Archive For The “Ajassa, blogi” Category

Vain viha ja väkivaltako on ainoa ratkaisu?

By |

SUURI EPÄTIETOISUUS kentälle jääneiden kohtalosta

 
Esimerkiksi…
Monet omaiset saivat lisätietoja rintamalle jääneiden perheenjäsentensä kohtalosta sotilaiden kotiuttamisen jälkeen. Vanhemmat saivat varmistuksen esikoisensa kaatumisesta tutulta nuorukaiselta. Hän oli palvellut samassa yksikössä ja nähnyt, miten Einoon osui eikä mitään ollut tehtävissä. Tilanne oli ollut sellainen, että kaveri oli ollut pakko jättää Viipurinlahden Suonionsaareen.
 

Jospa sittenkin sotavankina…
 
Epävarmat tiedot eivät poistaneet omaisten surua ja epävarmuutta. – Jospa kentälle jääneeksi julistettu isä, poika, veli tai puoliso sittenkin on jäänyt neuvostosotilaiden vangiksi, ja palaa vielä kotiin!
 
1990-luvun puolivälistä lähtien talvi- ja jatkosotien taistelupaikoille kaatuneiden suomalaissotilaiden jäänteitä etsineet ja Suomeen tuoneet vapaaehtoiset etsintäpartiot ovat poistaneet lukuisten omaisten epävarmuuden.
 
Nämä IITIN komppanian talvisodassa Karjalan kannaksella 15.2.1940 Muolaan Punnuksessa puna-armeijan hyökkäyksessä tuhoutuneet 18 nuorta miestä jäivät kentälle. Heidän joukkohaudasta ei ole varmuutta.
 
Isäni, Aate Matias Hautamäen tyhjä arkku on siunattu Nivalan kirkkomaahan.
 

KURJET, cranes…

“Mun vallanut on joskus outo mielle, et miehet sodast palaamattomat,
ei kaatuneetkaan maalle hurmeiselle, vaan valkokurjiks silloin muuttuivat.
Ain niiltä ajoin tuonen kurjet lentää ja ankeasti meille ääntelee,
siksi lie kaiho syömeen usein entää silmät kun taivahalle tähyilee.”.
 


 

Read more »

Perustuslaki, valtioneuvosto ja eduskunnan luottamus

By |

Ajankohdan hallituskriisissä pitää huomioida, ettei hallituksen luottamus ole pelkästään presidentin ja puolueiden asia.
 
Perustuslain 3 §
 
Valtiollisten tehtävien jako ja parlamentarismi
 
Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta.
 

Hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto, jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta.

 
Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimpinä tuomioistuimina korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus.
 
EDUSKUNTA on kutsuttava koolle kesälomaltaan…
 

Read more »

PERUSSUOMALAISUUDESTA populismin viimeinen “linnake”.

By |

 
Uutiset: Perussuomalaisten uusi puheenjohtaja Halla-aho sanoo:
– Tästä ei jäänyt pahaa makua suuhun minulle ja toivottavasti ei kenelle muullekaan, Halla-aho kommentoi tuoreeltaan.
Halla-aho sanoi myös, että tässä puolueessa puheenjohtaja ei tee puoluetta – sen sijaan jäsenistö .”ja kenttä tekevät.
 
Miksi maininta “Tästä ei jäänyt pahaa makua suuhun minulle ja toivottavasti ei kenelle muullekaan.”
 
PUOLUE ei ehkä hajoa, mutta “sisäpoliittisesti” jakautuu.
 
Ongelmaksi muodostuu ministeriryhmä, joka on “terholainen”: Nyt politiikan kentällä kuin pesäpallossa AJOLÄHTÖ ja tulevaisuus kaikkea muuta kuin VAKAA.
 

Read more »

TOTUUS ja HARHA

By |

Vaikka miljoonat ihmiset
olisivat jotakin mieltä,
se ei tarkoita että kyseessä olisi totuus.
 
Toisinaan häikäilemätön valhe
hyväksytään totuudeksi,
kun sitä tarpeeksi kauan toistetaan.
 
Koska ihmismieli luo helposti harhoja,
totuuden etsimisen eteen joutuu näkemään vaivaa.
 

Se että luulee tietävänsä
on totuuden oivaltamisen suuria esteitä.


 

 

Read more »

Työpaikkatestit… oliko väärä ennuste?

By |

KESTOAIHE edelleen vielä 2017 … kolumni 17.4.1982, siis taantumusta kohti kuljetaan.
 

 

Read more »

Halla-aho auttaa kokoomusta?

By |

Yrjö Saraste kirjoittaa

 
Lehtien mukaan ”Halla-aho uskoo, että perussuomalaisilla on hallituksessa niin sanottua vipuvartta, sillä nykyisestä oppositiosta ei löydy kokoomukselle parempaa kumppania toteuttamaan heidän poliittisia hankkeitaan.”
 
Hän siis väittää, että Perussuomalaiset olisi paras kumppani hallituksessa auttamaan kokoomusta sen pyrkimyksissä!
 
Mitä tästä sanovat perus suomalaiset äänestäjät? Toisaalta ovathan ”persut” tähänkin saakka vain myötäilleet hallituksessa Kokoomusta ja Keskustaa.
 
On myös mielenkiintoista nähdä aikanaan millainen palkkiovirka Soinille on ”joustavuudestaan” luvattu.
 
Yrjö Saraste
 

Read more »

Euroopan Unioni on sotilaallisesti vahva.

By |

Yrjö Saraste kirjoittaa

 
Eurooppa on joutunut toteamaan miten Trumpin valinta presidentiksi on merkinnyt arvaamattomuuden ja jännitteiden lisääntymistä kansainvälisessä politiikassa. Trumpin hallinto ei halua enää sitoutua Euroopan turvallisuuden takaamiseen. USA keskittää toimintaansa ilmeisesti Aasiaan. Siellä halutaan nujertaa ainakin sekä Iran että Pohjois-Korea.
 
EU on kauhuissaan. Se kun ei ole tottunut elämään ilman holhoojaa.
 
Lainaan tähän erään tutkijan kommentin:
”Miksi 500 miljoonaa rikasta länsieurooppalaista tarvitsisivat yhä 300 miljoonan amerikkalaisen apua 140 miljoonaa köyhää venäläistä vastaan?
 
EU-mailla on jatkuvasti aseissa kaksi miljoonaa sotilasta ja jäsenmaiden yhteenlasketut sotilasmenot yli 200 miljardia euroa. Venäjällä on aseissa 800 000 sotilasta ja näistäkin puolet aivan muualla kuin EU:n alueita vastassa. Venäjän sotilasmenot ovat tänä vuonna noin kolmasosa EU:n sotilasmenoista, ja noistakin rahoista puolet menee globaalin suurvaltavaltapolitiikan tarpeisiin, lähinnä ydinaseiden ja valtamerilaivastojen ylläpitämiseen.
 
Ei noilla voimasuhteilla Moskovassa kenellekään tulisi mieleen lähteä hyökkäämään EU:ta vastaan. Sellaiseen sotilaallisen hyökkäyksen uhkaan ei usko kukaan muu kuin ehkä jotkut iltapäivälehtien toimittajat, jotka myynnin edistämiseksi tekevät jatkuvasti otsikoita ”Venäjän uhasta”.
 
EU – USA -suhteissa ei ole rahasta vaan asenteista. Angela Merkel uskalsi vihdoinkin ääneen sanoa, että eurooppalaisten pitäisi jo itsenäistyä.
 
Mitä tekee Suomen poliittinen johto. Se havittelee edelleen lähempää sotilaallista yhteistyötä USA:n kanssa.
 
Yrjö Saraste

Read more »

Kohtalo omiin käsiin.

By |

Yrjö Saraste kirjoittaa:

 
Iltasanomat (29.05) kertoi miten Saksan liittokansleri Angela Merkel totesi miten ”Ajat, jolloin voimme täysin luottaa muihin ovat katoamassa.” Hänen mukaansa eurooppalaisten täytyy ottaa kohtalonsa omiin käsiin. Edelleen miten esim. ”Yhdysvallat ja Britannia eivät enää ole luotettavia kumppaneita.”
 
Vastako Angela sen nyt tajusi. Kyllähän jokainen vähänkään ajatteleva suomalainen on aina tiennyt ettei sen varaan kammata laskea, että joku tulisi meille apuun.
 
USA:n asekauppias Donald Trump vältti visusti lupaamasta Europalle apua. On myös hyvin kyseenalaista miten innostuneita auttamaan useimmat Nato-maat tosi paikan tullen olisivat.
 
Yrjö Saraste

Read more »

Viha vai kuoleman ja surun kunnioitus?

By |

Albert Edelfeltin maalaus Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista vuodelta 1878. Fleming vainajana arkussa.
 
Flemingin ruumis esiintyy Albert Edelfeltin vuonna 1878 maalaamassa kuuluisassa historiamaalauksessa Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista.
 
Maalauksen aiheena on Zachris Topeliuksen vuonna 1875 julkaistuun Maamme kirjaan sisältyvä tunnettu tarina:
 
Vallattuaan Turun linnan syyskuussa 1597 Kaarle on avauttanut Flemingin arkun linnan kappelissa varmistaakseen tämän kuolleen. Hän vetää vainajaa parrasta ja lausuu ”Jos nyt eläisit, ei pääsi olisi kovin lujassa”, mihin leski Ebba Stenbock vastaa ”Jos minun autuas herravainajani eläisi, ei Teidän armonne olisi koskaan päässyt.
 

* * *

 

Kuolema

 
Voittonsa jälkeen Flemingillä ei kuitenkaan ollut aikaa eikä rohkeutta laajoihin joukkoteloituksiin, sillä pääkoitos Kaarlea vastaan odotti yhä ja hänen oma asiansa oli parhaillaan esillä Arbogan valtiopäivillä. Hän kiirehti takaisin Turkuun, mutta varustaessaan laivastoaan Pikkalassa hän yllättäen sairastui pahasti. Luvattuaan tavata vaimonsa Perniön kuninkaankartanossa Fleming lähti sairaana matkaan, mutta joutui heikon kunnon vuoksi pysähtymään Pohjan pitäjän kirkon tienoilla, jossa kuoli huhtikuun 12. ja 13. päivän välisenä yönä.
 
Äkillinen kuolema aiheutti monia huhuja ja yliluonnollisia selityksiä – vastustajien mukaan kyseessä oli Jumalan kosto. On väitetty myös, että hänet olisi myrkytetty Kaarle-herttuan käskystää. Flemingin ruumis kuljetettiin Turun linnan kappeliin ja edelleen Paraisten kirkolle haudattavaksi sukuhautaan. Flemingin leski Ebba Stenbockin suosituksesta kuningas Sigismund nimitti hänen seuraajakseen Arvid Stålarmin, joka jatkoi edeltäjänsä politiikkaa. Kaarle-herttuan joukot nousivat maihin Suomessa syyskuun alussa ja saivat nopeasti Turun linnan antautumaan. Miehensä muistoa puolustanut ja tämän työtä jatkanut.
 
Ebba Stenbock vietiin vangittuna Tukholmaan, mutta vapautettiin myöhemmin.
 
Sota Kaarlen ja Sigismundin välillä jatkui vielä yli kaksi vuotta. Turun linnan antauduttua toistamiseen Kaarlelle 1599 hän teloitutti Turun verilöylyssä sen puolustajat, joiden joukossa olivat Flemingin ainoat aikuisiksi eläneet pojat, Johan Fleming sekä aviottomana syntynyt Olof Klaunpoika. Siihen katkesi Kuitian Flemingien sukuhaara. Ebba Stenbock vapautettiin myöhemmin ja hän sai 1602 takaisin puolet miehensä perintötiloista ja 1608 loputkin.

Read more »

Tietämättömyys on virhe… vihreät Stasin laboratoriosta

By |

Suomen koulujärjestelmän erinomaisuutta kehutaan ulkomaita myöten ja me suomalaisin uskommen suitsutetun harhan.
 
Minä olen sitä mieltä, että tietämättömyys historiasta on kansallinen virhe, ja tiedäthän vanhan sanonnan: jos et opi omista ja muiden virheistä, olet tuomittu toistamaan niitä. Minusta osa maailman tämän hetken ongelmista johtuu ihmisistä, joilla ei ole historian tajua ja kykyä hahmottaa kokonaisuutta.
 
Arno Laitisen kolumnista 7.5.2011 Iltalehdestä leike:
 

Read more »

Maakuntiin jako ja kaksikymmentä vuotta sitten lakkautetut läänit …

By |

Läänit lakkautettiin kaksikymmentä vuotta sitten, ylipäätään…

MIKSI?

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Read more »

FB-naamakuvat yhdessä

By |

Kaikkien 1,2 miljardin Facebook-käyttäjien julkiset profiilikuvat kerättiin yhteen kuvaan, kertovat kansainväliset uutislähteet.
 

Kuvan teki suunnittelija Natalia Rojas, jonka mukaan jokaisen kuvan selaaminen yksitellen veisi yli 36 vuotta, kertoo Daily Mail.
 

Teos näyttää aluksi TV:n lumisateelta, mutta zoomatessa huomaa, että katsot kuudesosaa planeetan väestöstä, ->katso Gizmodon likki.
 

Read more »

Kieli ja minä

By |

Marjatta Kannus
 
Koulussa inhosin yli kaiken ns. vapaata esitystä, eli oppilaan piti pitää esitelmä jostakin aiheesta ilman käsikirjoitusta. Miten helppoa se olisi ollut, jos olisi saanut kirjoittaa tekstin ja sitten lukea sen paperista. Laulukoe sellaiselle oppilaalle kuin minä, joka en suureksi surukseni ole lainkaan musikaalinen oli toinen koettelemus. Siitä selvisi kuitenkin aika pian, koska useimmat opettajat eivät halunneet kuunnella sellaista laulamista montaakaan minuuttia.
 
Suomen kieli on lumonnut minut, siitä lähtien kun opin lukemaan. Miten upean työn tekikään Mikael Agricola ottaessaan käyttöön suomen kielen kirjallisen muodon. Agricolan aivan ensimmäinen teos oli ABC-kirja, joka julkaistiin vuonna 1543. Hän siis myös aloitti lapsille opetuksen suomen kielellä, toimiessaan Turun katetdraalikoulun rehtorina. Mikael oli lahjakas poika varakkaasta kodista Pernajasta ja ilmeisesti kylän kirkkoherra sai vanhemmat laittamaan hänet Viipuriin latinankieliseen kouluun.
 
Me suomalaiset emme alkujaan ole mikään yhtenäinen kansa, joka on aikojen alusta asunut juuri tällä kohtaa maapalloa, kuten esimerkiksi Australian aboriginaalit. Tähän maa-alueeseen on vuosisatojen kuluessa tullut lisää väkeä milloin mistäkin suunnasta. Suomen kielen juurtuminen tähän maan kolkkaan on suoranainen ihme. Täällä on kuitenkin jääkauden jälkeen ollut eniten sitä väkeä, joka on puhunut suomea, joten tulijat ovat joutuneet sopeutumaan tilanteeseen. Seuraavan hyvän teon kielemme hyväksi teki Elias Lönnrot kerätessään itä-suomesta perinteiset runot ja näin saimme kansallis- eepoksemme Kalevalan.
 
Suomen kielen sanotaan olevan vaikean kieliopillisesti ja ilmeisesti sellaiselle, joka ei ole sitä lapsena oppinut niin saattaa olla. Toisaalta kun kirjoitettu kieli lausutaan samoin kuin kirjoitetaan, se on helpompaa kuin moni muu kieli. Kielemme on rikas ja olen aina nauttinut synonyymien rikkaudesta ja myös siitä, että saatat itsekin tehdä kuvaavia sanoja, joita kanssaihmiset siis suomen kieltä taitavat yleensä ymmärtävät, vaikka eivät olisi aikaisemmin kuulleetkaan. Vai miten on peikon nimenä Mörri Möykky tai nykypoliitikkojen uusin sana lähtökohtainen tai lähtökohtaisesti.
 
Eräs opettajistani kertoi lapsuuden kauhun hetkistä. Hänellä oli ilmeisesti vilustumisen seurauksena kurkku kipeänä ja samaan aikaan hänen kodissaan isossa maalaistalossa järjestettiin juhlia. Eräs hänen tädeistään, joka oli koulutukseltaan terveyssisar, oli myös tullut apuun juhlia valmistamaan. Tyttö kuuli vain miten tuo pelottava hoitaja sanoi jollekin toiselle, että nyt minä seuraavaksi leikkaan sen kurkun. Silloin hän juoksi jonnekin piiloon olettaen tädin käyvän käsiksi hänen kipeään kurkkuunsa, kun tämä vain leikkasi tuota vihreää vihannesta kurkkua viipaleiksi. Eli täytyy tietää mitä jotkut sanat merkitsevät milloinkin liittyessään kyseessä olevaan asiaan.
 
Tietenkin kieli muuttuu koko ajan ja meidän voisi olla aika vaikea ymmärtää muutama sata vuotta sitten puhuttua suomea. Luonnollisesti kieleen vaikuttaa ympäristö ja tarvikkeet joita käytämme. Tämän hetken lapsille ovat outoja isovanhempiemme tarve-esineet nimityksineen. Toisaalta nuoret ovat mestareita muuttamaan sanojen merkityksiä muoti ilmiöinä. Kuten vaikka sana siisti, joka nykykielessä tarkoittaa hyvää tai kohtalaisen upeaa ja sikasiisti on sitten jo tosi mahtavaa, kehuttiinpa sitten mitä tahansa. Alkuperäinen merkitys on kyllä heillä tiedossa, mutta sanan merkitystä on nuoriso kielessä laajennettu.
 
Lapsena kuulin monesti hoettavan sanontaa: ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme tule, olkaamme siis suomalaisia. Nykypolven onneksi 1800-luvulla alkoi eri alojen taiteilijoiden eräänlainen kansanliike suomen kielen ja suomalaisuuden korostamiseksi. Sata vuotta sitten oli myös maan hallinto valmis siihen, että tämä maa julistettiin itsenäiseksi. Kansa oli kuitenkin jakautunut kahtia ja se johti veriseen sisällissotaan. Jos jostakin sodasta voi olla jotain hyvää seurausta, niin talvisota yhtenäisti suomen kansaa, suurin osa kansasta halusi taistella maan itsenäisyyden puolesta. Silloin oli selvää, että ne noin neljä miljoonaa ihmistä, jotka asuivat tässä maassa ja suurin osa heistä puhui suomea äidinkielenään, halusivat olla itsenäisen Suomen valtion kansalaisia. Tämän takia meillä on käytössä tämä ihana, monipuolinen, kaunis ja omalaatuinen kieli. Me saamme kiittää menneitä sukupolvia kaikkia niitä kirjailijoita ja eri alojen taiteilijoita, jotka nostivat tämän kielen taiteensa tulkiksi. Ilman omaa kieltä meillä ei olisi tätä identiteettiä olla suomalaisia. Jos kaikki ne ihmiset, jotka ovat viimeisen sadan vuoden aikana lähteneet pois täältä ja vieneet sukunsa jonnekin muualle, olisivat edelleen suomessa, meitä olisi paljon enemmän. Kuitenkin monesti ne suomalaiset, jotka syystä tai toisesta asuvat jossain muussa maassa ovat monesti kaipuussaan enemmän suomalaisia, kuin me jotka elämme arkeamme täällä.
 
Alun perin siis kirkko ylläpiti kouluja varakkaiden perheiden pojille, joita sitten lähetettiin ulkomaille opiskelemaan lisää. Suomen koululaitosta saamme kiittää kansan lukutaidosta. Ilmaiset kirjastot ovat jatkaneet kansan mahdollisuutta opiskella ja lukea ja vielä viimeksi filmiteollisuus on auttanut säilyttämään kiinnostuksen lukutaitoon omalta osaltaan. Suomessa ulkomaisia filmejä ei aikaisemmin ole dupattu eli puhuttu päälle, vaan on käytetty tekstitystä.

 
Marjatta Kannus
3.4.2017

Read more »

Tikulla silmään joka vanhoja muistelee… Niinkö?

By |

Kyselyssä kohteena olivat vuoden 1996 kunnallisvaaleissa valitut Turun kaupunginvaltuuston kuusikymmentäseitsemän (67) jäsentä, kaupunginjohtaja ja kaksi apulaiskaupunginjohtajaa. Vastauksia sain kolmetoista (13), joista kaksi (2) nimetöntä. Vastaajista oli naisia 6 ja miehiä 9. Siis ei mikään häävi kattavuus. Ehkäpä arkailu johtui siitä kun kysely liittyi laajempaan EU:n työilmapiiritutkimukseen. Sen kahdessa vaiheessa olin osallisena.
 
Arvokeskustelua oli vaatinut silloinen kansanedustaja, myöhemmin eduskunnan varapuheenjohatajana toiminut Jukka Mikkola (sdp).
 
Kysymykseen, onko (Mikkolan) vaatimus arvokeskustelusta aiheellinen, vastaukset jotka sain ovat kiinnostava kontrasti siihen nähden, mitä alentuvasti kyselyyn suhtautunut enemmistö vahvistaa sitä kansalaismielipidettä, että Turun tuppisuuenemmistöinen kaupunginvaltuusto ei keskustele sekä valtuutettujen ja luottamuselinten enemmistö ovat ryhmäkuntaisesti ohjastettuja ja alistettuja päättäjiä. Paikallisdemokratia on korvattu keskitetyillä hallintopäätöksillä.

 

 
On aivan luonnollista, että vastuulliset vaikuttajat ottavat aina vallitsevat olosuhteet huomioon. Arvot ja arvostukset ovat yleisemmin muiden asia ja niihin sitoutumine on useimmiten toisten ehtävä.
 
Monen muunkin olisi ollut syytä harkita kykyjensä riittävyyttä pyrkieassään vaativiin tehtäviin tai ottaessaan vastuuta itselleen. Huomioitavaksi: Jukka Mikkola osoitti kunnioitettaaa siviilirohkeutta myöntäessään valmiutensa puutteet kun hän kieltäytyi oli: “tämä tilanne(8.10.1997) ministerin virasta. Kaupunkilehti Turkulaisen päätroimittaja Per Lardotin mukaan yksi peruste oli: “tämä tilanne, jossa aletaan pestä pyykkejä ei ole kovin houkutteleva”.
 
Näin raportissani v. 1998; onko jotakin “edustuksellisessa demokratiassa” muuttunut ja mihin kehityksen suuntaan?
 
Kalevi Kannus

Read more »

Kansallista identiteettiä tuhoutuu Turun yliopistossa

By |

Turun yliopiston saamelaisarkiston osia roskalavalla…
 
Ritva Lehtonen kirjoittaa face–sivullaan:
 
“Kun kuuntelee vanhoja tarinoita, sodan jälkeisestä suomesta, tästä verellä, hiellä ja tuskalla lunastetusta isänmaastamme, unelmat olivat silloin aika lailla samat kuin nyt, mutta miksi meillä toimitaan toisin?
Myös silloin jokaisen toiveena oli työ, yhteistyön merkitys, missä rakennettiin kaikille hyvää isänmaata. Myös silloin haluttiin pitää huoli riittävästä palkasta, toimeentulosta, jota tukemaan luotiin myös sosiaalijärjestelmä.”
 
Nykyisin näyttää, ettei millään ole mitään väliä. Kansallista identiteettiä ja kulttuuria aliarvioidaan, kuten Turun yliopiston, kansankulttuuria käsittävän aineiston säilytyksen ja käsittelyn taso osoittaa…
 
Lehtileike: Turun Sanomat 23.3.2017.
 

 
Kaikki elämän ja arkipäivän todellisuus näyttää olevan kansalaisten kämmenessä, ruudulla jossa vuoropuhelu käydään enintään 160 kirjainmerkin viesteinä ja kaiken sortin self-kuvina.

Read more »