Aihearkisto: Arvot ja yhteiskunta

Lakialoite maksuhäiriömerkinnästä, kun velka on maksettu

Lakialoite – LA 28 2018 vp
JariMyllykoski – ym.

Lakialoite laeiksi luottotietolain 18 ja 20 §:n ja ulosottokaaren 1 luvun 32 §:n ja 11 luvun 1 §:n muuttamisesta

Eduskunnalle
ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Lakialoitteen tarkoituksena on korjata yleinen ongelma, jossa maksuhäiriömerkintä hankaloittaa velallisten elämää vielä siinäkin vaiheessa, kun velka on maksettu. Lakialoitteessa esitetään muutettavaksi luottotietolakia ja ulosottokaarta siten, että maksuhäiriömerkinnät tulee poistaa luottotietorekisteristä aina, kun velka on suoritettu tai vanhentunut tai velan peruste on poistunut.
PERUSTELUT
Maksuhäiriömerkinnät ovat Suomessa yhä yleisempiä. Alkuvuodesta 2018 jo yli 376 000 suomalaisella oli maksuhäiriömerkintä, mikä vastaa noin kahdeksaa prosenttia aikuisväestöstä. 25—34-vuotiaista nuorista miehistä jopa 16 prosentilla on maksuhäiriömerkintä. Maksuhäiriömerkinnästä velalliselle koituvat kielteiset seuraukset voivat olla merkittäviä. Merkintä voi estää vuokra-asunnon, kotivakuutuksen ja puhelinliittymäsopimuksen saamisen ja jopa estää työllistymisen, mikäli tehtäviin liittyy rahan käsittelyä.
Lakialoitteessa esitettävillä muutoksilla voidaan parantaa taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden ihmisten asemaa ja tukea heidän taloudenhallintansa kestävyyttä sen sijaan, että maksuhäiriömerkintöjä säilytetään rangaistusluontoisesti. Nykytilanteessa maksuhäiriömerkinnät säilyvät luottotietorekisterissä kaksi vuotta siinäkin tapauksessa, että velka on suoritettu. Velallisen tulee myös erikseen pyytää ulosottomiestä tekemään luottotietotoiminnan harjoittajalle antamiaan tietoja koskeva peruuttamisilmoitus, eikä maksuhäiriömerkintä siten poistu automaattisesti.
Lisäksi nykylaissa maksuhäiriömerkintä velasta, joka on jo suoritettu, ei poistu, jos luottotietorekisteriin tulee uudesta velasta maksuhäiriömerkintä. Luottotietolain 18 §:n 3 momentin mukaan 18 §:n 1 momentin 1 ja 6 kohdassa tarkoitettua merkintää ei ole tarpeen poistaa rekisteristä, jos rekisteröityä koskeva uusi maksuhäiriömerkintä on tehty rekisteriin ennen kuin määräaika aikaisemman merkinnän poistamiselle on 1 tai 2 momentin mukaan kulunut. Tämä on velallisen kannalta täysin kohtuuton säännös. Tässä aloitteessa tämä säännös ehdotetaan poistettavaksi laista.
Maksuhäiriömerkintöjen rangaistusluontoinen säilyttäminen velkansa maksaneilla ihmisillä ei ole tarkoituksenmukaista ja voi johtaa talousvaikeuksien uusiutumiseen tai pahenemiseen. Siksi luottorekisterin ylläpitäjä tulee velvoittaa poistamaan maksuhäiriömerkintä kuukauden kuluessa siitä, kun velkoja tai ulosottomies on ilmoittanut velan suoritetuksi tai vanhentuneeksi taikka velan peruste on poistunut tuomion tai tuomioistuimessa vahvistetun sovinnon kautta. Luottorekisteriä tulee ylläpitää siten, että rekisterissä oleva voi luotettavasti tarkistaa häntä koskevien eri saatavien tiedot.
Ulosottomiehellä taas tulee olla velvollisuus tehdä peruuttamisilmoitus ilman velallisen erillistä pyyntöä ulosottoperusteen poistuessa, mikä toteutettaisiin välittömästi teknisen käyttöyhteyden avulla. Lakialoitteessa edellä mainitun velvoitteen laiminlyönti tulisi myös ulosottomiehen toimintaa koskevan valitusoikeuden piiriin.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
1.
Laki
luottotietolain 18 ja 20 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan luottotietolain (527/2007) 18 §:n 1 momentin 5 kohta sekä 2 ja 3 momentti ja
lisätään 18 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 933/2009, uusi 5 momentti ja 20 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
18 §
Maksuhäiriömerkintöjen ja luokitustietojen säilyttämisajat
Luottotietorekisteriin merkityt maksuhäiriötiedot on poistettava luottotietorekisteristä seuraavasti:

5) velkojan ilmoittamaa maksuhäiriötä ja velallisen tunnustamaa maksuhäiriötä koskevat tiedot kahden vuoden kuluessa siitä, kun tieto on talletettu rekisteriin; tiedot on kuitenkin poistettava kuukauden kuluessa siitä, kun velkoja tai ulosottomies on ilmoittanut velan suoritetuksi tai vanhentuneeksi taikka velan peruste on poistunut tuomion tai tuomioistuimessa vahvistetun sovinnon kautta;

Jos rekisterinpitäjälle on tullut tieto sen saatavan suorittamisesta, vanhentumisesta tai velan perusteen poistumisesta tuomion tai tuomioistuimen vahvistamasta sovinnosta, jonka laiminlyönnistä 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettu merkintä on syntynyt, tieto on poistettava heti ilmoituksen saavuttua.
Kaikki konkurssia koskevat merkinnät on kuitenkin poistettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun viimeisintä konkurssimerkintää koskevat tiedot on poistettu yrityssaneeraus- ja konkurssirekisteristä, ja 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettua maksuhäiriötä koskeva merkintä viimeistään neljän vuoden kuluttua sen tekemisestä.

Luottorekisterin pitäjän tulee ylläpitää luottorekisteriä siten, että rekisterissä oleva voi luotettavasti tarkistaa häntä koskevien eri saatavien tiedot. Virheet ja epäselvyydet tulee poistaa välittömästi.
20 §
Henkilöluottotietojen luovuttaminen sähköisesti

Ulosoton tiedot velan suorittamisesta, velan vanhentumisesta taikka velan perusteen poistumisesta tuomion tai tuomioistuimessa vahvistetun sovinnon perusteella tulee ilmoittaa teknisen käyttöyhteyden avulla välittömästi luottotietotoiminnan harjoittajalle.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.

2.
Laki
ulosottokaaren 1 luvun 32 §:n ja 11 luvun 1 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan ulosottokaaren (705/2007) 1 luvun 32 §:n 3 momentti ja 11 luvun 1 §:n 1 momentti, sellaisena kuin niistä on 1 luvun 32 §:n 3 momentti laeissa 932/2009 ja 60/2018, seuraavasti:
1 luku
Yleiset säännökset
32 §
Tiedot luottotietotoiminnan harjoittajalle
Ulosottomiehen tulee ilman velallisen erillistä pyyntöä tehdä luottotietotoiminnan harjoittajalle antamiaan tietoja koskeva peruuttamisilmoitus, kun:
1) velallinen on maksanut suppeassa ulosotossa perittävänä olleen saatavan;
2) pitkäkestoinen ulosotto päättyy;
3) ulosottoperusteen määräaika on kulunut umpeen tai ulosotto päättyy sen vuoksi, että velka on vanhentunut lopullisesti velan vanhentumisesta annetun lain (728/2003) 13 a §:n nojalla; tai
4) ulosottoperuste on kumottu tai ulosotto on muusta syystä ollut aiheeton; jos muu saatava tulee ulosotossa kokonaan maksetuksi tietojen luovuttamisen jälkeen, ulosottomiehen tulee ilmoittaa siitä velallisen pyynnöstä luottotietotoiminnan harjoittajalle.

11 luku
Muutoksenhaku ulosottomiehen menettelyyn
1 §
Valitusoikeus
Täytäntöönpanotoimesta tai ulosottomiehen päätöksestä tai ulosottomiehen 1 luvun 32 §:stä johtuvien velvoitteiden laiminlyönnistä saa valittaa se, jonka oikeutta toimi tai päätös taikka laiminlyönti koskee.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.

Helsingissä 19.6.2018
JariMyllykoskivas
MarkusMustajärvivas
KariUotilavas
Aino-KaisaPekonenvas
MattiSemivas
AnnikaLapintievas
AnnaKontulavas
HannaSarkkinenvas
SilviaModigvas
LiAnderssonvas
PaavoArhinmäkivas
KatjaHänninenvas
KimmoKiveläsin
Vesa-MattiSaarakkalasin
KariKulmalasin
PenttiOinonensin
LeaMäkipääsin
TiinaElovaarasin
AriJalonensin
ReijoHongistosin
OutiAlanko-Kahiluotovihr
HannaHalmeenpäävihr
JaniToivolavihr
JyrkiKasvivihr
JohannaKarimäkivihr
OzanYanarvihr
SatuHassivihr
ToukoAaltovihr
KristaMikkonenvihr
Olli-PoikaParviainenvihr
HeliJärvinenvihr
EmmaKarivihr
PekkaHaavistovihr
HarriJaskarikok
SariRaassinakok
JuhanaVartiainenkok
JaanaPelkonenkok
PauliKiurukok
SariSarkomaakok
EeroLehtikok
RaijaVahasalokok
JukkaKoprakok
KajTurunenkok
TimoHeinonenkok
IlkkaKanervakok
SariMultalakok
SusannaKoskikok
Saara-SofiaSirénkok
Mari-LeenaTalvitiekok
JoakimStrandr
MatsLöfströmr
MatsNylundr
Anna-MajaHenrikssonr
AndersAdlercreutzr
MikaelaNylanderr
EvaBiaudetr
StefanWallinr
ThomasBlomqvistr
VeronicaRehn-Kivir
ArtoPirttilahtikesk
PetriHonkonenkesk
EerikkiViljanenkesk
MarkkuRossikesk
PerttiHakanenkesk
TuomoPuumalakesk
HannakaisaHeikkinenkesk
MikkoSavolakesk
NiiloKeränenkesk
MarttiTaljakesk
AnneKalmarikesk
HannuHoskonenkesk
KimmoTiilikainenkesk
TapaniTöllikesk
EskoKivirantakesk
MauriPekkarinenkesk
SeppoKääriäinenkesk
KaukoJuhantalokesk
JuhaRehulakesk
EeroReijonenkesk
Timo V.Korhonenkesk
LasseHautalakesk
AilaPaloniemikesk
OlaviAla-Nissiläkesk
MarkkuPakkanenkesk
AriTorniainenkesk
Eeva-MariaMaijalakesk
PekkaPuskakesk
UllaParviainenkesk
KatriKulmunikesk
AnttiKurvinenkesk
JuhaPylväskesk
TimoKallikesk
Sirkka-LiisaAnttilakesk
MattiVanhanenkesk
HannaKosonenkesk
MarkusLohikesk
SatuTaavitsainensd
MariaTolppanensd
IlmariNurminensd
JoonaRäsänensd
TyttiTuppurainensd
VilleSkinnarisd
PilviTorstisd
MikaKarisd
SunaKymäläinensd
MariaGuzeninasd
KatjaTaimelasd
MerjaMäkisalo-Ropponensd
SirpaPaaterosd
AnneliKiljunensd
KristaKiurusd
RiittaMyllersd
TimoHarakkasd
PiaViitanensd
AnttiRinnesd
KristiinaSalonensd
JohannaOjala-Niemeläsd
MaaritFeldt-Rantasd
Eeva-JohannaElorantasd
JukkaGustafssonsd
RiittaMäkinensd
LauriIhalainensd
AnteroLaukkanenkd
PäiviRäsänenkd
SariTanuskd
PeterÖstmankd
SariEssayahkd
VilleVähämäkips
VilleTaviops
SamiSaviops
JariRonkainenps
TomPackalénps
JaniMäkeläps
JuhoEerolaps
RamiLehtops
TeuvoHakkarainenps
RitvaElomaaps
ToimiKankaanniemips

Lakialoitteen linkki: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_28+2018.aspx?fbclid=IwAR1hVdFmELIbA2Y3OI_dUOO7S9cfX44LsTMWBUdpGlKPVchY6Xzx0P_ofUA”>

Piia Ristikankare lähti kotoaan 30 vuotta sitten ja katosi jäljettömiin, jotkut väittävät nähneensä Piian katoamisiltana – ”Meille on tullut ihan valtava määrä vihjeitä”

© Toimittanut MTV
15-vuotiaan Piia Ristikankareen katoamisesta tuli toissa sunnuntaina kuluneeksi 30 vuotta. Keskusrikospoliisi on viime keväästä saakka tutkinut tapausta tiiviisti ja saanut paljon uusiakin vihjeitä tytön katoamiseen liittyen.

Heikki Ristikankareen tytär Piia, 15, katosi 30 vuotta sitten – aktiiviset murhatutkimukset aloitettu nyt uudelleen
Poliisi tutkii tapausta murhana, mutta Piian ruumista ei ole koskaan löydetty. Tutkinnanjohtaja on kuitenkin toiveikas sen suhteen, että juttu selviää vielä.
– Viime kevään jälkeen meille on tullut ihan valtava määrä vihjeitä. Aina kun tapaus on esillä julkisuudessa, saamme uusia vihjeitä, rikoskomisario Kimmo Heinonen keskusrikospoliisista kertoo.
– En pidä ollenkaan mahdottomana, että juttu selviää vielä. Hankalaa se on ja erityisen haasteellista, koska Piian katoamisesta on kulunut niin pitkä aika ja ihmisten muistikuvat heikkenevät ajan kuluessa.
Lähti kotoaan riidan jälkeen
Virallisesti Piia Ristikankare on julistettu kuolleeksi ja hänen kuolinpäiväkseen on merkitty 1. tammikuuta vuonna 2011. Hänen kohtalonsa on kuitenkin täysin avoin.
Piia katosi kotoaan Varsinais-Suomen Piikkiöstä perjantai-iltana 7. lokakuuta 1988 riideltyään veljensä kanssa kaukosäätimestä. Tytöstä ei ole ainuttakaan luotettavaa havaintoa kotoa lähdön jälkeen.
Tytön poistuminen kotoa perustuu isän ja pikkuveljen kertomukseen, mutta poliisi pitää sitä luotettavana.
– Mitään varmaa havaintoa Piiasta ei ole tuon illan jälkeen. Veli ja isä kertovat hänen lähteneen kotoa ja luotamme siihen tietoon. Erilaisia huhuja liikkuu hänen näkemisestään vielä sen jälkeen, mutta niitä ei ole saatu varmistettua, Heinonen sanoo.
Nuorisotalolla olleita pyydetään ilmoittautumaan
Poliisi sai alkukesästä tietoonsa, että Pontelan nuorisotalolla Piian kotitalon läheisyydessä oli katoamisiltana joukkotappelu, jonka seurauksena disko jouduttiin sulkemaan tavallista aikaisemmin.
Kyse ei ollut mistään tavanomaisesta nujakasta, sillä poliisikin oli käynyt paikalla ja ilmeisesti pari ihmistä oli saanut pahoinpitelystä sakkotuomionkin. Muutama ihminen oli joutunut sairaalaan.
Vanhojen asiakirjojen perusteella poliisi voi saada yhteyden sellaisiin ihmisiin, jotka olivat varmasti paikalla nuorisotalolla Piian katoamisiltana, mutta dokumenttien kaivaminen arkistoista on erittäin työlästä.
– Sellaisia huhuja ja väitteitä liikkuu, että Piia olisi nähty kulkemassa Pontelan ohi, mutta me emme tiedä yhtäkään ihmistä, joka olisi kertonut nähneensä hänet. Seuraavana yritämme saada selville ihmisiä, jotka tällaista kertovat.
Tutkinnanjohtaja toivoo Pontelassa diskoiltana paikalla olleita olemaan suoraan yhteydessä poliisiin.
– Meillä on iso prioriteetti saada selville näitä ihmisiä. Se helpottaisi kovasti meidän työtämme, jos he olisivat itse yhteydessä meihin, Heinonen toivoo.
Poliisi on kuullut viime kesän jälkeen tuoreiden yhteydenottojen tiimoilta useita ihmisiä, mutta kuultavia on vielä lisää.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Piia Ristikankare oli 15-vuotias kadotessaan. Jos hän eläisi, hän olisi nyt 45-vuotias.

Perhettä ei ole syytä epäillä
Ristikankareen perheen kotitalo Kaarinan Piikkiössä käytiin läpi ruumiskoirien kanssa viime keväänä. Operaation syynä oli se, ettei dokumentteja aiemmista tutkimuksista talossa löytynyt.
Mitään merkkejä Piian kohtalosta ei kuitenkaan löytynyt.
Poliisi tutkii todennäköisesti talon vielä kerran perusteellisesti niin, että poliisille tulee täysi varmuus siitä, ettei rakennuksesta tai sen lähistöstä löydy merkkiäkään Piiasta.
– Sitkeästi liikkuu edelleen sellaisia huhuja, että perhe olisi tehnyt Piialle jotain, joten nämä toimenpiteet tehdään, jotta saadaan katkaistua ikäviltä huhuilta siivet. Mikään ei osoita siihen suuntaan, että Piian perhettä olisi syytä epäillä mistään, Heinonen sanoo tiukasti.
Isä on auttanut tutkintaa
Tutkinnanjohtajan mukaan Piian isä Heikki Ristikankare on ollut avuksi tutkinnassa ja hän pitää säännöllisesti yhteyttä poliisiin.
– Hän soittelee saamiaan vihjeitä meille ja on ehdottoman avulias. Kaikki puhuu sen suuntaan, että perheenjäsenet ovat uhreja tässä asiassa.
Heikki Ristikankare asuu edelleen samassa talossa, mistä Piia katosi 30 vuotta sitten. Välillä hän asui hetken aikaa muualla, mutta palasi sittemmin asumaan takaisin samaan taloon.
Alkukesästä poliisi kävi Ristikankareen luona ja otti talosta talteen Piian meikkipussin. Siitä on tarkoitus taltioida Piian DNA, jos joskus myöhemmin tulisi jotain, mihin sitä voisi verrata. DNA-näytteen taltiointi on vielä kesken.
Perhe oli uskonnollinen
Vuosien tutkinnan aikana poliisille on selvinnyt, että Piia oli joukossa hiljainen, helposti tulistuva ja uskonnollinen. Perhe kuului Jehovan todistajiin.
Läheinen ystävä tunsi Piian höpöttäjänä ja touhukkaana sekä velvollisuudentuntoisena. Piia hoiti usein kolmevuotiasta pikkuveljeään.
Piian vanhemmat olivat eronneet ja äiti oli muuttanut pois kotoa muutama vuosi ennen tyttärensä katoamista. Äiti kuoli muutama vuosi Piian katoamisen jälkeen.
Koulukiusattu, mutta ei yksinäinen
Poliisin mukaan Piialla oli kavereita, mutta ei liiaksi asti. Tyttö ei ollut kuitenkaan yksinäinen.
Vasta hiljattain tutkinnassa selvisi, että Piiaa oli myös kiusattu. Siitä Piia ei kuitenkaan kertonut päiväkirjassaan.
– Olemme puhuttaneet Piian ystäviä ja koulukavereita ja tutkinnassa on saatu vahvistettua, että hän oli ainakin jossain määrin kiusattu. Hänen luonteelleen oli tyypillistä, että hän ei antanut sen häiritä itseään. Ehkä sen takia se ei myöskään ilmene päiväkirjasta, Heinonen kertoo.
Vain vähän ennen katoamistaan, alkusyksystä 1988 Piia aloitti opiskelun ammattikoulussa Turussa. Poliisilla ei ole tiedossa, että Piiaa olisi kiusattu uudessa koulussa.
– Uskoisin, että kiusaamista oli yläasteella. Hän oli vasta syksyllä aloittanut ammattikoulun ja näytti siltä, että hänen elämänsä muuttui positiivisempaan suuntaan, kun hän pääsi hiukan suurempiin ympyröihin, Heinonen kertoo.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

© Trond H. Trosdahl, PoliisiLehtikuva, Poliisi Poliisi tutkii Piian katoamista murhana.

Kirjeestä käynnistyi murhatutkinta
Poliisi luuli alun perin, että Piia karkasi omille teilleen ja tapausta tutkittiin katoamisena. Juttua alettiin tutkia murhana vasta 15 vuotta myöhemmin, syksyllä 2003. Syynä oli poliisille kiertotietä saapunut salaperäinen kirje, jonka lähettäjää ei ole vieläkään saatu selville.
Kirje tuli huhtikuussa 2002 ensin Kaarinan poliisille Ylen Poliisi-tv:ltä. Eri poliisiyksiköiden kautta kirje päätyi keskusrikospoliisille.
Kirje oli vuosien takaisena silminnäkijähavaintona hyvin poikkeuksellinen tarkkoine päivämäärineen ja rekisterinumeroineen. Kirjeen kirjoittaja kertoi, miten hän saapui Suomeen Piian katoamisiltana ja lähti ajamaan kohti Itä-Suomea sen jälkeen, kun oli selvinnyt ajokuntoon.
– Piikkiössä näin noin keskiyöllä kun tajuttoman tuntuista tyttöä oltiin nostamassa henkilöautoon, ruotsalaiseen paikkakuntaan viittaavalla nimimerkillä Tom från Borås kirjoittava henkilö kertoi kirjeessä.
Kirjeen kirjoittajaa halutaan kuulla
Kaarinan poliisi selvitti, kenen autolle rekisterinumero kuului vuonna 1988 ja tieto yhdistyi mieheen, jota epäiltiin aiemmin seksuaalirikoksista Turun seudulla. Poliisi kuulusteli miestä, mutta epäilyjen tueksi ei löytynyt näyttöä.
MTV Uutiset esitteli otteita kirjeestä laajassa erikoisraportissaan, jonka voit lukea täältä.
Poliisi on kuitenkin edelleen kiinnostunut siitä, kuka kirjeen kirjoitti.
– Emme ole saaneet mitään lisätietoa siitä kirjeestä. Ihmetyttää se, miten joku pystyy 13 vuotta tapahtuman jälkeen kirjoittamaan niin tarkan kirjeen tapahtumakuvauksineen. Haluaisimme haastatella tätä henkilöä, Heinonen sanoo.
Vihjeitä nuorista pojista
Poliisi on saanut vuosien mittaan myös lukuisia muita vihjeitä, joita on tarkastettu ja selvitetty.
Yksi vihjeistä liittyy nuorten poikien epäiltyyn seksuaalirikokseen, joka tapahtui Paimiossa, mutta sekään ei ole johtanut pitemmälle.
– Meille on tullut vihjeitä määrätyistä kavereista, jotka olisivat mahdollisesti ahdistelleet nuoria tyttöjä ja tehneet seksuaalirikoksia. Sitä on aika pitkälle selvitetty, mutta se menee kaikkinensa sen verran ohi tästä, että se ei ole kaikista tärkein vihje.
– Osa vihjeiden selvittelyistä on jouduttu priorisointisyistä jättämään kesken, Heinonen perustelee.
Aikanaan poliisi sai myös vihjeitä siitä, että Piia olisi nähty parissakin eri paikassa pian katoamisensa jälkeen. Nuo vihjeet on tarkastettu ja todettu, etteivät ne pitäneet paikkaansa.
Nousiko Piia autoon?
Keskusrikospoliisin tärkein ja keskeisin tutkintalinja on se, että Piia poistui kotoaan ja nousi joko vapaaehtoisesti tai pakotettuna johonkin autoon.
– Tätä pidän todennäköisimpänä vaihtoehtona. Sen vuoksi olisi erittäin tärkeää, että ne jotka ovat väittäneet nähneensä Piian, olisivat nyt yhteydessä poliisiin, Heinonen sanoo.
Poliisi on viime keväästä alkaen tutkinut Ristikankareen tapausta tiiviisti. Tutkintaa on tarkoitus jatkaa samalla tavalla vielä tänä syksynäkin.
– Aika lailla päivittäin meillä on tutkintavoimaa tässä jutussa kiinni. Nyt on mennyt paljon aikaa puhuttelujen tekemiseen ja kirjaamiseen. Tärkein etenemissuuntamme on nyt se, että saisimme niitä ihmisiä kiinni, jotka olivat nuorisotalolla Piian katoamisiltana.

Entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero toimi tuohon aikaan Kaarinan nimismiehenä.

Velallisten ahdinko syvenee Suomessa, varoittaa Takuusäätiö.

Ongelmista kertoo muun muassa se, että Takuusäätiön neuvonta on ollut elo-syyskuussa ennätysruuhkainen.

Velkalinja-puhelimeen ja Kysy rahasta -chatiin tuli kahden viime kuukauden aikana yhteensä noin 10 000 yhteydenottoa.

Kuluttajien velkamäärät ovat kasvaneet merkittävästi. Ratkaisukeinoja ongelmiin on Takuusäätiön mukaan entistä vaikeampi löytää.

Suomalaisilla on vakuudetonta kulutusluottoa nyt yli 50 prosenttia enemmän kuin viisi vuotta sitten.
– Neuvonnassamme näkyy, että velkojen maksu pikalainoilla on lisääntynyt vuodesta 2013. Velkojen yhdistämiseen tarkoitettujen, jopa 50 000 euron pikalainojen markkinointi on voimistunut, kertoo säätiön neuvonnan asiantuntija Henri Hölttä.
Velkamäärien kasvun vuoksi Takuusäätiön takaama järjestelylaina on mahdollinen yhä harvemmille.

Käytöstapojen kunnioitustako?

Don Trump naistoimittajalle: ”Tiedän ettet ajattele, et koskaan ajattele”

Tilaisuuden aikana Trump valitsi kysymysvuoroon yleisön joukosta ABC Newsin toimittajan Cecilia Vegan Trump osoitti Vegaa ja pyysi tätä esittämään kysymyksensä.
– Hän on aivan sokkitilassa, kun valitsin hänet, Trump totesi Vegan tavoitellessa mikrofoniaa.
– En ajatellut, herra presidentti, Vega vastasi.

Trump päätti seuraavaksi tehdä lisää tulkintoja Vegasta:
– Tiedän, ettet ajattele. Et koskaan ajattele.

Videolla näkyy, kuinka Vega yllättyy Trumpin sanomisista. Trump itse vain hymyilee ja kehottaa Vegaa esittämään kysymyksensä.

Lopulta Trump kuitenkin kieltäytyi vastaamasta Vegan alkuperäiseen kysymykseen, joka liittyi tuomariehdokas Brett Kavanaugh’n tapauksen FBI-tutkintaa.

Arvostettu

Tämä mies pelasta satoja lapsia holokaustista – katso koskettava hetki, kun hänen salaisuutensa paljastuu 💙

Geplaatst door Arvostettu op Vrijdag 18 augustus 2017

Jos on vaadittu velkaa joka on maksettu

Tässä lainsäädäntöä.

Jos vaaditaan velkaa, joka on
1. maksettu tai
2. vanhentunut tai muutoin perusteeton ilman laskuja esitetty ns ”luettelosaatava”:

Kauppakaaren 9 luvun 11 §:n mukaan
”joka vaatii velkaa, minkä tietää maksetuksi vetäköön sakkoa puolen siitä, mitä vaatii, asianomistajalle yksinänsä”.

Kauppakaaren 10 luvun 4 §:n mukaan
”jos pantti turmeltuu siitä, että sen haltija ei ole sitä oikein hoitanut, korvatkoon hän sen täysin; jos se turmeltuu tapaturmasta eikä huolimattomuudesta, olkoon vahinko omistajan, ja maksakoon hän kuitenkin sen, mistä pantti on annettu”.

Kauppakaaren 11 luvun 2 §:n
”jos joku kieltää lainan ja hänen sitten havaitaan tieten pitävän sitä hallussansa, niin antakoon sen takaisin ja korvatkoon vahingon; vetäköön lisäksi sakkoa puolen sen arvosta”.

Kauppakaaren 11 luvun 3 §:n mukaan ”älköön kukaan omasta tahi toisen saamisesta pidättäkö sitä, minkä on lainaksi saanut, paitsi jos hänellä on siihen panttioikeus taikka hän on omistajan suostumuksella siihen pannut tarpeellisia kuluja. Joka sen tekee, vetäköön sakkoa kymmenen talaria ja antakoon lainakalun takaisin”.
-Kun on virheellinen velkominen, velkoja ei ole saanut pidättää väittämästään saamisesta haltuunsa saamiaan varoja. On ollut panttaus mutta panttaus ei sisällä mitään ulkopuolisia varoja eikä saamisoikeutta niihin. Pantattuja varoja ei ole oikeutta käyttää väärien laskutusten ja virheiden kattamiseen.

Kauppakaaren 11 luvun 4 §:n mukaan
”joka omistajan luvatta ja suostumuksetta myy, panee pantiksi tahi antaa pois mitä on lainaksi saanut, maksakoon sen täysin lainanantajalle ja vetäköön sakkoa puolen sen arvoa. Lainanantajalla olkoon myös valta lunastaa se takaisin”.

-Kun on virheellinen velkominen, on menettely juuri tämä.
Kauppakaaren 11 luvun 4 §:n mukaan

Apinasuodatinko, enemmistöllä kantasuomalaisista?

Onko Suomi nyt Kreikan-tiellä kansalaisten ihmisoikeuksien ja toimeentulon osilta?

Yhteiskuntarakenteessa on eriarvoisuuden jakolinjat syvennetty, kansalaisten enemmistön ajattelun tajua on sumennettu viihteellä, sekä politiikan ilmiöinä lietsotaan vihaa väkivaltaa kohti.

MIKSI YLIPÄÄTÄÄN ON TYÖLAINSÄÄDÄNTÖ?

Miksiköhän eläkeläisten elämänlaadun ylläpito ja kehittäminen on tarpeellista?

Ovatko yhteiskuntarakenteet vain politiikan toimijoita varten, toisin sanoen politiikkahan on mahdollisuuksien taitamista, henkilökohtaisten etujen saamiseksi ja turvaamiseksi?

Mihin IHMINEN, PERHE. LAPSET, VANHUKSET, SAIRAAT, SYRJÄYTETYT, HÄDÄSSÄ OLEVAT, etenkin velkaantuneet, korkoryöstön ja perintäliiketoiminnan piinassa olevat, jne sijoittuvat suomalaisessa yhteiskuntajärjestelmässä?

Auehallintoviraston päältöslyhennelmiä

Aihepiireittäin lyhennelmiä aluehallintoviraston tekemistä perintätoimintaa koskevista valvontapäätöksistä.

Aihepiiriä koskeva keskeinen sääntely on esitetty kunkin osion alussa.
Päätöksiä voi tilata diaarinumeron perusteella Etelä-Suomen aluehallintoviraston kirjaamosta. Asiakirja- ja tietopyynnöistä perittävistä maksuista löytyy lisätietoa täältä.

Vinkki: Voit hakea lyhennelmiä laajemmin tästä linkistä https://www.avi.fi/web/avi/paatoslyhennelmia2

Perintäkulujen aiheellisuus

Saatavien perinnästä annetun lain (513/1999, jatkossa perintälaki) 4 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan perinnässä ei saa aiheuttaa velalliselle kohtuuttomia tai tarpeettomia kuluja. Tarpeettomina on pidettävä esimerkiksi sellaisia kuluja, jotka ovat aiheutuneet perintätoimista, jotka on tehty tarkistamatta, onko velallinen jo maksanut saatavan. Joskus velallinen maksaa saatavan myöhässä mutta samoihin aikoihin, kun velkoja lähettää maksumuistutuksen tai perintää suorittava toimeksisaaja lähettää maksuvaatimuksen. Velallisen korvausvelvollisuus perintätoimista riippuu näissä tilanteissa siitä, onko velkoja tai toimeksisaaja ehtinyt ennen maksun saapumista tehdä velallisen kuluvastuun piiriin kuuluvia perintätoimia. Kirjeperinnässä perintätoimet tehdään tyypillisesti perintäkirjeen lähettämistä edeltävänä päivänä.

Tilisiirtona maksettaessa maksuajankohta määräytyy pääsääntöisesti maksupalvelulain (290/2010) säännösten perusteella. Maksu katsotaan tällöin suoritetuksi, kun varat ovat saapuneet maksunsaajan (eli velkojan tai perintäyhtiön) tilipankkiin. Maksajan pankin taas on maksupalvelulain mukaan maksettava sähköisesti tehdyn tilisiirron rahamäärä maksunsaajan pankkiin viimeistään maksutapahtumaa seuraavana työpäivänä. Tilimaksu katsotaan toisin sanoen suoritetuksi viimeistään maksutapahtumaa seuraavan arkipäivän kuluessa, jolloin ainakaan sitä seuraavana päivänä ei enää voida tehdä velallisen korvausvelvollisuuden piiriin kuuluvia perintätoimia.
Velkojan laiminlyönti maksusuorituksen ilmoittamisessa perintäyhtiölle ei myöskään voi koitua velallisen vahingoksi.

============================================
Diaarinumero: ESAVI/7032/05.11.11/2014
Päätös: ei aihetta toimenpiteisiin
Asiasanat: perintäkulujen aiheellisuus, perintätoimenpiteiden tarpeellisuus
Päätöspäivä: 16.6.2015
Velallinen (yksityinen elinkeinonharjoittaja) oli vastaanottanut perintäyhtiöltä maksuvaatimuksen liittyen aiemmin erääntyneeseen laskuun, jonka hän oli maksanut perintäyhtiölle 19.6.2014. Maksuvaatimus oli päivätty 19.6.2014. Aluehallintovirasto katsoi, että perintäyhtiö oli ehtinyt tehdä perintätoimenpiteet ennen maksun saapumista perintäyhtiölle eikä siten ollut perinyt aiheettomia kuluja 19.6.2014 päivätystä maksuvaatimuksesta.
===========================================
Diaarinumero: ESAVI/201/05.11.11/2014
Päätös: ei aihetta toimenpiteisiin
Asiasanat: perintätoimenpiteiden tarpeellisuus, toimeksiantajalle tehty suoritus
Päätöspäivä: 20.2.2015
Perintäyhtiö oli lähettänyt velalliselle (yritys) ensimmäisen maksuvaatimuksen 12.12.2013. Velallinen ei maksanut saatavaa eikä ollut yhteydessä perintäyhtiöön maksuvaatimuksen eräpäivään mennessä, minkä seurauksena perintäyhtiö lähetti velalliselle tratan 28.12.2013. Toimeksiantaja ilmoitti perintäyhtiölle 9.1.2014, että velallinen on maksanut saatavan pääoman suoraan toimeksiantajalle 16.12.2013. Perintäyhtiö kohdisti suorituksen saatavan pääomalle, hyvitti tratasta syntyneet perintäkulut ja poisti tratan asettamisesta aiheutuneen viivemerkinnän luottotietoyhtiön rekisteristä. Velalliselle lähetettiin 10.1.2014 (ensimmäisen maksuvaatimuksen) kuluja ja korkoja koskeva maksuvaatimus, josta velallinen reklamoi puhelimitse 13.1.2014. Perintätoimet keskeytettiin kulusaatavan riitaisuuden vuoksi, mutta velallinen maksoi kulut lopulta 28.1.2014. Tämän jälkeen perintä lopetettiin. Aluehallintovirasto katsoi, ettei perintäyhtiö ollut menetellyt toimeksiantoa hoitaessaan lain tai hyvän perintätavan vastaisesti.
Saatavien perinnästä annetun lain (513/1999, jatkossa perintälaki) 4 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan perinnässä ei saa aiheuttaa velalliselle kohtuuttomia tai tarpeettomia kuluja. Tarpeettomina on pidettävä esimerkiksi sellaisia kuluja, jotka ovat aiheutuneet perintätoimista, jotka on tehty tarkistamatta, onko velallinen jo maksanut saatavan. Joskus velallinen maksaa saatavan myöhässä mutta samoihin aikoihin, kun velkoja lähettää maksumuistutuksen tai perintää suorittava toimeksisaaja lähettää maksuvaatimuksen. Velallisen korvausvelvollisuus perintätoimista riippuu näissä tilanteissa siitä, onko velkoja tai toimeksisaaja ehtinyt ennen maksun saapumista tehdä velallisen kuluvastuun piiriin kuuluvia perintätoimia. Kirjeperinnässä perintätoimet tehdään tyypillisesti perintäkirjeen lähettämistä edeltävänä päivänä.

../..

Omaisten edunvalvontavaltuutus

Nyt kannattaa kaikkien huolehtia siitä, että heidän omaisillaan ja läheisillään on edunvalvontavaltuutus.

Liisa Mariapori kirjoittaa:

Tämä sen vuoksi, että läheisenne ei joudu julkisen edunvalvonnan piiriin sairastuessaan vakavasti. Kun edunvalvontavaltuutus annetaan riittävän ajoissa, niin vanhus valtuuttaa haluamansa henkilön tai läheisen hoitamaan asioitaan ja näin julkiset edunvalvojat jäävät nuolemaan näppejään. Tässä ohjeet edunvalvontavaltuutuksen tekemiseksi.

Miten edunvalvontavaltuutus tehdään?

Edunvalvontavaltuutus tehdään kirjallisesti testamentin tapaan. Edunvalvontavaltuutusta koskevassa valtakirjassa valtuuttaja nimeää valtuutetun, joka on suostunut tehtävään, sekä määrittelee asiat, jotka valtuutus kattaa.

Hän voi oikeuttaa valtuuttamansa henkilön huolehtimaan omaisuutensa hoidosta ja muista taloudellisista asioistaan sekä, niin halutessaan, häntä itseään koskevista asioista, kuten terveyden- ja sairaanhoidosta.

Kahden esteettömän todistajan on oltava samanaikaisesti läsnä, kun valtuuttaja allekirjoittaa valtakirjan tai tunnustaa siinä olevan allekirjoituksensa. Tämän jälkeen todistajien on todistettava valtakirja allekirjoituksillaan. Lähiomainen ei voi toimia todistajana. Allekirjoitettu valtakirja luovutetaan valtuutetun haltuun tai siitä ilmoitetaan muutoin valtuutetulle.

Valtakirjan laatimisessa voi olla hyvä pyytää oikeudellista apua oikeusaputoimistosta tai asianajajalta. Valtakirjan voi luonnollisesti myös peruuttaa tai sitä voi muuttaa.

Neuvoksi: ”Velkalan” käräjäoikeudelle

JOS KUKA saa haasteen käräjäoikeudesta, eikä tiedä mitä siihen vastata.
Kopioikaa tämä teksti koneelle ja muokatkaa haastetta vastaavaksi.

VELKALAN KÄRÄJÄOIKEUS 30.5.2018
PL 0001
00000 VELKALA
Asia E 18/xxxxx
Kantaja: Lindorff Oy
Joukahaisenkatu 6
20520 TURKU

Vastaaja: Viivi Velallinen
Köyhäinkatu 5
55555 Köyhälä
puh: 000 000 000
viivi.velallinen@xxxxx.fi

VASTAUS JA VASTINE

Viivi Velallinen kiistää kanteen ja vastustaa sitä ja pyytää kunnioittaen ensisijaisesti hylkäämään kanteen seuraavin perustein.

1. Pääoman, korkojen ja kulujen välinen matemaattinen suhde on vaatimuksena kohtuuton, kun vertaa pääomien yhteissummaa vaadittuihin, väitettyihin kuluihin ja korkoihin nähden. Terveydellisistä vaikeuksista kärsivältä, velkavaikeuksiin ajetulta ihmiseltä on kohtuutonta vaatia 108,44 euron VELASTA 578,84 kuluja ja korkoja.
Väitetyissä veloissa korkojen laskennan aikaväleistä ei ole selvitystä, mistä alkaen ja mihin asti korot on laskettu. Vaadimme kanteen hylkäämistä vanhentuneina, koska selvitystä korkojen laskennasta alkupäivämääristä ei ole esitetty tai toissijaisesti jokaisesta korkovaatimuksesta erikseen selvitys kantajalta, miten ja miltä ajalta korkolaskelma on tehty?

2. Väitettyjen saatavien 1-3 perusteeksi kerrotaan luetteloilmoitus eli ilman alkuperäistä laskua esitetään pääoma, jolle ei ole todistetta.
Vaadimme kantajaa esittämään kaupan asiakirjat, jolla Firma Oy on myynyt ”saatavan” Lindorff Invest Oy:lle ja edelleen siirtoasiakirjan, jolla väitetty, ilman laskua oleva, saatava on siirretty Lindorff Oy:lle.

3. Väitettyjen saatavien 5-6 osalta vaadimme alkuperäisen laskun esittämistä, sekä siirtoasiakirjat Magazines Oy ja Balacon Assets Oy:n välisen kauppakirjan esittämistä sekä selvitystä viimeksi mainitun muuttumisesta Lindorff Oy:ksi.

4. Väitetystä saatavasta vaadimme 8-10 alkuperäisen laskun sekä siirtoasiakirja xxxxx Sanomilta Lindorff Oy:lle

5. Väitetyt saatavat 12 ja 14 vaadimme kantajaa esittämään alkuperäisen tilausasiakirjan ja laskun sekä kaupan asiakirja Velkoja Oy:ltä Lindorff Invest Oy:lle ja edelleen viime mainitulta Lindorff Oy:lle

6. Väitetyt saatavat 16-18 vaadimme kantajaa esittämään tilausasiakirjan, laskun sekä selvityksen kauppa ja siirtoasiakirjoineen, miten ”saatava” on siirtynyt kantajan haltuun

7. Väitetyt saatavat 20-22 sama kuin edellä

8. Jokaisesta maksuvaatimuksesta ja maksumuistutuksesta yms muista väitetyistä vanhentumisen katkaisuista asiakirja, joka todistaa väitetyn katkaisun

Köyhälässä 30.5.2018
Viivi Velallinen

Ja nyt eikun seuraavaksi Intrum Justitian kaatoon…

Myös verottaja harrastaa ”korkorosvousta”, joka täyttänee kiristyksen tunnusmerkistön? (kks)

Kirjoittaja Eija Kuusla
Tällä tekstillä laitoin:

Ihan vaan semmoista lähdin mielenkiinnosta kysymään, että mitenkähän laillista on periä vuoden 2010-2012 vuodelta korkoja, joiden pääoma on suoritettu?

Olen jo laittanut heille meiliä, joissa riitautan kyseisen saatavan KOKONAISUUDESSAAN.

Näitä kirjeitä tuntuu tulevan nyt hiukka liian tiuhaan tahtiin.

Suomalaisen oikeudenkäynnin kymmenen perusasiaa

Kalevi Kannus: Aluksi kysyn. Onko tämä käräjätuomari Jussi Nilssonin näkemys lehtileikkeessä vuodelta 2002 väärä?

Käräjätuomari Petra Spring kirjoittaa:

Käräjätuomari törmää joskus kummallisiin käsityksiin oikeudenkäynteihin liittyen. Monelle suomalaiselle oikeusjärjestelmä on tullut tutuksi enimmäkseen amerikkalaisten tv-sarjojen kautta. Suomalainen järjestelmä ei tarjoa aivan yhtä paljon teatteria ja viihdettä, vaan tavoitteena on tarjota mahdollisimman oikeudenmukainen ja tehokas foorumi tuomioistuimen ratkaistavaksi tuotujen asioiden käsittelylle.

Kesäisin julkaistaan monenlaisia listoja: suosituimmat uimarannat, ihanimmat kesäherkut, parhaat festaripoiminnat. Ennen lomallelähtöäni ajattelin laatia toisenlaisen listan suomalaisen oikeudenkäynnin perusasioista.

Varoituksena: listasta tuli tylsempi kuin olin etukäteen suunnitellut. Ehkä se kertoo jotakin olennaista meidän ja angloamerikkalaisen oikeudenkäynnin erosta.

1. Suomessa ei ole valamiehistöä

Suurin osa oikeudenkäynneistä käräjäoikeudessa istutaan yhden tuomarin kokoonpanossa. Toinen henkilö tuomarin pöydän takana on pöytäkirjaa pitävä käräjäsihteeri tai lainoppinut tuomioistuinharjoittelija eli käräjänotaari.

Vakavimmissa rikosasioissa käräjäoikeuden kokoonpanoon joko kuuluu ammattituomarin lisäksi kaksi lautamieheksi kutsuttua maallikkotuomaria tai kokoonpano koostuu kolmesta ammattituomarista.
Myös laajojen riita-asioiden kokoonpanossa voi tarvittaessa ja asianosaisen pyytäessä olla kolme ammattituomaria.

Suomessa ei ole valamiehistöä, joka arvioisi pelkän syyllisyyskysymyksen kuten angloamerikkalaisessa järjestelmässä. Tosin juryn käyttö on Yhdysvalloissakin hyvin harvinaista.
Meillä lautamiehet arvioivat tuomarin kanssa tasavertaisina sekä syyllisyyskysymyksen että rangaistuksen mittaamisen, ja jos lopputuloksesta äänestetään, lautamiehillä on kullakin yksi ääni kuten tuomarillakin.

Kaksi samaa mieltä olevaa lautamiestä voi siis äänestää kumoon ammattituomarin. Puhetta johtaa oikeudenkäynnissä aina ammattituomari tai tuomioistuinharjoittelua tekevä käräjänotaari.
Hovioikeuden normaaliin kokoonpanoon kuuluu kolme ammattituomaria ja osassa asioita lisäksi lainoppinut hovioikeuden esittelijä.

2. Rikosoikeudenkäynnit maksuttomia

Syyttäjän ajamat syyteasiat eli rikosoikeudenkäynnit käräjäoikeudessa ovat maksuttomia.
Tuomittu vastaaja voi kuitenkin joutua maksamaan rikoksen uhrin eli asianomistajan avustajan palkkion sekä syyttäjän ja asianomistajan kutsumien todistajien todistelupalkkiot.
Mikäli vastaajan tulot alittavat tietyn tason, puolustajan palkkio ja vastaajan omien todistajien kulut maksetaan valtion varoista.

Lähestymiskieltoasioissa, riita-asioissa ja hakemusasioissa peritään hakijalta tai kantajalta oikeudenkäyntimaksu, jollei heillä ole tietyn tason alittavien tulojen johdosta oikeutta oikeusapuun valtion varoista.

3. Suurin osa pieniä velkomusasioita

Suurin osa käräjäoikeudessa käsiteltävistä asioista on summaarisia riita-asioita eli pieniä velkomusasioita, joissa kysymys ei ole niinkään maksuhaluttomuudesta kuin maksukyvyttömyydestä.
Mikäli haasteen saanut velallinen ei vastusta vaadittua suoritusta, velkojan vaatima maksu vahvistetaan ns. yksipuolisella tuomiolla, ja siitä tulee ulosmittauskelpoinen. Suullista istuntoa ei silloin pidetä.
Osa pienistä velkomusasioista kuitenkin riitaantuu, kun vastaaja vastustaa maksuvelvollisuuden vahvistamista esimerkiksi siksi, ettei ostettu palvelu tai tavara ole vastannut sitä, mitä on sovittu.
Tällöin asiaa aletaan valmistella kuten laajaa riita-asiaa ja se ratkaistaan normaalin oikeudenkäynnin jälkeen tuomiolla.

4. Ei tiukkoja sääntöjä vastalauseineen

Riita-asioissa ja laajoissa rikosasioissa järjestetään kirjallisen valmistelun jälkeen valmisteluistunto, jossa ei vielä vastaanoteta näyttöä vaan valmistellaan asiaa pääkäsittelyä varten.
Pääkäsittelyssä esitetään vaatimukset ja vastaukset perusteluineen, käydään läpi kirjalliset todisteet, kuullaan asianosaisia ja todistajia sekä mahdollisia asiantuntijoita, ja annetaan lopuksi oikeudelle loppulausunnoksi kutsuttu perusteltu näkemys siitä, miten asia pitäisi ratkaista.

Todistajien kuulustelemisessa ei ole angloamerikkalaisesta oikeudenkäynnistä tuttuja tiukkoja sääntöjä vastalauseineen.

Todistajaa on kuitenkin kohdeltava asiallisesti eikä pääkuulustelussa saa käyttää johdattelevia kysymyksiä. Tuomari puuttuu tarvittaessa kuulustelun kulkuun.

5. Tuomioneuvottelut salaisia

Pääkäsittelyä seuraa tuomioharkinta. Jos kokoonpanossa on useampi kuin yksi tuomari, tuomioharkintaa tehdään tuomioneuvotteluissa.

Tuomioneuvottelut ovat aina salaisia. Yksinkertaisemmissa rikosasioissa tuomio julistetaan usein tuomioharkinnan jälkeen samana päivänä kun pääkäsittely on pidetty.
Monimutkaisemmissa asioissa tuomioharkinta kestää kauemmin, ja tuomio annetaan niin sanottuna kansliatuomiona.

Tämä tarkoittaa, että osapuolille ilmoitetaan etukäteen se ajankohta, jolloin tuomio on valmis ja saatavissa käräjäoikeuden kansliasta.

Tuomion antamisajankohta on tärkeä, sillä siitä rupeaa kulumaan muutoksenhaun määräaika. Jutun asianosainen voi pyytää, että tuomio lähetetään hänelle sähköpostilla tai kirjeitse.

6. Kirjallisessa menettelyssä ei istuntoa

Rikosasioita voidaan käsitellä myös kirjallisessa menettelyssä, jolloin asiassa ei järjestetä lainkaan istuntoa. Syyte ei tällöin koske vakavia rikoksia, eikä rikoksen johdosta voida tuomita ankarampaa rangaistusta kuin yhdeksän kuukautta vankeutta.

Vastaajan täytyy tunnustaa teko ja suostua asian käsittelyyn kirjallisesti. Alaikäisiin kohdistuvia syytteitä ei voi käsitellä kirjallisessa menettelyssä. Myös kirjallisessa menettelyssä tuomio annetaan asianosaisille etukäteen ilmoitettuna päivänä.

Suomen rikosoikeusjärjestelmässä on vuodesta 2015 lähtien ollut käytössä myös angloamerikkalaisesta oikeudesta tuttu syytteen tunnustamisoikeudenkäynti (”plea bargain”).

Siinä syyttäjä ja vastaaja ovat sopineet tietynlaisesta tuomiosta ja esittävät sitä oikeuden hyväksyttäväksi. Tunnustamisoikeudenkäyntien käyttö on Suomessa jäänyt vähäiseksi.

7. Riitaiset lapsen huoltoa käsittelevät asiat oikeuteen

Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevat asiat kuuluvat hakemusasioihin.
Mikäli ne riitaantuvat, ne käsitellään samanlaisessa oikeudenkäynnissä kuin riita-asiat. Riidattomat lapsiasiat käsitellään kaupunkien ja kuntien lastenvalvojien vastaanotolla, eikä niiden takia tarvitse tulla oikeuteen.

Suuri osa riitaisistakin lapsiasioista ratkeaa käräjäoikeudessa tuomioistuinsovittelussa, jossa tuomaria avustaa kokenut sosiaalityöntekijä tai lapsipsykologi.

8. Suulliset istunnot pääosin julkisia

Oikeudenkäyntien suulliset istunnot ovat pääosin julkisia. Kuka tahansa voi tulla seuraamaan oikeudenkäyntiä ilman ennakkoilmoittautumista, eikä yleisöltä kysytä henkilöllisyyttä tai syytä paikallaoloon. Sisäänpääsy on ilmainen.

Mikäli oikeudenkäynnissä käsitellään muun muassa yksityistä henkilöä koskevia arkaluontoisia tietoja tai yritysten liikesalaisuuksia, istunnot voidaan julistaa salaisiksi.
Salaiseksi julistaminen on kuitenkin muissa kuin seksuaalirikoksia koskevissa oikeudenkäynneissä poikkeuksellista.

9. Asiakirjat pääosin julkisia

Myös oikeudenkäyntiasiakirjat ovat pääosin julkisia. Kuka tahansa voi saada niistä kopion pientä maksua vastaan.

Silloinkin kun oikeudenkäynti ja asiakirjat ovat pääosin määrätty salaiseksi, rikosasian vastaajan nimi, syytteessä olevien tekojen rikosnimikkeet, syyksilukeminen ja sen johdosta määrätty rangaistus ovat aina julkisia.

10. Tuomarit eivät käytä viittaa tai peruukkia

Tuomarit eivät Suomessa käytä viittaa tai peruukkia.
Tuomarin tunnistaa siitä, että hän istuu salin etuosassa korokkeella olevan pöydän takana yrittäen näyttää samaan aikaan asiantuntevalta ja rennolta. Joskus se onnistuu.