Vastauksia pankkikriisistä

Kansanedustaja Laura Huhtasaari vaatii vastauksia pankkikriisistä, tulilinjalla myös istuva presidentti: ”Miksi Niinistö ja Siimes möivät kymmenet tuhanne suomalaiset velkaorjiksi?”

Torstai 17.5.2018 klo 07.02

Laura Huhtasaari (PS) jatkaa siitä, mihin presidentinvaaleissa jäi: hän kiihdyttää vaatimuksia 1990-luvun pankkikriisin tapahtumien selvittämiseksi.

Kansanedustaja Laura Huhtasaari (PS) jättää torstaina eduskunnassa kirjallisen kysymyksen 1990-luvun pankkikriisistä oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok) vastattavaksi.

Siinä kysytään muun muassa: ”Mitä hallitus aikoo tehdä päätöksen läpivalaisemiseksi, jolla pankit pelastettiin ja lainanottajista tehtiin maksumiehet? Miten hallitus aikoo korvata niille, joiden velat myytiin pilkkahintaan kansainvälisille sijoittajille voitonteon välineeksi? Mitkä valtion tehtävät oikeuttavat omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin toiminnan jatkumisen yhä?”

Kirjallinen kysymys on yksi askel Huhtasaaren ja perussuomalaisten tiellä tässä asiassa. Matkan varrella aiotaan kyseenalaistaa myös verottajan ja perintätoimen toiminta.

Lopussa häämöttää totuuskomissio, josta Huhtasaari puhui jo presidentinvaalien aikaan. Totuuskomissio ”tullaan perustamaan, mikäli valtiovalta ei muutoin ryhdy tarvittaviin korjaustoimiin”.

Laura Huhtasaari kertoi perussuomalaisten puoluetoimistolla vaatimuksistaan pankkikriisin tapahtumien selvittämiseksi. (JUHA RISTAMÄKI)
Huhtasaaren mukaan pankkikriisin uhreille ja heidän omaisilleen eivät riitä pahoittelut tai anteeksipyynnöt. Hänen mukaansa kymmenillä tuhansilla yrittäjillä ja sadoilla tuhansilla velallisilla sekä heidän jälkeläisillään on oikeus saada korvaukset kärsimistään vääryyksistä.

– Joka torilla, jossa kävin presidentinvaalikampanjan aikana, niin ihmiset tarttuivat ja sanoivat, että voisitko sinä tätä asiaa ajaa. Me haluamme oikeutta näille ihmisille. Valtion tehtäviin ei kuulu ihmisten kiusaaminen, Huhtasaari sanoo.
Koiviston konklaavi

Huhtasaari perustelee vaatimuksiaan ensinnäkin niin sanotun Koiviston konklaavin vaikutuksella. Tällä hän viittaa presidentti Mauno Koiviston 6. toukokuuta 1992 presidentinlinnassa pitämään oikeuspoliittiseen keskustelutilaisuuteen.

– Siinä oikeusjärjestelmän edustajia ohjeistettiin antamaan pankeille suosituimmuusasema riita-asioissa ja syytesuoja näistä johtuvissa asioissa. Vastoin kaikkia oikeusvaltion periaatteita maamme korkeimman poliittisen johdon käskynjaon jälkeen, oikeusistuimien linja muuttui päinvastaiseksi kuin KKO:n ennakkopäätös Tampereen Aluesäästöpankin tapauksessa oli, Huhtasaari sanoo.

Saatavien myynti

Sitten Huhtasaari nostaa esiin Paavo Lipposen pääministeriyden aikana tehdyn kaupan, jossa omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin saatavakanta myytiin tarjouskilpailun pohjalta Cargill Inc + Aktiv Hansalle. 12,2 miljardin markan saatavista valtio sai tässä kaupassa 600 miljoonaa markkaa, joka on 5 % velkojen nimellisestä arvosta.

– Myös velalliset olisivat halunneet ostaa saatavakannan, mutta heille ei kuitenkaan annettu mahdollisuutta vapautua veloistaan tuolla samaisella 5 %:n osuudella velkamäärästä. Miksi? Erityisesti, kun luottotappiot korvattiin jo kertaalleen siirtäjäpankeille kansalaisten maksamista verovaroista noin 50 miljardin markan (8 miljardia euroa) pankkituella, Huhtasaari ihmettelee.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *