Aihearkisto: Arvot oikeusvaltiossa

KELA – MUISTIO 26. toukokuuta 2017

KELA:n (26.5.2017) Tätä muistiota saa vapaasti jakaa.
 
OSALLISTUJAT:
 
Kela; Elise Kivimäki, Tommi Stål , Antti Partanen, Takuusäätiöstä Juha Pantzar ja Velallisten Tuki ry:stä Hilkka Laikko, Riitta Kukkonen-Vanhala ja Helena Kantola.
 
1,5 tunnin neuvottelun runkona olivat laatimani 10 kohdan kysymysluettelo, jonka perustana oli useita satoja tietoomme tulleita tapauksia.
 
1. VAKITUISTEN, LÄÄKÄRIN MÄÄRÄMIEN LÄÄKKEIDEN HYVÄKSYMINEN LASKETTAESSA TOIMEENTULOTUKEA
 
Lääkkeet: 2017 Kelalle tuli yllätyksenä lääkkeiden suuri määrä. Epäselvyyttä aiheutti se, että kunnat olivat myöntäneet lääkesitoumuksen, vaikka paperilla laskennallista maksuvaraa asiakkaalle jäikin. Esimerkkinä ottivat perheen, jossa vakavasti sairaan lapsen lääkkeet olivat 1000 euroa ja niitä ei oltu huomioitu TT-tuesta, vaan ne oli pitänyt maksaa itse, jolloin perheelle ei olisi jäänyt enää rahaa muihin pakollisiin menoihin. Kela korjasi asian ja maksoi lääkkeet.
 
Vanhan mallin mukaan asiakas itse haki lääkkeet ja maksoi ne apteekkiin, vei tämän jälkeen kuitin sosiaalitoimistoon ja sai lääkkeen huomioiduksi seuraavassa TT-tuessa.
 
Kela uudisti järjestelmää niin, että apteekkiin annetaan suoraan maksusitoumus/ kerrallaan 1kk ja asiakkaan ei tarvitse enää maksaa reseptilääkkeitään itse, vaan voi vain hakea ne apteekista. Järjestelmä oli tarkoitus toimia aukottomasti, mutta kaikilla apteekeilla ei ole yhteensopivaa järjestelmää Kelan kanssa, joten Kela ja apteekit kehittävät järjestelmää yhteensopivaksi parhaillaan. Tämäkin tuli yllätyksenä Kelalle.
 
Milloin saa maksusitoumuksen ja milloin lääkkeen huomioiduksi? 99% lääkekuluista hyväksytään, paitsi niissä tapauksissa, joissa lääkettä reseptin mukaan pitäisi olla jäljellä. Tällä halutaan estää liikakäyttö – Kela on tarkka näissä. Sellaiset lääkkeet, jotka eivät kuulu SV –korvattaviin tai KT lääkkeet saa ERIKSEEN HAKEMALLA, mikäli ne on katsottu tarpeellisiksi.
 
Velallisten Tuki ry:llä on suora yhteys TT-ryhmään, jonka kautta virkailijan ilmeisen väärä päätös voidaan oikaista ns. Kelan itseoikaisuna.
 
2. ASUMISMENOJEN HUOMIOIMINEN TT – TUKEA LASKETTAESSA – vaaditaan esimerkiksi halvemman asunnon hakemista. Usein tämä johtaa entistä syvempään suohon vaikeuksissa olevan kannalta.
Hyväksyttävät asumismenot löytyvät Kelan sivulta kohdasta ”enimmäisasumismenot”, jotka perustuvat kuntien kalleusluokitukseen.
 
Kela tekee kuntakohtaisia ratkaisuja ja neuvottelussa todettiin Hesan hyväksyttävissä olevan vuokran olevan tällä hetkellä n. 650 euroa.
Kela myöntää myös vuokravakuuden tarvittaessa.
3 kk – 6kk muutettava halvempaan asuntoon.
Pitäkää huoli oikaisuvaatimus määräajan 30 vrk.
Jos luottohäiriömerkinnät vaikuttavat ja Kela myöntää vuokravakuuden tarvittaessa. TT- tuen ylijäämä ei välttämättä estä saamasta vuokravakuutta.
Asumiskulut yleensä 40 % suurempia esim. Hesassa. Kela tekee kuntakohtaiset ratkaisut
Itse oikaisuna voidaan korjata selvät virheet.
Pitäkää huoli, että oikaisuvaatimuksen määräaika 30 vrk ei mene umpeen.
Tässä yhteydessä keskustelimme perintätoimistojen tavoista periä terveyskeskus, sähkö, vuokra yms. laskuja, perintäkuluista sekä perintätoimistojen aiheuttamasta kuntien ja valtiontalouden heikkenemisestä, koska ao. tahot toimittavat suomalaista rahaa koko ajan ulkomailla oleville konserneilleen ja sitä kautta veroparatiiseihin.
 
Toimme esiin, että tällaista toimintaa ei kenenkään pidä tukea – ei Kelan eikä Takuusäätiön, vaan perintätoimistojen toiminta on saatava kuriin laajalla viranomaisyhteistyöllä.
 
3. SÄHKÖ-, VESI- , VUOKRALASKUJEN JNE…MAKSAMATTA JÄTTÄMINEN JA SIITÄ ILMOITTAMATTA JÄTTÄMINEN ASIAKKAALLE, JOHTAA SIHHEN, ETTÄ PERINTÄTOIMISTOT SAAVAT TAAS YHDEN UHRIN LISÄÄ. KELAN VASTUULLA ON AIHEUTETTU VAHINKO.
 
Kela maksaa 40 000 laskua/ viikko. Kela on kuitenkin tarkka siinä, että he eivät maksa laskua, ellei asiakas pyydä sitä maksettavaksi suoraan laskuttajalle.
 
Asiakas pyytää maksettavaksi (” maksetaan suoraan laskuttajalle” – teksti laskuun) päivää ja allekirjoittaa laskun ja näin hyväksyy laskun perusteen. Netissä on oma kohta hyväksynnälle. Tämä pitää tehdä, jotta Kela maksaa. Jos mistään ei ilmene, että lasku oli tarkoitettu Kelan maksettavaksi, sitä vastaava summa tulee tilille TT-tuen muodossa, jolloin pitää itse huolehtia maksusta. Muistakaa siis AINA ottaa laskun tiedot itsellenne, jotta pystytte laskun maksamaan.
 
Voitte myös itse maksaa – ottakaa kopio, jos haluatte tehdä näin ja toimittakaa kuitti Kelaan TT-tuki hakemuksen kanssa. Valita toimintamalli
 
Elise Kivimäki: Kuntien sos. toimi tunsi asiakkaan ja oli joustavampi. Nyt Kela on palkannut 600 uutta virkailijaa ja vaikka koulutus on sama, käytännöt ja kokemus ovat erilaisia. Järjestelmä uudistui nopeasti ja kaikkia ei ole vielä ehditty kouluttaa ja perehdyttää uuteen järjestelmään. Koulutus on kuitenkin koko ajan käynnissä, joten tietoisuus lisääntyy koko ajan.
 
4. ULOSOTON HUOMIOIMINEN TT- TUKEA LASKETTAESSA
 
Ohjemuutos: Ulosottomiehen vahvistama maksusuunnitelma (vapaaehtoinenkin) – pitää tehdä. silloin otetaan menona huomioon TT – tukea laskettaessa. Vapaaehtoisia maksuja ulosottoon ei oteta huomioon.
Ulosottoperintä säännöllisesti asiakkaan tuloista, ns. pakkoperintä, otetaan huomioon TT-tuessa.
Ulosottovirasto tai Kela eivät tee maksusopimuksia, jos asiakkaan tulot ovat alle suojaosuuden, koska sitä pienemmistä tuloista ei voi periä mitään saatavia.
 
Ulosoton suojaosuudet 1.1.2017 alkaen:
22.60/pv + jokaisesta elatuksen varassa olevan alaikäistä 8,11/pv
Yksi hlö: 672,30 euroa/ yksi + 1 alaikäinen: 913,50 euroa/ yksi + 2 alaikäistä 913,50 euroa jne.
5 – 10 YHDISTIMME EM. KYSYMYKSEN TYÖKYVYTTÖMÄN IHMISEN KOHTELUSTA JA KOHDAN 10, JOKA KÄSITTELI OMAN LÄÄKÄRIN JA KELAN KÄYTTÄMÄN LÄÄKÄRIN ERIÄVIÄ LAUSUNTOJA
 
Riitta Kukkonen-Vanhala luovutti Velallisten Tuki ry:n ehdotuksen työkyvyttömien työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyä koskien. Esitys on konkreettinen parannusehdotus nykyiseen käytäntöön, jossa työkyvytön ihminen esim. kroonisen, työkyvyn menetykseen johtaneen, sairauden takia putoaa tyhjän päälle.
 
Esityksessä on mm. graafisesti tuotu esiin työkyvyttömyyseläkkeen hylkäysmäärän ja hylkäys – prosentin muutos vuosien 2000 – 2011 välisenä aikana. Hylkäykset ovat kasvaneet peräti 6,1 %. Vuonna 2000 kaikista hakemuksista yht. 22 774 hylättiin 4 296 eli 18,9 % – vuonna 2011 27 637 hakemuksesta hylättiin peräti 6900 eli 25 %.
 
Esitys on toistaiseksi ehdotus asteella. Sen sisällöstä neuvotellaan lähipäivinä Kelan ao. asiantuntijaryhmän kanssa. Koska se on vasta esitysasteella, sitä ei julkaista vielä yleisesti.
Erityisen vaikeaksi työkyvyttömyys perusteeksi Riitta Kukkonen – Vanhala toi esiin yleistyvän homesairauden, jota ei yhteiskunnassamme vieläkään tunneta tai tunnusteta työkyvyttömyyden perusteeksi.
 
6. MAKSUKYVYTTÖMILTÄ PERINTÄ KELAN RÄSTEISTÄ
 
Kelan asiantuntija VT Antti Partanen totesi, että:
Jos Kelan on maksanut liikamaksua, takaisinperintäprosessissa kuullaan asiakasta. Asiakas voi kertoa omasta tilanteestaan, sosiaalisesta tilanteestaan ja käsittelijä ottaa huomioon. TT-tuki –asiakkailta, voimme nähdä sos. ja taloudellisen tilanteen perusteella kohtuullistamisen tai takaisinperintä poistetaan kokonaan. Ainoa este oma toiminta eli, jos on aiheuttanut liikamaksun omalla toiminnallaan.
Lyhytaikaisesta TT-tuesta voidaan periä liikamaksua tai etuuksista voidaan periä takaisin. Pitkäaikaisesta TT-tuesta ei kuitata.
 
Asiakkaan kannattaa tällaisessa tilanteessa reagoida heti takaisinperintäpäätökseen ja joko valittaa (Jos ei ole oikein) tai tehdä maksusuunnitelma (Minimi /vähintään 30 euroa/kk) ja sopia, mihin päivään mennessä maksaa erissä.
 
Jos asiakas ei reagoi takaisinperintäpäätökseen, tulee 2 kpl autom. maksukehotuksia – jälkimmäisessä on mukana ulosottouhka. Tämä kaikki tapahtuu sähköisen järjestelmän kautta, jollei asiakas ole reagoinut takaisinperintäpäätökseen. Vielä tässä vaiheessa kannattaa heti olla yhteydessä Kelaan
Riitta Kukkonen-Vanhala toi esiin tässä, että Kelan omaehtoinen korjaus – sen itsensä tekemään virheelliseen maksatukseen, josta asiakas oli heti ilmoittanut, ei toiminut hänen kohdallaan. ko. tapaukseen odotamme toimenpiteitä ja korjausta Kelan toimesta.
 
7. KÄSITTELYAJAT
 
Alkuvuoden tilanne useiden viikkojen ja kuukausien odottelusta, on selkeästi kohentunut.
Nyt TT-tuki päätöksen saa 3 päivässä yleensä ja vaikeammissakin tapauksissa viimeistään 7 päivänä aikana
Ruuhkaa purkamaan on palkattu n. 200 vakinaista ja 400 väliaikaista virkailijaa.
 
8. KÄSITTELYN SEKAVUUS, KUN ON USEITA ASIOITA VIREILLÄ
 
Kun vireillä on useita hakemuksia, ne eivät useinkaan tule esiin erillisten hakemusten kohdalla, vaan jokainen etenee omaa polkuaan ao. asioista vastuussa olevalle virkailijalle.
a) Tähän saimme neuvoksi, että tällaisissa tilanteissa kannattaa varata aika asiakaspalvelijalle suoraan konttoriin, vaikka sen ajan saamisen saattaakin kestää jopa 3 viikkoa – tämä odotusaika on täysin paikkakuntakohtaista. Hakemuksesta ei nähdä, että on useita asioita vireillä.
b) Toinen vaihtoehto on puhelinajanvaraus, joka yleensä palvelee viimeistään viikon sisällä
c) Nopein tapa on pyytää puhelinpalvelusta takaisinsoitto, jolloin virkailija myös pystyy ottamaan tarkemmat tiedot tapauksesta.
 
Puhelinpalvelun osalta 9 – 10:stä pääsee läpi heti. Puhelinpalvelussa on priorisoitu TT-tuki hakemukset tällä hetkellä kiireiseksi.
 
9. ERILAINEN KOHTELU ERI PAIKKAKUNNILLA
 
Kelassa TT-tuki on ollut vasta 1.1.2017 alkaen eli historia on lyhyt.
Uusia työntekijöitä rekrytoitiin 600 ja niistä 250 tuli kunnista,
Kaikilla on suurin piirtein yhtenäinen koulutus, mutta taustat ovat erilaisia. Koulutusta ja infoa annetaan koko ajan mm. Asumiskustannuksia koskien. Koulutus on jatkuvaa.
Helena Kantola toi tässä esiin yhteistyön ja vuoropuhelun tärkeyden kaikkien toimijoiden välillä.
 
Päätössanat:
Kokouksen päätteeksi Velallisten Tuki Ry:n edustajat kiittivät Kelan edustajien kautta myös pääjohtaja Elli Aaltosta tilaisuuden mahdollistamisesta, Sovimme jatkoneuvotteluista sekä siitä, että tarkastusryhmälle toimitetaan jokainen tiedossamme oleva epäselvä tai vääriä johtopäätöksiä sisältävä TT-päätös ja/tai muu päätös, joka päätös on kestänyt liian kauan ja aiheuttanut vahinkoa.
Takuusäätiön toiminnanjohtaja Juha Pantzar kiitti mahdollisuudesta ja totesi saaneensa paljon uutta tietoa palaverin aikana.
 
Muistion laati:
Velallisten Tuki ry:n
Hilkka Laikko
Varapuheenjohtaja ja tiedottaja
 
Muistion saa tältä sivulta vapaasti jakaa.
 

SUOMEN TRAGEDIA .. tästä kansan ahdinko alkoi

Matti Haverinen kirjoittaa:

Tapahtumien kulku, 10 teesiä:
 
1. Koiviston vahvan markan politiikka Suomen pankista käsin ja myöhemmin presidentin linnasta käsin ohjattu väärä politiikka johtaa valtion ja tuotteliaimman kansanosan talousvaikeuksiin

2. Finanssipolitiikan suuntaa käännetään 180 astetta. Pankkeja ja suuria vientiyrityksiä aletaan pelastaa. Pankit alkavat arvioida asiakkaitaan selvittääkseen millä asiakkailla on varallisuutta. Vaadittiin lisävakuuksia. Varallisuutta omaavien asiakkaiden lainoja aletaan sanoa irti.

3. Koivisto järjestää presidentin linnaan ns Koiviston konklaavin ja kutsuu tärkeimmät oikeuslaitoksen vaikuttajat koolle 6.5.1992 lobatakseen uudet pelisäännöt jossa yrittäjä (työllistäjä) eli veronmaksaja vastaan pankki asetelmissa eri oikeusasteiden tulisi tehdä päätökset pankkien edun mukaisesti. Oikeuslaitos alkaakin toimia Koiviston esittämällä tavalla ja toimii edelleenkin vuonna 2012.

4. Pankkien äkkiliikkeellä aiheutettiin asiakkaille maksuvaikeudet, josta seurasi maksurästejä. Erääntyneet maksamattomat lainat koottiin yhteen ja myytiin Norjalaiselle perintärevohkalle ja laadittiin ulkomaisen ostajan etuja turvaava laki.

5. Vaikka lainasuoritukset oli saatu saatavien myynnillä, jatkettiin aktiivista perintää velallisilta täysimääräisenä samaan aikaan kun norjalainen perintärevohka alkoi periä ostamiaan saatavia.

6. Omaisuuden kätkentäyhtiö Arsenal alkaa käyttää hyväkseen oikeuslaitoksen muuttunutta käytäntöä ja alkaa periä aktiivisesti ja kiristää vaikeuksiin laitettuja pankin asiakkaita.

7. Lain valmisteluun päästetään pankkeja ja muita finanssimaailman omia etujaan puolustavia tahoja tarkoituksena että massoittain velkomuksia voitaisiin käyttää hyväksi loputtomiin.

8. Kotinsa menettämistä pelkäävät syyttömät velalliset suostuvat kiristykseen ja maksavat mielivaltaisia virtuaalisia velkoja omaisuuden kätkentäyhtiö Arsenalille vain selvitäkseen hengissä ja turvatakseen katon päänsä päälle jossakin. Kiristyksen alla esim. tilanteen vuoksi eronneet maksoivat Arsenalille useimmiten tuplana todelliset velat korkoineen vaikka velat oli maksettu jo Suvi-Anne Siimeksen allekirjoittamalla velkojen massakaupalla. Tämä oli jo toinen (2) kerta samojen velkojen maksusta. Huomioitavaa on että kiristyksen alla olevassa tilanteessa kätkentäyhtiö maksatti tuplaa vastaavalla summalla jo kertaalleen maksetut ”velat”. Siinä oli siis kolmas(3) velanmaksukerta.

9. Kun velkansa kolmeen (3) kertaan korkoineen maksaneet pelastaessaan edes jonkinlaista kotiaan, toinen tai molemmat puolisot joutuivat vielä kerran perinnän kohteeksi. Alkuperäiseen velkaperusteeseen ei saa enää mitään yhteyttä. Mitätöimättä jääneitä velkakirjoja alkoi perintärevohka käyttää hyväksi keskinäisessä ”velkakirjojen” kaupassaan Koiviston 6.5.1992 ohjeistaman oikeuslaitoksen suojeluksessa.
Kun 1980 luvulla tehdyn velkakirjan velallista peritään vielä 2000- luvulla aktiivisesti ulosoton kautta, jotkut ”velalliset” yrittävät hakea oikaisua oikeuden kautta. Oikeuslaitos toimii kuten 6.5.1992 oli ohjeistettu ja tekee edelleen päätökset aina velkojan eduksi kun vastakkain on kätkentäyhtiö Arsenal ja työllistävä veronmaksaja tuottavimmasta kansanosasta.

10. Neljänteen (4) kertaan perintä jatkuu ulosoton kautta, koska valitusprosessin päätöksestä velkojen vanhentumisajat (15v) alkavat alusta, koska Koiviston konklaavi hännystelijöineen olivat päästäneet vaikuttamaan lainvalmisteluun koko tuhoisan perintärevohkan, joka teetti laadittuihin lakeihin täyteen porsaan reikiä monesti itse päättäjien ymmärtämättä asiaa.
Perintä epävirallisine yrityspoimintakieltoineen jatkuu siis täysimääräisenä tätä kirjoitettaessa 2012!!!!

Esimerkiksi ulosottoselvityksen mukaan allekirjoittanut vapautuisi takaisin yrittäjäksi/työllistäjäksi 75 vuotiaana vuonna 2025, 33 vuoden löyhässä hirressä kidutuksen jälkeen.
Tiedostaminen tämän brutaalin toiminnan aiheuttamista seurannaisvaikutuksista koko kansaan lisää terveysongelmia. Tuolloinhan 90-luvun alussa suoraan sanottuna ryöstön kohteena oli nimenomaan rehellisimmin toiminut tuotteliain kansanosa. Tämän ajan hyväosaisetkin maksavat tämän järjettömyyden ylläpidosta kallista hintaa – tietämättään.

Vielä nyt 2012 mitättömäksi leimaamattomilla ja maksun yhteydessä takaisin alkuperäisille velallisille luovuttamattomilla papereilla perintärevohka käy keskenään kauppaa oikeuslaitoksen suojeluksessa pääasiallisena motiivina mahdollisimman suuren ”velallis”massan – ja revohkan veronkiertomahdollisuuden ylläpito.

maaliskuu 2012
kirjoitti

Matti Haverinen
omasta ja tuhansien suomalaisperheiden puolesta
.
 
Laman ja Rahan Pelurit ... E-kirjana
Laman ja Rahan Pelurit … E-kirjana
0.00€ siis maksutta
 
Kuka keksi ”lamaoikeuden”?

LAMAN ja RAHAN PELURIT

Osio…
”Pankkikriisi” ja sen hoitoon liittyvä salainen pankkituen etupiirijako on Suomen taloushistorian suurin, toistaiseksi selvittämätön, oikeuspoliittinen puhallus.

Varsinkin laman seurausten, kuten pankkituen hoitoon – ennalta määrätyn ”oikeuden mukaisesti” – tarvittiin salaiset suunnitelmat, ohjelmat, päätökset, tuomiot ja päätöksentekijät, eli erittäin korkean tahon lainkäytön kartellit? Pankkituet eivät hoituneet itsestään.


Missä ja ketkä tekivät etupiirijaon pelastettavien ja kuopattavien osalta? Se kysymys kiinnostaa talouskriisissä omaisuutensa menettäneitä ”ylivelkaantuneita” Pankkikriisi ja sen hoitoon liittyvä salainen pankkituen etupiirijako on Suomen taloushistorian suurin, toistaiseksi selvittämätön, puhallus.

AVOIN KIRJE PRESIDENTTI MAUNO KOIVISTOLLE


Herra Presidentti,
Te järjestitte Oikeuspoliittisen keskustelutilaisuuden Linnassa 6.5.1992 tuomioistuinlaitoksen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten edustajien kanssa.

.
Tilaisuuden teemoina olivat:
1. tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttö ja riippumattomuus sekä

2. tuomioistuinten toiminnan arviointi ja arvostelu.
Keskustelutilaisuuteen osallistuneille henkilöille on lähetetty 5.6.2002 kysely koskien tilaisuuden luonnetta ja sisältöä sekä mahdollisia päätöksiä.


Eräältä osallistujalta saadun selvityksen mukaan ”tilaisuuden tarkoitus oli tasavallan presidentin ja mukaan kutsuttujen osallistujien arvovallalla painostaa Korkein oikeus tekemään Koiviston mieleinen ratkaisu pankkeja koskevassa asiassa”.


Selvityksessä ilmaistaan edelleen, että ”Koivisto puolsi kantaa, jonka mukaan pankeilla pitäisi olla oikeus yksipuolisesti nostaa lainakorkoa”, ja ”Tilaisuus ymmärtääkseni vahvisti Koiviston asemaa suhteessa juristeihin. Hänen mahdollisia nuhteitaan pelättiin. Koivistoa siis myötäiltiin enemmän pelosta…”


On herännyt epäily siitä, että Teidän linjauksenne, aiheutti oikeuslaitoksen toimintaan kauaskantoiset muutokset: heikomman osapuolen suojaaminen ei ole enää laajemminkaan kuulunut oikeusjärjestelmämme ensisijaisiin tavoitteisiin.


On syntynyt perusteltu epäily siitä, että Teidän puuttumisenne riippumattoman oikeuslaitoksemme päätöksentekoon, Herra presidentti, aloitti oikeudenmukaisen laillisuusvalvontamme alasajon. Miten se on perustuslaillisesti ja ihmisoikeussopimuksellisesti perusteltavissa?


Olemme yrittäneet saada seminaarinne asiakirjoja mm. presidentin kansliasta, mutta turhaan. Asiakirjat on julistettu salaisiksi. Pyydämme myötävaikutustanne asiakirjojen saamiseksi. Haluamme tietää mitä todella keskusteltiin ja mitä päätettiin.
Oikeuspolitiikan ja lainkäytön tutkimusryhmä ../..
 

Valtiovallan valehtelun kulttuuri

Olli  (Toivo Olavi) Puolitaival

VALTIONEUVOSTON JULKINEN VALEHTELU SUOMEN KANSALLE

 
V a l t i o n e u v o s t o antanut selonteon eduskunnalle (Suomen kansalle) pankkituesta 16.11.1999, jossa todetaan mm. seuraavaa:
 
A r s e n a l bo n n o u d a t t a n u t Arsenalin h a l l i t u k s e n hyväksymiä eettisiä toimintaperiaatteita
 
– Velallisen ahdinkotilaa ei saa käyttää hyväksi.
 
– Suhteessa velallisiin on noudatettava asiakassuojan vaatimuksia, eri-
tyisesti l o j a l i t e e t t i p e r i a a t t e i t a.
 
– Asiakkaisiin on suhtauduttava tasapuolisesti, asiakassuhteen ulkopuo-
liset tekijät eivät saa vaikuttaa ratkaisuihin
 
– Kaikessa toiminnassa noudatetaan hyvän pankkitavan, hyvän
kauppiastavan ja muiden omaisuudenhoitoyhtiön toimialaan
kuuluvien toimialojen käyttämiä ja noudattamia eettisiä peri-
aatteita.
 
– Mikäli asiakassuhteeseen liittyviä neuvotteluja käytäessä joudutaan
umpikujaan tai ristiriitatilanteeseen, Arsenal vaihtaa tarvittaessa
asiakassuhteesta vastaamaan toisen henkilön.
 
– Asiakassuhteisiin liittyvät epäselvyydet, erityisesti törkeän tuotta-
muksellinen tai tahallinen toiminta on selvitettävä ja sen hyväksy-
minen jatkossa torjuttava.
 
Näin ei ole toimittu, sen voi todeta oheisesta aineistosta. Kysymyksessä on Suomen historian suurin silmänkääntötemppuyritys, joka tarvittaes-
sa paljastuu kansainvälisesti ja noteerataan vielä suuremmaksi hui-jaukseksi kuin Enron Yhdysvalloissa. Voitaisiinko tällainen aivan kevy-esti lakaista maton alle ja jatkaa elämää ikään kuin mitään väärää ja
laitonta ei olisi tapahtunut.
 
Eduskunnalle – Suomen kansalle on törkeästi valehdeltu ja mikä pahinta – kansanedustajat ovat valheen kansan edessä, kansan valtakirjalla hyväksyneet, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, todistettavasti tietoisena siitä, että em. eettisiä toimintaperiaatteita
nimenomaan ei ole noudatettu ja näin tahallisesti ja törkeästi valtio-
neuvoston toimesta valehdellaan eduskunnalle eli kansalaisille.
 
Valtioneuvoston selonteko – julkinen valehtelu eduskunnalle eli Suomen kansalle 16.11.1999. Kyllä asiat ovat täysin retuperällä suomilaivassa kun jopa valtioneuvosto antaa täysin totuudenvastaisen ja valheellisen julistuksen, ei pelkästään Suomen kanslaisille vaan aivan globaalisti.
 
Tämä kelvoton valehtelijajoukko olisi pitänyt kyetä vaihtamaan jo aikoja sitten. He ovat saaneet esteittä jatkaa valehtelujaan ja kanslaisten huijaamista.
 
Todisteet yhdestä törkeimmästä huijauksesta aivan ylintä Suomen oikeusastettä myöten kun ei antanut valituslupaa, jotta nämä valheet olisi voitu kiistattomin documentein oikaista;

Huomio! Laajemmin aiheesta

Velallisten Tuki, vertaisryhmä facebookissa

On toki suuri uutinen kun pappi osoittaa mieltä jalkapuussa SUKUPUOLIASIASTA, josta tempusta Suomen Kirkon tuomiokapituli rankaisee häntä moittimalla TUHMAKSI.

ja pastori hehkuttaa voiton hurmaa…
 
Suomessa on samaan aikaan meneillään velallisten ulosotoissa ryöstettyjen, luottokelvottomaksi syrjäytettyjen ”ETNINEN PUHDISTUS”. Kansanryhmä on menettänyt Suomen perustuslailliset kansalais- ja ihmisoikeudet.
 

T O T U U S vai V Ä Ä R Ä . T U O M I O ?


Velka-vaikeuksiin ja ulosottokierteeseen joutunutta KANSANRYHMÄÄ ”virallinen suomi” kohtelee paarialuokkana, eli liikaväestönä… heidän syrjäyttämisensä hiljaisesti HYVÄKSYTÄÄN. * JOS kiinnostaa vuoropuhelu vertaisryhmässä … YHDESSÄ. Tervetuloa …
 
Neuvonta- ja vertaiskeskustelu-ryhmä https://www.facebook.com/groups/velallistentuki/
 
Sivustolla keskustellaan velallisten – yritysten ja kotitalouksien – oikeuksista sekä julkaistaan ja linkittetään aiheeseen liittyviä tiedostoja.
YKSITYISYYDEN tunnusmerkit täyttävistä asiatietoista ylläpidolla on ensisijainen huoli ja VASTUU on yhteinen… Viestit joissa on häirintää, riitelyä, vihaa ja solvaamista POISTETAAN, myös keskusteluketjuista
 

OIKEUSVALTIOSTA JA KANSALAISTEN OIKEUSTURVASTA ON KESKUSTELTAVA

 
Keskeisenä teemoina on mm:
* pankkivelkojen ja perintätoimien epäkohtien esiintuominen ja niiden oikaisu.
* Luottotietojen menettäneiden tukeminen ja tarvittavat lainsäädäntömuutokset.
 
Ryhmän tavoitteena on kasvaa merkittävän suureksi, jolloin päättäjien on vihdoinkin otettava kantaa näihin epäoikeuden mukaisiin velkomuksiin ja oikeudenkäynteihin. Mikäli näitä asioita ei saada oikaistuksi.
 
Sosiaalinen media tarjoaa valtavan voimavaran ja mikäli jokainen tuo muutaman jäsenen ryhmään, kasvaa tämä nopeasti sellaiselle tasolle, jota ei voida noin vain poliittisella olankohautukselle ohittaa. Kaikki mukaan ja tämä on suuri mahdollisuus korjata ne vääryydet, joilta reilut parikymmentä vuotta sitten kohdeltiin väärin ja epäoikeudenmukaisesti.
 
Jokainen henkilö on vastuussa julkaisemastaan materiaalista. Sivuilla ei saa julkaista loukkaavaa, rasistista eikä muutenkaan laitonta tai hyvien tapojen vastaista materiaalia. Muistakaa kuvissa ja artikkeleissa tekijänoikeudet.
 
Neuvonta- ja vertaiskeskustelu-ryhmä https://www.facebook.com/groups/velallistentuki/
 

Poliisin resurssitutkimus … vuodelta 2004

Kyselytutkimus osoitti: Jo poliisihallinnon ”koppalakkiprojektin” aikoihin poliisin resursseissa oli ammottava aukko.

paateromikko Organisaatiovastuu oli silloin poliisiylijohtaja Mikko Paateron. Hän toimi myös ”arkkitehtina projektissa, jossa suunniteltiin ja toteutettiin poliisilaitosten ja syyttäjävirastojen asemapaikka- ja hallintoremontit… raskauttavalla tavalla-

Helsingin poliisilaitos suhtautui kyselyyni vihamielisesti…

Vertailuksi: menetelmätutkijana tiedän, että maatalouden tutkimuskeskuksessa Jokioisissa tehdään lehmille kysymyksiä; kahdesta jopa kolmesta vaihtoehdosta lehmät osaavat valita ja vastata… toki eivät kaikki.
Tässä sähköpostini poliisijohtaja Jukka Riikoselle.
 
—– Alkuperäinen viesti —–
Vastaanottaja: jukka.riikonen@helsinki.poliisi.fi
Lähettäjä: kalevi.kannus@promerit.net
Kopio: palaute@helsinki.poliisi.fi
Lähetetty: 16. maaliskuuta 2005 12:47
 
Poliisin tutkijaresurssikyselyyn liittyen
 
Sain keskiviikkona 16.3.2005 aamupäivällä puhelun jossa soittaja esittäytyi Helsingin poliisilaitoksen komisarioksi.
Häntä kiinnosti Poliisin tutkijaresurssi -kyselytutkimuksen tarkoitus sekä oikeuspoliittisen ja lainkäytön tutkimusryhmän taustat.
Kävimme laajahkon vuoropuhelun. Sain hänen asenteistaan sen käsityksen
– että kysymyksiini saisi vastauksen ns. virallisista tilastoistakin ilman poliisikunnan häiritsemistä. Ja totesi kyselyni tarpeettomaksi ja turhauttavaksi..

– Kuitenkin samaan hengenvetoon hän totesi, Helsingin kihlakunnan osalta vastaukset kysymyksiini edellyttävät ”käsityötä”?
 
Tämä väite ei ole luulo, vaan ryhmämme raportteihin perustuva tieto: Ottamatta tässä kantaa muihin hänen henkilökohtaisiin näkemyksiinsä, joista syntyi saman sorttinen mielikuva kuin vanhoista Suomi-filmin elokuvista; Siis, lienee samantekevää saanko Suomen väkirikkaimmasta kihlakunnasta näitä tutkimukseni perustietoja.

Ihmetellään
kalevi.kannus@promerit.net
menetelmätutkija
 
Kansalaisaktiivisuudesta sen verran, että ilman suomalaisten ihmis- ja lastenoikeusjärjestöjen raportteja EU:n (kreikkalaiselle) oikeusasiamiehelle, nyt uutisotsikoissa olevaa itärajan vuotoa ja ihmiskaupan läpivirtausta tämän valtakunnan viranomaiset eivät ole tunnustaneet.
 
PS. Jo tähän mennessä saatu palaute todistaa miten rikostilastojen ja rikostutkijoiden suhdeluvut ovat mahdoton yhtälö. Kansalaisten pelko kansallisesta turvallisuudesta, paremmin sanoen turvattomuuden kehityksestä on enemmän kuin aiheellista. Valitettavasti venäläisittäin stobakillista käytöstä on toki muissakin virkakoneen osissa..

Nimittäin, nuori EU-virkamies ALEXANDER STUBB (ylimielisesti) esti meiltä keskustelun em. EU:n kreikkalaisen oikeusasiamiehen kanssa hänen Suomen vierailullaan; vaikka pienryhmässämme oli (tulkiksi) kreikankielen taitoinen henkilö.

Asiallisia palautteita

Kaikille kihlakuntien poliisilaitoksille lähettämiini kyselyihin sain vastauksista hyvin kattavan tiedoston. Tässä muutaman poliisilaitoksen asialliset vastaukset. Huomio… ajalta puolitoista vuoskymmentä sitten.
 
Kaustisen kihlakunnan poliisilaitos
 
1 Kaustisen kihlakunnan poliisille tehtiin vuonna 2004
2584 kpl rikosilmoitusta.
 
a) Rikoslakirikoksia 1280 kpl
b) Liikennerikkomuksia Liikennerikkomuksia 1177 kpl
c) Muuta

2. Poliisilaitoksessa on yhteensä 22 poliisimiestä, joista 1 poliisipäällikkö, 1 komisario, 5 ylikonstaapelia ja 16 vanhempaa konstaapelia.

a) Tutkinnanjohtajia
Kihlakunnassa on poliisipäällikön lisäksi yksi komisario, joka toimii varsinaisena tutkinnanjohtajana päättäen mm. pakkokeinoista. Lisäksi on rajatummilla oikeuksilla 2 ylikonstaapelia tutkinnanjohtajina, jotka toimivat samalla myös tutkijoina.

b) Varsinaisia tutkijoita
Varsinaisia tutkijoita edellä mainittujen 2 tutkinnanjohtajinakin toimivan ylikonstaapelin lisäksi on 4 kpl. Muutkin kenttäpoliisimiehet suorittavat tutkintaa aina pöytäkirjaamiseen saakka.

3. Kihlakunnan väestömäärä Kihlakuntaan kuuluu 9 kuntaa ja yhteenlaskettu väestömäärä 31.12.2004 oli 27 192 asukasta.

Väite: Laillisuusvalvonta ja lainkäyttö ovat muuttuneet politiikaksi..?
Vastaus: Ei varsinaisesti
Laillisuusvalvonnan merkitys ja painoarvo on noussut lähinnä siksi, että tätä painottamalla pyritään varmistamaan kansalaisten luottamus viranomaistoimintaan sekä sen lain- ja asianmukaisuuteen.
Lainkäyttöön on tullut aikaisempaa enemmän läpinäkyvyyden vaatimus, jonka avulla pitäisi olla mahdollista punnita päätösten ja niiden perustelujen asianmukaisuutta. Media on ”amerikkalaistanut”, viihteellistänyt etenkin rikosasiat ja sitä kautta myös lainkäytön. Ihmisiä kiinnostaa poikkeukselliset tapahtumat, jolloin juttujen muokkaaminen myyviksi on etenkin ”skandaalilehdistön” elinehtona viihdyttävyyden vaatimuksen vuoksi muu juttujen tärkeäkin asiasisältö jää toisarvoiseksi.

Ilkka Hylkilä
 
Kittilän kihlakunnan tilanne

Rikosilmoituksia kirjattiin 395
a) Rikoslakirikkomuksia 205
b) Liikennerikkomuksia 153
c) muut 7.

a) Tutkinnanjohtajana toimii yksi ylikonstaapeli muun toimen ohella ja
b) muut 7, konstaapelia tutkii ns. sekamiesjärjestelmän puitteissa kaikki jutut.

Kittilän kihlakunnan väestömäärä noin 5900, mutta Levin alueella pelkästään 15. 000 vuodepaikkaa joiden käyttöaste ympäri vuoden on 75 %.

Perättömiä ilmiantoja tulee vähän vaikka tosin poliisiin itseen koskevia nykyisin muutamia.

Aatu Marttala, ylikonstaapeli

Mikkelin kihlakunnan poliisille tehtiin vuonna 2004

a) Rikoslakirikoksia 6885 kpl.
– omaisuusrikokset 2671
– henkeen ja terveyteen kohdist. 466
– seksuaalirikokset 30
– oikeudenkäyttöä yms. vastaan 134
– liikennerikokset 3289
– muut rikoslakirikokset 295

b) Liikennerikkomuksia 4395 kpl
– TLL 103 ja 105a 2833
– nopeusrajoitusten rikkom. 1217
– epäkuntoinen ajoneuvo 71
– muu ajoneuvorikkomus 266
– muu kuin moottorikäyttö ajoneuvolla tehty rikkomus 8

c) Muita rikoksia/rikkomuksia 3260 kpl
– alkoholirikokset 25
– muita lakeja ja asetuksia vastaan tehdyt rikokset 3034
– järjestyslain rikkomukset 48
– rikokset muita lakeja ja asetuksia vastaan tehdyt rikkomukset 153

Kaikki rikokset/rikkomukset yhteensä 14 540 kpl

2. Tutkijaresurssit
a) Tutkinnanjohtajia on 4 henkilöä.
b) Päätyönään tutkintaa (taktista tutkintaa) suorittavia on 21 henkilöä. (tilanne 4/05)
Lisäksi ovat alueellisen tutkimuskeskuksen henkilöstö ja KRP (tekniikka, suuremmat talousrikokset, yms.)

3. Kihlakunnan väestömäärä on noin 70 000 asukasta.

4. ”Turhat” ilmiannot: Jonkin verran, mutta ei merkittävästi. Väite: Laillisuusvalvonta ja lainkäyttö ovat muuttuneet politiikaksi..?
Kyllä. Laillisuusvalvonta ja lainkäyttö on yksi tapa millä yhteiskuntapolitiikkaa (esim. sosiaalipolitiikkaa, kriminaalipolitiikkaa) toteutetaan. Tätä se itse asiassa on ollut aina.

Hannu Hirvonen
Rikosylikomisario
 
Tornion kihlakunta

1. Rikosilmoituksia 3268
a) rikoslakirikkomuksia 2113, joista liikenteeseen liittyviä 860
b) liikennerikkomuksia 1085: RV:t 184 ja Rs 769
c) muita 69

2. Resurssit
a) tutkinnanjohtajia 1
b) tutkijoita 10, joista 1 tekninen tutkija
– Tornion poliisin tutkijat tekevät osaksi järjestyspoliisityötä, joten todellisessa tutkintatyössä on n. 7 poliisimiestä tai vähän enemmän

3. Tornion kihlakunnan asukasluku on 22198

4. Kantelut, poliiseista tehdyt rikosilmoitukset ja toisten piirien poliisirikosten tutkinta aiheuttavat jonkin verran lisätyötä

5. Tornion poliisin kiinniotettuja; pidätettyjä ja vangittuja säilytetään Kemissä
– poliisilta kuluu paljon työaikaa kuulustelumatkoihin

6. Vankeusvangit, vangitut ja muuten poliisivartiota tarvitsevat
– tutkijat joutuvat ajoittain käräjäoikeuden turvaamis- ja vankien kuljetustehtäviin

7. Tornion kautta tulee vuosittain yli 100 ulkomaalaista, jotka pyytävät Suomesta turvapaikkaa
– tutkijat hoitavat alustavat toimenpiteet ja joissakin tapauksissa suorittavat saattotehtäviä

Minun käsitykseni mukaan tutkijoiden töistä menee liian paljon sellaiseen työhön, joka ei ole varsinaisesti tutkintaa.

Poliisin tekemisiä seurataan hyvin tarkasti osin laillisuusvalvonnan nimissä. Poliisin tekemisten arvostelu ja epäiltyt ovat usein kiinni henkilön poliittisesta taustasta. Minä olen sitä mieltä, että poliisin tulee noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Turhan työn osalta syyttäjillä tulisi olla laajempi valtuus lopettaa ns. turhat tutkinnat. Syyttäjän osalta ETL 4 §:n 3 momentti ei ole riittävä ja tutkinnanjohtajan mahdollisuus tutkinnan lopettamiselle ovat rajalliset.

Komisario Lasse Vaaraniemi
 

Kaustisen kihlakunnan poliisilaitos

1 Kaustisen kihlakunnan poliisille tehtiin vuonna 2004
2584 kpl rikosilmoitusta.

a) Rikoslakirikoksia 1280 kpl
b) Liikennerikkomuksia Liikennerikkomuksia 1177 kpl
c) Muuta

2. Poliisilaitoksessa on yhteensä 22 poliisimiestä, joista 1 poliisipäällikkö, 1 komisario, 5 ylikonstaapelia ja 16 vanhempaa konstaapelia.

a) Tutkinnanjohtajia
Kihlakunnassa on poliisipäällikön lisäksi yksi komisario, joka toimii varsinaisena tutkinnanjohtajana päättäen mm. pakkokeinoista. Lisäksi on rajatummilla oikeuksilla 2 ylikonstaapelia tutkinnanjohtajina, jotka toimivat samalla myös tutkijoina.

b) Varsinaisia tutkijoita
Varsinaisia tutkijoita edellä mainittujen 2 tutkinnanjohtajinakin toimivan ylikonstaapelin lisäksi on 4 kpl. Muutkin kenttäpoliisimiehet suorittavat tutkintaa aina pöytäkirjaamiseen saakka.

3. Kihlakunnan väestömäärä Kihlakuntaan kuuluu 9 kuntaa ja yhteenlaskettu väestömäärä 31.12.2004 oli 27 192 asukasta.

Väite: Laillisuusvalvonta ja lainkäyttö ovat muuttuneet politiikaksi..?
Vastaus: Ei varsinaisesti
Laillisuusvalvonnan merkitys ja painoarvo on noussut lähinnä siksi, että tätä painottamalla pyritään varmistamaan kansalaisten luottamus viranomaistoimintaan sekä sen lain- ja asianmukaisuuteen.
Lainkäyttöön on tullut aikaisempaa enemmän läpinäkyvyyden vaatimus, jonka avulla pitäisi olla mahdollista punnita päätösten ja niiden perustelujen asianmukaisuutta. Media on ”amerikkalaistanut”, viihteellistänyt etenkin rikosasiat ja sitä kautta myös lainkäytön. Ihmisiä kiinnostaa poikkeukselliset tapahtumat, jolloin juttujen muokkaaminen myyviksi on etenkin ”skandaalilehdistön” elinehtona viihdyttävyyden vaatimuksen vuoksi muu juttujen tärkeäkin asiasisältö jää toisarvoiseksi.

Ilkka Hylkilä
 
Kittilän kihlakunnan tilanne

Rikosilmoituksia kirjattiin 395
a) Rikoslakirikkomuksia 205
b) Liikennerikkomuksia 153
c) muut 7.

a) Tutkinnanjohtajana toimii yksi ylikonstaapeli muun toimen ohella ja
b) muut 7, konstaapelia tutkii ns. sekamiesjärjestelmän puitteissa kaikki jutut.

Kittilän kihlakunnan väestömäärä noin 5900, mutta Levin alueella pelkästään 15. 000 vuodepaikkaa joiden käyttöaste ympäri vuoden on 75 %.

Perättömiä ilmiantoja tulee vähän vaikka tosin poliisiin itseen koskevia nykyisin muutamia.

Aatu Marttala, ylikonstaapeli

Mikkelin kihlakunnan poliisille tehtiin vuonna 2004

a) Rikoslakirikoksia 6885 kpl.
– omaisuusrikokset 2671
– henkeen ja terveyteen kohdist. 466
– seksuaalirikokset 30
– oikeudenkäyttöä yms. vastaan 134
– liikennerikokset 3289
– muut rikoslakirikokset 295

b) Liikennerikkomuksia 4395 kpl
– TLL 103 ja 105a 2833
– nopeusrajoitusten rikkom. 1217
– epäkuntoinen ajoneuvo 71
– muu ajoneuvorikkomus 266
– muu kuin moottorikäyttö ajoneuvolla tehty rikkomus 8

c) Muita rikoksia/rikkomuksia 3260 kpl
– alkoholirikokset 25
– muita lakeja ja asetuksia vastaan tehdyt rikokset 3034
– järjestyslain rikkomukset 48
– rikokset muita lakeja ja asetuksia vastaan tehdyt rikkomukset 153

Kaikki rikokset/rikkomukset yhteensä 14 540 kpl

2. Tutkijaresurssit
a) Tutkinnanjohtajia on 4 henkilöä.
b) Päätyönään tutkintaa (taktista tutkintaa) suorittavia on 21 henkilöä. (tilanne 4/05)
Lisäksi ovat alueellisen tutkimuskeskuksen henkilöstö ja KRP (tekniikka, suuremmat talousrikokset, yms.)

3. Kihlakunnan väestömäärä on noin 70 000 asukasta.

4. ”Turhat” ilmiannot: Jonkin verran, mutta ei merkittävästi. Väite: Laillisuusvalvonta ja lainkäyttö ovat muuttuneet politiikaksi..?
Kyllä. Laillisuusvalvonta ja lainkäyttö on yksi tapa millä yhteiskuntapolitiikkaa (esim. sosiaalipolitiikkaa, kriminaalipolitiikkaa) toteutetaan. Tätä se itse asiassa on ollut aina.

Hannu Hirvonen
Rikosylikomisario
 
Tornion kihlakunta

1. Rikosilmoituksia 3268
a) rikoslakirikkomuksia 2113, joista liikenteeseen liittyviä 860
b) liikennerikkomuksia 1085: RV:t 184 ja Rs 769
c) muita 69

2. Resurssit
a) tutkinnanjohtajia 1
b) tutkijoita 10, joista 1 tekninen tutkija
– Tornion poliisin tutkijat tekevät osaksi järjestyspoliisityötä, joten todellisessa tutkintatyössä on n. 7 poliisimiestä tai vähän enemmän

3. Tornion kihlakunnan asukasluku on 22198

4. Kantelut, poliiseista tehdyt rikosilmoitukset ja toisten piirien poliisirikosten tutkinta aiheuttavat jonkin verran lisätyötä

5. Tornion poliisin kiinniotettuja; pidätettyjä ja vangittuja säilytetään Kemissä
– poliisilta kuluu paljon työaikaa kuulustelumatkoihin

6. Vankeusvangit, vangitut ja muuten poliisivartiota tarvitsevat
– tutkijat joutuvat ajoittain käräjäoikeuden turvaamis- ja vankien kuljetustehtäviin

7. Tornion kautta tulee vuosittain yli 100 ulkomaalaista, jotka pyytävät Suomesta turvapaikkaa
– tutkijat hoitavat alustavat toimenpiteet ja joissakin tapauksissa suorittavat saattotehtäviä

Minun käsitykseni mukaan tutkijoiden töistä menee liian paljon sellaiseen työhön, joka ei ole varsinaisesti tutkintaa.

Poliisin tekemisiä seurataan hyvin tarkasti osin laillisuusvalvonnan nimissä. Poliisin tekemisten arvostelu ja epäiltyt ovat usein kiinni henkilön poliittisesta taustasta. Minä olen sitä mieltä, että poliisin tulee noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Turhan työn osalta syyttäjillä tulisi olla laajempi valtuus lopettaa ns. turhat tutkinnat. Syyttäjän osalta ETL 4 §:n 3 momentti ei ole riittävä ja tutkinnanjohtajan mahdollisuus tutkinnan lopettamiselle ovat rajalliset.

Komisario Lasse Vaaraniemi
 
Lappeenrannan poliisilaitos

1. Lappeenrannan kihlakunnan poliisilaitoksella kirjattiin vuonna 2004 kaikkiaan 10564 ilmoitusta, joista
a) Rikosilmoituksia (R-ilmoituksia) 4870,
b) Liikennerikoksia 550
c) Sekalaisilmoituksia (S-ilmoituksia) 3773
– Poliisilakiperusteisia kiinniottoja (P-ilmoituksia) 1921
– Rangaistusvaatimuksia (RV-ilmoituksia) 4294, joista liikennerikoksia ja rikkomuksia 3164
(Lähde: Riki-Trip-järjestelmä)

2. a) Tutkinnanjohtajia: Rikososasto 3, Järjestysosasto 1 ja Kaakkois-Suomen alueellinen yksikkö 1 Yhteensä 5
b) Varsinaisia tutkijoita: Rikososasto 26,5, Järjestysosasto (patu) 11,5, Kaakkois-Suomen alueellinen yksikkö 14 Yhteensä 52

Väitteeseen Laillisuusvalvonta ja lainkäyttö ovat muuttuneet politiikaksi?
KYLLÄ, tai itse asiassa se on ollut politiikkaa, koska poliittinen ohjaus määrittelee laillisuusvalvonnalle ja lainkäytölle perusteet: Säätämällä valvottavia ja noudatettavia lakeja, määrittelemällä budjettivallallaan laillisuusvalvontaan ja lainkäyttöön käytettävissä olevat resurssit.

Vastaukset kirjoitti Leo Peuha

Kemin kihlakunnan poliisilaitos

a) Rikoslakirikoksia: 4427
b) Liikennerikoksia, -rikkomuksia: 1622
c) muita: 169

a) Tutkinnanjohtajia: 3
b) Tutkijoita: 26

”Turhat” ilmiannot: Erittäin harvoin

Asukkaita: 39940

Väitteeseen: Ei konkreettisia havaintoja ilmiöstä

Kuopion seudun kihlakunnan poliisilaitos

a) Rikoslakirikoksia: 9479
b) Liikennerikoksia, -rikkomuksia: 6578
c) muita: 4210

a) Tutkinnanjohtajia: 6
b) Tutkijoita: 38
Poliisilaitoksessa on jako vaativaan tutkintaan ja päivittäistutkintaan ja lisäksi Siilinjärvellä on oma tutkintaryhmänsä, jonka tutkittavana on sekä lyhytkestoista että vaativaa tutkintaa.
Vaativassa tutkinnassa on tutkinnanjohtajien lisäksi 32 tutkijaa ja päivittäistutkinnassa 6.
Lisäksi on erikseen teknisessä rikostutkinnassa 5 poliisimiestä sekä maakunnallisessa talousrikostutkinnassa 5 poliisimiestä.

Asukkaita: 114567

”Turhat” ilmiannot: Toistaiseksi perättömät ilmiannot ovat olleet lukumäärältään vähäisiä ja niiden selvittämiseen on mennyt kokonaistyöajasta vain murto-osa. Sen sijaan ilmoitukset, joissa ilmoittaja katsoo olevan kyseessä rikoksen. Tällaiset ilmoitukset aiheuttavat runsaasti selvittelytyötä, mutta eivät kuitenkaan loppujen lopuksi mene syyttäjälle arvioitavaksi.

Väitteeseen: KYLLÄ, Lainkäyttö ja laillisuusvalvonta ovat jatkona poliittiselle päätöksenteolle. Itse käytännön toteutuksessa ei mielestäni kuitenkaan politiikka vaikuta.

Aulis Aho
 
Limingan kihlakunnan poliisilaitos

a) Rikoslakirikoksia: 2587
b) Liikennerikoksia, -rikkomuksia: 2528
c) muita: 85

a) Tutkinnanjohtajia: 1
Kihlakunnassa 2 tutkinnanjohtajaa joista toisen vastuualueena rikostorjunta ja toisen turvallisuus. Turvallisuusosaston komisario toimii osassa rikoksista TJ:na ja toimii rikososaston komisarion sijaisena.
b) Tutkijoita: 8
Kihlakunnassa 8 varsinaista rikostutkijaa jotka tutkivat pääosan kihlakunnan alueella tapahtuneista rikoksista. Kihlakunnan kaikki muutkin poliisit tutkivat vähäisempiä rikoksia, kuten liikennerikoksia, näpistyksiä ja pienempiä varkausjuttuja.

Asukkaita: 38013

”Turhat” ilmiannot: ”Perättömätkin” ilmiannot on otetaan vastaan ja kirjataan. Selvät perättömät tapaukset karsitaan kirjaamisen jälkeen. Turhasta työstä ei ole pidetty kirjaa, joten tarkkoja lukuja on mahdoton sanoa. Arvioisin, että 2-5 tapausta vuoden aikana teettävät kirjaamista enemmän työtä, joista jotkut yksittäistapaukset vievät runsaastikkin työaikaa. Tutkijoiden kokonaistyöajasta kuitenkin noin 2 % vuodessa (karkea arvio).

Risto Viippola

OULUN POLIISILAITOS:

1. Vuonna 2004 tehtiin Oulun kihlakunnan poliisille 24 782 kpl rikosilmoituksia, joista.
a) rikoslakirikoksia 17 884 kpl
b) liikennerikkomuksia 5 882 kpl
c) muita loput

2. Oulun kihlakunnan poliisilla on käytettävissä
a) päällystöön kuuluvia tutkinnanjohtajia 5 kpl
b) varsinaisia tutkijoita on yli 60 henkilöä laskentavasta riippuen, osa henkilöstöstä suorittaa sekä kenttävälvontaa että tutkintaa. Osa tehtävistä on alueellisia, jopa koko läänin käsittäviä. Lisäksi harjoittelijat ja tehtäväkierrossa olevat muuttavat tilannetta.
Järjestysosastossa on lisäksi 8 tutkijaa, jotka tutkivat mm. liikennevahinkoja ja rattijuopumuksia.
Oulun poliisilaitoksella toimii lisäksi läänin talousrikosyksikkö, jonka vahvuus kokonaisuudessaan n. 20 henkilöä.

3. Kihlakunnan väestömäärä oli vuonna 2004 yhteensä 150 206 henkilöä.

4. Turhaa työtä joudutaan tekemään suhteellisen paljon. On olemassa henkilöitä, jotka työllistävät viranomaisia valtavasti. Yhdellä henkilöllä voi olla kymmeniä ilmoituksia kiertämässä eri viranomaistahoja kanteluina, rikosilmoituksina jne.

5. Lainkäyttöön ei mielestäni pystytä paikallistasolla vaikuttamaan.
Laillisuusvalvonta on taas toinen asia. Poliisin valtuuksien käyttö on ollut kovasti viime aikoina esillä, varmasti aiheellisesti. Meidän tulisi olla erityisen tarkkoja siitä, että ylilyöntejä ei tapahtuisi.

Taisto Isokangas, apulaispoliisipäällikkö

Vakka-Suomen kihlakunnassa

kirjattiin 6487 rikosilmoitusta (lisäystä edelliseen vuoteen 8 %)
a) Näistä rikoslakirikoksia oli 4482 ja
b) liikennejuttuja 1464 mukaan lukien sakot.

Rikososasto on jakautunut kahteen ryhmään. Molemmissa ryhmissä on rikosylikonstaapeli tutkinnanjohtaja. Tutkintaryhmässä I on yhteensä 8 rikostutkijaa ja tutkinnanjohtaja rikosylikonstaapeli, joka osallistuu myös päivittäiseen tutkintaan.
Tutkintaryhmässä II on 3 vakinaista rikostutkijaa ja yksi tehtäväkierrolla oleva rikostutkija sekä tutkinnanjohtaja rikosylikonstaapeli, joka osallistuu myös päivittäiseen tutkintaan. Liikennejuttuja ja rattijuoppoja tutkii kaksi rikostutkijaa päätoimisesti.
Pakkokeinoja edellyttävien juttujen tutkinnanjohtajana toimii allekirjoittanut.
Tutkintaosastolla on yksi yhteinen tutkintasihteeri.

Kihlakunnan väestömäärä noin 40.500 asukasta. Alueella on yli 11.000 vapaa-ajanasuntoa jolloin kihlakunnan asukasmäärä kesäisin ja yleensä viikonloppuisin nousee huomattavasti.

Laillisuusvalvonta ja lainkäyttö eivät ole muuttuneet politiikaksi. Yli 30 vuoden poliisikokemuksella voin käsi sydämellä sanoa, että poliisin normaali arkityö ei ole muuttunut oikeastaan mitenkään. Uusia rikosnimikkeitä ja tunnusmerkistöjä on tullut ja työ on muuttunut teknisemmäksi. Politiikalla ei kuitenkaan ole ainakaan pienissä yksiköissä mitään tekemistä.

Pentti Koski, rikoskomisario

Rauman kihlakunnan poliisilaitos

a) Rikoslakirikoksia: 6440
b) Liikennerikoksia, -rikkomuksia: 2522
c) muita: 202

a) Tutkinnanjohtajia: 2
b) Tutkijoita: 29

”Turhat” ilmiannot: Kantelut poliisia kohtaan ovat lisääntyneet. Rikosilmoituksia tehdään hepposin perustein, joka aiheuttaa kuitenkin turhien kuulustelujen suorittamista melkoisia määriä. Näistä jutuista lähes kaikki päättyy ettei asiassa ole syytä epäillä rikosta.

Asukkaita: 59170

Väitteeseen politiikasta: Kyllä

Espoon poliisilaitos

Espoon poliisilaitoksen tutkittavana oli vuonna 2004 kaikkiaan 29 032 rikkomusta.

Näistä rikkomuksista
a) Rikoslakirikoksia oli 21 989
b) Liikennerikkomuksia 5700
c) Muita rikoksia 1343
Luvuissa ovat mukana rangaistusvaatimukset

Rikostutkinassa laitos jakautuu kolmeen tulosalueeseen, joissa kaikissa suoritetaan rikostutkintaa on
a) tutkinnanjohtajia 19, joista 6 on ylikonstaapeleita
b) Tutkijoita on kaikkiaan 120, 15-20 on joko työharjoittelijoita tai kenttäjaksolaisia (Espoo on koulutuspoliisilaitos)

Espoolla on myös alueellinen tutkintavastuu, Länsi-Uusimaan huumetutkinnasta, talousrikostutkinnasta, teknisestä rikostutkinnasta ja rikostiedustelusta ja tämä sitoo huomattavan tutkijamäärän myös kihlakunnan ulkopuoliseen rikostutkintaan.

Espoon kihlakunnan asukasmäärä n n. 280 000, mutta alueellisen vastuun myötä asukasmäärä nousee yli 400 000.

Heikki Jokinen, rikosylikonstaapeli

Ylä-Savon kihlakunnassa

1.a. Rikoslakirikoksia kirjattiin vuonna 2004 2654 kappaletta
1.b. Liikennerikoksia 1667 kappaletta
1.c Muita yhteensä 1841 kappaletta

2. a. Tutkinnanjohtajia päällystötasoisia 2 vaativassa rikostutkinnassa (rikospoliisissa)
– ja yksi palvelututkinnassa ( järjestyspoliisi )
– Lisäksi rikosylikonstaapeleita rajoitetuin tutkinnanjohtajavaltuuksin 3 kappaletta rikospoliisissa ja 3 kappaletta järjestyspoliisissa, joista kaksi toimii palvelutoimistoissa.

2.b. Tutkijoita rikospoliisissa 15 taktista tutkijaa, 2 talousrikostutkijaa, jotka sijoitettu
– Iisalmeen sekä 1 tekninen tutkja läänin tekniikasta, joka sijoitettu Iisalmeen.
– Palvelututkinnassa, järjestyspoliisissa 5 tutkijaa.

3. Asukasluku 60 927

4. ”Turhat” ilmiannot: Ei sanottavaa merkitystä.

5. Väite politiikasta: Ei ole muuttunut, asiaan ovat vaikuttaneet viimeaikaiset tapahtumat ja niistä seuranneet oikeudenkäynnit. Joskin poliittisen ohjauksen voimistuminen on ollut merkillepantavaa. Asiassa voi olla jämäköitymistä tai sitten myös poliittisten irtopisteiden keruuta.

Seppo Ryhänen rikosylikomisario

Raision kihlakunta

a) Rikoslakirikoksia: 5308
b) Liikennerikkomuksia: 1683
c) muita: 1445

a) Tutkinnanjohtajia: 2
b) tutkijoita: 18
Kaksi komisariota ja 5 ylikonstaapelia toimivat tutkinnanjohtajina jotka määräytyvät juttujen mukaan.

Asukkaita: 59596

”Turhat” ilmiannot: Ei ole erikseen pidetty tilastoa, mutta jatkuvassa tutkinnassa on ns. siviilijuttujen selvittämistä määrättyyn pisteeseen asti.

Pasi Rinne

ÄÄNEKOSKEN KIHALKUNNASSA

1. Rikoksia kaikkiaan 7275.
a) Rikoslakirikoksia 3718
b) Liikennerikoksia 1947..
Loppuosa muita rikoksia.

2. Tutkijoiden määrä
a) 1 tutkinnanjohtaja
b) 9 tutkijaa

3. Asukkaita kihlakunnassa on 36700.

4. Perättömiä ilmiantoja on hyvin vähän, pari tapausta vuodessa.

5. Politiikka ei vaikuta poliisitoimen hoitoon. Toiminta perustuu voimassa olevaan Suomen lakiin.

Jouko Pokela, rikoskomisario

HAUKIPUTAAN POLIISILAITOS

1. Kihlakunnan poliisille tehtiin vuonna 2004 yht 5791 rikosilmoitusta
a) Rikoslakirikkomuksia 3283
b) Liikennerikkomuksia 2345
c) Muita 163

2. Kihlakunnan poliisilla on käytettävissä
a) Tutkinnanjohtajia 2 komisariota, (tutkivat ylikonstaapelit rutiinijutuissa 3)
b) Varsinaisia tutkijoita 14, joista 3 pääasiassa liikennerikostutkijoita

3. Kihlakunnan väestömäärä 43 194 (31.1.2005)

4. Poliisi joutuu tekemään turhaa työtä, mm. perättömien ilmiantojen osalta.
– Vain vähäisessä määrin.

Eero Aho, poliisipäällikkö

Kuhmon kihlakunnan poliisilaitos.

a) Rikoslakirikoksia: 355
b) Liikennerikoksia, -rikkomuksia: 253
c) muita: 367

a) Tutkinnanjohtajia: 1
b) Tutkijoita: 2

Asukkaita: 10449

”Turhat” ilmiannot: Jonkun verran.

Seppo Nordström

Ylivieskan poliisilaitos

Kaikki rikokset v. 2004 – 4191 kpl.
a) Rikoslakirikoksia: 2577
b) Liikennerikkomuksia: 1520

a) Tutkinnanjohtajia: 1
b) Tutkijoita: 8

Rikostutkintaryhmässä on yksi komisario, jonka työajasta tutkinnanjohtajuus vie n. 60%, lisäksi vähäisemmissä jutuissa kolme ylikonstaapelia tutkinnanjohtajina ja heidän työaikansa kuluu siihen n. 15%. Varsinaisten tutkijoiden lisäksi kenttäosaston konstaapelit hoitavat vähäisiä rikosasioita, kuten pieniä liikennevahinkoja, näpistyksiä yms.

”Turhat” ilmiannot: Ei merkittävästi. Niiden osuus on kuitenkin hieman lisääntymään päin.

Asukkaita: 40 088

Väitteeseen: Ainakaan meidän piirissämme en ole huomannut sellaisia piirteitä. Jos kuitenkin tarkkaan asiaa ajattelee, niin laillisuusvalvonnan puolella saattaa olla joitakin merkkejä yksittäisten henkilöiden toiminnasta siihen suuntaan.

Orimattilan kihlakunta

a) Rikoslakirikoksia: 4213
b) Liikennerikkomuksia: 2095
c) muita: 2712

a) Tutkinnanjohtajia 2
b) Tutkijoita: 10

Asukkaita: 37924

”Turhat” ilmiannot: Ei merkittävässä määrin.

Kajaanin kihlakunta

a) Rikoslakirikkomuksia: 5 366
b) Lliikennerikkomuksia: 2 796
c) muita: 328

a) Tutkinnanjohtajia: 3
b) Tutkijoita: 15

Tutkintatehtävissä toimii yhteensä 24 poliisimiestä, joista 7 hlöä on jouduttu irrottamaan varsinaisesta perustutkinnasta maakunnallisiin tehtäviin (vaativa tekninen tutkinta, talousrikostutkinta, rikostiedustelu)sekä 2 hlöä turvapaikka-asioiden hoitoon ja turvapaikanhakijoiden saattotehtäviin)

Asukkaita: 55 869

”Turhat” ilmiannot: Esitutkinta- ja pakkokeinoasetuksen 1 § velvoittaa poliisin kirjaamaan ilmoituksen jokaisesta tapahtumasta, jota ilmoittaja tai asianomistaja pitää rikoksena. Em. pykälän perusteella poliisi joutuu toistuvasti kirjaamaan mm. mielenterveysongelmaisten tekemiä epämääräisiä ilmoituksia ja osin niitä myös tutkimaankin, vaikka kokolailla selvästi nähtäisiin, että ketään ei voida asettaa syytteeseen. Esitutkinnan rajoittamiset ETL 4 §:n 3 mom:n perusteella syyttäjien päätöksillä hakevat vielä käyttöalaansa.

Haapajärven poliisilaitos

1) Poliisin tietoon tuli vuonna 2004 Haapajärven kihlakunnan alueella 4997 rikosta (-03: 4510), joista rikoslakirikoksia oli 2922 (-03: 2805) ja liikennerikkomuksia 1781 (-03: 1519)

2) Haapajärven poliisissa työskentelee tutkinnanjohtotehtävissä vakinaisesti kaksi komisariota ja tällä hetkellä työruuhkasyistä lisäksi yksi määräaikainen komisario. Tutkinnanjohtotehtäviä hoitaa heidän lisäkseen kuusi ylikonstaapelia, joista viisi henkilöä toimii päätoimisina, ”varsinaisina” tutkijoina. Näiden viiden lisäksi ”varsinaisina” tutkijoina toimii 4 poliisia. Myös kenttäpoliisit osallistuvat merkittävässä määrin tutkintatehtävien hoitoon.

3) Kihlakunnan väestömäärä oli väestörekisterin tilastotiedon mukaan 31.12.2004 yhteensä 39.120 henkilöä.

4) Meidän alueella perättömistä ilmiannoista tai muista viranomaistoimintoja häiritsevistä menettelyistä ei aiheudu – onneksi – kovin suurta vaivaa.

5) Laillisuusvalvonnalla ja lainkäytöllä on molemmilla lakisidonnainen perusta, joten päivänpolitiikalla tai puoluepolitiikalla ei lähtökohtaisesti ole niihin vaikutusta. Tietysti laitkin syntyvät poliittisen prosessin myötä, mutta vaikutus ei ole sellaista kuin väitteessä on esitetty.

Petri Oulasmaa, poliisipäällikkö

Porvoon kihlakunta

Asukkaita: 72.000

a) Rikoslakirikkomuksia: 6375
b) Liikennerikkomuksia: 2634
c) muita: 277

a) tutkinnanjohtajia: 2+4
b) tutkijoita: 20

Tutkinnanjohtajista 2 päällystötasoista ja 4 ylikonstaapelia. Ylikonstapelitutkinnanjohtajat toimivat myös tutkijoina.Tutkijoiden määrä (sis.yk:t) vaihteli vuoden aikana 18-22 välillä

”Turhat” ilmiannot: Turhien ilmoitusten määrä lisääntynyt, viikottain juttuja, joita ei oteta tutkittavaksi

Sodankylän kihlakunnan

1. Kokonaisrikollisuus oli vuonna 2004, lkm 2005 kpl,

a) Rikoslakirikoksia 914 kpl (RL rikokset ilman liikennerikoksia 355),
b) Liikennerikoksia 1014
c) loput muita rikoksia.

2. Tutkijan resurssit

a) Tutkinnanjohtajia 1 kpl henkilötyövuosissa 0,6
b) Varsinaisia tutkijoita 1 kpl

3. Kihlakunnan väestömäärä 9.200 asukasta.

4. ”Turhaa” työtä, mm. perättömien ilmiantojen osalta.
– Ei merkittävästi.

Väitteeseen: Laillisuusvalvonta ja lainkäyttö ovat muuttuneet politiikaksi.. Ei.

Ilomantsin kihlakunta

Asukkaita: 8 671

a) Rikoslakirikkomuksia: 467
b) Liikennerikkomuksia: 222

a) Tutkinnanjohtajia: 1
b) Tutkijoita: 2

Sisä-Savon kihlakunnassa

Asukkaita: 19629

a) Rikoslakirikkomuksia: 1370
b) Liikennerikkomuksia: 1287
c) Muita: 941

a) Tutkinnanjohtajia: 1
b) tutkijoita: 4

”Turhat” ilmiannot: Tällä nykyään aika vähän

Vaitteeseen: Jotkut poliitikot yrittävät silloin tällöin kerätä irtopisteitä tölvimällä mm. poliisia. Käytännön työssä ei tällä kuitenkaan ole mitään merkitystä ja arkipäivän työ ei ole mitenkään poliittisviritteistä.

Vastaukset kirjoitti Esko Airaksinen, poliisipäällikkö.

Forssan kihlakunnan

alueeseen kuulu: Forssa, Tammela,Jokioinen, Ypäjä ja Humppila,
alueen asukasluku on n. 35 500.

1) Forssan kihlakunnan alueella tehtiin vuonna 2004 6565 rikosta (luku sisältää liikennerikokset) näistä

a) Rikoslakirikoksia oli 4227,
b) Liikennerikkomuksia oli 2154
c) ja loput muita rikoksia.

2) Tutkintaresurssit
a) 1 tutkinnanjohtaja
b) 14 varsinaista tutkijaa

Juvan kihlakunta

Juvan kihlakunta

Asukkaita: 23 568

a) Rikoslakirikkomuksia: 2726
b) Liikennerikkomuksia: 2476
c) Muita: 1879

a) Tutkinnanjohtajia: 1
Komisarion lisäksi poliisipäällikkö toimii tarvittaessa tutkinnajohtajana.
b) Tutkijoita: 7

”Turhat” ilmiannot Perättömiä ilmiantoja on hyvin vähän. Ilmoituksen ottamiskynnys on alhainen. Sen vuoksi rikosjuttuina poliisille ilmoitetut loppujen lopuksi puhtaasti siviilijutut työllistävät lopettamispäätöksiä varten tarpeellisen aineiston hankkimiseksi;näin maaseudulla ilmeisesti vanhaa perua (mm. tieriidat, hallinto-asiat).

Väitteeseen: Kyllä; Jotenkin tuntuu, että ainakin osittain.

Kouvolan kihlakunta

Rikosten määrä: Kouvolan kihlakunnan alueella poliisi kirjasi kaikkiaan 7028 rikosilmoitusta, jotka sisälsivät tietysti n. määrän rikoksia. Sekalaisilmoituksia erilaisista tutkinnoista ja poliisitoimista kirjattiin 2971. Kaikkiaan poliisialueella kirjattiin 18 915 rikosta, jossa luvussa on mukana myös rangaistusvaatimukset.

Rikososastossa on kolme tutkinnanjohtajaa ja 33 tutkijaa. Tulee kuitenkin huomioida se, että organisaatioon kuuluu myös palvelututkinta eli ilmoitusten vastaanotto ja pienempien rikosjuttujen ja liikennejuttujen tutkinta ja siellä on lisäksi 1 tutkinnanjohtaja ja 2 rajoitetuin oikeuksin ilman pakkokeinovaltuuksia 2 tutkinnanjohtajaa ja 13 tutkijaa. Lisäksi laitokseen kuuluu alueellisen talousrikostutkinnan yksikkö, joka tekee töitä koko Kaakkois-Suomen alueella 1 tutkinnanjohtajan ja 10 hajasijoitetun tutkijan kanssa.

Kihlakunnassa asukkaita: 97.812

a) Rikoslakirikkomuksia: 12240
b) Liikennerikkomuksia: 5262
c) Muita: 1413

a) Tutkinnanjohtajia: 3
b) Tutkijoita: 33

”Turhat” ilmiannot: Jossakin määrin, mutta se ei ole kokonaisuuden kannalta mitenkään merkittävä asia.

Väitteeseen laillisuusvalvonnan politiikasta: Kyllä osittain on ja osittain ei. Laillisuusvalvonnasta on tehty ehkä joissakin tapauksessa tarkoituksella niin voimakkaasti näkyvää, että siitä on tullut jollekin päähänpinttymä. Laillisuusvalvonta ja lainkäyttö ovat osa yhteiskuntapolitiikkaa ja ovat aina olleet. Laillisuusvalvonta on nyt pinnalla, koska yhteiskunnassa on meneillään tilanne, osin median luoma, jossa kaikki hakevat ensiksi syyllisiä ja uskotaan siihen, että aina kun syyllinen viranomaisesta löytyy, niin maailma tulee kaikille heti paremmaksi. Toki on myönnettävä se kestämätön tilanne, ettei mediassa ja politiikassa voida loputtomasti katsoa ja hyväksyä sellaisia mielipidetauluja, joissa erityisesti poliisi on kansalaisten luottamuksessa ja kunnioituksessa kärkipäässä ja media ja poliitiot siellä alapäässä.

Laillisuusvalvontaa on aina ollut ja se pitää niin ollakin. On myös ollut jonkin verran huolimattomuutta koko valvonnassa ja se pitää saada pelaamaan siten, että luottamus poliisin ja muuhunkin viranomaistoimintaan saadaan pysytettynä korkeana.

Vantaan kihlakunnan vastaus

a) Rikoslakirikkomuksia 23455
b) Liikennerikkomuksia 4999
c) Muut 1031
– tietolähde: Polstat

Tilanne 7.3.2005
a) Tutkinnanjohtajia 6
b) Varsinaisia tutkijoita 64 (sisältää kenttäjaksolaiset ja työharjoittelijat 8 hlöä)
Luvut eivät sisällä alueellisen yksikön henkilöstöä (rikostutkimuskeskus, talousrikostutkinta, rikostiedustelu, huumerikostutkinta, it-rikostutkinta)

Timo Nyyssönen
rikosylikomisario
Riihimäen kihlakunnan vastaus

a) Rikoslakirikkomuksia: 2473
b) Liikennerikkomuksia: 1297

a) Tutkinnanjohtajia: 4
b) Varsinaisia tutkijoita: 14

Asukkaita: 45 000

Turhauttavia ilmiantoja: Paljon erilaista sovittelua
Salon kihlakunnan vastaus

a) Rikoslakirikkomuksia: 5726
b) Liikennerikkomuksia: 2391
c) Muut: 1262

a) Tutkinnajohtajia: 8
b) Varsinaisia tutkijoita: 13

Asukkaita: 62 709
Mäntän kihlakunnasssa

a) Rikoslakirikkomuksia: 2802
b) Liikennerikkomuksia: 686
c) Muut: 105

a) Tutkinnanjohtajia: 1
b) Varsinaisia tutkijoita: 9

Asukkaita: 28 271

Turhat ilmiannot: Jonkin verran. Osin poliisi myöskään ei uskalla panna juttuja poikki vaan tutkii kanteluiden pelossa ja niitä välttääkseen vaikka asiallisia perusteita ei ole.

Väitteeseen: Poliittinen aspekti on toki lisääntynyt ja lainlaatiminen on poliittinen prosessi.
Kokemäen kihlakunnan vastaus

a) Rikoslakirikkomuksia 4.772
b) Liikennerikkomuksia 2.919

a) Tutkinnanjohtajia 1
b) Varsinaisia tutkijoita 8

Kihlakunnan väestömäärä n.34.900

Tapio Ranne, poliisipäällikkö
Raaseporin kihlakunta

a) Rikoslakirikkomuksia: 4282
b) Liikennerikkomuksia: 2040
c) muut: 251

Tutkinnanjohtajia : 1,5
Tutkijoita: 14

Tutkinnanjohtajista toinen on osa-aikaeläkkeellä.

Asukkaita: 43 480
Lahden kihlakunnassa

a) Rikoslakirikkomuksia: 12 757
b) Liikennerikkomuksia: 7277
c) Muut: 7960

a) Tutkinnanjohtajia: 10
b) Tutkijoita: 100

Osa tutkijoista osallistuu myös kenttäpartiointiin, mutta on uuden palkkaluokituksen mukaan ryhmitelty ”tutkinnan luokitukseen”;. Luku 100 on noin arvio, jossa on pientä ajoittaista vaihtelua.

Asukkaita: 158 000

Hyvinkään kihlakunnasta

a) Rikoslakirikkomuksia: 8115
b) Liikennerikkomuksia: 3702
d) Muut: 550

a) Tutkinnanjohtajia: 3
b) Tutkijoita: 25

Asukkaita: 80.000

Väitteeseen: Mielestäni perustehtävä selventynyt

Turhat ilmiannot: Noin 10 %:a prosentti työajasta, neuvotteluja asiasta, joka ei rikos ym

Kauhajoen kihlakunnasta

a) Rikoslakirikkomuksia: 1970
b) Liikennerikkomuksia: 1452
c) Muut: 148

a) Tutkinnanjohtajia: 1
b) Tutkijoita: 8

Yksi tutkija alueellisessa talousrikostutkintaryhmässä, piirin käytössä n. 20 %

Asukkaita: 29699

Turhat ilmiannot: Tieriidat, kunnianloukkaukset yms. jutut työllistävät ehkä 0,5 htv:n verran

Kauhajoen kihlakunnan poliisilaitos
Rikoskomisario Hannu Haapala

Loviisan kihlakunnassa

a) Rikoslakirikkomuksia = 1164, joista 139 liikenteeseen liittyviä
b) Liikennerikkomuksia = 1268, joista 779 RV asiaa ja 370 rikesakkoasiaa

a) Tutkinnanjohtajia 1
b) Varsinaisia tutkijoita 6 + tutkintasihteeri

Asukasluku 31.12.2004 oli 18665;

Harry Holmberg, poliisipäällikkö

Loviisan kihlakunnan poliisilaitos
Vastaus Porin kihlakunnasta:

Porissa tehtiin kaikkiaan viime vuonna 17 766 rikosta ja rikkomusta (lisäystä edelliseen vuoteen 10 %). Näistä rikoslakirikoksia oli 11 508 ja liikennerikkomuksia 5696 ja loput muita rikoksia. Luvuissa on siis mukana rangaistusvaatimukset (=sakot).

Rikososastossa on kolme tutkinnanjohtajaa ja tällä hetkellä 43 tutkijaa (tilanne vaihtelee jonkin verran johtuen harjoittelijoista ja tehtäväkierrossa olijoista). Osa tehtävistä on maakunnallisia (rikostutkimuskeskus, talousrikostutkinta, rikostietopalvelu, huumetutkinta, it-rikostutkinta), joten ”varsinaisia rikostutkijoita” on huomattavasti vähemmän.

Järjestysosastossa on kuusi tutkijaa, jotka tutkivat mm. liikennerikokset, rattijuopot, näpistykset, yms.

Väitteeseen laillisuusvalvonnan politiikasta..?
Laillisuusvalvonta ei ole poliittista, mutta lainkäyttö on aina ollut ja tulee olemaan osana poliittista ohjausjärjestelmää. Lakien säätäminen on politiikkaa ja sama politiikka säätää ja ’sävyttää’ lainkäyttöä (lakien täytäntöönpanoa ja valvontaa). Toinen asia on, että lainkäytön valvojien (poliisi), toisin kuin tuomioistuinten, toiminta ei lähtökohtaisesti ole poliittista. Oikeuslaitos tulkitsee ja soveltaa lakeja. Tätä kautta heidän toimintaansa tulee kytkentä polittiikkaan. Poliisi on tässä suhteessa neutraali, ’nöyrä toteuttaja’. Toinen asia on, että poliisi, yhteiskunnallisesti rauhallisina aikoina, pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan yhteiskunnan eri toimintatahoihin edistääkseen positiivista turvallisuuskehitystä.

8.3.2005 Pauli Kuusiranta, rikosylikomisario
Porin kihlakunnan poliisilaitos

Vastaus Imatran kihlakunnasta:

(Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi, Parikkala, Saari ja Uukuniemi) tilastoitiin 2004: Yhteensä 6882, jossa lisäystä 11,3 %,
a) näistä rikoslakikirikoksia 4413, lisäystä 11,1 %,
b) sältää rikoslain liikennerikokset yht. 2143, lisäystä 30 % ja
c) muita rikoksia 2469, lisäystä 11,6 %, – sisältää tieliikennelain liikennerikokset yht. 2295, lisäystä 13,3 %.

Rikostutkinnan vastuualueella on yksi päätoiminen tutkinnanjohtaja, joka vastaa 2/3 juttujen tutkinnanjohtajuudesta. Palvelututkinnan tutkinnanjohtaja vastaa 1/3 juttujen tutkinnanjohtajuudesta.

Varsinaisia tutkijoita on yhteensä 11. Palvelututkinnan vastuualueella (rikospaikkakäynnit, liikennejutut, ulkomaalaisasiat ja lähinnä rv-menettelyllä hoidettavat nopeasti tutkittavat jutut) on yksi tutkinnanjohtaja ja kuusi tutkijaa.

Väitteeseen lainkäytön politiikasta:
Lainkäyttö paikallistasolla (rikostutkinta ja syyteharkinta) on ulkopuolisista vaikutteista (myös poliittisista tuulista) täysin riippumatonta. Sen sijaan laillisuusvalvontaa kohtaan on ilmennyt viimeaikoina poliittista painetta. On täysin ymmärrettävää, että lainsäätäjä on kiinnostunut myös siitä, miten annettuja valtuuksia käytetään. Toinen asia sitten onkin, että yksittäiset poliitikot pyrkivät tässäkin yhteydessä esittämään asiat siinä valossa, että saisivat poliittisia irtopisteitä.

Veikko Nyyssönen, rikoskomisario
Imatran kihlakunnan poliisilaitos

Kyselylomake

1. Lappeenrannan kihlakunnan poliisilaitoksella kirjattiin vuonna 2004 kaikkiaan 10564 ilmoitusta, joista
a) Rikosilmoituksia (R-ilmoituksia) 4870,
b) Liikennerikoksia 550
c) Sekalaisilmoituksia (S-ilmoituksia) 3773
– Poliisilakiperusteisia kiinniottoja (P-ilmoituksia) 1921
– Rangaistusvaatimuksia (RV-ilmoituksia) 4294, joista liikennerikoksia ja rikkomuksia 3164
(Lähde: Riki-Trip-järjestelmä)

2. a) Tutkinnanjohtajia: Rikososasto 3, Järjestysosasto 1 ja Kaakkois-Suomen alueellinen yksikkö 1 Yhteensä 5
b) Varsinaisia tutkijoita: Rikososasto 26,5, Järjestysosasto (patu) 11,5, Kaakkois-Suomen alueellinen yksikkö 14 Yhteensä 52

Väitteeseen Laillisuusvalvonta ja lainkäyttö ovat muuttuneet politiikaksi?
KYLLÄ, tai itse asiassa se on ollut politiikkaa, koska poliittinen ohjaus määrittelee laillisuusvalvonnalle ja lainkäytölle perusteet: Säätämällä valvottavia ja noudatettavia lakeja, määrittelemällä budjettivallallaan laillisuusvalvontaan ja lainkäyttöön käytettävissä olevat resurssit.

Vastaukset kirjoitti Leo Peuha

Kemin kihlakunnan poliisilaitos

a) Rikoslakirikoksia: 4427
b) Liikennerikoksia, -rikkomuksia: 1622
c) muita: 169

a) Tutkinnanjohtajia: 3
b) Tutkijoita: 26

”Turhat” ilmiannot: Erittäin harvoin

Asukkaita: 39940

Väitteeseen: Ei konkreettisia havaintoja ilmiöstä

Kuopion seudun kihlakunnan poliisilaitos

a) Rikoslakirikoksia: 9479
b) Liikennerikoksia, -rikkomuksia: 6578
c) muita: 4210

a) Tutkinnanjohtajia: 6
b) Tutkijoita: 38
Poliisilaitoksessa on jako vaativaan tutkintaan ja päivittäistutkintaan ja lisäksi Siilinjärvellä on oma tutkintaryhmänsä, jonka tutkittavana on sekä lyhytkestoista että vaativaa tutkintaa.
Vaativassa tutkinnassa on tutkinnanjohtajien lisäksi 32 tutkijaa ja päivittäistutkinnassa 6.
Lisäksi on erikseen teknisessä rikostutkinnassa 5 poliisimiestä sekä maakunnallisessa talousrikostutkinnassa 5 poliisimiestä.

Asukkaita: 114567

”Turhat” ilmiannot: Toistaiseksi perättömät ilmiannot ovat olleet lukumäärältään vähäisiä ja niiden selvittämiseen on mennyt kokonaistyöajasta vain murto-osa. Sen sijaan ilmoitukset, joissa ilmoittaja katsoo olevan kyseessä rikoksen. Tällaiset ilmoitukset aiheuttavat runsaasti selvittelytyötä, mutta eivät kuitenkaan loppujen lopuksi mene syyttäjälle arvioitavaksi.

Väitteeseen: KYLLÄ, Lainkäyttö ja laillisuusvalvonta ovat jatkona poliittiselle päätöksenteolle. Itse käytännön toteutuksessa ei mielestäni kuitenkaan politiikka vaikuta.

Aulis Aho

Limingan kihlakunnan poliisilaitos

a) Rikoslakirikoksia: 2587
b) Liikennerikoksia, -rikkomuksia: 2528
c) muita: 85

a) Tutkinnanjohtajia: 1
Kihlakunnassa 2 tutkinnanjohtajaa joista toisen vastuualueena rikostorjunta ja toisen turvallisuus. Turvallisuusosaston komisario toimii osassa rikoksista TJ:na ja toimii rikososaston komisarion sijaisena.
b) Tutkijoita: 8
Kihlakunnassa 8 varsinaista rikostutkijaa jotka tutkivat pääosan kihlakunnan alueella tapahtuneista rikoksista. Kihlakunnan kaikki muutkin poliisit tutkivat vähäisempiä rikoksia, kuten liikennerikoksia, näpistyksiä ja pienempiä varkausjuttuja.

Asukkaita: 38013

”Turhat” ilmiannot: ”Perättömätkin” ilmiannot on otetaan vastaan ja kirjataan. Selvät perättömät tapaukset karsitaan kirjaamisen jälkeen. Turhasta työstä ei ole pidetty kirjaa, joten tarkkoja lukuja on mahdoton sanoa. Arvioisin, että 2-5 tapausta vuoden aikana teettävät kirjaamista enemmän työtä, joista jotkut yksittäistapaukset vievät runsaastikkin työaikaa. Tutkijoiden kokonaistyöajasta kuitenkin noin 2 % vuodessa (karkea arvio).

Risto Viippola

OULUN POLIISILAITOS:

1. Vuonna 2004 tehtiin Oulun kihlakunnan poliisille 24 782 kpl rikosilmoituksia, joista.
a) rikoslakirikoksia 17 884 kpl
b) liikennerikkomuksia 5 882 kpl
c) muita loput

2. Oulun kihlakunnan poliisilla on käytettävissä
a) päällystöön kuuluvia tutkinnanjohtajia 5 kpl
b) varsinaisia tutkijoita on yli 60 henkilöä laskentavasta riippuen, osa henkilöstöstä suorittaa sekä kenttävälvontaa että tutkintaa. Osa tehtävistä on alueellisia, jopa koko läänin käsittäviä. Lisäksi harjoittelijat ja tehtäväkierrossa olevat muuttavat tilannetta.
Järjestysosastossa on lisäksi 8 tutkijaa, jotka tutkivat mm. liikennevahinkoja ja rattijuopumuksia.
Oulun poliisilaitoksella toimii lisäksi läänin talousrikosyksikkö, jonka vahvuus kokonaisuudessaan n. 20 henkilöä.

3. Kihlakunnan väestömäärä oli vuonna 2004 yhteensä 150 206 henkilöä.

4. Turhaa työtä joudutaan tekemään suhteellisen paljon. On olemassa henkilöitä, jotka työllistävät viranomaisia valtavasti. Yhdellä henkilöllä voi olla kymmeniä ilmoituksia kiertämässä eri viranomaistahoja kanteluina, rikosilmoituksina jne.

5. Lainkäyttöön ei mielestäni pystytä paikallistasolla vaikuttamaan.
Laillisuusvalvonta on taas toinen asia. Poliisin valtuuksien käyttö on ollut kovasti viime aikoina esillä, varmasti aiheellisesti. Meidän tulisi olla erityisen tarkkoja siitä, että ylilyöntejä ei tapahtuisi.

Taisto Isokangas, apulaispoliisipäällikkö

Vakka-Suomen kihlakunnassa

kirjattiin 6487 rikosilmoitusta (lisäystä edelliseen vuoteen 8 %)
a) Näistä rikoslakirikoksia oli 4482 ja
b) liikennejuttuja 1464 mukaan lukien sakot.

Rikososasto on jakautunut kahteen ryhmään. Molemmissa ryhmissä on rikosylikonstaapeli tutkinnanjohtaja. Tutkintaryhmässä I on yhteensä 8 rikostutkijaa ja tutkinnanjohtaja rikosylikonstaapeli, joka osallistuu myös päivittäiseen tutkintaan.
Tutkintaryhmässä II on 3 vakinaista rikostutkijaa ja yksi tehtäväkierrolla oleva rikostutkija sekä tutkinnanjohtaja rikosylikonstaapeli, joka osallistuu myös päivittäiseen tutkintaan. Liikennejuttuja ja rattijuoppoja tutkii kaksi rikostutkijaa päätoimisesti.
Pakkokeinoja edellyttävien juttujen tutkinnanjohtajana toimii allekirjoittanut.
Tutkintaosastolla on yksi yhteinen tutkintasihteeri.

Kihlakunnan väestömäärä noin 40.500 asukasta. Alueella on yli 11.000 vapaa-ajanasuntoa jolloin kihlakunnan asukasmäärä kesäisin ja yleensä viikonloppuisin nousee huomattavasti.

Laillisuusvalvonta ja lainkäyttö eivät ole muuttuneet politiikaksi. Yli 30 vuoden poliisikokemuksella voin käsi sydämellä sanoa, että poliisin normaali arkityö ei ole muuttunut oikeastaan mitenkään. Uusia rikosnimikkeitä ja tunnusmerkistöjä on tullut ja työ on muuttunut teknisemmäksi. Politiikalla ei kuitenkaan ole ainakaan pienissä yksiköissä mitään tekemistä.

Pentti Koski, rikoskomisario

Rauman kihlakunnan poliisilaitos

a) Rikoslakirikoksia: 6440
b) Liikennerikoksia, -rikkomuksia: 2522
c) muita: 202

a) Tutkinnanjohtajia: 2
b) Tutkijoita: 29

”Turhat” ilmiannot: Kantelut poliisia kohtaan ovat lisääntyneet. Rikosilmoituksia tehdään hepposin perustein, joka aiheuttaa kuitenkin turhien kuulustelujen suorittamista melkoisia määriä. Näistä jutuista lähes kaikki päättyy ettei asiassa ole syytä epäillä rikosta.

Asukkaita: 59170

Väitteeseen politiikasta: Kyllä

Espoon poliisilaitos

Espoon poliisilaitoksen tutkittavana oli vuonna 2004 kaikkiaan 29 032 rikkomusta.

Näistä rikkomuksista
a) Rikoslakirikoksia oli 21 989
b) Liikennerikkomuksia 5700
c) Muita rikoksia 1343
Luvuissa ovat mukana rangaistusvaatimukset

Rikostutkinassa laitos jakautuu kolmeen tulosalueeseen, joissa kaikissa suoritetaan rikostutkintaa on
a) tutkinnanjohtajia 19, joista 6 on ylikonstaapeleita
b) Tutkijoita on kaikkiaan 120, 15-20 on joko työharjoittelijoita tai kenttäjaksolaisia (Espoo on koulutuspoliisilaitos)

Espoolla on myös alueellinen tutkintavastuu, Länsi-Uusimaan huumetutkinnasta, talousrikostutkinnasta, teknisestä rikostutkinnasta ja rikostiedustelusta ja tämä sitoo huomattavan tutkijamäärän myös kihlakunnan ulkopuoliseen rikostutkintaan.

Espoon kihlakunnan asukasmäärä n n. 280 000, mutta alueellisen vastuun myötä asukasmäärä nousee yli 400 000.

Heikki Jokinen, rikosylikonstaapeli

Ylä-Savon kihlakunnassa

1.a. Rikoslakirikoksia kirjattiin vuonna 2004 2654 kappaletta
1.b. Liikennerikoksia 1667 kappaletta
1.c Muita yhteensä 1841 kappaletta

2. a. Tutkinnanjohtajia päällystötasoisia 2 vaativassa rikostutkinnassa (rikospoliisissa)
– ja yksi palvelututkinnassa ( järjestyspoliisi )
– Lisäksi rikosylikonstaapeleita rajoitetuin tutkinnanjohtajavaltuuksin 3 kappaletta rikospoliisissa ja 3 kappaletta järjestyspoliisissa, joista kaksi toimii palvelutoimistoissa.

2.b. Tutkijoita rikospoliisissa 15 taktista tutkijaa, 2 talousrikostutkijaa, jotka sijoitettu
– Iisalmeen sekä 1 tekninen tutkja läänin tekniikasta, joka sijoitettu Iisalmeen.
– Palvelututkinnassa, järjestyspoliisissa 5 tutkijaa.

3. Asukasluku 60 927

4. ”Turhat” ilmiannot: Ei sanottavaa merkitystä.

5. Väite politiikasta: Ei ole muuttunut, asiaan ovat vaikuttaneet viimeaikaiset tapahtumat ja niistä seuranneet oikeudenkäynnit. Joskin poliittisen ohjauksen voimistuminen on ollut merkillepantavaa. Asiassa voi olla jämäköitymistä tai sitten myös poliittisten irtopisteiden keruuta.

Seppo Ryhänen rikosylikomisario

Raision kihlakunta

a) Rikoslakirikoksia: 5308
b) Liikennerikkomuksia: 1683
c) muita: 1445

a) Tutkinnanjohtajia: 2
b) tutkijoita: 18
Kaksi komisariota ja 5 ylikonstaapelia toimivat tutkinnanjohtajina jotka määräytyvät juttujen mukaan.

Asukkaita: 59596

”Turhat” ilmiannot: Ei ole erikseen pidetty tilastoa, mutta jatkuvassa tutkinnassa on ns. siviilijuttujen selvittämistä määrättyyn pisteeseen asti.

Pasi Rinne

ÄÄNEKOSKEN KIHALKUNNASSA

1. Rikoksia kaikkiaan 7275.
a) Rikoslakirikoksia 3718
b) Liikennerikoksia 1947..
Loppuosa muita rikoksia.

2. Tutkijoiden määrä
a) 1 tutkinnanjohtaja
b) 9 tutkijaa

3. Asukkaita kihlakunnassa on 36700.

4. Perättömiä ilmiantoja on hyvin vähän, pari tapausta vuodessa.

5. Politiikka ei vaikuta poliisitoimen hoitoon. Toiminta perustuu voimassa olevaan Suomen lakiin.

Jouko Pokela, rikoskomisario

HAUKIPUTAAN POLIISILAITOS

1. Kihlakunnan poliisille tehtiin vuonna 2004 yht 5791 rikosilmoitusta
a) Rikoslakirikkomuksia 3283
b) Liikennerikkomuksia 2345
c) Muita 163

2. Kihlakunnan poliisilla on käytettävissä
a) Tutkinnanjohtajia 2 komisariota, (tutkivat ylikonstaapelit rutiinijutuissa 3)
b) Varsinaisia tutkijoita 14, joista 3 pääasiassa liikennerikostutkijoita

3. Kihlakunnan väestömäärä 43 194 (31.1.2005)

4. Poliisi joutuu tekemään turhaa työtä, mm. perättömien ilmiantojen osalta.
– Vain vähäisessä määrin.

Eero Aho, poliisipäällikkö

Kuhmon kihlakunnan poliisilaitos
.

a) Rikoslakirikoksia: 355
b) Liikennerikoksia, -rikkomuksia: 253
c) muita: 367

a) Tutkinnanjohtajia: 1
b) Tutkijoita: 2

Asukkaita: 10449

”Turhat” ilmiannot: Jonkun verran.

Seppo Nordström

Ylivieskan poliisilaitos

Kaikki rikokset v. 2004 – 4191 kpl.
a) Rikoslakirikoksia: 2577
b) Liikennerikkomuksia: 1520

a) Tutkinnanjohtajia: 1
b) Tutkijoita: 8

Rikostutkintaryhmässä on yksi komisario, jonka työajasta tutkinnanjohtajuus vie n. 60%, lisäksi vähäisemmissä jutuissa kolme ylikonstaapelia tutkinnanjohtajina ja heidän työaikansa kuluu siihen n. 15%. Varsinaisten tutkijoiden lisäksi kenttäosaston konstaapelit hoitavat vähäisiä rikosasioita, kuten pieniä liikennevahinkoja, näpistyksiä yms.

”Turhat” ilmiannot: Ei merkittävästi. Niiden osuus on kuitenkin hieman lisääntymään päin.

Asukkaita: 40 088

Väitteeseen: Ainakaan meidän piirissämme en ole huomannut sellaisia piirteitä. Jos kuitenkin tarkkaan asiaa ajattelee, niin laillisuusvalvonnan puolella saattaa olla joitakin merkkejä yksittäisten henkilöiden toiminnasta siihen suuntaan.

Orimattilan kihlakunta

a) Rikoslakirikoksia: 4213
b) Liikennerikkomuksia: 2095
c) muita: 2712

a) Tutkinnanjohtajia 2
b) Tutkijoita: 10

Asukkaita: 37924

”Turhat” ilmiannot: Ei merkittävässä määrin.

Kajaanin kihlakunta

a) Rikoslakirikkomuksia: 5 366
b) Lliikennerikkomuksia: 2 796
c) muita: 328

a) Tutkinnanjohtajia: 3
b) Tutkijoita: 15

Tutkintatehtävissä toimii yhteensä 24 poliisimiestä, joista 7 hlöä on jouduttu irrottamaan varsinaisesta perustutkinnasta maakunnallisiin tehtäviin (vaativa tekninen tutkinta, talousrikostutkinta, rikostiedustelu)sekä 2 hlöä turvapaikka-asioiden hoitoon ja turvapaikanhakijoiden saattotehtäviin)

Asukkaita: 55 869

”Turhat” ilmiannot: Esitutkinta- ja pakkokeinoasetuksen 1 § velvoittaa poliisin kirjaamaan ilmoituksen jokaisesta tapahtumasta, jota ilmoittaja tai asianomistaja pitää rikoksena. Em. pykälän perusteella poliisi joutuu toistuvasti kirjaamaan mm. mielenterveysongelmaisten tekemiä epämääräisiä ilmoituksia ja osin niitä myös tutkimaankin, vaikka kokolailla selvästi nähtäisiin, että ketään ei voida asettaa syytteeseen. Esitutkinnan rajoittamiset ETL 4 §:n 3 mom:n perusteella syyttäjien päätöksillä hakevat vielä käyttöalaansa.

Haapajärven poliisilaitos

1) Poliisin tietoon tuli vuonna 2004 Haapajärven kihlakunnan alueella 4997 rikosta (-03: 4510), joista rikoslakirikoksia oli 2922 (-03: 2805) ja liikennerikkomuksia 1781 (-03: 1519)

2) Haapajärven poliisissa työskentelee tutkinnanjohtotehtävissä vakinaisesti kaksi komisariota ja tällä hetkellä työruuhkasyistä lisäksi yksi määräaikainen komisario. Tutkinnanjohtotehtäviä hoitaa heidän lisäkseen kuusi ylikonstaapelia, joista viisi henkilöä toimii päätoimisina, ”varsinaisina” tutkijoina. Näiden viiden lisäksi ”varsinaisina” tutkijoina toimii 4 poliisia. Myös kenttäpoliisit osallistuvat merkittävässä määrin tutkintatehtävien hoitoon.

3) Kihlakunnan väestömäärä oli väestörekisterin tilastotiedon mukaan 31.12.2004 yhteensä 39.120 henkilöä.

4) Meidän alueella perättömistä ilmiannoista tai muista viranomaistoimintoja häiritsevistä menettelyistä ei aiheudu – onneksi – kovin suurta vaivaa.

5) Laillisuusvalvonnalla ja lainkäytöllä on molemmilla lakisidonnainen perusta, joten päivänpolitiikalla tai puoluepolitiikalla ei lähtökohtaisesti ole niihin vaikutusta. Tietysti laitkin syntyvät poliittisen prosessin myötä, mutta vaikutus ei ole sellaista kuin väitteessä on esitetty.

Petri Oulasmaa, poliisipäällikkö

Porvoon kihlakunta

Asukkaita: 72.000

a) Rikoslakirikkomuksia: 6375
b) Liikennerikkomuksia: 2634
c) muita: 277

a) tutkinnanjohtajia: 2+4
b) tutkijoita: 20

Tutkinnanjohtajista 2 päällystötasoista ja 4 ylikonstaapelia. Ylikonstapelitutkinnanjohtajat toimivat myös tutkijoina.Tutkijoiden määrä (sis.yk:t) vaihteli vuoden aikana 18-22 välillä

”Turhat” ilmiannot: Turhien ilmoitusten määrä lisääntynyt, viikottain juttuja, joita ei oteta tutkittavaksi

Sodankylän kihlakunnan

1. Kokonaisrikollisuus oli vuonna 2004, lkm 2005 kpl,

a) Rikoslakirikoksia 914 kpl (RL rikokset ilman liikennerikoksia 355),
b) Liikennerikoksia 1014
c) loput muita rikoksia.

2. Tutkijan resurssit

a) Tutkinnanjohtajia 1 kpl henkilötyövuosissa 0,6
b) Varsinaisia tutkijoita 1 kpl

3. Kihlakunnan väestömäärä 9.200 asukasta.

4. ”Turhaa” työtä, mm. perättömien ilmiantojen osalta.
– Ei merkittävästi.

Väitteeseen: Laillisuusvalvonta ja lainkäyttö ovat muuttuneet politiikaksi.. Ei.

Ilomantsin kihlakunta

Asukkaita: 8 671

a) Rikoslakirikkomuksia: 467
b) Liikennerikkomuksia: 222

a) Tutkinnanjohtajia: 1
b) Tutkijoita: 2

Sisä-Savon kihlakunnassa

Asukkaita: 19629

a) Rikoslakirikkomuksia: 1370
b) Liikennerikkomuksia: 1287
c) Muita: 941

a) Tutkinnanjohtajia: 1
b) tutkijoita: 4

”Turhat” ilmiannot: Tällä nykyään aika vähän

Vaitteeseen: Jotkut poliitikot yrittävät silloin tällöin kerätä irtopisteitä tölvimällä mm. poliisia. Käytännön työssä ei tällä kuitenkaan ole mitään merkitystä ja arkipäivän työ ei ole mitenkään poliittisviritteistä.

Vastaukset kirjoitti Esko Airaksinen, poliisipäällikkö.

Forssan kihlakunnan

alueeseen kuulu: Forssa, Tammela,Jokioinen, Ypäjä ja Humppila,
alueen asukasluku on n. 35 500.

1) Forssan kihlakunnan alueella tehtiin vuonna 2004 6565 rikosta (luku sisältää liikennerikokset) näistä

a) Rikoslakirikoksia oli 4227,
b) Liikennerikkomuksia oli 2154
c) ja loput muita rikoksia.

2) Tutkintaresurssit
a) 1 tutkinnanjohtaja
b) 14 varsinaista tutkijaa

Juvan kihlakunta

Asukkaita: 23 568

a) Rikoslakirikkomuksia: 2726
b) Liikennerikkomuksia: 2476
c) Muita: 1879

a) Tutkinnanjohtajia: 1
Komisarion lisäksi poliisipäällikkö toimii tarvittaessa tutkinnajohtajana.
b) Tutkijoita: 7

”Turhat” ilmiannot Perättömiä ilmiantoja on hyvin vähän. Ilmoituksen ottamiskynnys on alhainen. Sen vuoksi rikosjuttuina poliisille ilmoitetut loppujen lopuksi puhtaasti siviilijutut työllistävät lopettamispäätöksiä varten tarpeellisen aineiston hankkimiseksi;näin maaseudulla ilmeisesti vanhaa perua (mm. tieriidat, hallinto-asiat).

Väitteeseen: Kyllä; Jotenkin tuntuu, että ainakin osittain.

Kouvolan kihlakunta

Rikosten määrä: Kouvolan kihlakunnan alueella poliisi kirjasi kaikkiaan 7028 rikosilmoitusta, jotka sisälsivät tietysti n. määrän rikoksia. Sekalaisilmoituksia erilaisista tutkinnoista ja poliisitoimista kirjattiin 2971. Kaikkiaan poliisialueella kirjattiin 18 915 rikosta, jossa luvussa on mukana myös rangaistusvaatimukset.

Rikososastossa on kolme tutkinnanjohtajaa ja 33 tutkijaa. Tulee kuitenkin huomioida se, että organisaatioon kuuluu myös palvelututkinta eli ilmoitusten vastaanotto ja pienempien rikosjuttujen ja liikennejuttujen tutkinta ja siellä on lisäksi 1 tutkinnanjohtaja ja 2 rajoitetuin oikeuksin ilman pakkokeinovaltuuksia 2 tutkinnanjohtajaa ja 13 tutkijaa. Lisäksi laitokseen kuuluu alueellisen talousrikostutkinnan yksikkö, joka tekee töitä koko Kaakkois-Suomen alueella 1 tutkinnanjohtajan ja 10 hajasijoitetun tutkijan kanssa.

Kihlakunnassa asukkaita: 97.812

a) Rikoslakirikkomuksia: 12240
b) Liikennerikkomuksia: 5262
c) Muita: 1413

a) Tutkinnanjohtajia: 3
b) Tutkijoita: 33

”Turhat” ilmiannot: Jossakin määrin, mutta se ei ole kokonaisuuden kannalta mitenkään merkittävä asia.

Väitteeseen laillisuusvalvonnan politiikasta: Kyllä osittain on ja osittain ei. Laillisuusvalvonnasta on tehty ehkä joissakin tapauksessa tarkoituksella niin voimakkaasti näkyvää, että siitä on tullut jollekin päähänpinttymä. Laillisuusvalvonta ja lainkäyttö ovat osa yhteiskuntapolitiikkaa ja ovat aina olleet. Laillisuusvalvonta on nyt pinnalla, koska yhteiskunnassa on meneillään tilanne, osin median luoma, jossa kaikki hakevat ensiksi syyllisiä ja uskotaan siihen, että aina kun syyllinen viranomaisesta löytyy, niin maailma tulee kaikille heti paremmaksi. Toki on myönnettävä se kestämätön tilanne, ettei mediassa ja politiikassa voida loputtomasti katsoa ja hyväksyä sellaisia mielipidetauluja, joissa erityisesti poliisi on kansalaisten luottamuksessa ja kunnioituksessa kärkipäässä ja media ja poliitiot siellä alapäässä.

Laillisuusvalvontaa on aina ollut ja se pitää niin ollakin. On myös ollut jonkin verran huolimattomuutta koko valvonnassa ja se pitää saada pelaamaan siten, että luottamus poliisin ja muuhunkin viranomaistoimintaan saadaan pysytettynä korkeana.

Vantaan kihlakunnan vastaus

a) Rikoslakirikkomuksia 23455
b) Liikennerikkomuksia 4999
c) Muut 1031
– tietolähde: Polstat

Tilanne 7.3.2005
a) Tutkinnanjohtajia 6
b) Varsinaisia tutkijoita 64 (sisältää kenttäjaksolaiset ja työharjoittelijat 8 hlöä)
Luvut eivät sisällä alueellisen yksikön henkilöstöä (rikostutkimuskeskus, talousrikostutkinta, rikostiedustelu, huumerikostutkinta, it-rikostutkinta)

Timo Nyyssönen
rikosylikomisario
Riihimäen kihlakunnan vastaus

a) Rikoslakirikkomuksia: 2473
b) Liikennerikkomuksia: 1297

a) Tutkinnanjohtajia: 4
b) Varsinaisia tutkijoita: 14

Asukkaita: 45 000

Turhauttavia ilmiantoja: Paljon erilaista sovittelua
Salon kihlakunnan vastaus

a) Rikoslakirikkomuksia: 5726
b) Liikennerikkomuksia: 2391
c) Muut: 1262

a) Tutkinnajohtajia: 8
b) Varsinaisia tutkijoita: 13

Asukkaita: 62 709
Mäntän kihlakunnasssa

a) Rikoslakirikkomuksia: 2802
b) Liikennerikkomuksia: 686
c) Muut: 105

a) Tutkinnanjohtajia: 1
b) Varsinaisia tutkijoita: 9

Asukkaita: 28 271

Turhat ilmiannot: Jonkin verran. Osin poliisi myöskään ei uskalla panna juttuja poikki vaan tutkii kanteluiden pelossa ja niitä välttääkseen vaikka asiallisia perusteita ei ole.

Väitteeseen: Poliittinen aspekti on toki lisääntynyt ja lainlaatiminen on poliittinen prosessi.
Kokemäen kihlakunnan vastaus

a) Rikoslakirikkomuksia 4.772
b) Liikennerikkomuksia 2.919

a) Tutkinnanjohtajia 1
b) Varsinaisia tutkijoita 8

Kihlakunnan väestömäärä n.34.900

Tapio Ranne, poliisipäällikkö
Raaseporin kihlakunta

a) Rikoslakirikkomuksia: 4282
b) Liikennerikkomuksia: 2040
c) muut: 251

Tutkinnanjohtajia : 1,5
Tutkijoita: 14

Tutkinnanjohtajista toinen on osa-aikaeläkkeellä.

Asukkaita: 43 480
Lahden kihlakunnassa

a) Rikoslakirikkomuksia: 12 757
b) Liikennerikkomuksia: 7277
c) Muut: 7960

a) Tutkinnanjohtajia: 10
b) Tutkijoita: 100

Osa tutkijoista osallistuu myös kenttäpartiointiin, mutta on uuden palkkaluokituksen mukaan ryhmitelty ”tutkinnan luokitukseen”;. Luku 100 on noin arvio, jossa on pientä ajoittaista vaihtelua.

Asukkaita: 158 000

Hyvinkään kihlakunnasta

a) Rikoslakirikkomuksia: 8115
b) Liikennerikkomuksia: 3702
d) Muut: 550

a) Tutkinnanjohtajia: 3
b) Tutkijoita: 25

Asukkaita: 80.000

Väitteeseen: Mielestäni perustehtävä selventynyt

Turhat ilmiannot: Noin 10 %:a prosentti työajasta, neuvotteluja asiasta, joka ei rikos ym

Kauhajoen kihlakunnasta

a) Rikoslakirikkomuksia: 1970
b) Liikennerikkomuksia: 1452
c) Muut: 148

a) Tutkinnanjohtajia: 1
b) Tutkijoita: 8

Yksi tutkija alueellisessa talousrikostutkintaryhmässä, piirin käytössä n. 20 %

Asukkaita: 29699

Turhat ilmiannot: Tieriidat, kunnianloukkaukset yms. jutut työllistävät ehkä 0,5 htv:n verran

Kauhajoen kihlakunnan poliisilaitos
Rikoskomisario Hannu Haapala

Loviisan kihlakunnassa

a) Rikoslakirikkomuksia = 1164, joista 139 liikenteeseen liittyviä
b) Liikennerikkomuksia = 1268, joista 779 RV asiaa ja 370 rikesakkoasiaa

a) Tutkinnanjohtajia 1
b) Varsinaisia tutkijoita 6 + tutkintasihteeri

Asukasluku 31.12.2004 oli 18665;

Harry Holmberg, poliisipäällikkö

Loviisan kihlakunnan poliisilaitos

Vastaus Porin kihlakunnasta:

Porissa tehtiin kaikkiaan viime vuonna 17 766 rikosta ja rikkomusta (lisäystä edelliseen vuoteen 10 %). Näistä rikoslakirikoksia oli 11 508 ja liikennerikkomuksia 5696 ja loput muita rikoksia. Luvuissa on siis mukana rangaistusvaatimukset (=sakot).

Rikososastossa on kolme tutkinnanjohtajaa ja tällä hetkellä 43 tutkijaa (tilanne vaihtelee jonkin verran johtuen harjoittelijoista ja tehtäväkierrossa olijoista). Osa tehtävistä on maakunnallisia (rikostutkimuskeskus, talousrikostutkinta, rikostietopalvelu, huumetutkinta, it-rikostutkinta), joten ”varsinaisia rikostutkijoita” on huomattavasti vähemmän.

Järjestysosastossa on kuusi tutkijaa, jotka tutkivat mm. liikennerikokset, rattijuopot, näpistykset, yms.

Väitteeseen laillisuusvalvonnan politiikasta..?
Laillisuusvalvonta ei ole poliittista, mutta lainkäyttö on aina ollut ja tulee olemaan osana poliittista ohjausjärjestelmää. Lakien säätäminen on politiikkaa ja sama politiikka säätää ja ’sävyttää’ lainkäyttöä (lakien täytäntöönpanoa ja valvontaa). Toinen asia on, että lainkäytön valvojien (poliisi), toisin kuin tuomioistuinten, toiminta ei lähtökohtaisesti ole poliittista. Oikeuslaitos tulkitsee ja soveltaa lakeja. Tätä kautta heidän toimintaansa tulee kytkentä polittiikkaan. Poliisi on tässä suhteessa neutraali, ’nöyrä toteuttaja’. Toinen asia on, että poliisi, yhteiskunnallisesti rauhallisina aikoina, pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan yhteiskunnan eri toimintatahoihin edistääkseen positiivista turvallisuuskehitystä.

8.3.2005 Pauli Kuusiranta, rikosylikomisario
Porin kihlakunnan poliisilaitos

Vastaus Imatran kihlakunnasta:

(Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi, Parikkala, Saari ja Uukuniemi) tilastoitiin 2004: Yhteensä 6882, jossa lisäystä 11,3 %,
a) näistä rikoslakikirikoksia 4413, lisäystä 11,1 %,
b) sältää rikoslain liikennerikokset yht. 2143, lisäystä 30 % ja
c) muita rikoksia 2469, lisäystä 11,6 %, – sisältää tieliikennelain liikennerikokset yht. 2295, lisäystä 13,3 %.

Rikostutkinnan vastuualueella on yksi päätoiminen tutkinnanjohtaja, joka vastaa 2/3 juttujen tutkinnanjohtajuudesta. Palvelututkinnan tutkinnanjohtaja vastaa 1/3 juttujen tutkinnanjohtajuudesta.

Varsinaisia tutkijoita on yhteensä 11. Palvelututkinnan vastuualueella (rikospaikkakäynnit, liikennejutut, ulkomaalaisasiat ja lähinnä rv-menettelyllä hoidettavat nopeasti tutkittavat jutut) on yksi tutkinnanjohtaja ja kuusi tutkijaa.

Väitteeseen lainkäytön politiikasta:
Lainkäyttö paikallistasolla (rikostutkinta ja syyteharkinta) on ulkopuolisista vaikutteista (myös poliittisista tuulista) täysin riippumatonta. Sen sijaan laillisuusvalvontaa kohtaan on ilmennyt viimeaikoina poliittista painetta. On täysin ymmärrettävää, että lainsäätäjä on kiinnostunut myös siitä, miten annettuja valtuuksia käytetään. Toinen asia sitten onkin, että yksittäiset poliitikot pyrkivät tässäkin yhteydessä esittämään asiat siinä valossa, että saisivat poliittisia irtopisteitä.

Veikko Nyyssönen, rikoskomisario
Imatran kihlakunnan poliisilaitos

Kyselylomake

Veroministeri huomio!

Liisa Mariapori
 
Apua. Tänään paljastui sekin, että Verohallinnolla ei ole käytettävissään järjestelmää eikä mitään muutakaan tietolähteitä, joiden perusteella Verohallintoon toimitetun aineiston sisä?ltö ja aineiston myöhempi käsittely voitaisiin yksityiskohtaisesti selvittää.
 
Siten ei voida jälkikäteen todeta, mitä asiakirjoja on ollut käytettävissä verotarkastus- ja verotusprosessissa eri vaiheissa tai missä vaiheessa asiakirjojen manipulointi on tapahtunut. Miten ihmeessä kukaan voi saada Suomessa oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä, kun koko järjestelmämme on täysin retuperällä.
 
Miten valittaa esim. EIT:hen, kun verohallinto ei pysty toimittamaan koko asiakirjanippua, jonka perusteella verotarkastus on suoritettu ja veroprosessi käyty. Ei Venäjälläkään taida näin retuperällä Verohallinto olla?
 

Verottajan suhtautuminen arvonlisäveronpalautuksiin?

Liisa Mariapori

Verohallinto ilmoittaa käsittelevänsä arvonlisäveronpalautukset FIFO-periaatteen mukaisesti eli vanhimmat ensin. Minä tässä ihmettelen, että mitenkähän monta yritystä menee konkurssiin tämän Verohallinnon periaatteen johdosta. Asiakkaani on taistellut vuodesta 2010 lähtien noin 366.000 €:n arvonlisäveron palautuksesta, joka Verohallinto tulkitsi asian ei vähennyskelpoiseksi.
 
Helsingin hallinto-oikeus päätti kuitenkin tammikuussa 2016, että asiakas oli oikeassa ja poisti ja palautti asian Verohallinnolle uudelleen käsiteltäväksi. Nyt asia on edelleen käsittelemättä, eikä yhtiö ole vieläkään saanut rahojaan, vaan tuo 366.000 jatkaa kasvamistaan joka päivä 7 %:n korolla ja 7 %:n viivästyskorolla.
 
Ei mikään yritys pysy Verohallinnon toimien takia pystyssä, kun palautettavien rahojen palautus kestää seitsemän vuotta ja enemmän vain verotarkastajien asiassa tekemisen lakiin perustumattomien johtopäätösten takia. Verohallinnosta pitäisikin kiireesti koko tarkastusyksikkö lopettaa ja samalla tulisi lopettaa koko Virke työryhmä, jotta yritystoiminta Suomessa pääsisi elpymään. Nyt nämä molemmat yksiköt tuottavat vain vahkinoa koko yhteiskunnalle virheellisillä tarkastuskertomuksillaan, joista yrittäjä sitten joutuu valittamaan 10-30 vuotta, eikä sittenkään saa oikeutta. Onko tässä oikeasti mitään järkeä?
 
Palautuskoron määrä pitäisi olla sama kuin viivästyskoron määrä, koska muutoin ei yhdenvertaisuusperiaatte verotuksessa toteudu.

Velan vanhentumisesta

Tietoa velanvanhentumisesta.


 
Tärkeää on erottaa toisistaan kaksi eri asiaa tarkoittavaa velan vanhentumistermiä,jotka on yleinen vanhentuminen ja lopullinen vanhentuminen.
 
Yleinen vanhentuminen kolmessa vuodessa ,ellei velkoja ole laskuttanut saatavasta tuona aikana.Sama pätee myös silloin mikäli laskusta ei ole huomautettu tai sen osalta ei ole tehty mitään perintätoimia viimeisen kolmen vuoden aikana.Yleinen vanhentumisaika pitenee viiteen vuoteen,mikäli haettu ulosottoperuste.
 
Velan lopullinen vanhentuminen tarkoitetaan sitä että jokainen velka vanhenee tietyn määräajan kuluessa erääntymisestä,vaikka sitä olis peritty säännöllisesti niin,ettei kolmen vuoden aikaraja ole ylittynyt.
 
Erilaisilla veloilla on eripituinen lopullisen vanhentumisen määräajat.Mikäli velkoja on yksityishenkilö eikä velalle ole haettu ulosottoperustetta on vanhentumisaika 25 vuotta laskun eräpäivästä .Mikäli .velkojana yksityishenkilö on hakenut saatavalleen ulosottoperusteen,on vanhentumisaika 20 vuotta tuomion antamispäivästä.
 
Mikäli velkoja on yritys tai yhteisö on velan lopullinen vanhentumisaika ilman ulosottoperustetta 20 vuotta ja ulosottoperusteen kanssa 15 vuotta.
 
Toisaalta pitää olla osoittaa että velallinen on saanut maksumuistutuksen.
 
Velallinen voi itsekkin katkaista yleisen vanhentumisajan esim.neuvottelemalla saatavasta maksusuunnitelman muodossa,tai maksamalla saatavaan liittyen osasuorituksen
 
Olisko tämä tarpeeksi selkeä ymmärtää?
 
Seija Vikamaa

Konklaavin historiaa – uudelleen lämmitettynä

On sangen mielenkiintoista mitä ovat KONKLAAVIN vaiheet kahdenkymmenenviiden (25) -vuoden ajansaatossa. Alla olevan artikkelin julkaisin verkkolehden silloisessa formaatissa viisitoista vuotta sitten 2002 ja 2005 julkaistiin OPLK-ryhmän Laman ja Rahan Pelurit -selvitys. Molemmat nonsoleerattiin, suhtauduttiin alentuvasti ja vaiettiin, etenkin ”korkeasti oikeutta oppineiden” taholla.
 

Nytkö on koettavissa häivähdys uudesta julkisuudesta?


 

klik…> TÄSTÄ Karjalan kuvalehden artikkeliin,

 

 
 
KONKLAAVISTA on kyselty alkuperäisiä lähdetietoja. Pankkien kriisin, eli 1990-luvun kotimaisen laman tutkimista varten asiatietoja 6.5.1992 Linnassa pidetystä seminaarista ei ole saatu…
 
Julkaisen tässä keväällä 2002 haltuuni saamani em. seminaarin, erityisavustaja Martti Mannisen allekirjoittaman kutsukirjeen sivut; reunamerkinnät ovat ilmeisesti Mannisen. Seminaaria ja sen asiatietoja ei ole alkujaan määrätty salaiseksi, mutta kansliapäätöksella 30.7.2002 tapahtuma on määrätty salattavaksi. Miksi?
 
Konklaavi-seminaarin ohjaus pankkioikeudenkäynneille on ollut seurauksiltaan joukkotuhontaan verrattavaa…
 
Kutsukirjeen ensimmäinen sivu on päivätty 14.04.1992
 

 
Kutsukirjeen toinen sivu on päivätty 16.04.1992

 
Presidentti Mauno Koivistolle lähetin tutkimusryhmämme puolesta keväällä 2002 seuraan kirjeen:
 
AVOIN KIRJE PRESIDENTTI MAUNO KOIVISTOLLE
 
Herra Presidentti,

Te järjestitte Oikeuspoliittisen keskustelutilaisuuden Linnassa 6.5.1992 tuomioistuinlaitoksen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten edustajien kanssa.

Tilaisuuden teemoina olivat:

1. tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttö ja riippumattomuus sekä

2. tuomioistuinten toiminnan arviointi ja arvostelu.
 
Keskustelutilaisuuteen osallistuneille henkilöille on lähetetty 5.6.2002 kysely koskien tilaisuuden luonnetta ja sisältöä sekä mahdollisia päätöksiä.
 
Eräältä osallistujalta saadun selvityksen mukaan ”tilaisuuden tarkoitus oli tasavallan presidentin ja mukaan kutsuttujen osallistujien arvovallalla painostaa Korkein oikeus tekemään Koiviston mieleinen ratkaisu pankkeja koskevassa asiassa”.
 
Selvityksessä ilmaistaan edelleen, että ”Koivisto puolsi kantaa, jonka mukaan pankeilla pitäisi olla oikeus yksipuolisesti nostaa lainakorkoa”, ja ”Tilaisuus ymmärtääkseni vahvisti Koiviston asemaa suhteessa juristeihin. Hänen mahdollisia nuhteitaan pelättiin. Koivistoa siis myötäiltiin enemmän pelosta…”
 
On herännyt epäily siitä, että Teidän linjauksenne, aiheutti oikeuslaitoksen toimintaan kauaskantoiset muutokset: heikomman osapuolen suojaaminen ei ole enää laajemminkaan kuulunut oikeusjärjestelmämme ensisijaisiin tavoitteisiin.
 
On syntynyt perusteltu epäily siitä, että Teidän puuttumisenne riippumattoman oikeuslaitoksemme päätöksentekoon, Herra presidentti, aloitti oikeudenmukaisen laillisuusvalvontamme alasajon. Miten se on perustuslaillisesti ja ihmisoikeussopimuksellisesti perusteltavissa?
 
Olemme yrittäneet saada seminaarinne asiakirjoja mm. presidentin kansliasta, mutta turhaan. Asiakirjat on julistettu salaisiksi. Pyydämme myötävaikutustanne asiakirjojen saamiseksi. Haluamme tietää mitä todella keskusteltiin ja mitä päätettiin
.
 
***
 
Tasavallan presidentin kansliasta sain 30.7.2002 tämän kansliapäätöksen, jonka on tasavallan presientti Tarja Halosen kanssa allekirjoittanut (asianosaisena) eritysavustaja Martti Manninen:
 
Kts… http://www.promerit.net/2013/01/presidentti-koiviston-haastattelu-21-8-1992/
 

 

Pelurit * E-kirjat heti luettavaksi <- haku
 


 
Konklaavi esiteltiin Jyväskylässä joulukuussa 2002. DVD -video 1.osa
 

VELALLISELLA – JOPA KONKURSSIVELALLISELLA ON OLTAVA OIKEUSTURVA

KIITOS KKO!
 
Kuinka monta kertaa näiden vuosien  (25) aikana olen toivonut ja rukoillut, että joku taho tässä maassa laittaa säännöt ulosoton mielivallalle. Velallisella – jopa konkurssivelallisella -on oikeusturva!
90-luvulla omaisuus saattoi siirtyä 0 markalla täytäntöönpanon keskeytyksen aikana pankille, joka kuittasi siitä      3 280 000,-  omaan kassaansa liikevoittona etukäteen tietämältään ostajalta -vain muutama päivä Sinun – vouti – tekemäsi pakkohuutokaupan takia, joka sekin tapahtui ilman laillista ulosmittausta. Tuolla summalla oikeat velat olisi maksettu kahteen kertaan, mutta pankki totesi, että tämä on heidän normaalia liikevoittoaan ja täysin normaalia toimintaa.  (Tämä tapaus edelleen kesken) Tänä päivänä useissa kymmenissätuhansissa samanlaisissa tapauksissa olemme Velallisten Tuki -ryhmällä vaatimassa näyttöä. mistä velka jäi, kun todistettavasti velkoja on saanut TOISEN OMISTAMASTA OMAISUUDESTA täysimääräisen suorituksen velalle. Tässä rakenteellisessa virheessä velanperintäjärjestelmässä on syy koko Suomen ahdinkoon
  
HYVÄT VOUDIT JA ULOSTOTTOVIRASTOT SUOMESSA
 

1. Kuinka monta kertaa olette tarkastaneet velan oikean määrän ja oikean velkojan?  Oletteko pyytäneet velkojalta tilityksen siihen astisista suorituksista, jotta velan oikea määrä on tiedossa?
 

2. Oletteko tarkastaneet velkakirjat, että velkaväitteelle löytyvät oikeat KÄÄREVELKAKIRJAT? mm. erikoisomaisuutta ei saa myydä tavallisilla menetelmillä.
 

3. Oletteko koskaan havainneet, että velkojan ilmoittama omaisuuden arvo on epäsuhteessa sen ”yleisesti paikkakunnalla/ tai maailmalla vapailla kaupoilla tehtyyn, yleisesti hyväksyttyyn keskimääräiseen kauppahintaan”?
 

4. Kuinka monta kertaa olette vaivautuneet tarkastamaan, että arvo-/ erityisomaisuuden kyseessä ollessa Teillä on oikeat KÄÄREVELKAKIRJAT, joilla velkaa voi ylipäätään periä ulosottoteitse? Entä, onko velkaväite vain paperilla, ilman saamistodisteita – oletteko koskaan tarkastaneet? Pelkkä paperi ei riitä.
 

5. Oletteko tulleet tietoisiksi, että toimintaanne säätelee Perustuslaki ja Ihmisoikeussopimus, joissa mm säädetään tasavertaisuudesta lain edessä, omaisuuden suojasta, oikeudenmukaisuudesta lain edessä jne….? 
 

6. Oletteko tietoisia, että Teidän alihintaiset päätökset omaisuuksien myynneissä – aiheuttavat leikkaukset Suomessa ja jopa Te maksatte näiden alihintaisen realisointien seuraukset? Entä Te valtakunnanvouti- tiedättekö Te?
  
YMMÄRRÄTTEKO TE VASTUUNNE SUOMEN VALTIONTALOUDESTA?
 

1. Jokainen todistettavasti laillisen velan perusteella tehty, alihintainen omaisuuden realisointi, vähintään kaksinkertaistaa velan määrän: Jos siis myyt -lain vastaisesti- alihintaan velallisen omaisuuden – Sinäkin maksat sitä velkaa realisoinnin jälkeen, Miten? ks. alla.
 

2. Todellinen velka on tietenkin maksettava, mutta vain yhteen kertaan + korot. Nyt sitä maksetaan useaan kertaa, koska Te myytte laillisten omistajien (velallinen, konkurssipesä, velkajärjestelyssä oleva jne) omaisuuden pilkkahintaan velkojan ilmoittaessa Teille virheellisen arvon omaisuudelle ja Te kuvittelette olevanne hyviä, kun palvelette velkojien  (pankit, perintätoimistot ja jopa verottaja) etua. Te maksatte myös itse jokaisesta alihintaisesta kaupasta.
 

3. Jokainen alihintainen kauppa merkitsee, että velkaa jää velalliselle. Esimerkkitapaus:Te myitte miljoonalaivan pankin vaatimuksesta 600 000 markalla pankille, pankin itse hyväksyessä oman huutonsa, josta pankille oli etukäteen tehty tarjous 3 280 000,-  ja katsoitte oikeudeksenne Oulussa palauttaa nekin vähät rahat ja luovuttaa miljoonaomaisuus  ja rahat pankille TÄYTÄNTÖÖNPANOKIELLON AIKANA – NYT SIIS 0 MARKALLA VELALLISEEN NÄHDEN! Missä oli näyttö velasta, jolla te 3 päivän aikana myitte miljoonalaivan käytännössä 0 -markalla? Saitteko itsellenne palkkion tästä toimesta? Sitä velkaa 1,5 miljoonaa markkaa 11/88, jota pankki väittää valuuttavelaksi, se ei pysty näyttämään toteen, on kuulemma jäljellä n. 1,6 miljoonaa euroa eli 10 miljoonaa markkaa  v.2016! Te uskoitte pankkia, ette velallisyritystä. Te ette edes kuunnelleet yrittäjää. Te myös maksatte – leikkauksina. Näitä tapauksia on kymmeniätuhansia Suomessa. Teidän lainvastaisen, yksipuolisen toiminnan takia, jossa Te kuuntelette vain velkojaa – ette velallista,  Suomi joutuu leikkaamaan ja velkaantuu yhä pahemmin v. 2016.
 

4. Velka jää siis olemaan 18%:n koroilla ja pankki jatkaa sen perintää koroilla kasvaneena. Joka vuosi pankki merkitsee tämän Teidän heille suosiollisesti jättämän ”luottotappion” kirjanpitoonsa ja vähentää ”luottotappioiden” korot 18% tuloksestaan JOKA VUOSI! Oletteko nyt kartalla, miksi poliisien määrää pitää vähentää säästösyistä? Kohta on Teidän vuoronne. ….ja velkavankeudessa elävä -laittomasti ryöstetty yrittäjä jatkaa saman velan maksamista 18% koroilla, jonka Sinä olet aiheuttanut ja jota Sinäkin nyt välillisesti maksat.
Siis yhtä velkaa maksetaan jo kahta kautta -Sinun vouti – toimintasi takiasi!
 

5. Ymmärrätkö nyt, miksi Sinun tekemä alihintainen kauppa syö koko Suomen talouskasvua? Oletko valmis, että Sinun pitää olla puolueeton? Sinä et voi suosia ketään – vaan Sinun pitää lain mukaan olla tasapuolinen -eikä Sinulla ole oikeutta viedä kenenkään omaisuutta mielivalloin,  Perustuslain vastaisesti – Velallisella on myös oikeus tasavertaisuuteen lain edessä – myös Teidän käytännöissänne, jotka sitä edustatte omalta osaltanne.
  
Minä kiitän ja ilolla tervehdin Korkeimman Oikeuden ennakkopäätöstä.
  
Velallisten Tuki -johtoryhmän puolesta
Hilkka Laikko
hilkkamlaikko@gmail.com
 
 

Europyramidin varjot ja valot, velallisia n. miljoona

Toimeentulovaikeuksia joka neljännellä kotitaloudella
 
Jo vuonna 2011 kansakuntaa vaivasi nämä luvut. Muuttuuko kuntavaalien jälkeen tilanne ja mihin suuntaan?
 
Toimeentulovaikeuksia oli vuonna 2011 kaikkiaan noin 650 000 kotitaloudella. Tämä tarkoittaa noin 25,4 prosenttia eli joka neljättä kotitaloutta. Toimeentulovaikeuksissa olevien talouksien määrä kasvoi edellisvuodesta 50 000:lla.
 
Pankkipomoilla vaiettu palkitsemisjärjestelmä – miljoonaosingot
 
OP-Pohjola-ryhmä siirtää osan tuotoistaan pankkiirien henkilökohtaisille holding- eli omistusyhtiöille, kirjoitti Helsingin Sanomat 2011.

SUOMI myyty pilkkahinnalla – MIKSI?

USEIN esitetty kysymys läänien lakkauttamisesta kaksikymmentä vuotta sitten: Mitä purkamisella on säästetty, sekä mitä yhteisen omaisuuden pilkkahintaan myynnillä on saavutettu?
 
Mielestäni nykyisin politiikan- ja hallinnon sanastossa ”SÄÄSTÖ” tarkoittaa kaikkea sitä mikä on kotitalouksilta, yrittäjiltä ja yksittäisiltä kansalaisilta riistetty, ryöstetty ja ulosmitattu ”LAILLISIN” keinoin. SE laskelma löytyy tästä linkistä:
 
VELKAKELLO
 
– SIIS, MIKSI me kansakuntana maksamme velkaa…

 

Keiden omaisuus oli arvokkaampi kuin koko kansakunta?

Tämän karmean kohtalon kourissa ovat kreikkalaiset. Kun kansanedustaja Jussi Halla-aho suositteli panssareita kaduille, hänen sanomansa tuntui todella pahalta.
 

Arkistosta muistio pvm 20.9.2002

 
Kenen omaisuutta siis valtion päätöksellä ja veronmaksajien varoilla suojeltiin ja jopa lisättiin samaan aikaan, kun satojentuhansien kansalaisten omaisuus ryöstettiin lain varjolla ja syöstiin koko kansakunta tuhon partaalle pankkien kriisissä 1991 – 1995?
 
Oikeustieteen tohtori Liisa Halme, joka oli 1990-luvun alussa mm. Valtion vakuusrahaston johtajia ja nykyään Rahoitustarkastuksen asiantuntija, totesi väitöskirjassaan: ”…pankkeja ei tulisi viranomaisvoimin saneerata ilman, että vanhat omistajat menettävät pankkiin sijoittamansa varat, mikäli tappiot ovat tosiasiassa syöneet pankin omat varat…”.
 
Suomen Yhdyspankki oli 1990-luvun alussa syvässä kriisissä, kuten muutkin pankit. Ulospäin annettiin kuitenkin sellainen kuva, että pankki oli mitä parhaimmassa kunnossa. Pankilla oli erittäin iso, vuonna 1991 määrältään 63 miljardin markan suuruinen, ulkomaisilta sijoittajilta otettu valuuttalainapotti, jonka se oli markkoina jakanut kotimaisille yrityksille. Vuosina 1991 ja 1992 tapahtuneen markan 50 % devalvoitumisen jälkeen Suomen Yhdyspankin luotottamien yritysten niskoilla oli yhtäkkiä lähes 100 miljardia markkaa ! Jokainen ymmärtää, mitä tämä yrityksille merkitsi. Lisäksi Suomen Yhdyspankilla oli, kuten muillakin pankeilla, valtaosa markkaluotoista peruskorkosidonnaisia luottoja, jotka ns. ”korkoloukun” vuoksi tuottivat jatkuvasti tappiota ( ks. Sirkka Hämäläisen ”Pankkityöryhmän” mietintö, Valtioneuvoston kanslia 1992/7 )
 
Mitä teki Suomen Yhdyspankki ? Se perusti alkuvuodesta 1991 kokonaan uuden, 100 % :sti omistamansa pankkiyhtiön, ja siirsi sille 1.7.1991 pankkiliiketoimintansa luottoineen kaikkineen. Tätä Suomen Yhdyspankki Oy:n vuonna 1991 toteuttamaa operaatiota voitaisiin sisältönsä ja tavoitteidensa puolesta kutsua ”PASKAT POIS RATTAILTA” -operaatioksi, mutta jota yhtiö itse kutsui yhtiöittämiseksi, organisaation muutokseksi ja diffuusioksi. Sen paremmin osakeyhtiölaki kuin pankkilaitkaan eivät tuolloin sallineet tällaisia ”järjestelymahdollisuuksia”.
 
”Jostain syystä” eduskunta sääti 1.1.2002 alkaen voimaan lain 1501/2001, jossa Suomen Yhdyspankin toteuttama operaatio laillistettiin – 10 vuotta jälkikäteen ! Pankin uusimman ilmoituksen mukaan sitä nyt kutsutaan uuden lain mukaan ”liiketoiminnan luovuttamiseksi”.
 
Vuoden 1991 manööveri toteutettiin täyden uutispimennyksen vallitessa siten, ettei edes pankin oma henkilökunta, tallettajista eli pankin velkojista puhumattakaan, tiennyt tapahtuneesta mitään – pankin nimikään ei ulospäin muuttunut: nimi säilyi Suomen Yhdyspankkina, mutta yhtiö pankin takana vaihtui ! Operaation lopputulos paljastuu parhaiten Liikepankki Unitas Oy:n toimintakertomuksessa vuodelta 1991.
 
Vuoden 1991 aikana 1.7.1991 pörssiyhtiö SYP Oy:n ( SYP 1 ) pankkitoiminta tosiasiassa siirrettiin kokonaan uudelle samannimiselle SYP Oy:lle ( SYP 2 ). Vanhalle SYP Oy:lle, jonka nimeksi samalla oli muutettu Liikepankki Unitas Oy, jätettiin hetkeksi täysin muodollisen verotuksen vaatima liikepankkistatus, vaikka tosiasiassa mitään liikepankkitoimintaa ei yhtiön 19 hengen voimalla harjoittanutkaan.
 
Liikepankkistatuksesta luovuttiin jo 1.9.1992, jolloin oli tiedossa kaikki valtion myöntämän pääomalainan ehdot. Syynä nopeaan luopumiseen oli ilmeisesti se, että pääomalaina voitiin ehtojen mukaan antaa vain pankkitoimintaa harjoittavalle pankille ja oli vaara, että valtio olisi muuten työntänyt pääomalainan pörssiyhtiönä toimivalle emoyhtiö Liikepankki Unitas Oy:lle ( SYP 1 ), ellei sitä nopeasti muuteta omistusyhteisöksi, joksi se 1.9.1992 jälkeen muodostuikin. Kaikki muutokset tehtiin valtion silmien alla ja sen hyväksymänä.
 
Näin ollen valtio oli tietoisena kaikesta, mutta kuitenkin aivan ”pihalla” vielä pääomatodistusta allekirjoitettaessa, kuten sen ehdoista oli nähtävissä. VALTION ALLEKIRJOITTAJAT eivät edes tienneet kenen kanssa ne olivat sopimusta tekemässä.
 
Pörssiyhtiö Liikepankki Unitas Oy:n ( SYP 1 ) toimintakertomus vuodelta 1991 paljastaa täysin Ahti Hirvosen ja Björn Wahlroosin tarkoituksen pelastaa osakkeenomistajat ja työntää kaikki mahdolliset riskit uudelle 100%:sti omistamalleen tytäryhtiölle Suomen Yhdyspankki Oy:lle ( SYP 2 ), joka tekee valtion kanssa sitoumukset.
 
Valikoitujen hyvien kuranttien varojen jättäminen emolle ( SYP 1 ) ja riskien ja epäkuranttien varojen työntäminen tyttärelle ( SYP 2 ) näkyvät sivun 54 vakavaraisuutta koskevassa kohdassa: Vertailukelpoisten konsernilukujen vakavaraisuussuhteet olivat seuraavat: 1990 10,8% ja 1991 10,3%. Vuoden 1991 vakavaraisuussuhdeluku 10,3% jakautui kuitenkin emon Liikepankki Unitas Oy:n ja tyttären Suomen Yhdyspankki Oy-konsernin välillä seuraavasti:
 
-PÖRSSISSÄ NOTEERATTAVA EMOYHTIÖ: LIIKEPANKKI UNITAS OY 72,0 -NOTEERAAMATON TYTÄRYHTIÖ: SUOMEN YHDYSPANKKI OY 9,6%
 
(Tyhmä valtio teki sitoumuksensa jälkimmäisen kanssa. MIKSI ?)
 
Pankeilla on vakavaraisuusvaatimus, jonka mukaan oman pääoman täytyy olla vähintään 8 % saamisten ja sitoumusten sekä taseen ulkopuolisten sitoumusten määrästä. Suomen Yhdyspankin emoyhtiön ( SYP 1 ) vakavaraisuus siis 7 –kertaistui vuoden 1991 kuluessa. Vanha ”kunnianarvoisa” SYP karisti näin velvoitteet harteiltaan uuden pankin – ”roskapankin” – niskaan ja piti kurantit varat itsellään eli alkuperäisten osakkeenomistajiensa hallussa.
 
Kääntyisivätköhän Suomen Yhdyspankin vanhat ruotsalaissukuiset patruunat haudoissaan, jos tietäisivät, mitä kunniattomuuksia jälkipolvet menivät tekemään ?
 
Alkuperäisen Suomen Yhdyspankin omistajien omistus säilyi siis turvassa, samoin arvokiinteistöt siirrettiin turvaan erillisiin kiinteistöyhtiöihin, jotka emoyhtiö omisti. Ainoastaan korkean riskin omaava liiketoiminta siirrettiin uuteen pankkiin, johon emoyhtiö oli sijoittanut vain 25 miljoonan markan osakepääoman – eli silloin oli pörssiyhtiönä olevan emoyhtiön (SYP1) osakkeenomistajien riskinä menettää vain 25 miljoonaa markkaa tytäryhtiön (SYP2) mahdollisen konkurssin yhteydessä.
 
Kun omat varat olivat turvassa, aloitettiin säälimätön yrityslainojen irtisanominen, yritysten kaataminen konkursseihin sekä yritysten, yrittäjien ja luottojen takaajien omaisuuden pakkorealisointi pankille. Kaatuneiden yritysten myötä syntyi myös työttömien armeija. Kaikesta tästä oli sitten seurauksena satojen miljardien markkojen valtionvelka, joka on nyt kaatamassa pohjoismaista hyvinvointivaltiotamme.
 
Suomen hallitus antoi 2.12.1993 selonteon eduskunnalle pankkituesta. Sivulla 35 hallitus toteaa: ”Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajat vastaavat sijoituksensa määrään asti yhtiön vastuista.”
 
Mutta sitten pari kappaletta myöhemmin hallitus pyörtääkin tämän johtopäätöksensä seuraavasti: ”Osakepääoman täydellistä mitätöimistä tappioiden kattamiseksi ei ole edellytetty, koska tämä voimassa olevan lainsäädännön mukaan ei ole mahdollista. Yksityisomistuksen suojasta poikkeaminen edellyttää perustuslainsäätämisjärjestystä.”.
 
Kautta rantain hallitus siis tunnustaa tietävänsä, että liikepankkien vakavaraisuus oli niin heikko, ettei niiden omaan pääomaan voinut koskea, koska 8 %:n vakavaraisuussäännöksen alittuminen olisi realisoitunut liikepankkien selvitystila- ja konkurssiuhkana !
 
Samassa kappaleessa hallitus toteaa pankkituesta: ”Toisaalta valtion mukaan tulo auttaa vanhoja omistajia, sillä valtion pääomapanos mitä todennäköisimmin nostaa pankin osakkeen tulevaisuuden odotusarvoja.”
 
Miksi yksityisomaisuuden suoja ja perustuslainsäätämisjärjestys ei koskenut yrittäjien ja takaajien omaisuutta ? Miksi Suomen Yhdyspankille annettiin tilaisuus pelastaa omistajiensa omaisuus ja vieläpä lisätä sitä veronmaksajien avustuksella?
 
Ketkä siis olivat Suomen Yhdyspankin omistajia ?
 
Vastaus on, että kukaan ei tiedä, paitsi Suomen Yhdyspankin omistajat itse. Suomen Yhdyspankin vuoden 1991 toimintakertomuksessa on lueteltu sivulla 54 alkuperäisen Suomen Yhdyspankin eli emopankin osakkeenomistajat. Näistä vain 32,3 % on nimetty, eli 2/3 omistajista on tuntemattomia. Kun näitä omistajia on pankin nykyiseltä seuraajalta tiedusteltu, tietoja ei annettu !
 
Pyrkimyksenä on edelleen selvittää, ketkä hyötyivät valtion tuen synnyttämästä osakkeenarvon noususta 90-luvun alkuvuosina ja miten toteutettu tytärpankin muodostaminen antoi mahdollisuuden pankin toimista tietoisille sisäpiiriläisille vapautua mm. omista takaussitoumuksistaan. Erotettiinko näin jyvät akanoista myös vastuitten puolella?
 
Kenen omaisuutta siis valtion päätöksellä ja veronmaksajien varoilla suojeltiin ja jopa lisättiin samaan aikaan, kun satojentuhansien kansalaisten omaisuus ryöstettiin lain varjolla ja syöstiin koko kansakunta tuhon partaalle?

Konklaavistako kansalliseen kovaan korruptioon?

TEKIKÖ KOIVISTO VALTIOPETOKSEN NS. KOIVISTON KONKLAAVISSA?
 
Jorma Jaakkola kertoo, että Suomen presidentti Mauno Koivisto teki ns. Koiviston konklaavissa eli oikeuspoliittisessa seminaarissa 26.03.1992 valtiopetoksen!
 
Väite valtiopetoksesta, joka ei vanhene koskaan, on kova. Muistisairas Koivisto ei sitä enää ymmärtäne tai sitten hän ei välitä aiheesta mitään.
 
Jorma Jaakkola on paljon tutkinut ns. pankkikriisiä yhdessä Kjeld eli Kelle Möllerin kanssa. Sitä on tutkinut ja siihen on kantaa paljon ottanut myös Velallisten Tuki ry tiedottaja ja oikeustaistelija Hilkka Laikko.
 
Jaakkola sanoo, ettei hän kritisoi EU:ta, vaan Suomen oman valtiojohdon ETA-, EY- ja EU-päätöksentekoa.
 
Hän kertoo, että – Oma tutkimukseni alkoi joulukuussa 1999 salaisesta EMU-varaumapöytäkirjasta, josta sain otteen ennen kuin Korkein hallinto-oikeus teki valtiopetokselliseen toimintaan ryhtyneitä suojelevan salaamisratkaisunsa. Valtionhallinnon päätösten julkisuus on demokratian perusta. Salailu kuluu diktatuuriin.
 
Jaakkola sanoo, että ns. pankkikriisi on vain sivujuonne Suomen perustuslain ETA-, EY- ja EU-mukauttamisessa. – Suomen alkuperäinen perustuslaki oli maailman modernein todellisen demokratian ja yhteiskunnallisen vakauden takaajana. Kyseiset perustuslain pykälät olivat kuitenkin ongelmallisena esteenä jo ETA-jäsenyydelle.
 
Hän myös sanoo, että – Jotta perustuslain EY-mukautus saatiin operoitua, tarvittiin tarkoituksella – vahvalla markalla – tehty lama.
 
Jorma Jaakkola tuo mielenkiintoisen näkökulman esille sanoessaan, että – Varsinaisesta pankkikriisistä ei vielä kesäkuussa 1991 puhuttu mitään, … Mutta ETA-direktiivin mukaan pankkien oli täytettävä 8 prosentin vakavaraisuus.
 
Jaakkola kertoo, että Koivisto asettautui tuomioistuinlaitoksen yläpuolelle jo ennen ns. Koiviston konklaavia.
 
Koivisto oli esittänyt korkeimman oikeuden presidentti Olavi Heinoselle toivomuksen, että KKO tekee Tampereen Aluesäästöpankin yksipuolista koronnostoa koskevassa oikeuskäsittelyssä pankin edun mukaisen ratkaisun. Heinonen ei totellut Koivistoa.
 
Koivisto arvosteli korkopäätöstä, vaikka KKO oli lausunut, että yksipuolinen koronnosto ei ollut mahdollinen. Yksikään taho ei puolustanut Heinosta ns. Koiviston konklaavissa.
 
Jaakkola sanoo, että – Presidentin vaikuttaminen korkeimman oikeuden ratkaisuun on jo toivomuksena valtiopetos. Etusijalla on, että presidentti noudattaa perustuslakia, joka on säädetty kaikkien kansalaisten turvaksi.
 
Jaakkolan mielestä Suomi lakkasi ns. Koiviston konklaavissa olemasta oikeusvaltio, koska Hallitusmuodon 2 §:ään oli kirjoitettu vallan kolmijako. Sitä ei tässä noudatettu.
 
Hänen mukaansa: – Olen skeptinen lamavelkaisten asemaa korjaavan lainsäädännön toteutumiseen, koska euro-alueella pukkaa uutta pankkikriisiä … Ainoa keino on kansannousu Suomessa tapahtuneiden valtiopetosten vaatimiseksi oikeuskäsittelyyn.
 
Loppukaneettinaan Jorma Jaakkola sanoo: – Oma raha ja Suomen Pankin keskuspankkirahoitus on ratkaisu Suomen pelastamiseen.
 
Lue lisää aiheesta Pro Karelian internet-sivuilta tai Karjalan Kuvalehdestä 01/2017, joka julkaistaan 02.03.2017 tai ota yhteys allekirjoittaneeseen.
 
VEIKKO SAKSI
 
Internet-sivut: www.karjalankuvalehti.fi

Aktiv Hansan kauppakirjat?

Liisa Mariapori

kirjoittaa facebookissa

 
Valtiovarainministeriö ilmoitti taas tänään, että heillä ei ole kauppakirjaan 31.3.2000 liittyviä 12 miljardin markan velkakirjoja tai niiden jäljennöksiä. Alkuperäiset velkakirjat on varmastikin siirretty ostajille eli Aktiv Hansa Oy:lle ja C & A Finland Oy:lle. Valtiovarainministeriö lupasi antaa asiassa valituskelpoisen päätöksen, mutta tämän virkakoneistomme tuntien, valitus ei tuo muutosta tähän asiaan.
 
Valtion toimesta on myyty 57.000 yrittäjän 77.000 velkaa määrältään 12 miljardia 31.3.2000, eikä valtiovarainministeriö pysty esittämään myytyjen velkakirjojen jäljennöksiä. Mitä teidän mielestä tässä asiassa nyt pitäisi tehdä? Tehdäänkö rikosilmoitus talouspoliittisen valiokunnan jäseniä vastaan niiden osalta, jotka eivät olleet velkaa ja jotka siitä huolimatta myytiin, vai mikä on teidän ehdotuksenne.