Aihearkisto: Arvot oikeusvaltiossa

Varoitus Euroopalle, elämme tällä hetkellä radikaalin epäjärjestyksen aikakautta

https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/ulkomaat/george-sorosilta-hyytävä-varoitus-”jos-he-eivät-herää-euroopan-unioni-kaatuu-samalla-tavalla-kuin-neuvostoliitto”/ar-BBTHcFs?ocid=spartanntp

George Sorosin mukaan Euroopan johtajat tai kansalaiset eivät näytä ymmärtävän, että Euroopassa on meneillään vallankumouksellinen hetki, jonka mahdolliset vaikutukset ovat hyvin laajat ja epävarmat. Soros katsoo, että elämme tällä hetkellä radikaalin epäjärjestyksen aikakautta.

”Euroopan ihmisten täytyy herätä, ennen kuin on liian myöhäistä”, Soros kirjoittaa.

”Jos he eivät herää, Euroopan unioni kaatuu samalla tavalla kuin Neuvostoliitto vuonna 1991.”
Seuraava käännekohta tulee olemaan Euroopan parlamentin vaalit toukokuussa 2019, joissa Euroopan vastaiset voimat saattavat nauttia kilpailuedusta, Soros varoittaa.

Syitä Eurooppa-vastaisuudelle on useita: muun muassa vanhentunut puoluejärjestelmä, joka on voimissaan useissa Euroopan maissa sekä laillisten työkalujen puuttuminen, joilla voitaisiin rangaista jäsenvaltioita, jotka rikkovat Euroopan Unionin periaatteita.

Soros käy mielipidekirjoituksessaan läpi Britannian brexit-tilannetta, Ranskan levottomuutta, Italian hallituksessa istuvaa oikeistopuoluetta ja Saksan äärioikeiston heräämistä.
../..

Pirkko Martikainen; kasvot laitoshoivalle

Tästä on kyse

Pirkko Martikainen otti Yleen yhteyden, sillä hän halusi kertoa oloistaan Mehiläisen omistamassa, turkulaisessa hoivakodissa.
Ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevan Martikaisen mielestä hän ei saa apua tarpeeksi nopeasti ja joutuu välillä olemaan nälissään. Kerran hän odotti suihkuunpääsyä yli kaksi viikkoa.
Mehiläisen hoivapalveluiden johtaja Niklas Härus sanoo, että kaikki toiminnasta saatava palaute otetaan vakavasti. Hänen mukaansa Martikaisen kokemukset tullaan tarkasti selvittämään.

Monivammaisella Pirkko Martikaisella on seitsemän vuoden kokemus asumisesta palvelukodeissa. Niistä viimeiset vajaat viisi on kulunut turkulaisessa palvelukoti Nukkumatissa.
Martikainen otti yhteyden Yleen, jotta pääsisi kertomaan hoivapaikkaansa liittyvistä huolistaan. Ylen selvitykset ovat paljastaneet useita ongelmia niin Esperin, Mehiläisen kuin Attendon hoivakodeissa.
Martikainen sanoo muuttaneensa hyvään hoivakotiin, jonka palvelutaso romahti sen jälkeen, kun se myytiin Mehiläiselle.
Yrityskauppa tehtiin vuonna 2016, kun Mehiläinen osti Mainio Vireen liiketoiminnan. Samalla hoitokodin nimi muuttui Mainiokoti Nukkumatiksi.

Jo yrityskaupan yhteydessä hoitajat ilmaisivat huolensa muun muassa työvoiman riittävyydestä. Nyt samaa huolta kantaa ainakin yksi asiakas, Pirkko Martikainen.

Ennen oli moni asia paremmin
Pirkko Martikainen sanoo, että asukkaan elämä hoivakodissa oli ennen omistajanvaihdosta kaikin puolin erilaista.
Ajateltiin, että on parempaa, kun Mehiläinen tulee, mutta kyllä se on juuri päinvastoin.

Pirkko Martikainen:
– Henkilökuntaa oli tarpeeksi ja ruokakin oli parempaa. Se on mennyt alaspäin kuin lehmän häntä. Ihmisillä oli aikaa asukkaille, eivätkä he olleet niin stressaantuneita kuin nyt, hän kuvailee.
Nyt Martikainen kantaa huolta myös hoitajien jaksamisesta.
– On ollut ihan kauheaa katsella sivusta, kun ihmiset vetävät itsensä ihan piippuun. Ei kerta kaikkiaan kukaan jaksa niin paljon.
Martikainen odotti palvelutason parantuvan.
– Ihmisellä on aina toivomus paremmasta. Ajateltiin, että on parempaa, kun Mehiläinen tulee, mutta kyllä se on juuri päinvastoin.

Epämiellyttävä ennätys
Pirkko Martikainen on monivammainen ja tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa.
– Olen tietysti hankala hoidettava, kun aina tarvitaan kaksi auttamaan, mutta sen takia minä tänne tulinkin. Ilmoitettiin, että täällä on tarpeeksi hoitajia.

Pirkko Martikainen tarvitsee ympärivuorokautista apua.
Martikainen kuvailee, että arjessa huono hoito näkyy ja tuntuu monin tavoin.
– Eilen minulle tuli uusi ennätys, kun olin kaksi ja puoli viikkoa pesemättä. Jokainen voi miettiä, mitä se olisi omalla kohdalla.

Kukaan ei koiraansakaan pitäisi sellaisessa tilanteessa.

Olen tietysti hankala hoidettava, kun aina tarvitaan kaksi auttamaan, mutta sen takia minä tänne tulinkin.

https://yle.fi/uutiset/3-10631378

Valokuvassa ENCUT-ryhmä Lontoossa kesällä 1991. Pirkko seisovien eturivissä toinen oikealta.

Vaihtoehtona kansanvallan vastakohta rahanvallan diktatuuriko?

Kokoomuksen kansanedustajat Harri Jaskari ja Elina Lepomäki ihmettelevät verolinjauksia, joita ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ajaa seuraavalla hallituskaudella.

SAK välttäisi työn verotuksen kiristämistä, mutta peruisi useita muuhun verotukseen tehtyjä kevennyksiä ja ottaisi käyttöön uuden, entistä laajemman varallisuusveron. SAK:n veronkiristykset tuottaisivat järjestön mukaan kaikkiaan peräti 662 miljoonan euron lisätulot valtiontalouteen. SAK kertoi verolinjauksistaan perjantaina. LUE LISÄÄ: SAK löi vaatimukset tiskiin: Veronkiristyksiä yli 600 miljoonalla eurolla – käyttöön uusi laaja varallisuusvero

Jaskari reagoi SAK:n avaukseen Twitterissä:
”SAK on poliittinen puolue! Puolue, joka tuhoaa työpaikkoja!”

JOS Suomessa ei olisi ammattiliittoja, yhteiskuntajärjestys olisi rahanvallan oikeistodiktatuuriko?

Valtionvelka porvariketjulta 2008 – 2017

Vakavasti otettavaksiko? Jotta totuus ei unohtuisi

Kataisen leikkurit

MATTI VANHANEN: ”Vihoviimeinen asia, josta nykyeduskunnan oppositio voi mielestäni tehdä välikysymyksen Sipilän hallitukselle, liittyisi kunnallisiin palveluihin. Kataisen hallituksen leikkaukset, joilla yritettiin tasapainottaa julkista taloutta, kohdistuivat erityisesti kuntien valtionosuuksiin. Vuoden 2015 rahassa nykyiset oppositiopuolueet leikkasivat kuntien peruspalveluista noin 1,5 miljardia euroa vuositasolla. Neljän vuoden jaksossa se tekisi yhteensä 6 miljardia euroa.

Nämä leikkaukset kohdistuivat palvelutuotantoon, ja tällaisten leikkausten oloissa kunnat ovat joutuneet kilpailuttamaan palveluita. Jos vanhustenhuollossa on rahaa ja työntekijöitä liian vähän, vastausta ei kannata pyytää Sipilältä vaan katsoa oppositiopuolueiden palaverissa oman pöydän ympärille. Sipilän hallituksen leikkaukset kuntiin ovat jääneet indeksikorotusten jäädyttämiseen”, Vanhanen kirjoittaa blogissaan.

Kataisen hallituksessa olivat mukana kokoomus, sdp, rkp, vihreät, kristillisdemokraatit ja vasemmistoliitto

, joka kuitenkin käveli ulos hallituksesta keväällä 2014. Oppositiopuolueet olivat viime vaalikaudella perussuomalaiset, keskusta ja keväästä 2014 alkaen vasemmistoliitto. Nykyisin hallituksessa istuvat keskusta, kokoomus ja siniset (hallituksen aloittaessa perussuomalaiset).”

Oikeasti, jos Suomi eroaisi EU:sta?

Yhä pienemmät brittiyritykset suunnittelevat siirtävänsä toimintonsa ulkomaille, jos Britannia irtautuu EU:sta ilman sopimusta.

Asiasta uutisoi brittilehti Guardian.

Kyselyn mukaan lähes joka kolmas yritys suunnittelee muuttavansa ainakin osan toiminnoistaan ulkomaille selvitäkseen kovasta brexitistä. Yritysjohtajien huoli tilanteen epävarmuudesta kasvaa, sillä Iso-Britannian parlamentti ei ole päässyt sopuun EU-eron käytännön asioista määrittelevästä sopimuksesta.

Tähän mennessä isot yritykset, kuten Sony ja Panasonic, ovat siirtäneet Euroopan päämajansa mantereen puolelle. Kyselyn tilannut, yritysjohtajia edustava Institute of Directors (IoD) arvioi, että lähiviikkoina samaan ratkaisuun päätyvät myös yhä pienemmät yritykset.

– Näille [pienemmille] yrityksille, joilla tyypillisesti on vähemmän resursseja, tämä tulee olemaan hyvin kallis toimenpide, sanoo IoD:n pääjohtaja Edwin Morgan Guardianin haastattelussa.

Kyselyyn vastanneista yrityksistä 29 prosenttia oli sitä mieltä, että brexit merkitsee suurta riskiä heidän toiminnoilleen Isossa-Britanniassa. Joka kymmenes oli jo perustanut toimintoja muualle.

Kun velkovat aiheettomasti: ALEKTUM – HOOMENTER

Ohjeet, miten saatte perintäyhtiön raiteille, silloin kun perivät aiheetonta laskua:

Hilkka Laikko Velallisten tuki ry.

Kirjoitatte: REKLAMAATIO:

1. Pyydän Teiltä välitöntä selvitystä, mikä lasku tämän on; tilausvahvistus, mikä tuote/palvelu kyseessä, milloin tilattu, milloin laskutettu
2. Pyydän Teiltä edelleen kaupparekisteriotteen Homenterista sekä selvityksen vastuunalaisissa yhtiömiehistä osoitteineen ja puhelinnumeroineen.
3. Siirtoasiakirja, miten lasku on päätynyt Teille
4. Perintäyhtiön kaupparekisteriote ja kaikki yhteystiedot vastuunalaisille yhtiömiehille
5.Riitautan laskunne perusteettomana ja pyydän lähettämään minulle välittömästi hyvityslaskun aiheettomasta perinnästänne

TAISTE 2009- 2019

KATSO esittelyvideo * https://www.taiste.fi/

Yksinkertainen on kaunista ja tehokasta.

Rakennamme tulokselliset digitaaliset ratkaisut yhdistämällä huipputason asiakasymmärryksen, käytettävyyden ja teknisen toteutuksen.

Toteutamme projektisi joko kokonaisratkaisuna tai osana tiimiäsi.

Tavoitteidesi ja toimintaympäristösi ymmärtäminen on avain onnistumiseen. Se edellyttää saumatonta vuorovaikutusta yrityksesi, meidän ja loppukäyttäjien välillä.
Me kysymme, kokeilemme ja kuuntelemme. Näin saavutamme yhä parempia tuloksia – yhdessä.

ERKKI TUOMIOJA kirjoittaa Facebookissa:

Mikä on seksirikoskohun todellinen (puoluepoliittinen) kiihotuksenomainen tausta? Poliitikoilta ylilyöntejä saavutettujen etujen (kansanedustajuuden) menetyksen pelkotilassako?

”Seksuaalinen ja sukupuolittunut väkivalta ei ole tullut Suomeen ulkomaalaisten mukana, yhtä vähän kun rikollisuus rantautui Ruotsiin 60-luvulla suomalaisten tultua, vaikka he jonkin aikaa rikostilastojen kärjessä näkyivätkin.

”Suomessa olevien ulkomaalaisten ylivertainen enemmistö ei ole syyllistynyt minkäänlaisiin rikoksiin eivätkä hyväksy niitä rikoksia, joita heidän maanmiehensä ovat tehneet.

Heille ei voi asettaa vastuuta maanmiestensä rikoksista, mutta heidän osallistumisensa rikosten ennaltaehkäisyyn olisi tärkeä apu sille työlle jota Suomessa on tehtävä seksuaalisen väkivallan kitkemiseksi.”

Hilkka Laikko: Suomi ei noudata ihmisoikeussopimuksia; oikeusministeri Häkkänen, on aika toimia

Suomen hallitukset ovat suojelleet laittomasti toimivaa velanperintää 1992 alkaen- kansalaisten vahingoksi?

Hilkka Laikko

1985 alkaen Suomen toiminta silloisen presidentin ja hallituksien toimista eivät kestä päivänvaloa, kun näitä toimia tarkemmin tutkitaan. Yhteiskunnalliset vaikutukset ovat tuhonneet taloutemme kivijalan ja valtion velkataakka on kestämättömällä tasolla. Lisävelan tarve on edelleen tosiasia v. 2019. Onkin täysin käsittämätöntä, että nykyinen hallitus sallii samaan aikaan, että kansalaisistamme n. 600 000 on ulosotossa ja n. 400 000 maksuhäiriömerkintää, joiden perusteisiin tai väitettyjen velkojen oikeellisuuteen ei ole vieläkään puututtu juridisin ja lainsäädännöllisin keinoin.

Suomessa käyty kansalaissota 1918 vaati 38 000 uhria, joista on nykypäiville jo saatu tarkkaa tietoa tämän luokkasodan vaiheista ja olosuhteista. Vasta nyt näitä uhreja muistetaan – 100 vuotta tapahtumien jälkeen – toivottavasti 90-luvun ja muun velanperinnän uhrien asia otetaan vakavasti ennen 100 vuotta.

Paljonkaan kansalaissotaa huonommaksi ei jäänyt 90-luvun pankkikriisi, jossa laittomasti, ohi Suomen Pankin määräysten, toimineet pankinjohtajat pelastettiin. 66 000 rehellistä, elinkelpoista ja työllistävää yrittäjää tuhottiin ja heidän omaisuutensa ryöstettiin rapakuntoisten pankkien pelastamiseksi. Pankinjohtajat vedättivät virkamiehiä, kuin ”litran mittaa” mm. suunnitelmilla, mitkä yritysalat kaadetaan – elinkelpoisuudesta viis. Tämä ei suinkaan riittänyt, vaan työttömäksi ajetut, lähes 600 000 ihmistä, menettivät kotinsa ahneille, petollisille pankeille. Näiden 600 000 ihmisten perheet ajettiin maantielle. Onko siis ihme, että 90-luvun takia itsemurhan tehneitä uhreja, loppuun asti ajettuja ihmisiä oli v. 2002 jo 14 500. Luku kasvaa koko ajan, sillä 90-luvun väitettyjä velkoja peritään edelleen sekä pankkien että perintätoimistojen kautta, vaikka todellisuudessa velat ovat keksittyjä, vanhentuneita tai ovat ajat sitten tulleet maksetuiksi.

1923 Hitler astui Saksassa valtaan, jonka jälkeen alkoi massiivinen juutalaisten omaisuuden siirto silloiselle natsihallinnolle
. Vaikka vertaus saattaa tuntua rajulta, kyse 90-luvulla Suomessa oli vastaavasta yrittäjien ja kansalaisten laillisen omaisuuden uusjaosta, jossa laki ja oikeus menettivät merkityksensä. Presidentti Sauli Niinistökin (CNN) on todennut, että se oli virhe ja uhrit ansaitsevat korvaukset. Asia jäi Suomen mediassa vähälle huomiolle poliittisesti johdetun median toimesta. Samaan aikaan kyllä hoetaan mantraa ” Suomi on oikeusvaltio”. Raaputetaanpa tätä mantraa pintaa syvemmältä.

Oikeusistuimet ovat olleet ja ovat edelleen pelkkiä velkojan kumileimasimia, jotka toimivat ainoastaan instituutioiden hyväksi- ei auta, vaikka yrittäjällä tai tavallisella ihmisellä olisi vedenpitävä näyttö, että velkaa ei ole tai pankki ei ole tehnyt tilitystä suorituksista, jonka tekemättä jättäminen on rikoslaissa rangaistava törkeä petos. Sellaisen velan periminen oikeusteitse, jonka tietää tuleen suoritetuksi, on prosessipetos.

Tapaus 1.
Ns. Laivajutussa, Oy ST-Line Ltd:n tapauksessa on näyttö, että devalvaatiosaatavaa vastaavaa valuuttavelkaa ei todellisuudessa ollut, vaan tavallinen markkavelka 1,5 miljoonaa markkaa. Pankilla ei kuitenkaan ole ainuttakaan velkakirjaa. Yritys oli elinkelpoinen, mutta niin vaan OP pankki sai yrittäjän 5,5 miljoonaa omaisuutta ja suorituksia ja 27 työntekijää potkut yrityksen ajautuessa ns. eläväksi raadoksi. Pankin on todettu 2006 HO:ssa olevan maksuvelvollinen yrityksen omistajalle ja pankin on todettu aiheuttaneen yritykselle, vähintään 2 miljoonan markan vahingon. Miten on siis mahdollista, että alempi tuomioistuin toteaa 2016 velkaa olevan vielä jäljellä yli 10 milj.markkaa eli 1,75 miljoonaa euroa, joka kasvaa 16% korkoa? Missään ei huomioida aiempien ja KKO:ta myöden käyneiden oikeusistuinten päätöksiä siitä että pankki on toiminut väärin ja on velkaa yrittäjälle/ yritykselle. Kannattavaa toimintaa pankille – mutta, laitonta. Vaikka yrittäjällä on näyttö, että mitään velkaa ei ole voinut jäädä – hänen dokumenttejaan ei oteta huomioon – ainoastaan pankin.

Näitä vastaavia tapauksia meillä on kymmeniätuhansia ympäri Suomea; Katinkulta Oy, Konekersantti Oy, Sartiko Oy jne jne

Selityksiä tuomarien toiminnalle voi olla monia; 1. Onko tuomarien ohjeistus 6.5.1992 (Koivisto) edelleen voimassa; ”Instituutioiden tulee voittaa”? 2. Istuvatko pankinjohtajat ja tuomarit samoissa ”leijonissa ja rotareissa” tai ovatko muurariveljiä (jonka toiminta sääntöjensä takia pitäisi kieltää Suomessa)? Säännöt ovat ristiriidassa Suomen ja kansainvälisen lainsäädännön kanssa. 3. Vai ottaako tuomari rahaa vastaan instituutiolta, jotta tekee tietynlaisen päätöksen? 4. Onko Instituutioolla jonkinlainen kiristyskeino tuomariin nähden? Millään muulla tavoin ei voi selittää nykypäivän oikeusistuinten käytäntöjä.

Perustuslaki, European Convention on Human rights ja YK: Ihmisoikeusjulistus

Miten Suomessa rikotaan kansainvälistä lainsäädäntöä? Erityisesti European Convention on Human Rights artiklat sitovat Suomea noudattamaan hyväksymäänsä sopimusta. 90-luvun uhrit ovat velkavankeja omassa kotimaassaan, mutta niin ovat myös perintätoimistojen ikeessä olevat. Oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä pankkien ja perintätoimistojen uhrit voivat vain haaveilla ja ulosoton lainkunnioitus hämärtyy heille maksetavaan tulospalkkioon, vaikka jokainen alihintainen realisointi tuottaa Suomen valtiolle 3 kertaiset vahingot.

EU:n Ihmisoikeussopimuksen pitäisi taata Suomen kansalaisille mm:

* kidutuksen kielto (3 artikla)
* orjuuden ja pakkotyön kielto (4 artikla)
* oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin (6 artikla)
* oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta (8 artikla)
* ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnanvapaus (9 artikla)
* sananvapaus (10 artikla)
* oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon (13 artikla)
* syrjinnän kielto (14 artikla)
* omaisuuden suoja (1. lisäpöytäkirja, 1 artikla)
* velkavankeuden kielto (4. lisäpöytäkirja, 1 artikla)
* ne bis in idem, ei syytettä tai rangaistusta kahdesti samassa asiassa (7. lisäpöytäkirja, 4 artikla)
* oikeus hakea muutosta rikosasiassa (7. lisäpöytäkirja 2 artikla)

Eipä vaan siltä näytä, että tällä Suomea sitovalla sopimuksella olisi mitään käytännön merkitystä. Olen lukenut toistatuhatta haastetta, jossa toinen toistaan mielikuvituksellisempia velkoja yritetään periä paitsi pankkien myös mm. Intrum, Lindorff/Lowell, Alektum, PRA Suomi, jne perintätoimistojen toimesta oikeusistuimissa: 1. 90-luvun velkoja, jotka ovat jo vanhentuneet tai maksettu, 2. 2000 luvun alun maksettuja velkoja tai velkoja, joita ei ole 10 vuoteen peritty (vanhentuneet 3 vuoden säännöllä) 3. jo maksettuja velkoja 4. velkaa, jota ei koskaan ole edes syntynyt. Nämä päätyvät usein yksipuoliseksi tuomioksi, vaikka velallinen itse vastaisikin haasteeseen. Syynä tuomareiden yksipuolinen ajattelu toimia velkojan ehdoilla ja summaarisesti hyväksyä kaikki, mitä nuo ahneet vaan keksivät pyytää.
Muutama lainaus, miten käräjäoikeudet toimivat:

Tapaus A

Kauppakaari 9 luku 11§ toteaa, että velkoja, periessään velkaa, jonka tietää jo maksetuksi (myös aiheeton), vetäköön sakkoa puolet perimästään summasta, sille jolta yritetään periä.
Käräjäsihteerin vastaus: ”Eihän tuollaista lakia on noudatettu tuomioistuimissa enää aikoihin”
Anteeksi kuinka? Meillä siis tuomioistuin ei noudata väärässä velkomuksessa Suomen voimassa olevaa lakia?

Tapaus B

Asiakas, nuori tyttö, teki ns. Viivi Velallisen vastineen Käräjäoikeuteen ja kiisti Intrum Justitian saatavan, koska se oli jo maksettu kokonaan ulosoton kautta, tulospalkkioineen.
Käräjätuomarin vastaus: Et kai sinä aio noin isoa yhtiötä vastaan alkaa taistelemaan – sen kun maksat vaan”
Anteeksi kuinka? Pitääkö siis tuomarin mielestä maksaa lain vastaisesti lasku, jota ei ole, vaan se on maksettu?

Tapaus C

Perintätoimisto Lindorff ( muillakin sama juttu) perii 8 sivuisella hakemuksella väitettyjä velkoja, joissa ei ole velan syntymispäivää, ei korkolaskennan aloituspäiviä, ei minkäänlaisia tietoja perinnän eri vaiheista tai mitään laskuja tai siirtoasiakirjoja. Miten on mahdollista? Vastineeseen käytettiin Viivi Velallismallia, johon perintätoimisto vastasi, vetämällä kanteen pois oikeudesta eli mitään todellista velkaa ei ollut.

Tällainen perintä on erittäin yleistä ja valitettavan usein nämä katteettomat velkomukset menevät läpi tuomioistuimissa ns. summaarisina menettelyinä, koska tuomarit eivät automaattisesti huomioi viranpuolesta kanteessa olevia puutteita, kuten laskujen tai velkakirjojen puuttumista. Tämä on outoa, koska perintälaki vaatii, että velkojan pitää pystyä näyttämään laskut/ velkakirjat, joihin velkomus perustuu. Myös vanhentuminen 3 vuoden säännön perusteella jää usein tuomarilta vaille huomiota, vaikka vanhentumaan päässeen velan periminen on sekin perintälain vastaista.

Tapaukset D.

Oy St-line Ltd, Katinkulta ja Konekersantti, Sartiko jne jne
Näissä tapauksissa voimme todeta, että yrittäjät ja takaajat ovat taistelleet oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin saadakseen. Jokainen käsittää, että 1,5 miljoonan markan velasta (1988) ei jää 5,5 miljoonan mk:n suorituksilla, jotka pankki on saanut todistettavasti, yli 10 miljoonaa markkaa eli 1,75 miljoonaa velkaa. Kyse on laittomasta perinnästä, joka sekä takaajan että yrityksen tapauksessa rikkoo lähes jokaista EU:n ja YK:n ihmisoikeuksista säädettyä artiklaa

Konekersantin tapauksessa on todettu aukottomasti, Skopin suunnitelleen järjestelmällisen kuvion, jossa ainoa tavoite oli paikata pankinjohtajien SKOP:lle ja Alue SP:lle suuruuden hulluudessaan ottamien valuuttavelkojen aiheuttama kassavaje pankille.

Katinkullan tapaus on surullisen kuuluisa, miten Skopin oma mies muilutettiin tärkeälle paikalle yrityksen johtoon, jotta saatiin vuosikymmeniä suvun hallussa olleet maat ja metsät sekä Lindemanin ja Juurikon perustama upea Katinkulta -kylpylä/ loma-osakekompleksi pankin omaisuudeksi – keinoja kaihtamatta. Syynä sama, kuin Konekersantin tapauksessa.

Sartikon osalta kunnanjohtaja soitti pankinjohtajalle ja halusi, että yrityksen tili suljetaan. Jälkeen on todettu, että yrittäjän tili, jolla oli huomattavasti rahaa, suljettiin laittomasti, koska vain yrittäjä olisi voinut sulkea tilin. Kunnan taholta oli selkeä tavoite siirtää yrittäjän toiminta ”hyvälle ystävälle/ sukulaiselle” ja se taas ei onnistunut, niin kauan, kun yrittäjä maksoi kunnan vuokra-alueen vuokran säännöllisesti. Asialla OP.

Suomen nykyisen hallituksen erityissuojeluksessa on siis laiton pankki- ja perintätoimi, joka aiheuttaa Suomen valtiolle miljardien verotulojen menetyksen vuosittain. Tähän on valjastettu niin tulospalkkioiset ulosotto, tuomioistuinlaitos kuin valvontaviranomaiset – velallisiksi väitetyt eivät saa saada oikeutta, koska joku on näin ohjeistanut 1992.

Nyt on tullut aika muuttaa käytännöt vastaamaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, sillä maa, joka päästää vallalle anarkian, jossa tavallisen kansalaisen oikeusturva poljetaan maanrakoon, on tuhon oma.

Olaus Petrin ohjein:

”Tuomarin pitää tarkasti tuntea laki, jonka mukaan hänen tulee tuomita, sillä laki pitää hänellä olla ohjeena.
Kaikki lait pitää olla sellaiset, että ne ovat yhteiseksi hyödyksi, ja sen tähden, kun laki tulee vahingolliseksi, ei se enää ole laki, vaan vääryys, ja on hylättävä.
Hyvä ja älykäs tuomari on parempi kuin hyvä laki, sillä hän voipi asetella kaikki kohtuuden mukaan. Mutta missä paha ja väärä tuomari on, siinä ei auta hyvä laki mitään, sillä hän vääntää ja vääristelee sitä oman mielensä mukaan.
Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan; sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään.”

Hilkka Laikko
vpj, tiedottaja
Velallisten tuki ry

Prof. Heikki Ylikangas: KUNNIAVELKA pankkien kriisin uhreille maksuun

.. näin hehkuttaa Heikki Ylikangas –niminen historianutukija viimeisimmässä kirjassaan: SUOMEN HISTORIN SOLMUKOHDAT, WSOY, Helsinki. 2007

Tässä ote kirjan sivuilta 378 ja 379:

”Lama-ajan päättäjät rakensivat epäilemättä linjauksensa uskossa, että ne koituisivat maalle eduksi. Se että niin ei tapahtunut, johtui tekijöistä, joita he eivät osanneet ottaa huomioon. Aika kuitenkin muutti myös heidän asemansa. Jälkeenpäin he itsekin muodostivat osan kaikkitietävää jälkimaailmaa: näkivät ratkaisujensa seuraukset, saattoivat todeta, missä tuli tehtyä virhe, missä taas oikea valinta. Mutta mitä se merkitsee – ei mitään. Historian valossa on jokseenkin hyödytöntä lähteä vaatimaan päättäjiä myöntämään vastuunsa. Se on yhtä hyödytöntä luin odottaa historiantutkijoiden muuttavan aikaisempia tulkintojaan edes uusien lähteiden osoittaessa ne kestämättömiksi. Tosiasioitten tunnustamista ei tapahtunut myöskään jatkosodan jälkeen. Sodanaikaisten päättäjien mukaan Suomi kävi koko jatkosodan pelkkää puolustussotaa. Tuo väite on nyttemmin täydelleen kumottu, mutta silti sota kelpaa tässä yhteydessä oivalliseksi vertailukohdaksi. Silloin katsottiin, että sotien uhrit – sotalesket ja sotaorvot, invalidit ja kotinsa ja toimeentulonsa menettäneet – olivat oikeutettuja korvauksiin. Kaveria ei jätetä, sattuvasti ja satuttavasti tähdennettiin. Samoin ei ole menetelty suuren laman jälkeen. Tapahtui juuri päinvastoin: laman uhrit – ylivelkaantuneet ihmiset – jätettiin. Heidät selitettiin syypäiksi – jollei nyt sentään lamaan niin ainakin – omaan onnettomuuteensa. Menettelylle voi hakea kelvollisen vertailukohdan kuvitelmasta, että sotaveteraanit ja –invalidit olisi julistettu jollain tavoin sotasyyllisiksi ja jätetty sen vuoksi oman onnensa nojaan. Tuo kolea kuvitelma on monen ylivelkaantuneen osalta muuttaen totisinta totta velkasaneerauksista huolimatta.”

”Vieläkään ei olisi liian myöhäistä korjata tätä Suomelle vähemmän kunniakasta asiaintilaa.

Jos oli varaa 40 miljardin markan pankkitukeen, tulisi tänään olla varaa tarkistaa vielä kerran laman tuottamien ylivelkaantuneitten asema ja hyvittää se, mikä hyvittää kuuluu. Nimenomaan tässä tarvittaisiin pääministeri Matti Vanhasen peräänkuuluttamaa totuuskomissiota. Tulisi muodostaa asiantuntijaelin, joka hakemuksesta selvittäisi ja esittäisi kenelle olisi kohtuullista maksaa korvauksia menetyksistään, kenelle ei. Suomi tulkitsi inkeriläiset paluumuuttajiksi ja maksoi sillä tavoin sen kunniavelan, jonka Suomen menettely tuotti tuolle piskuiselle kansanosalle toisen maailmansodan myllerryksissä. Nyt olisi tilaisuus maksaa omille kansalaisille vissi kunniavelka. Se osoittaisi sitä oikeaa isänmaallisuutta, jota Kalevi Sorsa väitti puuttuvan niiltä, jotka aikoinaan vaativat markan devalvointia.”

”Parempi myöhään kuin ei silloinkaan”

Tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttö ja riippumattomuus.

Historiantutkija Heikki Ylikankaan osuutta ”Ison laman” menettelyissä ei pidä unohtaa.
Ylikangas osallistui presidentti Mauno Koiviston 6.5.1992 Linnassa järjestämään oikeuspoliittiseen keskustelutilaisuuteen ns. ”Koiviston konklaaviin” tuomiolaitoksen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten edustajien kanssa.

Teemoina olivat tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttö ja riippumattomuus sekä tuomioistuinten toiminnan arviointi ja arvostelu. Ohjelman mukaan keskustelu rakentui ensimmäisen teeman osalta kahteen valmisteltuun puheenvuoroon ja toisen teeman osalta yhteen valmisteltuun puheenvuoroon (yhteensä noin 30 min) sekä kummankin teeman osalta 2 – 3 valmisteltuun kommenttipuheenvuoroon (noin 10 min). Lisäksi pankkitarkastusviraston johtaja Jorma Aranko käytti valmistellun puheenvuoron (noin 10 min) em. alustusten jälkeen tai keskusteluosuuden alussa.

Alustustukset: Korkeimman oikeuden presidentti Olavi Heinonen ja korkeimman hallinto-oikeuden edustaja, hallintoneuvos Pekka Hallberg tai hallintoneuvos Sakari Sippola.
Kommentit: Professori Allan Rosas, ÅA; professori Heikki Ylikangas, HY; OTT tutkija Martin Scheinin, SA

Oikeuspoliittisen tilaisuuteen osallistuneilta pyysin –tutkinnallisesti – kommentointia sähköpostitse ja postin välityksellä.
Heikki Ylikangas tunnusti osallisuutensa ja luonnehti tilaisuutta vastauksessaan:

”Koivisto painosti Korkeinta oikeutta”

Ylikankaan vastauksen mukaan ”tilaisuuden tarkoitus oli tasavallan presidentin ja – mikäli mahdollista – mukaan kutsuttujen henkilöiden arvovallalla painostaa Korkein oikeus tekemään Koiviston mieleinen ratkaisu pankkeja koskevassa asiassa.”
Ylikankaan vastaus jatkuu: ”Koivisto puolsi kantaa, jonka mukaan pankeilla pitäisi olla oikeus yksipuolisesti nostaa lainakorkoa. Korkeimman oikeuden presidentti Heinonen oli kuitenkin teettänyt lainanottajan oikeuksia puoltavan päätöksen KKO:ssa ennen kokousta, mistä Koivisto oli selvästi näreissään.”

Kyseinen KKO:n päätös oli annettu 3.4.1992 ( KKO:1992:50 ) eli noin kuukautta aikaisemmin.

Ylikankaan loppupäätelmä kuului: ”Tilaisuus ymmärtääkseni vahvisti Koiviston asemaa suhteessa juristeihin. Hänen mahdollisia nuhteitaan pelättiin. Koivistoa siis myötäiltiin enemmän pelosta kuin uskosta tämän argumenttien oikeudelliseen pätevyyteen.”

Ylikankaan lanseeraama kunniavelka-ajatus on kaunis ja kunnioitettava; mutta taustalla väijyy epäilyttävä tunne historiantutkija Heikki Ylikankaan omantunnon kiillotuksesta.

Sallikaa minun olla epäilyssäni väärässä.

Kalevi Kannus

KUKA haikailee oikeasti ja ihannoi rajat kiinni-aikoja?

Seuraa TV-sarjaa ”Kesä Balatonilla”, joka kuvastaa viihteen keinoin kansalaisten vapauden rajaamista…

https://areena.yle.fi/1-4323024#autoplay=true

Toisaalta protektionismissako velat muuttuvat saataviksi? Terminä valtion sisäisillä markkinoilla toimivien eli kotimaisten tuottajien suojelemista torjumalla ulkopuolista kilpailua esimerkiksi suojatullein, valtion suoralla tai epäsuoralla avulla…

Suomen historian kaikki puolueet

Katso luettelo Suomen koko kansallisen itsenäisyyden ajalta: Kyllä Suomessa puolueita on ollut riittävästi asti.


Lapuanliikkeen (Suomen Lukon) toinen kokous vuodelta 1930 johtajana Vihtori Kosola. Kuvassa vain kolmasosa salin yleisöstä. Onko syytä suhteuttaa, miten poliittiset keinovalikoimat toimivat nyt 88 vuoden aikaero huomioiden?

Tässä kuvassa vuoden 2018 viimeisin mielipidemittauksen puoluekartta.

Väkivalta voimaanko Euroopassa?

OLETUKSENI ON, että Ranskassa mellakoiden rajuus osoittaa väkivaltapolitiikan kannatuksen laajuuden.

DEMOKRATIA ON KRIISISSÄ Euroopassa: Brexit, Puola, Unkari, Ruotsi… jne.

Ranskassa mielenosoitukset alkoivat vastarintana polttoaineveron korotuksiin, mutta kääntyivät pian yleiseksi protestiliikkeeksi presidentti Emmanuel Macronia vastaan.

Korotuksista luopuminen on ollut vain yksi liikkeen keskeisiä vaatimuksia.

ON masentavaa kokea,

miten Euroopassa eri valtioiden johtajat ja kansalaiset eivät ole 2000-luvulla sen viisaampia kuin valokuvani vuosikymmenillä… Neuvostoliiton ja Suomen välirauhan kesältä 1940 omia muistikuvia minulla ei ole, mutta jatkosodan ajalta hyvinkin selkeitä.