Kallis hallintohäkkyrä, kuka hyötyy?

Mitkä maakuntavaalit?

Ensimmäiset maakuntavaalit on tarkoitus käydä 28.10.
Vaalipiireinä toimivat Manner-Suomen 18 maakuntaa
Valtuustojen koko on 59–99 valtuutettua, maakunnan asukasmäärästä riippuen. Katso kartta jutun lopussa.
Ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään erillisvaaleina, jatkossa ne järjestetään yhtä aikaa kuntavaalien kanssa
Erillisvaalien järjestämiseen on budjetoitu 15,9 miljoonaa euroa
Maakunnat vastaisivat mm. sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämises

TÄSTÄ SE ALKAA… jo ennen maakunta- ja SOTE-lakeja

Toimihenkilöliitto ERTO, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ja sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy sekä useat muut yksityisen sosiaalipalvelualan palkansaajajärjestöt ovat tänään jättäneet valtakunnansovittelijalle lakkovaroituksen.

Toteutuessaan lakot koskisivat vuorollaan useita yksityisiä sote-alan yrityksiä. Ensimmäinen kaksipäiväinen lakko alkaisi maaliskuun 12. päivä ja koskisi Attendoa ja Mehiläistä. Seuraava kaksipäiväinen lakko koskisi Esperiä ja Pihlajalinnaa (14.3-16.3).

Viimeinen lakoista (19.3-21.3) koskisi Vetrea Terveyttä, Helsingin Diakonissalaitoksen Hoivaa, VTKL-palveluita, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiötä ja Invalidiliiton Asumispalveluita. Lakon piiristä on rajattu pois hengityshalvauspotilaiden hoito.

Ammattijärjestöjen mukaan lakkovaroitus jätettiin sen jälkeen, kun työnantajaa edustava Hyvinvointialan liitto katkaisi työehtosopimusneuvottelut. Osapuolet kiistelevät muun muassa nollasopimusten käytöstä ja palkoista.

Työntekijäjärjestöjen mielestä yksityisellä puolella alan palkat ovat jopa satoja euroja matalammat verrattuna kunta-alalla samoista tehtävistä maksettaviin palkkoihin.

– Yksityisellä sosiaalipalvelualalla on jo pitkään nähty kilpailuttamisen, ulkoistusten ja yksityistämisen nurjat puolet, ammattijärjestöjen yhteisessä tiedotteessa todetaan.
Palkansaajajärjestöt julistivat viime viikolla yksityiselle sosiaalipalvelualalle yksityistä varhaiskasvatusta koskevan lakon, joka pidetään maaliskuun 7. ja 8. päivä.
ERTO, SuPer ja Tehy julistivat tämän lisäksi jo helmikuun alkupuolella sopimusalalle ylityö- ja vuoronvaihtokiellon, joka on toistaiseksi voimassa.

One thought on “Kallis hallintohäkkyrä, kuka hyötyy?”

  1. … maakuntahallintoa koskevaa lakia ole vielä olemassakaan, eikä vaalilakia ole muutettu. Hallituksen tavoitteena on, että koko sote- ja maakuntalakien paketti on hyväksytty alkukesästä.
    Oppositiopuolue RKP:n kansanedustajan Anders Adlercreuzin mukaan Suomi toimii tässä vastoin niitä Euroopan neuvoston suosituksia, joiden mukaan lainsäädännön tulisi olla valmiina vähintään vuotta ennen vaaleja.
    –Ehdokkaat tulee nimetä ennen kuin tiedämme maakuntien lopulliset tehtävät. Lakipaketti valmistuu reilu kolme kuukautta ennen vaaleja, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan – ja harvoin näin tapahtuu, hän kommentoi tiedotteessaan.
    Adlercreuzin mukaan maakuntavaalit tulisi yhdistää ensi vuonna pidettäviin eduskuntavaaleihin.
    –Keskusta vaikuttaa olevan yksin sitä mieltä, että Suomeen tarvitaan uusi hallintotaso. He ovat tästä tietoisia, ja sen takia juuri keskusta haluaa väkisin vääntää vaaliaikataulun tiukaksi. Pelätään yksinkertaisesti sitä, että seuraava hallitus ei jatkaisi maakuntauudistuksen läpiviemistä. Tämä on äärimmäisen kyyninen suhtautuminen itsenäisen Suomen suurimpaan uudistukseen, hän lataa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *