvostoliitto myöntää helpotuksia 1940 alussa?

By |


Miksi Neuvostoliitto myöntää alkuvuoden 1940 kauppaneuvottelujen ja eräisiin Saksan ja Suomen välisiin laivakuljetuksiin liittyvissä asioissa helpotuksia,

jolloin Saksa on valmis Talvisodan päättymispäivänä myöntämään Suomelle 10 miljoonan saksanmarkan luoton?
 
Kannattanee perehtyä Hornborgin komiteamietintöön vuodelta 1945. MAKSUTTA e-kirjana heti luettavaksi.

Read more »

Kysymys 4. Göringin kehoitus 22.2.1940 ministeri Kivimäelle?

By |

Mitä Göring tarkoitti kehotuksellaan 22.2.1940 ministeri T.Kivimäelle Berliinissä,

että Suomen olisi syytä hyväksyä rauha Neuvostoliiton kanssa kovillakin ehdoilla itsenäisyys  säilyttäen, koska menetykset myöhemmin saataisiin takaisin?

Read more »

Kysymys 5, miksi Stalin teki talvisodan rauhan?

By |

Miksi Stalin  4. -5. 3. 1940, vastoin vahvaa omiensa sotilaallista ja poliittista vastustusta, päätti tehdä nopeasti rauhan Suomen kanssa 13. 3.- 40, vaikka voitto olisi ollut ”käden ulottuvilla” (1-2 viikkoa) ?

Read more »

Kysymys 6. Hitlerin päätös Tanskan ja Norjan miehityksestä liittyy talvisotaan?

By |

Miksi Hitlerin lopullinen päätös 1. 3.- 40 Tanskan ja Norjan miehitykseen

  tähtäävästä operaatio Weserubungista ajoittuu  Suomen Talvisodan tullessa ratkaisuvaiheeseen

Read more »

Kysymys 7, W Churchill kiirehtii maihinnousua Scandinaviaan?

By |

Miksi Englannin meriministeri W.Churchill samaan aikaan Liittoutuneiden ylijohdon

  5. 2. -40 tekemän päätöksen mukaisesti kiihkeästi kiirehtii maihinnousua  Skandinaviaan, ensi vaiheessa Norjan rannikolle?  Ensimmäiseksi ajankohdaksi sovitaan  15-20.3. -40 !

Read more »

Kysymys 8, puna-armeijan, ja englantilais-ranskalaisen siirtoarmeijan koordinaatio?

By |

Onko puna-armeijan  helmikuun 1940 suurhyökkäyksen jatkosuunnitelmalla

, jolla Suomen lyöminen ja miehittäminen oli tarkoitus aikavälillä 15 – 20. 3. -40 viedä päätökseen, mm. katkaisemalla nyt Suomi kenraali K. A. Meretskovin johtamalla vahvennetulla 9.A:lla , ajallinen ja strateginen koordinaatio myös englantilais – ranskalaisen siirtoarmeijan maihinnousuun  Norjassa?

Read more »

Kysymys 9. W,E Ironside kieltää joutumasta aselliseen konfliktiin?

By |

Miksi liittoutuneiden  Skandinavia (Norja) operaatioiden ylin komentaja kenraali  W.E.Ironside kieltää

  Luulajaan edenneiden joukkojensa sieltä Suomen suuntaan Tornionjoelle  lähetettävien parin varmistusprikaatin joukkoja joutumasta aseelliseen konfliktiin sinne saapuneiden puna-armeijan joukkojen kanssa (Meretskov) ?

Read more »

Kysymys 10, historian tutkijat eivät tunnusta J.K. Paasikiven päiväkirjeitä?

By |

Miksi suomalaiset historiantutkijat eivät ole tähän päivään mennessä lainkaan huomioineet  presidentti J.K. Paasikiven:

” Jatkosodan päiväkirjat” 11.3.1941 – 27.6.1944 / WSOY,1991  s.97-98, teoksen merkintää 23.6.-41, jossa todetaan  Talvisodan yllättävästä päättymisestä  — ”
 
Meidät pelasti Hitler ”. Myöskin” Paasikiven päiväkirjat I , 1944-1956/ P.Reynaud Dagens Nyheter / s. 176

Read more »

Kysymys 11. Stalin julistettiin syyttömäksi Katyinin joukkomurhiin?

By |

Olemme kysymyssarjaa  kirjoitettaessa saaneet kokea Puolan kansan suuren surun Smolenskin lähellä tapahtuneen lento- onnettomuuden johdosta. Katynin uhrien 70 vuotta sitten tapahtuneen,  venäläisten suorittaman, joukkomurhan muistotilaisuuteen  matkustanutta Puolan korkeinta johtoa kuoli runsaasti tässä traagisessa onnettomuudessa.
 
Joudumme yhä kysymään, miksi länsiliittoutuneet estivät tämän 1940 tehdyn  K a t y n i n  hirmuteon tutkimisen, vaikka Lontoossa toimiva Puolan pakolaishallitus sellaista pyysi?
Varsin pian sen toimintaa vaikeutettiin ja estettiin lopulta kokonaan. Heti Katynin hautojen avaamisen jälkeen,(hautoja on yhä löytymättä mm. Kozelskissa, Gnezdovossa ,Jelnjassa) paikalle kutsuttu kansainvälinen tutkimusryhmä totesi joukkomurhan tekijöiksi venäläiset 
(NKVD).
 

Liittoutuneiden (lähinnä Englannin) oli  kuitenkin julistettava maailmalle 

       Stalinin olevan syytön ja siirtää vastuu tästäkin rikoksesta saksalaisten harteille?

Read more »

Kysymys 12. Molotov/ Ribbentrop sopimuksen tutkimus on osoittanut…

By |

Viimeisin  Molotov/ Ribbentrop sopimuksen tutkimus on osoittanut, ettei sen tekstien
sisältöjen tulkintaan  23.8.1939 Moskovassa Ribbentropin  mukaan ollut kuulunut Saksan ja Neuvostoliiton etupiireihin jaettujen maiden valtiollisen itsenäisyyden riistäminen.
  
Stalin löysi tähän nopeasti ”takaportin” järjestämällä puna-armeijan ja maan omien kommunistien  valvonnassa ”vapaat ” vaalit mm. Baltian maissa, joiden jälkeen ao. maat anoivat itselleen pääsyä  ”Neuvostomaan yhteiseen perheeseen”!
 
Miksi tänään Venäjän ulkomaantiedustelun kenraalimajuri  L. Sotskov  arkistolähteisiin   viitaten toteaa Baltianmaiden miehitykseen kysytyn ja saadun luvan länsiliittoutuneilta?

Read more »

Kysymys 13; ellei mitään salaista sopimusta Neuvostoliiton ja länsiliittoutuneiden välillä ollut?

By |

Ellei mitään salaista sopimusta Neuvostoliiton ja länsiliittoutuneiden välillä ollut.
 
Miksi Hitler mainitsee Imatran Immolassa 4.6.1942 (Marskin 75v-päivät) tehdyssä nauhoitteessa varmana tosiasiana, että oli tietoinen jo kevät – talvella 1940 länsiliittoutuneiden ja Neuvostoliiton yhteisestä sotasopimuksesta, jossa Saksa oli uhattuna vakavasti ei vain kahden, vaan useamman rintaman sodan käynnillä?

Read more »