Aihearkisto: Sodan ja rauhan kysymyksiä

Suomen vapaussodat, 1918 – 2018

Kari Silvennoinen

varatuomari, oikeustieteen lisensiaatti, lupalakiasiamies Helsingistä.

Uusi kirja, Suomen vapaussodat -1918 – 2018 painotuotteena, Esittely kaupassa, valitse lajittelu uusin ensin.

ALKUSANAT

Suomi täyttää 100 vuotta joulukuussa 2017. Juhlavuoden kunniaksi on paikallaan tarkastella ensimmäistä kertaa suomeksi mitä rikoksia Neuvostoliitto on toteuttanut kansainvälisoikeudellisesti arvioituna Suomen itsenäisyyden aikana ja millä tavalla sen seuraajavaltio Venäjä on käyttäytynyt. Ei ole sattumaa, että Venäjän presidentti Vladimir Putin Suomessa viime kesänä käydessään ei edes onnitellut juhlavuoden johdosta. Neuvostoliiton terroripommituksia talvisodassa ja jatkosodassa ei ole arvioitu oikeudellisesti ennen minun tutkimuksiani, ei myöskään desanttien siviiliväestöön, pääasiassa naisiin ja lapsiin kohdistuneita murhia ja julmuuksia. Desanttien tekoja juhlitaan Moskovassa joka toukokuun 9. päivänä voitonpäiväjuhlassa. Meidän valtiojohtomme on osallistunut (päinvastoin kuin Baltian maiden valtiojohdot) näihin mm. murhamiesten kunniaksi järjestettyihin juhliin. Tutkimus pohjautuu aikaisempiin kansainvälisoikeudellisiin tutkimuksiini The Soviet Guilt (2011) ja Soviet War Crimes (2013). Tämä työ on ensimmäinen asiallinen ja oikeustosiseikkoihin perustuva suomeksi kirjoitettu tutkimus. Aiemmissa englanninkielisissä tutkimuksissani olen käsitellyt sekä Neuvostoliiton syyllisyyttä sotiin, että sen toteuttamia sotarikoksia Suomea vastaan aloittamissaan sodissa. Tässä työssä käydään nyt ensimmäistä kertaa nämä rikokset läpi suomeksi hiukan laajemmalla perspektiivillä. Mukana tutkimuksessa ovat myös suomalaisiin sotavankeihin kohdistuneet, sekä desanttien siviiliväestöön kohdistamat rikokset. Nämä rikokset käydään nyt ensi kertaa läpi suomeksi ilman suomettuneisuuden häpeällistä taakkaa. Kiitän ystäviäni ja kollegoitani, joita olen vaivannut kysymyksilläni niin historian tapahtumista kuin kansainvälisen oikeudenkin kysymyksistä. Eduskunnan kirjastosta olen saanut nyt (kuten aina ennekin) osakseni erittäin hyvää palvelua, jota ilman tämän kirjan kirjoittaminen ei olisi ollut mahdollista. ../..

Kari Silvennoisen aikaisempi kirja (english)

Soviet War Crimes against Finland

Suomessa keskustellaan Venäjän lainkäytön asenteista Greenpeace-hyökkäykseen käytännössä. VERTAILUKSI, onko Neuvostoliiton ajoista jotakin muuttunut?

A Study on International Law. The Soviet Union and Her War Crimes against Finland 1917 – 1991

Written by Kari Silvennoinen, Attorney at Law, Trained on the Bench.

Heti luettavaksi ekirjana <- haku


Pian tulee kuluneeksi tasan 70 vuotta Neuvostoliiton terroripommituksista suomalaisiin siviilikohteisiin. Neuvostoliitto pommitti suomalaisia siviilejä erityisen rajusti vuonna 1944 murtaakseen suomalaisten vastarinnan. Myös neuvostopartisaanien rikoksista tulee pian kuluneeksi tasan 70 vuotta, joten tämä kirja on hyvin ajankohtainen.

Tämä ei ole tutkimus Suomen tai Neuvostoliiton historiasta, vaan kansainvälisoikeudellinen tutkimus niistä sotarikoksista, joihin Neuvostoliitto syyllistyi viime sotien aikana. Yllättävää kyllä neuvostorikokset eivät loppuneet siihen kun sodat päättyivät, vaan sen rikokset jatkuivat aivan Neuvostoliiton loppuun saakka, jopa myöhemminkin.

Talvisota on se alkuperäinen kipupiste

… jonka olemassaolon unohtaminen on katsottu palvelleen ulkopoliittisia ja taloudellisia intressejämme, mutta … inhimillisti ottaen kyseessä on kansamme sielun syvästi haavoittanut kansallinen yli sukupolvien vaikuttava trauma. Talvisota uhrivalmiine sankareineen on kuitenkin samalla noussut kansallismyytin asemaan ja siitä on kirjoitettu varmaan satojatuhansia sivuja, tehty elokuvia ja dokumentteja.
  

Kaiken taustalla on jollain tavoin aistittavissa edelleenkin suuri vaikeneminen, pakkohiljaisuus.

 
Moni nuorempi tai Suomen historiasta kiinnostumaton myös ajattelee, että eikö olisi jo aika jättää menneet. Näin pitkä aika sitten sattuneista tapahtumista on turhaa enää yrittää kaivaa esiin uutta.
 
Onko todellakin näin?
Kansaa, joka menettää muistinsa .. ei ole olemassa:

 
Suomen kohtalonvuodet määräävät yhteiskuntamme kehityksen aina nykyaikaan asti.
26. kesäkuuta 2011 alkoi JATKOSODAN muistovuodet; onko samantekevää mitä tiedämme kansakuntamme talvi- jatkosodan tosiasioista?
 
Miksi sotaan syyllistettyjen ja asekätkentään osallistuneiden kunniaa ja mainetta ei ole palautettu?
Onko edessämme taas vaaranvuodet, kun itsenäisyyttämme uhataan Suomen maarajojen ulkopuolisten voimien toimesta, rahastoimalla kansallinen elämänlaatu demokratian ulottumattomissa oleviin yhteisvaluutan (euron) ”vakausvälineisiin”.

Matkakertomus Punnuksen koulumäeltä

… talvisodan joukkohautaa paikantamassa, viikolla 30/2017.
 
Jarkko Väänänen: ”Otin kalibrointipisteeksi topograafisen kartan Kultalan talon risteyksen ja siirsin karjalankartoista koordinaatit suoraan Google Mapsiin. Google näytti tarkasti saman pisteen eli karttapisteet ovat yhtenevät. Lisäksi meillä on lupa uskoa että Maanmittauslaitoksen kartta on varsin tarkkaan piirretty – niinpä siirsin karjalan kartoista koulun kulmapisteet Google Mapsiin ja sain näin piirrettyä koulun alueen satelliittikuvaan”.
 

 
Karttapiirros koulun pihapiiristä kopio karjalankartat.fi palvelusta (palvelun tuottaa maanmittauslaitos) – Myös Jari Jaakkola on hyödyntänyt samaa palvelua omassa kirjassaan.
 
4. heinäkuuta 2017
 
Terve Kalle
 
Tosiaan kuten sanoin matka oli erittäin onnistunut ja tärkeimmän koulutukikohdan lisäksi pääsin tutustumaan mm. Äyräpään ja Valkjärven kohteisiin , muistojuhla Muolaan kirkon raunioilla Kirkkojärven rannalla. Ryhmä oli kotiseutumatkaajia ja ottivat minut hyvin joukkoon mukaan- http://www.muolaa.fi/Punnukseen17.pdf
 
Koska mitään kivijalkaa tai vastaavaa ei ole olemassa päädyin suunnistamaan netistä löytyvien Karjalan karttojen mukaan:
http://www.karjalankartat.fi/
 
Otin kalibrointipisteeksi topograafisen kartan Kultalan talon risteyksen ja siirsin karjalankartoista koordinaatit suoraan Google Mapsiin. Google näytti tarkasti saman pisteen eli karttapisteet ovat yhtenevät. Lisäksi meillä on lupa uskoa että Maanmittauslaitoksen kartta on varsin tarkkaan piirretty – niinpä siirsin karjalan kartoista koulun kulmapisteet Google Mapsiin ja sain näin piirrettyä koulun alueen satelliittikuvaan(51m x 38m).
 
Nyt kun käytämme Jaakkolan kirjasta löytyvää koulun pihapiirin karttaa voimme arvioida kaivon sijainnin. Liitteenä on kuvat. Se minua vähän häiritsee että koulu jää rinteeseen – oletusarvo oli että se sijaitsi mäen päällä.
 
Jos löydän arkistosta jonkun tarkemman kartan tai ylimalkaan toisen kartan ja se tuottaa saman tuloksen – voimme olla varmoja.
 
Nyt aletaan miettimään strategiaa… Otan ensimmäisen konsultaation matkan puuhamieheltä Velimatti Haloselta sekä toiselta asioihin hyvin perehtyneeltä Keijo Karhulta (oltiin yhdessä koulunmäellä). Sitten yritän löytää kansallisarkistosta toisen karttan koulun alueelta ja otan myös maanmittauslaitokselta mielipiteen asiasta. Jos kaivon paikka tosiaan osuu selvälle peltomaalle ei kai tuo olisi ihan mahdoton homma kylmästi kaivinkoneella avata pintamaata ja katsoa kolahtaako kauha kaivonrenkaaseen. Modernimpi tapa on käyttää maatutkaa mutta siihen tarvitaan asiantuntija.. Kalle… minusta tuntuu että alkaa polttaa…
&nbnsp;
Mika Albertsson voi antaa meille hyviä neuvoja ja myös Jaakkolaa on syytä kuunnella.
 
Huumorimielessä tuli mieleeni myös kaivonkatsoja…
 
Jarkko Väänänen, Kotka
 
***
 
Kts.
 

Kysymys 1, Neuvostoliitolle ei liittouma julistanut sotaa?

Henry Morgenthau, Jr., presidentti Franklin D. Rooseveltin 52. valtiovarainministeri.
 

Miksi länsiliittoutuneet eivät julistaneet sotaa Neuvostoliitolle sen jälkeen, kun se oli hyökännyt 17.9.1939 itä – Puolaan?

Tämä tapahtui 3 viikkoa myöhemmin kuin mitä oli sovittu Stalinin ja Hitlerin kesken yhtäaikaisesta hyökkäyksestä.(1. 9. 1939)
 
Ennakkoa Erkki Hautamäen ”Suomi myrskyn silmässä” II-osan käsikirjoituksesta:
Paikallinen Saksan / Puolan välinen konflikti ( 1.9.1939 ) laajennetaan Länsivaltojen/Puolan ennakko suunnitelmien mukaisesti eurooppalaiseksi sodaksi 3.9.1939. (Ts. Englanti ja Ranska julistavat sodan Saksalle. Lukija voi selvästi todeta, ettei sota tässä vaiheessa lainkaan ollut vielä maailmansotaa. Presidentti Roosevelt tosin oli pitkään 1934-1939 korkeiden asiamiestensä ( mm. UM G.Hull, Lähettiläs A. Biddle ja korkeimman oikeuden jäsen F.Frankfurter, joka toimi Rooseveltin tärkeänä neuvonantajana, tuonut esille kantansa sodan laajentamisesta, jolloin olisi vasta kysymys – maailmansodasta.
 
Frankfurter tuokin heinä- elokuun vaihteessa 1939 Lontooseen Churchillille USA:n presidentin viestin, jossa Roosevelt ilmoittaa liittävänsä maansa yhteiseen rintamaan Saksaa vastaan.
 
Milloin tämä ” v i r a l l i s e s t i” tapahtuisi, tulisi riippumaan sotatilanteen kehittymisestä. Tämän tiedon perusteella rohkenivat Englanti, Ranska ja Puola jo tuolloin hylätä kaikki mahdolliset Saksan esittämät neuvottelu – ja rauhantarjoukset. Rooseveltillä on kuitenkin vielä voitettavanaan kolme vaikeaa estettä sodan julistamiseksi Saksalle; oli voitettava taistelu USA:n presidentin virasta, mitä mm.Churchill piti Englannille elämän ja kuoleman kysymyksenä ,-syyn lukija arvannee ! Toiseksi oli saatava Kongressin suostumus euroopalaiseen sotaan mukaan menolle Saksaa vastaan, mikä edellytti tuossa vaiheessa Saksan sodanjulistusta Yhdysvalloille.
 
Sitä ei näyttänyt millään muotoa saatavan, koska Hitlerin hartain toive oli monien rauhanesitystensä myötä ollut saada Yhdysvallat pysymään puolueettomana ja irti Euroopan sodasta. Tilanne oli kiusallisesti – takalukossa. Molemmat sekä Churchill että Stalin odottivat kärsimättöminä Rooseveltin ratkaisuja. Hitler tajusi tilanteen ja huolimatta Rooseveltin monin tavoin Saksaa vastaan jo 1939 lähtien provokatiivisesti käymästä j u l i s t a m a t t o m a s t a sodasta, ei Roosevelt onnistunut ”kiskomaan ” Saksalta sodanjulistusta. Hitleristä ja Saksasta oli tulevaa historian kirjoitusta ajatellen kuitenkin ehdottomasti ensin tehtävä 2.M-sodan aloittaja. Tähän vaikeaan tilanteeseen löytävät Roosevelt ja hänen uskottu neuvonantajansa VVM H.Morgenthau jr. loistavan ratkaisun – ” takaportin ”, jonka avaajaksi valitaan J a p a n i !
…/..
Kuvassa Henry Morgenthau, Jr., valittiin presidentti Franklin D. Roosevelt on 52. valtiovarainministeriksi. Hän palveli alkaen 01 tammikusta 1934 22 heinäkuuta 1945.

Paikallinen Saksan/Puolan välinen konflikti (1.9.1939) laajennetaan…

Kysymys 2, miksi Suomi ei ottanut liittouman apua?

Miksi Suomi ei ottanut vastaan länsiliittoutuneiden Talvisodan loppuvaiheessa tarjoamaa sotilaallista apua?


Eikä myöskään Saksan, jota varmuudella olisi saatu?
 
Ehkä tässä yksi viitteitä:
Siis, 28. marraskuuta 1939 länsi, eli ympärysvaltiot olettivat, että Suomi todellakin pyyhkäistään pois maailman kartalta…
 
Mutta toisin kävi. Kuvan kartassa Saksan vastatoimet helmikuun 9. päivän 1940 jälkeen…
* Hiltler pakottaa Neuvostoliiton (Stalinin) rauhaan Suomen rintamalla 3-4.3.1940. Talvisota päättyy 12-13.3.1940.
 
* * *
 
VASTAUS:
Talvisodassa Suomea ei myynyt Saksa, vaan Yhdysvallat, Englanti ja Ranska
 
Stalinin Neuvostoliitto myöskin Molotov/Ribbentrop – sopimuksen jälkeen piti avoinna kaksi vaihtoehtoa ja jo 15. lokakuuta 1939 solmi salaisen periaatesopimuksen länsivaltojen kanssa Churchillin allekirjoittamana.
 
Länsivallat hyväksyivät tässä sopimuksessa periaatteen, jonka mukaan NL voi yhdistyvien sodanpäämäärien mukaisesti miehittää Suomen ja Baltianmaat, sekä suunnittelivat samalla omasta puolestaan Norjan ja Ruotsin miehittämistä. Lontoon-Pariisin akselin ja Moskovan kaksoispeli tarkoitti yhteisen hyökkäyksen suorittamista Saksaa vastaan pohjoisesta jo kesällä 1940.
 
Tällä oli tarkoitus muiden saarrostavien rintamien ohella saada aikaan Saksan täydellisesti murskaava yllätys, joka lyhentäisi käynnissä olevaa maailmansotaa olennaisesti.
 
Sotilaallinen apu (ns. siirtoarmeija), jota länsivallat lupasivat Suomelle Talvisodan kestäessä olikin näin vain kyyninen tekosyy Norjan ja Ruotsin miehittämiseksi ja samalla Ruotsin malmikenttien haluun ottamiseksi. Ennen kaikkea oli tarkoitus saada yhteys pohjoisen Puna-armeijan joukkoihin ja näin pakottaa Hitler tälläkin alueella vastatoimiin.
 
Tässä voimme nähdä kuinka Churchillin jo ensimmäisen maailmansodan aikainen (1915) idea ja suunnitelma kahden sivustarintaman avaamisesta Saksaa vastaan oli jälleen otettu esille, nyt vain jo heti sodan alettua.
 
Rintamat olivat: ”Eteläinen (E) Balkan/Mustameri ja ”Pohjoinen” (N) Itämeri/Skandinavia”. Viimeksi mainittu rintama onnistuessaan synnyttäisi Saksalle kuolettavan uhkan sen pohjoiselle sivustalle.

Kysymys 3, Neuvostoliitto myöntää helpotuksia 1940 alussa?


Miksi Neuvostoliitto myöntää alkuvuoden 1940 kauppaneuvottelujen ja eräisiin Saksan ja Suomen välisiin laivakuljetuksiin liittyvissä asioissa helpotuksia,

jolloin Saksa on valmis Talvisodan päättymispäivänä myöntämään Suomelle 10 miljoonan saksanmarkan luoton?
 
Kannattanee perehtyä Hornborgin komiteamietintöön vuodelta 1945. MAKSUTTA e-kirjana heti luettavaksi.

Kysymys 8, puna-armeijan, ja englantilais-ranskalaisen siirtoarmeijan koordinaatio?

Onko puna-armeijan  helmikuun 1940 suurhyökkäyksen jatkosuunnitelmalla

, jolla Suomen lyöminen ja miehittäminen oli tarkoitus aikavälillä 15 – 20. 3. -40 viedä päätökseen, mm. katkaisemalla nyt Suomi kenraali K. A. Meretskovin johtamalla vahvennetulla 9.A:lla , ajallinen ja strateginen koordinaatio myös englantilais – ranskalaisen siirtoarmeijan maihinnousuun  Norjassa?

Kysymys 10, historian tutkijat eivät tunnusta J.K. Paasikiven päiväkirjeitä?

Miksi suomalaiset historiantutkijat eivät ole tähän päivään mennessä lainkaan huomioineet  presidentti J.K. Paasikiven:

” Jatkosodan päiväkirjat” 11.3.1941 – 27.6.1944 / WSOY,1991  s.97-98, teoksen merkintää 23.6.-41, jossa todetaan  Talvisodan yllättävästä päättymisestä  — ”
 
Meidät pelasti Hitler ”. Myöskin” Paasikiven päiväkirjat I , 1944-1956/ P.Reynaud Dagens Nyheter / s. 176

Kysymys 11. Stalin julistettiin syyttömäksi Katyinin joukkomurhiin?

Olemme kysymyssarjaa  kirjoitettaessa saaneet kokea Puolan kansan suuren surun Smolenskin lähellä tapahtuneen lento- onnettomuuden johdosta. Katynin uhrien 70 vuotta sitten tapahtuneen,  venäläisten suorittaman, joukkomurhan muistotilaisuuteen  matkustanutta Puolan korkeinta johtoa kuoli runsaasti tässä traagisessa onnettomuudessa.
 
Joudumme yhä kysymään, miksi länsiliittoutuneet estivät tämän 1940 tehdyn  K a t y n i n  hirmuteon tutkimisen, vaikka Lontoossa toimiva Puolan pakolaishallitus sellaista pyysi?
Varsin pian sen toimintaa vaikeutettiin ja estettiin lopulta kokonaan. Heti Katynin hautojen avaamisen jälkeen,(hautoja on yhä löytymättä mm. Kozelskissa, Gnezdovossa ,Jelnjassa) paikalle kutsuttu kansainvälinen tutkimusryhmä totesi joukkomurhan tekijöiksi venäläiset 
(NKVD).
 

Liittoutuneiden (lähinnä Englannin) oli  kuitenkin julistettava maailmalle 

       Stalinin olevan syytön ja siirtää vastuu tästäkin rikoksesta saksalaisten harteille?

Kysymys 12. Molotov/ Ribbentrop sopimuksen tutkimus on osoittanut…

Viimeisin  Molotov/ Ribbentrop sopimuksen tutkimus on osoittanut, ettei sen tekstien
sisältöjen tulkintaan  23.8.1939 Moskovassa Ribbentropin  mukaan ollut kuulunut Saksan ja Neuvostoliiton etupiireihin jaettujen maiden valtiollisen itsenäisyyden riistäminen.
  
Stalin löysi tähän nopeasti ”takaportin” järjestämällä puna-armeijan ja maan omien kommunistien  valvonnassa ”vapaat ” vaalit mm. Baltian maissa, joiden jälkeen ao. maat anoivat itselleen pääsyä  ”Neuvostomaan yhteiseen perheeseen”!
 
Miksi tänään Venäjän ulkomaantiedustelun kenraalimajuri  L. Sotskov  arkistolähteisiin   viitaten toteaa Baltianmaiden miehitykseen kysytyn ja saadun luvan länsiliittoutuneilta?