Suomalaisen oikeudenkäynnin kymmenen perusasiaa

Kalevi Kannus: Aluksi kysyn. Onko tämä käräjätuomari Jussi Nilssonin näkemys lehtileikkeessä vuodelta 2002 väärä?

Käräjätuomari Petra Spring kirjoittaa:

Käräjätuomari törmää joskus kummallisiin käsityksiin oikeudenkäynteihin liittyen. Monelle suomalaiselle oikeusjärjestelmä on tullut tutuksi enimmäkseen amerikkalaisten tv-sarjojen kautta. Suomalainen järjestelmä ei tarjoa aivan yhtä paljon teatteria ja viihdettä, vaan tavoitteena on tarjota mahdollisimman oikeudenmukainen ja tehokas foorumi tuomioistuimen ratkaistavaksi tuotujen asioiden käsittelylle.

Kesäisin julkaistaan monenlaisia listoja: suosituimmat uimarannat, ihanimmat kesäherkut, parhaat festaripoiminnat. Ennen lomallelähtöäni ajattelin laatia toisenlaisen listan suomalaisen oikeudenkäynnin perusasioista.

Varoituksena: listasta tuli tylsempi kuin olin etukäteen suunnitellut. Ehkä se kertoo jotakin olennaista meidän ja angloamerikkalaisen oikeudenkäynnin erosta.

1. Suomessa ei ole valamiehistöä

Suurin osa oikeudenkäynneistä käräjäoikeudessa istutaan yhden tuomarin kokoonpanossa. Toinen henkilö tuomarin pöydän takana on pöytäkirjaa pitävä käräjäsihteeri tai lainoppinut tuomioistuinharjoittelija eli käräjänotaari.

Vakavimmissa rikosasioissa käräjäoikeuden kokoonpanoon joko kuuluu ammattituomarin lisäksi kaksi lautamieheksi kutsuttua maallikkotuomaria tai kokoonpano koostuu kolmesta ammattituomarista.
Myös laajojen riita-asioiden kokoonpanossa voi tarvittaessa ja asianosaisen pyytäessä olla kolme ammattituomaria.

Suomessa ei ole valamiehistöä, joka arvioisi pelkän syyllisyyskysymyksen kuten angloamerikkalaisessa järjestelmässä. Tosin juryn käyttö on Yhdysvalloissakin hyvin harvinaista.
Meillä lautamiehet arvioivat tuomarin kanssa tasavertaisina sekä syyllisyyskysymyksen että rangaistuksen mittaamisen, ja jos lopputuloksesta äänestetään, lautamiehillä on kullakin yksi ääni kuten tuomarillakin.

Kaksi samaa mieltä olevaa lautamiestä voi siis äänestää kumoon ammattituomarin. Puhetta johtaa oikeudenkäynnissä aina ammattituomari tai tuomioistuinharjoittelua tekevä käräjänotaari.
Hovioikeuden normaaliin kokoonpanoon kuuluu kolme ammattituomaria ja osassa asioita lisäksi lainoppinut hovioikeuden esittelijä.

2. Rikosoikeudenkäynnit maksuttomia

Syyttäjän ajamat syyteasiat eli rikosoikeudenkäynnit käräjäoikeudessa ovat maksuttomia.
Tuomittu vastaaja voi kuitenkin joutua maksamaan rikoksen uhrin eli asianomistajan avustajan palkkion sekä syyttäjän ja asianomistajan kutsumien todistajien todistelupalkkiot.
Mikäli vastaajan tulot alittavat tietyn tason, puolustajan palkkio ja vastaajan omien todistajien kulut maksetaan valtion varoista.

Lähestymiskieltoasioissa, riita-asioissa ja hakemusasioissa peritään hakijalta tai kantajalta oikeudenkäyntimaksu, jollei heillä ole tietyn tason alittavien tulojen johdosta oikeutta oikeusapuun valtion varoista.

3. Suurin osa pieniä velkomusasioita

Suurin osa käräjäoikeudessa käsiteltävistä asioista on summaarisia riita-asioita eli pieniä velkomusasioita, joissa kysymys ei ole niinkään maksuhaluttomuudesta kuin maksukyvyttömyydestä.
Mikäli haasteen saanut velallinen ei vastusta vaadittua suoritusta, velkojan vaatima maksu vahvistetaan ns. yksipuolisella tuomiolla, ja siitä tulee ulosmittauskelpoinen. Suullista istuntoa ei silloin pidetä.
Osa pienistä velkomusasioista kuitenkin riitaantuu, kun vastaaja vastustaa maksuvelvollisuuden vahvistamista esimerkiksi siksi, ettei ostettu palvelu tai tavara ole vastannut sitä, mitä on sovittu.
Tällöin asiaa aletaan valmistella kuten laajaa riita-asiaa ja se ratkaistaan normaalin oikeudenkäynnin jälkeen tuomiolla.

4. Ei tiukkoja sääntöjä vastalauseineen

Riita-asioissa ja laajoissa rikosasioissa järjestetään kirjallisen valmistelun jälkeen valmisteluistunto, jossa ei vielä vastaanoteta näyttöä vaan valmistellaan asiaa pääkäsittelyä varten.
Pääkäsittelyssä esitetään vaatimukset ja vastaukset perusteluineen, käydään läpi kirjalliset todisteet, kuullaan asianosaisia ja todistajia sekä mahdollisia asiantuntijoita, ja annetaan lopuksi oikeudelle loppulausunnoksi kutsuttu perusteltu näkemys siitä, miten asia pitäisi ratkaista.

Todistajien kuulustelemisessa ei ole angloamerikkalaisesta oikeudenkäynnistä tuttuja tiukkoja sääntöjä vastalauseineen.

Todistajaa on kuitenkin kohdeltava asiallisesti eikä pääkuulustelussa saa käyttää johdattelevia kysymyksiä. Tuomari puuttuu tarvittaessa kuulustelun kulkuun.

5. Tuomioneuvottelut salaisia

Pääkäsittelyä seuraa tuomioharkinta. Jos kokoonpanossa on useampi kuin yksi tuomari, tuomioharkintaa tehdään tuomioneuvotteluissa.

Tuomioneuvottelut ovat aina salaisia. Yksinkertaisemmissa rikosasioissa tuomio julistetaan usein tuomioharkinnan jälkeen samana päivänä kun pääkäsittely on pidetty.
Monimutkaisemmissa asioissa tuomioharkinta kestää kauemmin, ja tuomio annetaan niin sanottuna kansliatuomiona.

Tämä tarkoittaa, että osapuolille ilmoitetaan etukäteen se ajankohta, jolloin tuomio on valmis ja saatavissa käräjäoikeuden kansliasta.

Tuomion antamisajankohta on tärkeä, sillä siitä rupeaa kulumaan muutoksenhaun määräaika. Jutun asianosainen voi pyytää, että tuomio lähetetään hänelle sähköpostilla tai kirjeitse.

6. Kirjallisessa menettelyssä ei istuntoa

Rikosasioita voidaan käsitellä myös kirjallisessa menettelyssä, jolloin asiassa ei järjestetä lainkaan istuntoa. Syyte ei tällöin koske vakavia rikoksia, eikä rikoksen johdosta voida tuomita ankarampaa rangaistusta kuin yhdeksän kuukautta vankeutta.

Vastaajan täytyy tunnustaa teko ja suostua asian käsittelyyn kirjallisesti. Alaikäisiin kohdistuvia syytteitä ei voi käsitellä kirjallisessa menettelyssä. Myös kirjallisessa menettelyssä tuomio annetaan asianosaisille etukäteen ilmoitettuna päivänä.

Suomen rikosoikeusjärjestelmässä on vuodesta 2015 lähtien ollut käytössä myös angloamerikkalaisesta oikeudesta tuttu syytteen tunnustamisoikeudenkäynti (”plea bargain”).

Siinä syyttäjä ja vastaaja ovat sopineet tietynlaisesta tuomiosta ja esittävät sitä oikeuden hyväksyttäväksi. Tunnustamisoikeudenkäyntien käyttö on Suomessa jäänyt vähäiseksi.

7. Riitaiset lapsen huoltoa käsittelevät asiat oikeuteen

Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevat asiat kuuluvat hakemusasioihin.
Mikäli ne riitaantuvat, ne käsitellään samanlaisessa oikeudenkäynnissä kuin riita-asiat. Riidattomat lapsiasiat käsitellään kaupunkien ja kuntien lastenvalvojien vastaanotolla, eikä niiden takia tarvitse tulla oikeuteen.

Suuri osa riitaisistakin lapsiasioista ratkeaa käräjäoikeudessa tuomioistuinsovittelussa, jossa tuomaria avustaa kokenut sosiaalityöntekijä tai lapsipsykologi.

8. Suulliset istunnot pääosin julkisia

Oikeudenkäyntien suulliset istunnot ovat pääosin julkisia. Kuka tahansa voi tulla seuraamaan oikeudenkäyntiä ilman ennakkoilmoittautumista, eikä yleisöltä kysytä henkilöllisyyttä tai syytä paikallaoloon. Sisäänpääsy on ilmainen.

Mikäli oikeudenkäynnissä käsitellään muun muassa yksityistä henkilöä koskevia arkaluontoisia tietoja tai yritysten liikesalaisuuksia, istunnot voidaan julistaa salaisiksi.
Salaiseksi julistaminen on kuitenkin muissa kuin seksuaalirikoksia koskevissa oikeudenkäynneissä poikkeuksellista.

9. Asiakirjat pääosin julkisia

Myös oikeudenkäyntiasiakirjat ovat pääosin julkisia. Kuka tahansa voi saada niistä kopion pientä maksua vastaan.

Silloinkin kun oikeudenkäynti ja asiakirjat ovat pääosin määrätty salaiseksi, rikosasian vastaajan nimi, syytteessä olevien tekojen rikosnimikkeet, syyksilukeminen ja sen johdosta määrätty rangaistus ovat aina julkisia.

10. Tuomarit eivät käytä viittaa tai peruukkia

Tuomarit eivät Suomessa käytä viittaa tai peruukkia.
Tuomarin tunnistaa siitä, että hän istuu salin etuosassa korokkeella olevan pöydän takana yrittäen näyttää samaan aikaan asiantuntevalta ja rennolta. Joskus se onnistuu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *