Valtaapitävissä sekopäitäkö?

Donald Trump

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on luvannut ankaria vastatoimia kaasuhyökkäyksestä Syyriassa.

Mitä nämä vastatoimet voisivat olla? Tässä ovat hänen vaihtoehtonsa.

1. Diplomatia
Pakotteet näyttävät aina hyviltä vastatoimilta, vaikka niiden vaikutus on rajallinen ja hidas.
Yhdysvallat ja Trump epäilevät, että Venäjä on osoittain kaasuiskun takana, koska Venäjä on tukenut Syyrian hallitusta ja presidentti Bashar al-Assadia.
Toisaalta myös Iran on Syyrian tukena. Niinpä Yhdysvallat voisi ajaa uusia pakotteita kaikkia kolmea vastaan. Vaikka Syyria on tehnyt liki 30 kaasuiskua aiemmin, YK:n turvallisuusneuvosto on Venäjän veto-oikeuden takia jakautunut, eikä se voi tehdä mitään.

2. Rajattu sotilaallinen isku
Trump on monta kertaa sanonut, että Yhdysvallat voi toimia halutessaan yksin.
Vuosi sitten Yhdysvallat teki omin päin yli 50 ohjuksen iskun syyrialaiselle lentokentälle vastineena yhdelle Syyrian kaasuiskuista. Tarkoituksena oli lähettää viesti, mutta se ei vaikuttanut mitenkään.
Yhdysvallat voisi tehdä iskun nytkin, mutta avoinna on, mikä olisi sellainen kohde, jolla olisi todellista merkitystä ja vaikutusta.

3. Isompi sotilaallinen isku
Jos Yhdysvallat yksin päättäisi esimerkiksi tehdä Syyrian ilmavoimat toimintakyvyttömiksi, Yhdysvallat joutuisi suoraan vastakkain Syyrian tukena olevan Venäjän kanssa.
Venäjällä on joukkoja ja merkittävää kalustoa ainakin kahdessa tukikohdassa Syyriassa: ilmavoimia Latakiassa ja merivoimia Tartusissa.
Jo nyt Yhdysvallat ja Venäjä väistelevät toisiaan Syyriassa, sillä Yhdysvallat tukee jo kurditaistelijoita ISIS:in vastaisessa taistelussa.

4. Yhteistoiminta liittolaisten kanssa

Yhteistoiminta muiden liittolaisten kanssa vaikuttaisi liian vaikealta Trumpille. Britannia ja Ranska ovat jo vaatineet vahvaa vastinetta Syyrialle, mutta on epäselvää, kuinka pitkälle ne ovat valmiita menemään.
Syyriaa ja Irania vastustava Israel ei odotellut, vaan teki itse iskun viikon alussa. Iranin vastustajiin kuuluu myös Saudi-Arabia, jonka nuori kruununprinssi on osoittanut alueellista aktiivisuutta ja lähestynyt Israelia.
Saudi-Arabialla on toisaalta yhteistyötä Venäjän kanssa öljyn maailmanmarkkinahinnan pitämisessä tuloja tuottavalla tasolla.
Nato-liittolainen Turkki ei liene Syyriassa halukas muuhun, kuin estämään kurdien itsehallintohaaveet.

5. Pitkäjänteisen Syyria-strategian luominen
Oitkäjänteisen Syyris-strategian luominen on ilmeisesti kaikkein epätodennäköisin vaihtoehto.
Syyrian sodan alkaessa Yhdysvallat vaati presidentti Barack Obaman johtamana Bashir al-Assadia syrjään, mutta tyytyi antamaan vain puolivillaista tukea Syyrian kapinallisille ja humanitaarista apua. Yhdysvallat ei halunnut taas uutta sitoutumista Afganistanin ja Irakin tapaan.
Sodan pitkittyessä Venäjä tuli Syyrian johdon tueksi ja täytti sotilaallisen tilan. Saman aikaan, vuonna 2015, Yhdysvallat kuitenkin jotui sekaantumaan Syyriankin kriisiin, kun terroristijärjestö ISIS oli perustanut kalifaattinsa Syyrian ja Irakin maaperälle.

Nyt ISIS on lähes nujerrettu alueellisesti, ja Trump haluaisi vetää joukot Syyriasta kotiin. Tästä aikeesta esimerkiksi Israel on parahtanut, ettei kannata kiirehtiä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *